På svenska
Yleiskirje
15/2022
Kunnanhallituksille, kuntayhtymille ja aluehallituksille

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen sekä kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskeva kehittämisohjelma 2023-2027

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimusta sovelletaan 11.11.2022 alkaen

KT, JAU ja JUKO sopivat kesäkuussa kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista 2022–2025. Virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan kuntien ja kuntayhtymien lisäksi liikkeenluovutuksella 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtyviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin sekä siihen henkilöstöön, joka palkataan hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin 1.5.2022 alkaen ja jo aiemmin palvelukseen tulleeseen henkilöstöön.

Asiasta tarkemmin yleiskirjeissä 5–13/2022.

Tässä yleiskirjeessä selostetaan:

  • kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus liitäntäpöytäkirjoineen
  • virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027

Kunnallinen pääsopimus päättyy 10.11.2022

13.1.1993 solmittu kunnallinen pääsopimus on irtisanottu päättymään 10.11.2022. Tällä hetkellä voimassa olevaa kunnallista pääsopimusta noudatetaan ja pääsopimuksen määräykset koskevat kaikkia pääsopijajärjestöjä. Esimerkiksi pääsopimuksen 7–12 § (neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä) ovat voimassa.

Kunta- ja hyvinvointialan uusi pääsopimus tulee voimaan 11.11.2022 ja se on sovittu nyt KT:n, JAU ry:n ja JUKO ry:n välillä. SOTE ry jää pääsopimuksen ulkopuolelle 11.11.2022 alkaen menettäen asemansa kunta- ja hyvinvointialan pääsopijana, ellei ratkaisua asiassa saavuteta tätä ennen. Asian vaikutuksista tiedotetaan tarvittaessa myöhemmin.

Paikallinen sopiminen työrauhan ulkopuolella olevien osalta

Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan poiketa kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perustultu syy (pääsopimus 13 §). Paikallisia virka- ja työehtosopimuksia voidaan tällä hetkellä tehdä vain JUKO ry:n ja JAU ry:n kanssa, koska vain heidän kanssaan on sovittu virka- ja työehtosopimuksista.

Tällä hetkellä SOTE ry:n osalta ei ole voimassa työrauhaa eli kyse on ns. sopimuksettomasta tilasta. Siksi SOTE ry:n jäseniä koskevia uusia paikallisia virka- ja työehtosopimuksia ei voida tehdä tai vanhoja sopimuksia päivittää. Voimassa olevat paikalliset sopimukset jatkuvat sellaisenaan.

Tehtäessä paikallisia sopimuksia JUKO ry:n ja JAU ry:n kanssa sellaisten virka- ja työehtosopimusten soveltamisalalla, joiden soveltamisen piiriin kuuluu SOTE ry:n jäseniä (KVTES, SOTE-sopimus, TS) työnantaja voi harkita, onko mahdollista noudattaa samoja sovittuja paikallisia ehtoja koko henkilöstöön, mikäli soveltamisalaa ei ole rajoitettu. Jos paikallisessa sopimuksessa on sovittu virka- ja työehtosopimusta paremmasta ehdosta, ehtoa on mahdollista soveltaa kaikkiin (tasapuolinen kohtelu).

Mikäli kyse on asiasta, josta työnantaja voisi päättää myös yksipuolisesti, paikallinen sopimus voidaan jättää myös tekemättä. Jos työnantaja tekee yksipuolisen päätöksen, on päätöstä tehtäessä tärkeä selkeästi päättää siitä, kuinka pitkään tietty etu on voimassa, jotta myöhemmin ei synny epäselvyyttä siitä, onko etu muodostunut työsuhteisilla pysyväksi työsuhteen ehdoksi vai ei.

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen sisältö

Uusi pääsopimus vastaa suurelta osin sisällöllisesti vielä voimassa olevaa kunnallista pääsopimusta.

