Työn murros 6/2024: Ammatillinen koulutus uudistuu ja palvelee
KT ja alan pääsopijajärjestöt seuraavat työn murrosta eri ammattialoilla ja teemoissa. Työn murroksen seurantaraporttiin 6/2024 on koottu seurannan tuloksia ammattikouluista. Lisäksi seurannan keskeiset tulokset on tiivistetty tietokorttiin.
Lataa tietokortti ammattikoulujen työn murroksesta (pdf)
Ammatilliset oppilaitokset tarjoavat koulutusta ja mahdollisuuden ammattitaidon osoittamiseen ja tutkinnon suorittamiseen aikuisille ja peruskoulusta tuleville nuorille. Ammatillinen koulutus on uudistunut viime vuosina sekä pyrkiessään vastaamaan yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin että toteuttaessaan isoja lakisääteisiä uudistuksia.
Hybridityö on tullut ammattikoulutukseen
Merkittävimpiä asioita kirjastotyön murroksessa ovat Työn murros -kyselyn mukaan:
1. Tehdään monipuolista ja tiivistä yhteistyötä työpaikkojen kanssa
2. Käytetään teknologioita opetuksen toteutuksessa ja tukena
3. Osallistetaan nuoria ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja muita ongelmia
4. Järjestetään koulutusta osallistujien tarpeiden mukaan
5. Hybridityö on tullut myös ammattikoulutukseen
Ammattikoulutus on käynyt läpi isoja muutoksia
Ammattikoulujen murrosta kunnissa on viime vuosina vauhdittanut viisi isoa muutostekijää. Niiden taustalta löytyy koronapandemia ja poliittisia päätöksiä. Myös teknologian kehitys näkyy muutostekijöissä.
Ammattikoulujen isot muutostekijät ovat:
- Oppivelvollisuus on laajentunut
- Ammatillinen koulutus on käynyt läpi reformin
- Työajat ja työaikajärjestelyt ovat muuttuneet
- Hyvinvointialueet ovat aloittaneet
- Uudet oppimisympäristöt tulivat koronan myötä
Työn murrosta seurataan yhteistyössä
KT ja alan pääsopijajärjestöt JAU ry, JUKO ry ja Sote ry ovat yhdessä seuranneet kunta- ja hyvinvointialan työn muuttumista vuodesta 2019 alkaen. Seurannan tarkoituksena on tehdä näkyväksi nykyaikaista kunta- ja hyvinvointialuetyötä.
Eri ammattialojen ja teemojen seurantaraportit perustuvat laajaan seurantakyselyyn, asiantuntijakeskusteluihin sekä työpaikkaesimerkkeihin ja muihin selvityksiin.
Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteistä tilannekuvaa. Tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa, järjestöjen omassa työmarkkinatoiminnassa ja julkisten palveluiden sekä julkisen työn kehittämisessä.
