Uudistumiskykyä ja resilienssiä löytyy sote- ja kuntakentältä – aina voi kuitenkin parantaa
Sote-uudistuksesta, muutostuen tarpeista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä on käyty valtakunnallisesti mielenkiintoista keskustelua viime aikoina. Sote-kenttämme on valtavan moninainen, vaikka toimijat tuottavat samoja palveluja. Vastuuta palveluista kantavat nykyisin kunnat, vastuukunnat, peruspalvelukuntayhtymät, sairaanhoitopiirit, hyvinvointikuntayhtymät ja yrityksetkin. Myös muissa kuntapalveluissa tuottamisvaihtoehdot ovat samaan tapaan vaihtelevia.
Sote-uudistuksen valmistelua on käynnistetty kehittämishankkeissa samaan aikaan, kun palveluja on suunnattu ja niissä on varauduttu koronan vuoksi. Lisäksi sote-palveluiden tietoturvakäytäntöjä varmistetaan kansallista huomiota saaneen tietomurtotapauksen vuoksi. Huomionarvoista on, että nämä toimintaympäristön ja rakenteiden muutoksiin liittyvät kehittämistyöt tulevat kuntien ja kuntayhtymien ns. normaalin arkityön päälle.
Miten tässä myllerryksessä pärjäävät perinteisiksi ja byrokraattisiksi usein mainitut kunnat ja kuntayhtymät?
Mediahuomiota ovat saaneet lähinnä koronatapaukset tai ylikuumentuneet valtuustokeskustelut. Henkilöstön näkökulmasta on nähty uutisia väsymisestä tai väkivallan uhan yleistymisestä työssä, mutta myös työn imusta ja myönteisistä etätyökokemuksista. Median luoma kuva tilanteesta on siis hyvin polarisoitunut ja useammin negatiivinen kuin positiivinen.
Omaa toimintaa ja onnistumisia kannattaa analysoida
Olen kaivannut keskustelua sote- ja kuntapalveluiden onnistumisista korona-aikana. Parhaiten onnistumista voi nyt mitata koronatilastojen lisäksi kansalaisaktiivisuuden, yleisimmin valitusten, palautteiden ja niiden saaman palstatilan kautta. Jos hiljaisuus on onnistumisen merkki, on tilanne jokseenkin hyvä.
Tutkittua tietoa kunta-alan onnistumisista saadaan tulevaisuudessa tutkimusten kautta.
Onneksi KT on juuri saanut Työ2030 -ohjelman rahoituksen Kekseliäät kehittäjät -toiminnalle yhteistyössä pääsopijajärjestöjen kanssa. Hankkeen avulla korona-ajan onnistumisia saadaan päivänvaloon entistä paremmin.
Vaikka asukkaat näyttävät olevan pääosin tyytyväisiä kuntapalveluihin, voi siitä huolimatta olla järkevää pysähtyä ja analysoida oman organisaation toimintaa tarkemmin. On hyvä miettiä yhdessä, missä onnistuttiin ja mitä voisi tehdä vielä paremmin.
Tietoisuus omasta toiminnasta lisää organisaation kykyä kohdata muutos- ja häiriötilanteita, mikä on jatkossa entistäkin tärkeämpää.
Resilienssi auttaa onnistumaan muuttuvassa toimintaympäristössä
Resilienssi edistää organisaatioiden toimintakykyisenä pysymistä ja kestävyyttä pitkällä tähtäimellä.
Loistava mahdollisuus perehtyä resilienssiin ja sen kehittämistä tukeviin työkaluihin on 3. joulukuuta, kun Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Miira Heiniö perehdyttää asiaan Soteliiderit-webinaarissa.
Työterveyslaitos on työstänyt teemaa parin vuoden ajan Sotejoki-hankkeessa pilottiorganisaatioiden kanssa.
Tervetuloa mukaan kaikki sote-työnantajien (kunnat, kuntayhtymät) edustajat!
Maistiainen resilienssikeskusteluun Miira Heiniön 5.11.2020 pitämästä kommenttipuheenvuorosta