Soveltamisalamääräystä (1 §) on päivitetty. Uusi pääsopimus koskee kunta-alan (kunnat, kuntayhtymät) lisäksi myös uutta hyvinvointialaa (hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät). Pääsopimusta on myös päivitetty niin, että se terminologisesti vastaa uutta tilannetta. Mm. uusittu KT-laki ja virka- ja työehtosopimuslakeja koskeva terminologia on muutettu. 4 §:ssä on lueteltu uudet keskustasolla tehtävät virka- ja työehtosopimukset. Osa sopimuksista tulee voimaan liitäntäpöytäkirjan perusteella myöhemmin.

Kuntien ja kuntayhtymien sopimuksia ovat:

  • Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
  • Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES)
  • Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)
  • Kunta-alan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES)

Teknisen alan osalta ks. Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista 7§.

Hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien sopimuksia ovat:

  • Hyvinvointialueiden yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES), ks. myös virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista 2 §.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus)
  • Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS)

8 §:n soveltamisohjetta (paikallinen sopiminen) on päivitetty vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä.

Viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta viranomaisen päätökseen, joka on tehty kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 29 §:n mukaan eikä viranomaisen päätökseen kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 2 §:ssä tarkoitetussa asiassa taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vain viranhaltijaan, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa tai sen alayhdistyksessä.

Eräitä pääsopimukseen liitännäisiä asioita

Tehtyyn sopimusratkaisuun sisältyy myös virka- ja työehtosopimus, jolla osapuolet ovat sopineet eräitä pääsopimukseen liitännäisiä asioita. Kirjauksilla selkeytetään mm. siirtymäkautta kunta- ja hyvinvointialan osalta.

Liitännäissopimuksessa todetaan työ- ja virkaehtosopimusten kirjauksista, että se, mitä on todettu kunnista ja kuntayhtymistä, koskee myös hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä. Lisäksi on todettu, että Helsingin kaupunki noudattaa sekä kunta- että hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia. Hyvinvointiyhtymät (esim. HUS-yhtymä) noudattavat ainoastaan hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia.

Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät

Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät noudattavat kunta-alalle sovittuja SOTE-sopimusta ja Lääkärisopimusta niiden voimassaoloajan. Sopimuksia noudatetaan sekä liikkeenluovutuksella siirtyviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin että siihen henkilöstöön, joka palkataan hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen. Sopimuksia noudatetaan myös nyt jo hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöstöön.

Työ- ja virkaehtosopimuksilla on normaali jälkivaikutus.

Valtakunnantason neuvottelut hyvinvointialueiden yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (HYVTES) aloitetaan viipymättä. HYVTES tulee voimaan 1.1.2023. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen 30.11.2022 mennessä HYVTES:n soveltamisalaan kuuluviin palkansaajiin noudatetaan sopimuskauden loppuun saakka KVTES- ja TS-sopimuksia, ellei valtakunnallisesti muuta sovita.

Osapuolet ovat lisäksi todenneet, että uudesta HYVTES:n palkkausjärjestelmästä on tarkoituksenmukaista sopia 29.2.2024 mennessä, jotta määräyksiä voidaan soveltaa HYVTES:n alaiseen henkilöstöön 1.3.2024 alkaen.

Teknisen sopimuksen piirissä olevat palo- ja pelastustoimen henkilöstö, sairaalatekninen henkilöstö ja muu ao. sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, joka siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialueiden palvelukseen, siirretään HYVTES:iin.

Henkilöstö siirtyy kuitenkin HYVTES:n piiriin vasta, kun sopimus astuu voimaan.

Hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien luottamusmiesjärjestelmä

Paikallinen luottamusmiesten lukumäärää ja ajankäyttöä koskeva sopimus solmitaan joka hyvinvointialueelle ja hyvinvointiyhtymään (vrt. KVTES VII luvun 13 §). Paikallinen sopimus on solmittava viimeistään 31.1.2023 mennessä. On tarkoituksenmukaista tarkastella paikallista sopimusta vuoden 2023 aikana, kun edustettavien määrät ovat tarkentuneet.

