Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevat työ- ja virkaehtosopimukset sekä työryhmä hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevista sopimusmääräysten uudistamisesta on neuvoteltu KT:n, JAU:n ja JUKO:n 8.6.2022 solmiman erillissopimuksessa sovitun erillisen asiakirjaliitteen mukaisesti. Sote ry on hyväksynyt sopimukset ja osallistunut yhteisen yleiskirjeen valmisteluun.

Uusia työsuojelun yhteistoimintaa sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevia työ- ja virkaehtoehtosopimuksia sovelletaan 1.1.2023 lähtien kunnissa, kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Uudet sopimukset korvaavat kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen (2008) ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen (2011). Työ- ja virkaehtosopimusten nimet on saatettu vastaamaan hyvinvointialueuudistusta.

Uusien sopimusten voimaantulo kesken työsuojelukauden ei edellytä uusia ajankäyttöneuvotteluita, mikäli työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioissa ei tapahdu oleellisia muutoksia ennen työsuojelukauden loppua 31.12.2025.

Uudet sopimukset ovat tämän yleiskirjeen liitteinä.

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta on uudistettu vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä. Sopimuksen tekstiä on muokattu aiempaa sopimusta selkeämmäksi ja rakenteeltaan loogisemmaksi ja sopimukseen on päivitetty sukupuolineutraalit nimikkeet.

Yhteistoimintasopimuksen 2 §:n tarkennetuilla kirjauksilla halutaan korostaa työsuojelutyön ennakoivuutta ja tulevaan suuntaavuutta sekä huomioida kestävän kehityksen edistäminen.

Yhteistoimintasopimuksen 3 §:n 3 kohta on tarkennettu vastaamaan työsuojelun valvontalain (44/2006) 26 §:ää lisäämällä yhteistoiminnassa käsiteltäväksi asiaksi työssä jatkamista tukevat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat. Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden esimerkeissä mainittua varhaista puuttumista on tarkennettu varhaisella tuella.

Yhteistoimintasopimuksen 5 §:ää on tarkennettu ja rakennetta selkeytetty, mutta se vastaa sisällöltään aiempaa sopimuskirjausta. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation määritelmää tarkennettiin tilanteessa, jossa työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen. Työsuojelun yhteistoiminta voidaan sopia yhdistettäväksi työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 14 §:n mukaiseen yhteistoimintaelimeen. Tällaisessa muussa edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun käsitellään valvontalain 26 §:ssä tarkoitettuja asioita. Sopimuksen 5 §:ää tarkennettiin myös hyvinvointialueuudistuksen johdosta siten, että vaali toteutetaan Työturvallisuuskeskuksen asianomaisen toimialaryhmän erillisen vaaliohjeen mukaisesti. Lisäksi sopimusta tarkennettiin vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia lisäämällä kaksi- tai kolmitasoiseen yhteistoimintakokonaisuuteen palvelualue.

Yhteistoimintasopimuksen 7 §:ää tarkennettiin valvontalain mukaisesti koskien työsuojelupäällikön edellytyksiä toimia tehtävässään (muun muassa riittävää perehtyneisyyttä työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin).
 
Yhteistoimintasopimuksen 8 §:ää tarkennettiin valvontalain mukaisesti koskien työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja tiedonsaantioikeutta. Lisäksi päivitettiin sopimusviittaukset koskien varavaltuutetun sijaan tuloa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään. Tästä on sovittu työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen 4 §:ssä ja kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen IX luvun 2 §:n 2 ja 3 momentissa. Myös koulutusoikeutta koskevat sopimusviittaukset on päivitetty.

Yhteistoimintasopimuksen 9 §:n määräystä työsuojeluvaltuutetun osallistumisesta edustuksellisen yhteistoimintaelimen sekä työsuojelutoimikunnan toimintaan tarkennettiin. Muussa edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun käsitellään valvontalain 26 §:ssä tarkoitettuja asioita.

Yhteistoimintasopimuksen 10 §:ään muutettiin työsuojeluasiamies sukupuolineutraaliksi työsuojeluyhdyshenkilö-nimikkeeksi ja päivitettiin koulutusoikeutta koskeva sopimusviittaus.

