På svenska
Yleiskirje
20/2022
Kunnanhallituksille, kuntayhtymille ja aluehallituksille

Lääkärisopimuksen (LS) 2022–2025 keskitetyn erän jakaminen yleiskorotuksena sekä osapuolten kannanotto palkkausjärjestelmäuudistuksesta hyvinvointialueille

Keskitetyn erän jakaminen yleiskorotuksena

Lääkärisopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 2 § 3 momentissa on sovittu keskitetty järjestelyerä jaettavaksi 1.10.2022 alkaen.

Määräyksen mukaan järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

KT ja JUKO ovat neuvotelleet erän käyttötarkoituksesta.

Erä jaetaan yleiskorotuksena seuraavasti:

Liite 1 (terveyskeskuslääkärit), Liite 3 (sairaalalääkärit), Liite 4 (sairaalahammaslääkärit) ja liite 5 (eläinlääkärit):
Liitteiden 1, 3–5 piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Liite 2 (terveyskeskushammaslääkärit):
Liitteen 2 piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,64 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,64 prosentilla.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Hyvinvointialueiden aloitusajankohdasta 1.1.2023 johtuen osapuolet painottavat, että korotukset tulisi saada maksuun ennen vuodenvaihdetta. Mikäli tämä ei esim. järjestelmäsyistä ole mahdollista, takautuva maksaminen on mahdollista, ks. tarkemmin allekirjoituspöytäkirjan 12 §.

Lääkärisopimuksen liitteiden 1–5 peruspalkkoja korotetaan samoilla prosenttiluvuilla kuin yllä on mainittu.

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan peruspalkka on 1.10.2022 lukien 1 708,41 euroa.

Lisäksi korotetaan 0,5 prosentilla liitteen 1 toimenpide- ja käyntipalkkioita, liitteen 3 todistus- ja lausuntopalkkioita sekä liitteen 4 toimenpide- ja käyntipalkkioita. Liitteen 5 päivystyskorvaukset nousevat 1.1.2023 alkaen. Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan vastaavansuuruisella korotuksella.

Korotetut palkat ja palkkiot voi tarkistaa yleiskirjeen liitteenä olevista taulukoista sekä Lääkärisopimuksen sähköisestä versiosta, joka päivittyy KT:n nettisivuille.

Palkkausjärjestelmää uudistetaan valtakunnallisesti

Lääkärisopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1 on todettu seuraavaa:

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmästä on jo pitkään neuvoteltu valtakunnallisesti.

Palkkausjärjestelmää on tarkoitus uudistaa kokonaisuutena palvelemaan paremmin tulevaisuuden terveydenhuoltoa hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä sekä palkitsemaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Neuvotteluissa huomioidaan myös se, että hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on sama työnantaja 1.1.2023 alkaen.

Paikalliset toimenpiteet 1.1.2023 tilannetta silmällä pitäen: väliaikainen palkkausjärjestelmä käyttöön

Osapuolet toteavat, ettei hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien pidä rakentaa uutta palkkausjärjestelmää ennen kuin Lääkärisopimuksen uudesta palkkausjärjestelmästä on sovittu.

Tilanne vuodenvaihteessa 2022–2023 on se, että paikalliset palkkausjärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Osa niistä perustuu valtakunnalliseen Lääkärisopimukseen ja osa paikallisiin sopimuksiin. Palkkausjärjestelmissä voi olla eroja paitsi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmien välillä, mutta myös lääkärien ja hammaslääkärien kesken.

Paikallisesti tulee ensisijaisesti arvioida, onko mahdollista soveltaa jotain aiempaa paikalliseen sopimukseen perustuvaa palkkausjärjestelmää kaikkiin lääkäreihin ja/tai hammaslääkäreihin. Tällöin paikallinen sopimus ulotetaan neuvotellen kaikkiin palkansaajiin.

On edelleen mahdollista, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreillä/hammaslääkäreillä on erilainen palkkausjärjestelmä, koska niiden yhteensovittaminen nopealla aikataululla on haasteellista ja toisaalta Lääkärisopimuksen ratkaisu tulevasta palkkausjärjestelmästä ei ole vielä tiedossa.  

Mikäli palkkausjärjestelmät ovat perustuneet pitkälti paikallisiin sopimuksiin, neuvotellaan väliaikaiseksi järjestelmäksi se mitä sovelletaan siirtyviin, mutta myös palkattaviin uusiin työntekijöihin/viranhaltijoihin (väliaikainen uusi järjestelmä).  Järjestelmä on käytössä niin kauan kunnes valtakunnallinen järjestelmä valmistuu.

Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien ja kuntayhtymien käyttämiä paikallisia sopimuksia tarvittaessa irtisanotaan. Huomattava on kuitenkin, ettei palkansaajan tehtäväkohtainen palkka tai henkilökohtainen lisä voi alentua paikallisen sopimuksen irtisanomisen johdosta, ellei tehtävässä tapahdu olennaisia muutoksia tai henkilökohtaisen lisän alentamiskriteerit täyty (asiasta tarkemmin LS II luku 1 §, viittaa KVTES II luvun 10–11 §:iin).  

Suoritepalkkausmalli, joka on perustunut paikalliseen sopimukseen, voi jatkua hyvinvointialueella. On mahdollista laajentaa ko. mallia sopien myös uusiin ryhmiin. Ottaen huomioon valtakunnallisen valmistelun tilanne, ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista irtisanoa paikallisia sopimuksia juuri nyt. Sama koskee esimerkiksi kokonaispalkkaa koskevia järjestelyjä. Asiaa on tarkasteltava siinä vaiheessa, kun valtakunnallinen palkkausjärjestelmä valmistuu.

Se ajankohta, milloin uuteen valtakunnallisesti neuvoteltuun järjestelmään hyvinvointialueilla siirrytään, on kuitenkin riippuvainen myös valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen antamasta siirtymäajasta. Valtakunnalliset osapuolet pyrkivät päättämään työnsä kesäkuussa 2023 (perusratkaisu).

Kohti osaamiseen ja vastuuseen perustuvaa palkkamallia – neuvottelut jatkuvat

KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto pilotoivat uudentyyppisen palkkausjärjestelmän tiettyjä osia vuonna 2017. Määräyksiä pilotoitiin kolmessa kuntayhtymässä eri puolilla Suomea. Pilotista saatuja kokemuksia hyödynnettiin jatkoneuvotteluissa ja 1.4.2021 tehtiin osaratkaisu perustamalla uusi hinnoittelukohta liitteisiin 1–4 (vaativat erikoislääkärin/-hammaslääkärin tehtävät).

Osapuolet tavoittelevat järjestelmäuudistusta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä.

Myös Lääkärisopimuksessa on kohta kaksikymmentä vuotta ollut käytössä tehtävän vaativuuden arviointi. Järjestelmä on osoittautunut vaikeaksi sovellettavaksi asiantuntijatyössä, jossa tehtävän sisältöön vaikuttaa myös mm. henkilön oma osaaminen.

Erityisesti Lääkärisopimuksen alalla, missä tehtävänkuvat rajautuvat vahvasti koulutuksen, työssä kertyneen osaamisen ja roolin (esim. johtotehtävät) perusteella paikallinen vaativuuden arviointijärjestelmä on koettu osin turhaksi ja raskaana ylläpitää. Mm. näistä syistä, neuvotteluosapuolet tähtäävät valtakunnallisesti yksinkertaisempaan malliin, jossa tehtävästä maksettava palkka muuttuisi portaittain tehtäväsisällön, osaamisen ja urakehityksen myötä.

Uudistuksen tavoitteena on tukea hoidon laadun ja tuloksellisuuden kehittämistä ja palkita lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oikeudenmukaisesti ja uran eri kohdissa oikea-aikaisesti. Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä huomioisi sekä osaamisen ja vastuun kehittymisen että henkilökohtaisen suoriutumisen. mutta myös erilaiset työurat entistä paremmin (esim. opetustehtävissä toimivat, tutkijat, johtajat).

Tarkoituksena on luopua paikallisesti suoritettavasta tehtävien vaativuuden arvioinnista ja rakentaa valtakunnallisesti yhtenäinen malli, joka huomioisi toimivan palkkausjärjestelmän edellyttämät elementit.

Palkkausjärjestelmää kehitettäessä arvioidaan kaikkien nykyisen palkkausjärjestelmän mukaisten palkanosien toimivuutta. Lääkärisopimuksessa sovitut euromäärät olisivat ko. tehtävästä vähintään maksettavia palkkoja. Hyvinvointialueen palkkataso määritellään paikallisesti. Palkkojen yhteensovittamiseen pyritään löytämään myös valtakunnallisia askelmerkkejä. Neuvotteluissa ratkaistaan myös kokonaispalkkaisten asema.

Muita palkitsemisen elementtejä tarvitaan myös jatkossa (rekrytointilisä, kertapalkkiot ym.).

Suoritepalkkausjärjestelmien päivittämisestä, ks. tarkemmin yleiskirje 9/2022. Suoritepalkkausjärjestelmien uusiminen jatkuu edelleen sopimuskaudella.

KT ja JUKO ovat tämän yleiskirjeen sisällöstä yksimielisiä.
 

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas


Liitteet:
1. LS:n liitteiden 1–5 uudet peruspalkat 1.10.2022 alkaen
2. LS:n liite 1 toimenpide- ja käyntipalkkiot, liite 3 todistus- ja lausuntopalkkiot sekä liite 4 toimenpide- ja käyntipalkkiot 1.10.2022 alkaen
3. LS:n liite 5 päivystyskorvaukset 1.1.2023 alkaen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat

Sähköposti:
soster@kt.fi