Opettajan työtuntien määrä toimistotyöajassa lukuvuonna 1.8.2016–31.7.2017

OVTES:n liitteissä 7 ja 8 tarkoitettujen opettajien työaika

​Sosiaali- ja terveysalan samoin kuin metsä- ja puutalousalan opettajien vuotuinen työtuntimäärä vastaa pituudeltaan vuotuista toimistotyöaikaa. Työajan pituus selviää alla olevasta taulukosta.

Työajan sijoittaminen kalenterivuodelle sen sijaan riippuu, kuten sopimuksessa todetaan, oppilaitoksen toiminnallisista vaatimuksista. Työajan sijoittamisessa on myös otettava huomioon se, että opettajan jaksaminen edellyttää kohtuullista viikoittaista työaikaa. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että koko vuoden työtä ei urakoida esimerkiksi 38 viikossa.
 
Esimerkiksi 1 600 tunnin työaika vuodessa 38 viikolle jaettuna tekee joka työviikolle yli 42 tunnin työajan kun tavoiteltavaa on, ettei työviikon työaika ylitä keskimäärin 40 tuntia viikossa. Oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset saattavat edellyttää, että sinä aikana kuin oppilaat ovat oppilaitoksessa, opettajat keskittyvät niihin tehtäviin, jotka johtuvat välittömästi opettamisesta ja muuna aikana sellaisiin tehtäviin, jotka eivät edellytä opiskelijoiden läsnäoloa. Nämä tehtävät on tarkoituksenmukaista todeta etukäteen työvuoden alkaessa.

Lukuvuosi 1.8.2016–31.7.2017

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa on sovittu työajan pidentämisestä toimistotyöajassa 30 minuutilla viikossa. Sama muutos tulee myös OVTES:in ammatillisten oppilaitosten liitteiden 7 ja 8 työaikaan. Työajan pidentymistä koskevat sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.2.2017 lukien. Työajan muutos tulee ottaa huomioon laskettaessa kokonaistyöajassa olevien opettajien työaikaa jo keväällä 2017. Alla olevat työajat eivät sisällä työajan pidentymistä.​

Opettajien kokonaistyöajan erityispiirre

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia ja metsä- ja puutalousoppilaitoksia koskevissa OVTES-liitteissä noudatetaan koko opetushenkilöstön osalta kokonaistyöaikaa. Tämän työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön on vuositasolla sovittu ainoastaan minimituntimäärästä, joka on osoitettava muuhun kuin opetustyöhön. Tätä määräystä on vaikea soveltaa silloin, kun palvelussuhde ei ole voimassa koko työvuotta tai kun opettajan virkavapaa katkaisee työkauden tai palvelussuhde päättyy työkauden aikana.

Tämän takia sopijaosapuolet ovat päätyneet antamaan seuraavat soveltamisohjeet:

1. Koko työvuoden palveluksessa olevan opettajan (viranhaltija ja kokoaikainen tuntiopettaja) työkauden sisään ajoittuvat virkavapaudet vähentävät vuotuista työaikaa vahvistetun työsuunnitelman mukaisesti.
    
2. Ainoastaan osan työvuotta työskentelevän opettajan työaika määritellään toimistotyöajan mukaan (36,25 tuntia viikossa) ilman, että tähän työaikaan sovelletaan vuositason määräystä siitä, kuinka paljon työaikaan on luettava muuta kuin opetustyötä. Tätä sovelletaan opettajaan, jonka palvelussuhde on työvuotta lyhyempi sekä sellaisiin vakinaisiin opettajiin, joiden työssäoloaika on työvuotta lyhyempi. Tällaisia tapauksia ovat esim. opettajat, jotka palaavat töihin virkavapauden päätyttyä, lähtevät työvuoden katkaisevalle virkavapaalle tai jäävät eläkkeelle kesken työvuoden.
    
3. Jos palvelussuhde kestää enintään yhden kuukauden, voidaan palkka maksaa kuten tuntiopettajalle käyttäen sivutoimisille tuntiopettajille sovittua opetusvelvollisuutta.
    
4. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavana päätoimisena palveluna pidetään viranhaltijoilla ja kokoaikaisella tuntiopettajalla 19 viikkotuntia ja muulla tuntiopettajalla 16 viikkotuntia.​