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansiomenetyksen korvaamista koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta on uudistettu vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä. Sopimuksen tekstiä on muokattu aiempaa sopimusta selkeämmäksi ja rakenteeltaan loogisemmaksi.

Ajankäyttösopimuksen osalta olennaisin muutos on se, että 3 §:ään on lisätty soveltamisohje ajankäyttöneuvotteluissa huomioon otettavista asioista. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä sovitaan paikallisten neuvotteluosapuolten kesken. Neuvotteluja jatketaan perusteltujen esitysten ja aiemmasta työsuojelukaudesta tehdyn arvioinnin pohjalta, kunnes kompromissi/yhteisymmärrys ajankäyttökertoimesta saavutetaan.

Osapuolet korostavat, että ajankäyttökerroin on muodostettava olosuhdetekijöiden pohjalta.  Kertoimesta neuvoteltaessa on otettava huomioon kaikki 3 §:ssä mainitut työpaikan paikalliset olosuhdetekijät todettujen haitta-, vaara- ja kuormitustekijöiden lisäksi, esimerkiksi työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä sekä näiden välillä liikkumiseen tarvittava aika (esim. liikenteen ruuhkaisuus, huonot liikenneyhteydet).

Lisäksi osapuolet sopivat, että työsuojelun yhteistoimintaryhmä Tyry seuraa/selvittää sopimuskauden aikana sitä, miten työpaikan olosuhdetekijöitä on huomioitu ajankäyttökertoimesta sovittaessa. Tyry seuraa käytäntöjä, miten työsuojeluvaltuutetun vapautuksen riittävyyttä työsuojelutehtäviin on työsuojelun yhteistoiminnassa arvioitu työsuojelukauden aikana.

Ajankäyttösopimuksen 6 § 3 mom. koskien työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa erillistä kuukausittaista korvausta on muutettu vastaamaan KVTES:n sopimusmuutosta 2022–2025. KVTES:n IX luvussa on sovittu erillisestä kuukausittaisesta työsuojeluvaltuutetun korvauksesta 1.5.2022 lukien.

Työryhmä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin ja ja työkyvyn tukemiseen sopimuskaudella 2022–2025

Valtakunnansovittelija antoi 2.10.2022 sovintoehdotuksen koskien Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry:n ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n välisen SOTE ry:tä koskevaa työriitaa. Yleiskirjeessä 23/2022 on selostettu SOTE ry:n ja KT:n välisen työriidan ratkaisemiseksi tehdyn sovintoehdotuksen noudattamista kunta- ja hyvinvointialalla. Sovintoesitys sisältää yleiskirjeessä 11/2022 esiteltyjen työelämän kehittämisen toimenpiteiden lisäksi työryhmäkirjauksen sopimuskauden ajaksi asetettavasta työryhmästä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi 2022–2025. Työryhmän tehtävänä on arvioida hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista edistäviä toimenpiteitä. Työryhmä toimii tiiviisti aiemmin työelämän kehittämisryhmän Tekryn ja aiemmin sovitun yhteistoiminnallisen työelämän kehittämisen kokonaisuuden kanssa.

Työryhmän tavoitteena on tukea esihenkilötyötä ja muutosjohtamista, lisätä sote-alan houkuttelevuutta sekä vahvistaa rakentavaa, osallistavaa yhteistoimintakulttuuria ja luottamusta hyvinvointialueilla.

Työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida henkilöstön ja esihenkilöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin tilaa, seurata niiden kehittymistä työolotutkimusten pohjalta sekä tehdä kehittämisehdotuksia alan työolojen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä on levittää hyviä työkykyjohtamisen ja vaikuttavan työterveysyhteistyön malleja.

Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisuudet yhteisen koulutuksen luomiseen, jossa esihenkilötyöllä ja hyvällä johtamisella tuetaan työyhteisöä muutostilanteissa, myös hyvinvointialueille siirryttäessä. Osana hyvää johtamista huomioidaan myös työturvallisuus ja sen merkitys henkilöstön hyvinvoinnille. KT:n ja pääsopijajärjestöjen edustajista koostuvan työryhmän toiminta käynnistyy välittömästi.

KT, JAU ry, JUKO ja SOTE ry ovat tämän yleiskirjeen sisällöstä yksimielisiä.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja    Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö    Anna Kukka

Liite 1 Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus

Liite 2 Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus