Lausunnot ja kannanotot

KT suhtautuu esitykseen kriittisesti. KT:n milestä hyvinvointialueiden taakkaa ei tulisi lisätä ennakoimattomilla asiakassiirroilla sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa. Myös monikanavarahoitusta arvioineen parlamentaarisen työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausjärjestelmää tulisi arvioida vasta, kun hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa käyntiin.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tärkeänä lähtökohtana sitä, että yrittäjän tarpeiden ja lomittajan työajan yhteensovittamista tarkastellaan kokonaisuudistuksen yhteydessä siten, että lomittajan työn osa-aikaisuutta pystyttäisiin vähentämään. Lomituslainsäädäntöön liittyvät oikeudet tulisi säädellä siten, että työnantaja voi teettää työt työlainsäädäntöä ja työ- ja virkaehtosopimuksia noudattaen. Esimerkiksi työnantajan tulee voida suunnitella työvuorot etukäteen työlainsäädännön ja työ- ja virkaehtosopimusten edellyttämällä tavalla. Lomituslainsäädäntöä uudistettaessa on tärkeää, että lomitustyön kuormittavuuteen esimerkiksi työaikojen suhteen sekä työturvallisuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota. 

KT kannattaa työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtoa kuntiin, mutta toivoo useita tarkennuksia ja muutoksia lainsäädäntöön.

Työnantajat ovat voineet lisätä työntekijöiden turvaa myös vapaaehtoisilla etätyövakuutuksilla. Valtion henkilöstön vakuuttaminen yksityisellä palveluntarjoajalla ei ole nykyisten määräysten mukaan mahdollista. KT katsoo, että lähtökohtien ollessa erilaisia on sinänsä perusteltua, että valtion henkilöstön etätyössä sattuneen tapaturman korvaamisen perusteita ehdotetaan muutettavaksi lailla. KT:n mielestä olisi kuitenkin tarpeen arvioida, onko tarkoituksenmukaista tai tasapuolisen kohtelun mukaista, että etätyötä tekevillä työntekijöillä on eri sisältöinen lakisääteinen turva riippuen siitä, millä työnantajasektorilla he työskentelevät.

KT huomauttaa, että valmisteluaikataulu on niin tiukka, ettei muutosten arviointiin ole riittävästi aikaa. Pitkäjänteisemmällä valmistelulla opettajien, ohjaajien sekä esihenkilöiden olisi helpompi toteuttaa muutoksia.

KT kannattaa esitystä, jonka tavoitteena on mahdollistaa hyvinvointialueiden edustus Kevan hallinnossa. Esityksen mukaan hyvinvointialueiden edustus lisättäisiin Kevan hallintoon vuonna 2025 yhtä aikaa pidettävien kunta- ja hyvinvointialuevaalien jälkeen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta pysyä Kevan jäsenyhteisönä jatketaan.

Toimivilla mielenterveys- ja päihdepalveluilla on iso merkitys työelämän kannalta. Lakipaketti on sinänsä erittäin tärkeä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen vaatii muun ohella resurssien lisäämistä. KT ei pidä esityksen arvioita tarvittavista henkilöstötyövuosista realistisena. Henkilöstön saatavuus ammateissa, joihin esitys toisi lisätarpeita, on jo ennestään huono.

KT pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja valittuja keinoja pääosin myös tarkoituksenmukaisina. Esitystä työllistymisen, yrittäjyyden, työelämävalmiuksien ja osaamisen sekä suomen tai ruotsin kielen päästötestauksen sisällyttämisestä kotoutumiskoulutukseen edesauttaa työvoiman saatavuutta. Uudistus tapahtuu osana laajempaa työllisyyden hoidon järjestämisen reformia. Työvoimapalvelujen kuntasiirron tapaan esitys laajentaa kuntien palveluiden piiriin tulevien määrää ja lisää kuntien tehtäviä.

KT pitää tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksessa kannatettavana ja tärkeänä erityisesti työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation purkamisen keinona. KT:n näkemyksen mukaan tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa kuuluu jo osaksi varhaiskasvatussuunnitelmia, eikä erillisen suunnitelman laatiminen ole tarkoituksenmukaista.

KT pitää yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa kannatettavana ja tärkeänä tavoitteena.Toimivallan nykyinen jako valvontaviranomaisten välillä on syytä säilyttää myös tulevaisuudessa ja välttää päällekkäisen toimivallan luomista työelämän yksittäistapauksiin liittyvän valvonnan osalta. Myös esitetty ratkaisu voimassa olevan sääntelyn pysyttämisestä ennallaan koskien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa työsyrjintään liittyvissä asioissa on tarkoituksenmukainen ja perusteltu.

Nykyinen koulutuskorvausjärjestelmä on tärkeä keino julkisen sektorin työnantajille tukea ja kehittää henkilön ammatillista osaamista, minkä vuoksi nykyinen koulutuskorvausmahdollisuus on säilytettävä laissa. Kuntasektorilla lähes kaikki työnantajat ovat hyödyntäneet koulutuskorvausta.

KT:n mukaan uuden muutosturvamallin ehdot ovat esityksen tavoitteen mukaisesti perusteltuja. Uusi muutosturvamalli nostaa merkittävästi työnantajien kustannuksia ja osuutta työttömyysvakuutusmaksujen rahoituksesta. KT kannattaa lisäpäiväoikeuden asteittaista poistamista. Muutosten vaikuttavuutta 55 vuotta täyttäneiden työllisyyteen, julkiseen talouteen ja erityisesti työnantajien sekä kuntien kustannuksiin ja toimintaan tulee arvioida systemaattisesti.

KT kannattaa, että asetuksen iitteeseen lisätään uusi 1.8.2022 alkava tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA).

Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin on tarpeen tehdä muutokset, jotka johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueille. KT näkemyksen mukaan esitys on sinänsä selkeä. Vaikka kunnan lakisääteinen rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä poistuu, on tarkoituksenmukaista, että kunta voi halutessaan vapaaehtoisesti tarjota muita palveluja monialaisen yhteispalvelun asiakkaille. KT pitää myös tärkeänä, että sekä kunnat että hyvinvointialueet voivat jatkossa saada korvauksia niille kotoutumislain nojalla syntyvistä kustannuksista.

KT on erittäin huolissaan potilaiden hengen ja terveyden vakavasta vaarantumisesta lakoissa. KT pitää lakiesitystä kannatettavana ja välttämättömänä ja toivoo lain erittäin pikaista käsittelyä eduskunnassa. Lakkotoimenpiteet vaarantavat potilaiden henkeä ja terveyttä ja voivat valitettavasti myös johtaa ihmishenkien menetyksiin tai vakaviin vammautumisiin. KT katsoo, että esityksen mukainen potilasturvallisuuden varmistaminen suojelutyöllä ei rajoita lakko-oikeuden toteutumista enempää kuin asiallinen, alueellinen ja ajallinen välttämättömyys sekä oikeasuhtaisuus edellyttävät.