Työn murros 9/2024: Hyvinvointialueet kehittävät hoitoa ja ohjausta paljon palveluja tarvitseville

Lataa paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluja käsittelevä tietokortti.

Noin 10 prosenttia sote-asiakkaista tarvitsee paljon palveluja. Heidän hoidostaan aiheutuu noin 80 prosenttia hyvinvointialueiden kustannuksista.

Hyvinvointialueet ratkovat, miten paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen, tuki, hoito ja ohjaus saadaan parhaiten hoidettua. Se on tärkeää asiakkaiden elämänlaadun ja sote-kustannusten hallinnan kannalta.

Tavoitteena on parantaa asiakkaiden toimintakykyä ja palveluprosessia sekä vähentää häiriökysyntää. Tämä kaikki muuttaa toimintatapoja.

Häiriökysyntää voidaan vähentää

Kun asiakas ei saa sitä palvelua, jota on tullut hakemaan, hän joutuu hakemaan apua yhä uudestaan. Tätä kutsutaan häiriökysynnäksi.

Millä keinoilla voidaan puuttua häiriökysyntään? Raportin vastaajat ehdottavat seuraavia keinoja:

• Työ pitää muotoilla siten, että asiakkaan tarve voidaan ratkaista yhden palvelukäynnin aikana aina kun se on mahdollista.  
• Sote-palveluiden etulinjan osaamista ja moniammatillisuutta täytyy vahvistaa monilla eri tavoilla.  
• Erilaiselle kysynnälle pitää luoda erilaisia palveluja. Se voi olla esimerkiksi kestoltaan erilaisia terveyskeskuskäyntejä ja niihin kytkeytyvää tarkoituksenmukaista palveluohjausta. 
• Asiakkaan hoito- tai palveluketju täytyy saada toimivaksi. Hoitoketjun rikkoutuminen luo miltei aina häiriökysyntää.

Mitkä ovat tärkeimpiä asioita paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluissa?

• Tehdään hyvää yhteistyötä yli yksikkö- ja ammattiryhmärajojen. 
• Pidetään fokus asiakkaissa, heidän tarpeissaan ja toiminnan vaikuttavuudessa.
• Laitetaan palveluprosessit kuntoon ja parannetaan niitä.
• Kehitetään yhdessä: Henkilöstö ja eri ammattiryhmät ovat mukana toimintatapojen kehittämisessä.
• Tuetaan henkilöstöä ja edistetään työhyvinvointia muutoksessa.

Työn murrosta seurataan yhteistyössä

KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä. Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.

Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.