Sairauspoissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi korona-aikana
Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää. Vuosina 2020 ja 2021 sairauspoissaolojen keskiarvo oli 16,7 päivää.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivässä.
Koronavuodet 2020 ja 2021 eivät muuttaneet koko kunta-alan sairauspoissaolojen keskiarvoja, mutta eri ikä- ja ammattiryhmien sairauspoissaoloissa on tapahtunut muutoksia.
Myönteistä sairauspoissaolojen kehityksessä on ollut se, että vuosina 2020–2021 kasvoi niiden työntekijöiden osuus, jotka eivät olleet töistä poissa päivääkään oman sairauden takia. Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 23,5 prosenttia vuonna 2019 ja 29,4 prosenttia vuonna 2021.
Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan
Nuorten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot jatkoivat kasvuaan koronavuosina 2020–2021. Alle 30-vuotiailla on jo enemmän sairauspoissaoloja kuin yli 50-vuotiailla kuntatyöntekijöillä.
Vuonna 2021 alle 30-vuotiaat kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 17,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia.
Tulokset ovat nuorten sairauspoissaolojen lisääntymisetä ovat huolestuttavia, ja heidän työhyvinvointiinsa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla.
Iän ja ammatin vaikutuksia sairauspoissaoloihin on vaikea erottaa toisistaan. Nuoret työntekijät työskentelevät usein lähityössä ja sellaisissa ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon ja joissa esimerkiksi korona-altistus on ollut todennäköisempää.
Erot sairauspoissaoloissa näkyvät myös ammattiryhmien välillä
Koronavuodet ovat kohdelleet eri ammattiryhmiä eri tavoin. Esimerkiksi useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät selkeästi.
Sairauspoissaolojen kärjessä vuonna 2021 ovat hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä. Tällaisia ovat koulunkäyntiavustajat, muut avustavat ja palvelutyöntekijät, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, lastentarhanopettajat, kuljettajat, keittiötyöntekijät, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Näissä ryhmissä poissaoloja oman sairauden vuoksi oli keskimäärin 20–28 päivää vuodessa.
Johtajille, erityisasiantuntijoille, taloussihteereille ja tiedottajille kertyi puolestaan vähiten poissaoloja oman sairauden vuoksi eli keskimäärin 5–7 päivää.
Hyvällä johtamisella voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja -terveyttä ja ottaa eri ikä- ja ammattiryhmien tarpeita huomioon. KT:n Soteliiderit-hankkeessa tuetaan työnantajia sote-alan johtamisen kehittämisessä:
Muualla verkossa