Pääluottamusmiesten lukumäärä:
Pääsopijajärjestö asettaa hyvinvointialueelle pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä solmittavan paikallisen sopimuksen mukaisesti. Mikäli paikallista sopimusta ei määräaikaan mennessä synny, pääsopijajärjestö saa asettaa hyvinvointialueelle yhden pääluottamusmiehen. Kunta-alalle vuonna 2014 sovittu ns. Lonka-sopimus (yleiskirje 7/2014) takaa käytännössä 2 pääluottamusmiestä per pääsopijajärjestö. Paikallinen sopimus on kuitenkin ensisijainen Lonka-sopimukseen nähden.

Pääluottamusmiehelle annettava kiinteä vapautus on keskimäärin työpäivä viikossa 120 edustamaansa kohden, kuitenkin sopimuskauden loppuun 105 edustamaansa kohden. Ajankäyttö määräytyy muuten kuten KVTES VII luvun 8 §:ssä (esim. suositus 8 § 5 mom.). Muilta osin noudatetaan KVTES VII luvun määräyksiä (ks. kuitenkin pääsopimuksen liitteenä olevan virka- ja työehtosopimuksen 2 §).

Hyvinvointialueella ja sen omistamilla yhtiöillä (KT:n yritysjaoston jäsen) voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä. Edellytyksenä on, että asianomainen hyvinvointialue ja yhtiö ovat sopineet järjestelystä ja että asianomainen pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys nimeää edellä mainitun sopimuksen mukaisesti hyvinvointialueelle ja yhtiölle yhteisen pääluottamusmiehen ja/tai luottamusmiehen.

Mitä tässä pykälässä tarkoitetaan hyvinvointialueella, koskee myös tässä tarkoitettua yhtiötä.

Paikallisesta sopimisesta / SOTE ry:n asemasta, ks. aiemmin tässä yleiskirjeessä todettu. Asiasta annetaan tarkempia ohjeita myöhemmin.

Kunnat ja kuntayhtymät

SOTE-sopimus ja Lääkärisopimus ovat voimassa kunta-alalla sopimuskauden loppuun. Tämän jälkeen ko. sopimuksia ei sovelleta kunta-alalla.

Lääkärisopimuksen piirissä nyt olevista palkansaajista kunta-alalle on jäämässä eläinlääkärit. Ao. palkansaajiin sovelletaan siis sopimuskauden loppuun (30.4.2025) Lääkärisopimusta. Myös SOTE-sopimuksen piirissä voi olla yksittäisiä kunta-alalla työskenteleviä palkansaajia tämän sopimuskauden ajan.

Kuntasektorin valtakunnallisia työryhmiä

Valtakunnallisessa työryhmässä neuvotellaan teknisen alan sopimusten yhdistämisen tai poistamisen mallista. Lopputulos voi sisältää siirtoja TS:n, TTES:n ja KVTES:n välillä. Tavoitteena on, että kunta-alalla on vain yksi teknisen alan sopimus. Työryhmän toimikausi on sopimuskauden mittainen. Neuvottelutulos voi sisältää siirtymäaikoja.

Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen neuvotteluryhmät KVTES, VAKA ja ns. yhteistyöryhmä jatkavat. Myös ryhmien toimeksiannot jatkuvat kesäkuussa 2020 sovitun mukaisina.

Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027

Työriidan ratkaisuun asetettu sovittelulautakunta teki ehdotuksen viisivuotisesta kehittämisohjelmasta kunta- ja hyvinvointialalle. Osapuolet KT, JUKO ja JAU hyväksyivät sittemmin ohjelman osana sopimusratkaisua. Osapuolet hyväksyivät ohjelman sellaisenaan yhdellä tarkennuksella: osapuolet voivat sopia työ- ja virkaehtosopimuskohtaisesti yhden paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta keskitetysti.

Kehittämisohjelman lähtökohtana on palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittäminen. Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa syntyy mahdollisuus uudenlaisen palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Myös kunta-alan palkkausjärjestelmiä tulee kehittää.

Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tarkoituksena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että työssä tarvittavan osaamisen ja vastuun sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat nykyistä paremmin. Myös muu yksilö- ja ryhmäkohtainen palkitseminen ja suoritepalkkausjärjestelmät ovat kehittämisen kohteina.

Palkkausjärjestelmiä kehitetään työ- ja virkaehtosopimuskohtaisesti

KVTES 2022–2025 liitteessä 19 on sovittu uusista simulointi- ja kokeilumääräyksistä. Määräyksissä ns. tasopalkkamalli korvaa tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän. Ensivaiheessa tasopalkkamallia on mahdollista kokeilla KVTES:n piirissä perustuen paikalliseen sopimukseen.

Tasopalkkamallista neuvotellaan myös OVTES Osio G:ssä (varhaiskasvatus). Myös muiden kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten palkkausjärjestelmiä kehitetään.  

Hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmästä neuvotellaan SOTE-sopimuksen, Lääkärisopimuksen ja Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) osalta.

Kehittämistoimenpiteille on sovittu valtakunnallisia aikatauluja, joiden vaikutuksista paikalliseen palkkapolitiikkaan ja palkkausjärjestelmiin palataan myöhemmässä vaiheessa.

Ensimmäinen paikallinen järjestelyerä jakoon kesäkuussa 2023

Kesäkuussa 2023 jaettavan järjestelyerän suuruus on työ- ja virkaehtosopimuskohtaisesti 1,2 prosenttia ao. sopimuksen palkkasummasta. Ensimmäistä erää voi käyttää mm. työvoiman saatavuudesta liittyviin perusteisiin (tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä).

Järjestelyerän täytäntöönpanon osalta käytössä ovat samat menettelytavat kuin yleensäkin. Kehittämisohjelman kaikkien sopimusalojen paikallisten järjestelyerien osalta erä neuvotellaan ao. pääsopijajärjestöjen tai sopijajärjestöjen (TTES) edustajien kanssa pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää järjestelyerän käytöstä tarkemmin tässä sopimuksessa ilmenevin kohdennuksin ja rajoituksin.

Erien käyttötarkoituksista ja yhteydestä palkkausjärjestelmäuudistukseen annetaan tietoa neuvotteluiden edistyessä. Sopimusalakohtaiset kehittämisohjelmaan sisältyvät paikalliset järjestelyerät eivät vielä ole käytettävissä paikallisesti, koska valtakunnalliset sopijaosapuolet voivat käyttää jonkun ko. sopimusalakohtaisen erän osin tai kokonaan keskitetysti.

Alakohtaisissa sopimuksissa olevat paikallista järjestelyerää koskevat neuvottelulausekkeet ovat voimassa allekirjoituspöytäkirjoissa ilmenevällä tavalla (esim. KVTES 2022–2025).

Kehittämisohjelman voimassaolo

Virka- ja työehtosopimus kehittämisohjelmasta on voimassa 31.12.2027 saakka. Sopimus voidaan kuitenkin valtakunnallisesti irtisanoa päättymään 31.5.2025. Irtisanominen on ko. päivämäärän jälkeen mahdollinen kunkin kalenterivuoden toukokuun lopussa.

KT, JUKO ja JAU ovat tämän yleiskirjeen sisällöstä yksimielisiä.
 

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas


Liitteet
1. Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus
2. Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista
3. Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelujohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Heikki Saaristo

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2599
Matkapuhelin:
+358 50 456 7640
Sähköposti:
Heikki.Saaristo@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Anne Kiiski

neuvottelujohtaja
Puhelin:
+358 9 771 2508
Matkapuhelin:
+358 50 414 0718
Sähköposti:
Anne.Kiiski@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Virpi Taavitsainen

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2185
Matkapuhelin:
+358 50 570 3882
Sähköposti:
Virpi.Taavitsainen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Merja Renko

työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2111
Matkapuhelin:
+358 50 305 3026
Sähköposti:
Merja.Renko@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT