Työterveysyhteistyön perusta kuntoon
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijöiden työkyvyn edistämisessä. Ollakseen toimivaa ja vaikuttavaa työterveyshuoltoyhteistyön tulisi olla suunnitelmallista, tavoitteellista, työpaikan tarpeista kumpuavaa ja sitä on seurattava ja arvioitava. Lisäksi roolien ja yhteisten toimintatapojen on oltavat selkeitä ja kaikkien tiedossa.
Hyvä työterveyshuollon yhteistyö on siis samanlaista kuin mikä tahansa yhteistyö, jolle on asetettu yhteisiä tavoitteita. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa ei kuitenkaan ole täysin vapaaehtoista, vaan sitä raamittaa työterveyshuoltolaki sekä asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä.
Lakisääteisessä työterveyshuollossa korostuu ennaltaehkäisy
Työterveyshuollon lakisääteinen sisältö on määritelty työterveyshuoltolaissa.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa
- työpaikkaselvitys
- terveystarkastukset
- ohjaus ja neuvonta
- työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen.
Myös työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi sekä seuranta ovat tärkeä osa lakisääteistä työterveyshuoltoa.
Työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöille myös sairaanhoitoa, mutta työterveyshuollon painopiste on lakisääteisessä, ennalta ehkäisevässä toiminnassa.
Myös työterveyshuollon kustannusten korvauskäytäntö ohjaa ennalta ehkäisevään toimintaan. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyy monta toimintamuotoa, joiden kehittäminen työpaikan tarpeita vastaaviksi tukee työpaikan, työn ja työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä.
Työpaikkaselvitys on työterveysyhteistyön perusta
Työpaikkaselvitys on yksi tärkeimmistä työterveyshuollon lakisääteisistä toimintamuodoista.
Työpaikkaselvityksen avulla työterveyshuolto selvittää ja arvioi työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden, tekee niistä johtopäätökset ja antaa työpaikalle toimenpide-ehdotuksia. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa työssä esiintyvät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet sekä tapaturmien vaara. Työterveyshuolto arvioi myös fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, työpaikalla esiintyviä voimavaroja unohtamatta.
Työpaikkaselvitys ohjaa työpaikan työterveyshuoltoon liittyviä tarpeita ja toimii työterveysyhteistyön perustana. Vuosittain tarkistettava työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan työpaikkaselvityksen perusteella. Sen vuoksi on tärkeää, että toimintasuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat työpaikkaselvityksessä esiin tulleisiin asioihin.
Vaikka työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat tekevät työpaikkaselvityksen, kyse on työnantajan vastuulla olevasta toiminnasta. Työnantaja vastaa siitä, että työpaikkaselvitys on tehty ja se on ajan tasalla.
On myös tärkeää, että työpaikkaselvitys on kattava ja palvelee työpaikan tarpeita. Tarpeen mukaan voidaan perusselvityksen lisäksi tehdä suunnattu työpaikkaselvitys, jossa keskitytään tarkemmin tiettyyn, tunnistettuun kuormitustekijään kuten esimerkiksi psykososiaaliseen kuormitukseen. Suunnattu työpaikkaselvitys ei kuitenkaan korvaa perusselvitystä.
Työterveyshuolto ei voi myöskään tehdä työpaikkaselvitystä yksin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työterveyshuolto saa tarvittavat tiedot työpaikkaselvityksen tekemistä varten. Näihin tietoihin kuuluu myös työpaikan oma riskien arviointi, jonka tulisi olla tehtynä ja ajan tasalla työpaikkaselvitystä tehtäessä.
Ennalta ehkäisevää toimintaa kannattaa kehittää
Organisaatioissa kannattaa panostaa työterveyshuoltoyhteistyön ennalta ehkäisevien toimintamuotojen suunnitelmalliseen kehittämiseen.
Työterveyshuollon lakisääteinen perustehtävä tulisi muistaa myös pohdittaessa ylipäänsä työterveyshuollon kehittämisen suuntaa. Näin voidaan parhaiten työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen pureutua ennalta kunkin organisaation haitta- ja kuormitustekijöihin ja yhteistyössä suunnitella toimenpiteitä niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Paluun perusasioihin ja niiden kuntoon saattamiseen tulisi olla myös työterveysyhteistyön keskiössä.
Muualla verkossa
Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.
Minna Salli
Minna Salli on työmarkkinajuristi, jonka tehtäviin kuuluvat erityisesti työelämän kehittämiseen, työhyvinvointiin ja työkyvyn hallintaan liittyvät tehtävät.
Monipuoliset tehtävät eri toimialoilta työsuhdejuridiikan ja työhyvinvoinnin parissa ovat antaneet Minnalle hyvän kokonaiskuvan työelämän kehittämisen pohjaksi. Minnan vapaa-aika kuluu perheen, liikunnan ja opiskelujen parissa.
