Kunta-alalla käytössä useita työaikamuotoja
Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin.
Työajaksi luetaan se aika, joka käytetään työntekoon ja jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Suurin osa henkilöstöstä on seuraavien Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisten työaikamuotojen piirissä
- yleistyöaika
- toimistotyöaika
- jaksotyöaika
- liitteen 18 mukainen työaika.
Muun muassa opettajilla, lääkäreillä, perhepäivähoitajilla, maatalouslomittajilla sekä osalla palo- ja pelastuslaitoksen henkilöstöä on erityismääräyksiä työajoista. Lisäksi sopimuksissa on määräyksiä kaksi- ja kolmivuorotyöstä.
Työaikamuoto määritellään tehtävien ja toiminnan mukaan
Kunta tai kuntayhtymä valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin.
Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikaa. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Toimistotyöaikaa sovelletaan esimerkiksi niihin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, joiden työt ovat luonteeltaan hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Liitteen 18 mukaista työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssa luetelluissa tehtävissä. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 37 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Näissä kolmessa työaikamuodossa työaika voi olla myös keskimäärin mainittu enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Näissä työaikamuodoissa työaika voidaan järjestää myös liukuvaksi.
Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä. Niissäkin sitä sovelletaan vain sellaisissa tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Soveltamisen edellytyksiä ja rajoituksia on selostettu tarkemmin jaksotyötä koskevassa KVTES:n työaikaluvun 9 §:ssä. Esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksossa säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia 45 minuuttia. Vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ei ole jaksotyössä määritelty, mutta säännönmukaisesti yksittäinen työvuoro voi olla enintään 10 tunnin pituinen tai yövuorossa 11 tunnin pituinen.
Jaksotyöajassa työaikajakson pituus on 2–4 viikkoa. Kolmea viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon tasoittumisjakso on yleensä riittävä. Katso KVTES:n luku III, 7 §, 1 mom. soveltamisohje >
Mistä voidaan sopia paikallisesti?
Useista työaikaa koskevista asioista voidaan sopia paikallisesti yleisistä virka- ja työehtosopimuksista ja työaikalaista poiketen.
Säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta, vuorokausilevosta tai opettajien työaikaan liittyvistä määräyksistä ei voida kuitenkaan sopia paikallisesti.
Paikallisesti voidaan sopia muun muassa työajan tasoittumisesta korkeintaan vuoden ajaksi.
Järkevillä työaikaratkaisuilla työpaikan toiminta voidaan järjestää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Työaikajärjestelyjen tavoitteena on myös oikea henkilöstömäärä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Työaikapankki ja sen käyttöönotto
Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n mukaisella paikallisella työ- ja/tai virkaehtosopimuksella. Työaikapankkia koskeva sopimusmääräys on KVTES III luvun 30 §.
Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, jolla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.
Työaikapankin käyttöönotosta on laadittu ohjeistus, josta on tiedotettu KT:n yleiskirjeellä 6/2016.
Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin
- sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö
- pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset
- työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät
- työaikapankkivapaan pitämisen ehdot
- pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa
- menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä.
- Kaikki työaikoihin liittyvät ohjeet on koottu Ohjeet-sivulle >
- KVTES:n työaikoihin liittyvät usein kysytyt kysymykset on koottu omalle sivulleen >
