Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES
Painettu OVTES 2022–2025 ilmestyy marras-joulukuussa ja toimitetaan asiakkaille joulukuun aikana. Sopimusmuutoksista on kerrottu KT:n yleiskirjeissä 3/2022 ja 8/2022. Nettisopimukseen on päivitetty 1.6.2024 ja 1.8.2024 voimaan tulevat sopimusmuutokset.
OVTES 2022–2025
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2022–2025 on voimassa 1.5.2022–30.4.2025. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan yleiskorotuksilla, keskitetyllä järjestelyerällä ja paikallisilla järjestelyerillä.
Sopimuskorotukset
Vuonna 2022 palkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella ja keskitetyllä järjestelyerällä 1.10.2022.
Vuonna 2023 palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.6.2023 lukien. Käytössä on myös paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien.
Vuonna 2024 maksuun tulee yleiskorotus 1.6.2024 lukien. Lisäksi käytössä on paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 lukien.
Perhevapaauudistus
1.8.2022 voimaantulevan perhevapaalainsäädännön mukaisiksi muuttuneita KVTES:n sopimusmääräyksiä noudatetaan myös OVTES:n piirissä oleviin. OVTES:n perhevapaata kokeviin määräyksiin on tullut uutta lainsäädäntöä vastaavia terminologisia muutoksia. Myös sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen kohdentuminen laskennallisen vuosiloman ja kesävapaajakson ajalta on muuttunut 1.8.2022 lukien.
Osion G palkkausjärjestelmätyöryhmä
Työryhmä neuvottelee uudesta palkkausjärjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä osiossa G, jos näin tapahtuu myös KVTES:ssa. Neuvotteluissa selvitetään myös mahdollisuudet eriyttää palkkausta tehtävien ja koulutuksen perusteella henkilöstön saatavuusongelmat huomioiden.
Lukion ja aikuislukion palvelussuhteen ehtoja koskeva työryhmä
Työryhmä neuvottelee lukioresurssia, ylioppilaskirjoituksiin liittyviä tehtäviä sekä muita palvelusuhteen ehtoja koskevien määräysten kehittämisestä.
Ohjeet
Usein kysyttyä
Voiko maisteritaustaiselle varhaiskasvatuksen opettajalle maksaa korkeampaa palkkaa?
Maisterintutkinnon tuoma osaaminen näkyy usein työntekijän työsuorituksessa laajempana osaamisena ja ammatinhallintana. Tällaisessa tapauksessa se voidaan huomioida työsuorituksen arvioinnissa (TSA), jonka perusteella myönnetään henkilökohtaisia lisiä. Henkilökohtaisella lisällä palkitaan ammatinhallinnasta, työstä suoriutumisesta ja muista mahdollisesti paikallisesti määritellyistä tekijöistä.
Henkilökohtaisen lisän kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi omalla työsuorituksellaan vaikuttaa omaan palkkatasoonsa. KT ja OAJ suosittelevat maisteritutkinnon tuoman osaamisen huomioimista työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisten lisien myöntämisessä.
Korkeammin koulutetulle henkilölle voidaan myös antaa vaativampia työtehtäviä. Mikäli maisteritaustaisen ja kandidaattitaustaisen tai muun varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen omaavan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuustasot eroavat toisistaan, maksetaan heille eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa.
Varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisten palkkojen eriyttäminen pelkästään koulutuksen perusteella ei ole OVTESin osion G mukaista. OVTESin osion G palkkausjärjestelmän periaatteena on, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella.
OVTESin osiossa G tarkastellaan tehtävän vaativuutta palkkahinnoittelukohdittain. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät kuuluvat samaan hinnoittelukohtaan riippumatta siitä, että maisterin tutkinnon ja kandidaattitutkinnon tasoisen tutkinnon suorittaneisiin käytetään eri hinnoittelutunnusta (4501042 ja 4500042). Sama koskee varhaiskasvatuksen opettajan hinnoittelukohtaa (45001044 ja 45000044). Tämä tarkoittaa, ettei koulutustasoon perustuen esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle voida maksaa eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin kandidaattitason tai muun kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle.
KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.
Voiko esiopetusvastuusta maksaa varhaiskasvatuksen opettajalle erillistä palkanlisää?
OVTESin osio G ei tunnista ”erillislisiä”. Tehtäväkohtaisesta palkasta poikkeavan erillislisän maksaminen vaatisi, että OVTESin osio G:n määräyksistä poikkeamisesta on tehty paikallinen sopimus.
OVTESin osion G 7 §:n palkkahinnoittelun yhteisessä soveltamisohjeessa tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan tehtävästä on annettu esimerkkinä vastuu esiopetuksesta. Näin ollen vastuu esiopetuksesta voidaan huomioida varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korottavana tekijänä. Kyseessä on kuitenkin osa tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tulee myös käyttäytyä kuten tehtäväkohtainen palkka, esimerkiksi korottua yleiskorotusten yhteydessä.
Mahdollinen esiopetukseen liittyvä lisätehtävä ja -vastuu tulee siis huomioida tehtävänkuvassa ja sen vaativuus on arvioitava työnantajan paikallista arviointijärjestelmää käyttäen. Lisätehtävän ja -vastuun sisältävä tehtävänkuva voi siis työnantajan arvioinnin perusteella sijoittua korkeammalle TVA-tasolle kuin samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävänkuvat, joihin ei sisälly vastaavaa lisätehtävää ja -vastuuta.
KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.
Olemme kuulleet, että 1.5.2024 tuleva 0,77 %:n yleiskorotus on otettava huomioon OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa. Miten huomioimme tämän yleiskorotuksen? Voimmeko silti käyttää maaliskuun palkkasummaa järjestelyerän laskennassa?
1.5.2024 yleiskorotus on otettava huomioon sekä paikallisen järjestelyerän 0,73 % (0,4 % +0,33 %) että kehittämisohjelman paikallisen järjestelyerän laskennassa. Kehittämisohjelman paikallinen erä on OVTESin A–F-osioissa 0,6 % ja G-osiossa 1,0 %.
Yleiskirjeessä 8/2024 on OAJ:n kanssa sovittu mahdollinen toimintatapa:
” Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Mikäli paikallisen järjestelyerän laskentakuukaudeksi on valittu kuukausi, jonka palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, korotetaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää esimerkiksi kertoimella 1,0076.”
Paikallisen järjestelyerän laskennan pohjaksi valitaan mahdollisimman tavanomainen kuukausi. Tavanomainen kuukausi on esimerkiksi sellainen, jossa ei ole tullut poikkeuksellisia eriä maksuun, palkansaajien määrä on ”tavanomainen” (ei esimerkiksi loma-aika) ja arkipyhät eivät ole aiheuttaneet poikkeuksellista kasvua palkkasummaan.
Jos valitun laskentakuukauden palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, voidaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää korottaa kertoimella 1,0076. Toisena vaihtoehtona on laskea yleiskorotus valitun kuukauden palkkasummaan ja näin huomioida yleiskorotuksen vaikutus järjestelyerään.