Työvoimapula uhkaa sote-palveluja myös hyvinvointialueilla

Työvoimapula vaivaa laajasti sote-alaa ja ongelma on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille. Huolimatta hyvinvointialueiden isommista hartioista henkilöstön saatavuuden ja palvelutarpeiden ongelmat eivät ole katoamassa. Sote-palvelut ovat suurimmassa muutostilassa vuosikymmeniin ja nykyiset palvelukustannukset määrittelevät palvelujen rahoituspohjaa ja resursseja tulevaisuudessa.

Työmarkkinoita koskevassa julkisessa puheessa on korostunut viime aikoina työvoimapulan käsitteen tiheä viljely. Nykyinen työvoimapula erityisesti sote-alalla on kuitenkin pidemmällä aikavälillä kroonistunut ja kansalaisten hyvinvointiakin uhkaava eri osapuolten yhteinen ongelma. 

Sote-alan työt koetaan merkityksellisinä, mutta kuormitus esimerkiksi hoitotyössä on kasvanut. Työ on kuormittavaa, kun vierestä puuttuu tekijöitä. Työvoimapulan syyt ovat monet. Selvää on, että aloille on koulutettu aivan liian vähän osaajia ja työvoiman tarve tulee entisestään kasvamaan suomalaisten ikääntyessä ja käyttäessä muutoinkin laajemmin sote-palveluja. 

KT:n Soteliiderit-hankkeen tavoitteena on hyvin johdettu ja hyvää palveluiden tuottamista edistävä onnistunut hyvinvointialueuudistus. Uudistuksen edetessä myös sote-palvelujen työvoimatarpeen laajempaa kehitystä on hyvä tarkastella huolella, sillä pian uusien hyvinvointialueiden pitää selvitä henkilöstöpulan kanssa. Mikäli henkilöstöä ei ole riittävästi palvelujen tuottamiseen, vaihtoehdoksi jää nykyisten sote-palvelujen karsiminen. Palvelutason säilyttäminen nykyisellään vaikuttaakin olevan realistisempi vaihtoehto, kuin sen merkittävä parantaminen.

Sote-ala on suuri työllistäjä

Sote-ala työllistää Suomessa TEM:n 2019 tilastojen mukaan jopa noin 440 000 henkilöä. Erityisesti eläköitymisestä seuraavasta poistumasta johtuen valtiovarainministeriö on vuonna 2020 arvioinut seuraavien 15 vuoden sote-alan työvoimatarpeeksi 200 000 uutta työntekijää. Julkisella sektorilla alan työvoimasta työskentelee hieman yli 70 prosenttia.

Koronapandemia toi esille entisestään alan tilaa. Henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat korostuneet sote-alalla erityisesti lomakausina vuosina 2020 ja 2021. Pula henkilöstöstä on näkynyt viime aikoina konkreettisesti esimerkiksi ongelmina terveydenhuollon asiantuntijoiden tavoittamisessa ja hoitoon pääsyssä. Samalla hoitajapula on korostunut jo pidempään esillä olleen lääkäripulan rinnalla. 

Ratkaisuja saadaan vain yhteistyöllä

Valinnat hyvinvointivaltion koosta ja julkisrahoitteisten palvelujen tuottamisesta ovat poliittisia ja arvoihin perustuvia valintoja. Näitä kysymyksiä on hyvä tarkastella tarpeeksi laajasti ja pohtia ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Ilman yhteistyötä on vaikea odottaa toimivia ja pitkäkestoisia ratkaisuja myöskään sote-alan työvoimapulaan. Olivat poliittiset tavoitteet ja arvot mitkä tahansa, on käytännön keinot esimerkiksi työvoiman tarjonnan suhteen mitoitettava niin, että niillä voidaan realistisesti näihin tavoitteisiin vastata.

Valtion roolina on edistää kansainvälistä rekrytointia, koulutusta ja huomioida mitoituslainsäädännössä henkilöstön saatavuus. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi osaratkaisu työvoimapulaan. Myös koulutusmäärät on mitoitettava niin, että voidaan kuitata nykyinen työvoimavaje, vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja laajeneviin palvelulupauksiin. On myös tarpeellista arvioida niin kelpoisuusehdot eri tehtäviin, kuin eri mitoituksien ja takuiden sisältö niin, että palvelulupaukseen on mahdollista vastata.

Johtamisen merkitys korostuu henkilöstöpulassa

Sote-alan toimintaympäristö muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä tarkoittaa myös kovempia paineita johtamiselle. Onnistuneella johtamisella voidaan saavuttaa tuloksia myös henkilöstön saatavuuden suhteen. Johtamisen rooli onkin erityisen tärkeä työnantajakuvan rakentamisessa ja pohjimmiltaan positiivisen ja toimivan työympäristön luomisessa.

Myös hyvinvointialueuudistuksen edetessä työntekijöiden huolta ja koettua epävarmuutta voidaan pyrkiä hallitsemaan hyvällä ja uudistuvalla johtamistyöllä. Oikeisiin ongelmakohtiin tarttumalla voidaan parantaa niin henkilöstön pysyvyyttä kuin ensisijaisen tärkeää työhyvinvointia.

KT haluaa osaltaan tukea työnantajia myös sote-alan henkilöstökysymyksissä. Pyrimme tuomaan esiin ja jakamaan ideoita sekä onnistumisia haastavassa henkilöstön saatavuuden tilanteessa. Soteliiderit-hankkeen seuraava webinaari on keskiviikkona 24.11. klo 9–10.30. Osaavan henkilöstön turvaaminen nykyisille ja tuleville sote-työnantajille -webinaari käsittelee henkilöstön saatavuuskysymyksiä lähemmin.

Blogia voi kommentoida julkaisupäivästä noin kuukauden ajan.