3 myyttiä aikuiskoulutustuesta: Aikuiskoulutustuki ei ole mikään luksustuote
Hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia. Esitys perustuu virheellisiin käsityksiin aikuiskoulutustuesta.
Aikuiskoulutustuki parantaa henkilöstön saatavuutta, lisää työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukee jatkuvaa oppimista ja edistää työssä jaksamista.
Nyt huolena on, että aikuiskoulutustuen lakkautus uhkaa näitä positiivisia asioita.
Aikuiskoulutustuen lakkautuksen taustalla lienee väärinkäsityksiä, jotka eivät perustu kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien todellisuuteen.
Murran tässä kirjoituksessa yleisimmät väärinkäsitykset aikuiskoulutustuesta.
Myytti 1: Aikuiskoulutustuki on luksustuote
Väärin. Työllisyysrahaston tilaston mukaan tuen saajista vain 16 prosentilla on ylempi korkeakoulutustutkinto. Noin joka toisella on korkeakoulutus.
Tuki on elintärkeä jatkuvan oppimisen, osaamisen ja osaajien saatavuuden turvaamiseksi. Se ei ole koulutusshoppailijoiden luksustuote, jolla koristeltaisiin ylellistä tutkintokokoelmaa.
Aikuiskoulutustuki voi olla yksi keino motivoida työntekijää esimerkiksi tilanteessa, jossa ensimmäiset työuupumuksen merkit alkavat olla pinnassa. Kentällä kysytään myös, millä nyt motivoidaan työntekijöitä opiskelemaan itselleen monilla aloilla oleellista tutkintopohjaista lisä- tai täydennyskoulutusta.
Aikuiskoulutustuki on palkansaajalle ansiosidonnainen etuus, joka on keskimäärin noin 1 500 euroa kuukaudessa ennen veroja.
Ei sillä luksuselämää vietetä. Mutta kuinka moni, vaikkapa perheellinen, lähtisi opiskelemaan ilman mitään taloudellista turvaa?
Myytti 2: Aikuiskoulutustuki ei hyödytä taloutta
Väärin. Etlan tutkimuksen (2021) mukaan aikuiskoulutuksen hyöty yksilölle ja julkiselle taloudelle on sitä suurempi, mitä matalammin koulutettu ihminen on. Mitä nuorempana lisäkoulutus on hankittu, sitä enemmän se tuo hyötyä työvuosina ja verotuloina. Saman tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuki parantaa työllistymistä ja lisää ansioita eniten sosiaali- ja terveysalalla.
Aikuiskoulutustuen käyttäjistä yli puolet on alle nelikymppisiä. Heille siis ehtii kertyä lisäkoulutuksen jälkeen roppakaupalla työvuosia ja valtiolle makoisia verotuloja.
Aikuiskoulutustuen lakkautus on myös ristiriidassa hallitusohjelman työllisyyttä parantavien kirjausten kanssa. Ohjelmansa mukaisesti hallitus on sitoutunut parantamaan koulutetun sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta ja lisäämään alojen veto- ja pitovoimaa.
Nyt tuen lakkauttaminen osuu juuri näille osaajapula-aloille.
Myytti 3: Aikuiskoulutustuki ei auta osaajapulassa
Väitetään, ettei tuki kohdistu oikein eikä siten hyödytä riittävästi. Tämä ei ole totta!
Esimerkiksi vuonna 2022 yksistään sote-alalla noin 10 000 henkilöä hyödynsi aikuiskoulutustukea. Heistä yli puolet (yli 6 000 henkilöä) kouluttautui tuen turvin toiselta ammattialalta työvoimapulasta kärsivälle sote-alalle. Lisäksi noin 3 500 sote-alan osaajaa hankki itselleen aiempaa korkeamman tutkinnon tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon.
Tuki vastaa työelämän tarpeisiin. Kun säädellyissä ammateissa halutaan laajentaa tai syventää omaa osaamista, edellyttää se tiettyjä tutkintoja. Esimerkeiksi käyvät koulutusreitit lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sosionomista sosiaalityöntekijäksi.
Entä kasvatusala? Vuonna 2022 opetus- ja kasvatusalalle kouluttautui yli 1 500 henkilöä, joista alan vaihtajia oli 91 prosenttia. Esimerkiksi varhaiskasvatusalalla on vakava työvoimapula. Myös tälle alalle saadaan iso joukko uusia ammattiosaajia.
Tuella on suuri merkitys myös niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan omalla alallaan. Heidän työnsä luonne ja esimerkiksi säädellyt tehtävät voivat vaatia tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta.
Aikuiskoulutustuki on elintärkeä turva jatkuvan oppimisen, osaamisen ja osaajien saatavuuden näkökulmista. Ilman oppimista ja osaamista emme ole mitään. Siksi tukea ei saa lakkauttaa. Sen sijaan sitä voidaan kolmikantaisesti kehittää ja parantaa tuen kohdentumista entisestään esimerkiksi tarkastelemalla tuen saamisen edellytyksiä.
KT:n ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöjen tiedote:
Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.
Mertzi Bergman
Mertzi Bergman on KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikana asiantuntija. Mertzi vastaa myös KT:n jatkuvan oppimisen verkostosta.
Vapaa-ajallani toimin rock-bändin kitaristina ja tietokirjailijana.
