Lausunnot ja kannanotot

KT pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja valittuja keinoja pääosin myös tarkoituksenmukaisina. Esitystä työllistymisen, yrittäjyyden, työelämävalmiuksien ja osaamisen sekä suomen tai ruotsin kielen päästötestauksen sisällyttämisestä kotoutumiskoulutukseen edesauttaa työvoiman saatavuutta. Uudistus tapahtuu osana laajempaa työllisyyden hoidon järjestämisen reformia. Työvoimapalvelujen kuntasiirron tapaan esitys laajentaa kuntien palveluiden piiriin tulevien määrää ja lisää kuntien tehtäviä.

KT pitää tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksessa kannatettavana ja tärkeänä erityisesti työmarkkinoiden sukupuolen mukaisen segregaation purkamisen keinona. KT:n näkemyksen mukaan tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa kuuluu jo osaksi varhaiskasvatussuunnitelmia, eikä erillisen suunnitelman laatiminen ole tarkoituksenmukaista.

KT pitää yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa kannatettavana ja tärkeänä tavoitteena.Toimivallan nykyinen jako valvontaviranomaisten välillä on syytä säilyttää myös tulevaisuudessa ja välttää päällekkäisen toimivallan luomista työelämän yksittäistapauksiin liittyvän valvonnan osalta. Myös esitetty ratkaisu voimassa olevan sääntelyn pysyttämisestä ennallaan koskien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa työsyrjintään liittyvissä asioissa on tarkoituksenmukainen ja perusteltu.

Nykyinen koulutuskorvausjärjestelmä on tärkeä keino julkisen sektorin työnantajille tukea ja kehittää henkilön ammatillista osaamista, minkä vuoksi nykyinen koulutuskorvausmahdollisuus on säilytettävä laissa. Kuntasektorilla lähes kaikki työnantajat ovat hyödyntäneet koulutuskorvausta.

KT:n mukaan uuden muutosturvamallin ehdot ovat esityksen tavoitteen mukaisesti perusteltuja. Uusi muutosturvamalli nostaa merkittävästi työnantajien kustannuksia ja osuutta työttömyysvakuutusmaksujen rahoituksesta. KT kannattaa lisäpäiväoikeuden asteittaista poistamista. Muutosten vaikuttavuutta 55 vuotta täyttäneiden työllisyyteen, julkiseen talouteen ja erityisesti työnantajien sekä kuntien kustannuksiin ja toimintaan tulee arvioida systemaattisesti.

KT kannattaa, että asetuksen iitteeseen lisätään uusi 1.8.2022 alkava tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA).

Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettuun lakiin on tarpeen tehdä muutokset, jotka johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueille. KT näkemyksen mukaan esitys on sinänsä selkeä. Vaikka kunnan lakisääteinen rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä poistuu, on tarkoituksenmukaista, että kunta voi halutessaan vapaaehtoisesti tarjota muita palveluja monialaisen yhteispalvelun asiakkaille. KT pitää myös tärkeänä, että sekä kunnat että hyvinvointialueet voivat jatkossa saada korvauksia niille kotoutumislain nojalla syntyvistä kustannuksista.

KT on erittäin huolissaan potilaiden hengen ja terveyden vakavasta vaarantumisesta lakoissa. KT pitää lakiesitystä kannatettavana ja välttämättömänä ja toivoo lain erittäin pikaista käsittelyä eduskunnassa. Lakkotoimenpiteet vaarantavat potilaiden henkeä ja terveyttä ja voivat valitettavasti myös johtaa ihmishenkien menetyksiin tai vakaviin vammautumisiin. KT katsoo, että esityksen mukainen potilasturvallisuuden varmistaminen suojelutyöllä ei rajoita lakko-oikeuden toteutumista enempää kuin asiallinen, alueellinen ja ajallinen välttämättömyys sekä oikeasuhtaisuus edellyttävät.

KT on osallistunut kolmikantaisen työryhmän työhön ja kannattaa sen esitystä työturvallisuuslain väliaikaisesta muuttamisesta. KT pitää tärkeänä esityksen tavoitetta siitä, että työnantaja saisi paremmat edellytykset huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

KT pitää tärkeänä, että hyvinvointialueille asetettu vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä järjestämisvastuun toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto turvataan kaikissa olosuhteissa. Tämä tulisi huomioida ulotettaessa esityksen mukainen rekisteröintimenettely julkiseen palvelutuotantoon.

Koronaepidemia kuormittaa edelleen monin tavoin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. KT esittää 7 toimenpide-ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumiseen, jossa on muun muassa kelpoisuusvaatimuksista, henkilöstömitoituksista ja hoitotakuusta poikkeamista tilapäisesti poikkeustilanteessa, työlainsäädännön arviointia kriisitilanteita varten, sote-toimintayksiköiden ja henkilöstön muutoskyvykkyyden tukemista sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamista.

Siirtymäaika ja mahdollisuus kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden välillä ostaa ja myydä tukipalveluja, antaa näille lisäaikaa järjestellä tukipalvelutoimintoja kireässä aikataulussa. Toisaalta hyvinvointialueille siirtyvien tukipalvelujen organisointi saattaa jopa vaikeutua ja työntekijöiden asemaan aiheutua epävarmuutta, jos pykälän 68 a mahdollistama siirtymäaika otetaan käyttöön laajassa mitassa.

KT kannattaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto voisi tarjota yritykselle valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä.

Julkisen sektorin eläinlääkintäpalveluita on organisoitava uudelleen, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan. Palkkausjärjestämän uudistaminen on iso uudistus, jonka vuoksi KT kannattaa siirtymäaikaa vähintään vuoteen 2026 saakka.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. KT on tuonut jo lakiesitysten lausuntokierroksella esiin huolensa henkilöstön saatavuudesta. KT korostaa, että henkilöstön saatavuutta on tarkasteltava kokonaisuutena eikä yksittäisiin lakiesityksiin liittyen.