Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus 2018–2019 (TS-18)

Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.
Allekirjoituspöytäkirja on yleiskirjeen liitteenä 1.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä TS-sopijaosapuolten kanssa ja osapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Yleiskorotus 1.5.2018 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella seuraavasti:

• Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1,25 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 30.4.2018 vähintään 2 080,00 euroa.
• Jos tehtäväkohtainen palkka on 30.4.2018 alle 2 080,00 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan euromääräinen korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

TS-18:n 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1,25 prosentilla. Yleiskorotus ei pienennä TS-18:n 14 §:n mukaista erillislisää.
Yleiskorotus vähentää TS:n 14 §:n 1 momentin mukaista erillislisää vain, jos se perustuu TS:n 14 §:n 3 momentin mukaisesti tehtyyn päätökseen (koskee vain 14 §:n 1 mom. 4 kohdan mukaista ”rekrytointilisää”).

Yleiskorotus 1.4.2019 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia.

TS-18:n 12 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 §:n mukaista erillislisää korotetaan 1,0 prosentilla.

Yleiskorotus vähentää TS:n 14 §:n 1 momentin mukaista erillislisää vain, jos se perustuu TS:n 14 §:n 3 momentin mukaisesti tehtyyn päätökseen (koskee vain 14 §:n 1 mom. 4 kohdan mukaista ”rekrytointilisää”).

Palkkaryhmien tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat

	1.5.2018	1.4.2019
Palkkaryhmä I	1 699,29	1 716,28
Palkkaryhmä II	1 877,77	1 896,55
Palkkaryhmä III	3 092,26	3 123,18

Vähimmäispalkka 1.5.2018 ja 1.4.2019 lukien

TS-18:n 10 §:n vähimmäispalkka on 1.5.2018 lukien 1 595,57 euroa ja 1.4.2019 lukien
1 611,53 euroa.

Työaikamuutoksesta johtuva tehtäväkohtaisen palkan korotus

KVTES 2017 III luvun 10 §:n soveltamispiirissä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika pitenee liitteen 18 mukaisesti 7.5.2018 lukien. Näille viranhaltijoille/työntekijöille, joiden työaika pitenee 38 tuntiin 15 minuuttiin, maksetaan 30.4.2018 mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan erillinen korotus, jonka suuruus on 2,4 prosenttia. Korotus otetaan huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa 1.5.2018 lukien. Työaikamuutosta selostetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

Esimerkki

Työntekijän/viranhaltijan tehtäväkohtainen 30.4.2018 on 3 000,00 €. Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan saman aikaisesti yleiskorotuksella ja työaikamuutokseen liittyvällä tehtäväkohtaisen palkan erillisellä korotuksella.

• tehtäväkohtainen palkka 30.4.2018 tilanteessa on 3 000,00 euroa
• tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,65 % (sisältää yleiskorotuksen ja erillisen korotuksen (työaikamuutos)), jolloin tehtäväkohtaisen palkan muutos yhteensä on 109,50 euroa
• uusi tehtäväkohtainen palkka 1.5.2018 lukien on 3 109,50 €/kk

Esimerkki

Työntekijän/viranhaltijan tehtäväkohtainen 30.4.2018 on 2 000,00 €. Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan saman aikaisesti yleiskorotuksella ja työaikamuutokseen liittyvällä tehtäväkohtaisen palkan erillisellä korotuksella.

• tehtäväkohtainen palkka 30.4.2018 tilanteessa on 2 000,00 euroa
• yleiskorotus on 26,00 euroa
• erillinen korotus (työaikamuutos) 2,4% 2 000,00 eurosta on 48,00 euroa
• tehtäväkohtaisen palkan muutos yhteensä on 74,00 euroa
• uusi tehtäväkohtainen palkka 1.5.2018 lukien on 2 074,00 €/kk

Järjestelyerä

TS:n kaksi järjestelyerää

• keskitetty järjestelyerä (0,3 %)
• paikallinen järjestelyerä (0,9 %)

Keskitetty järjestelyerä 1.1.2019 lukien

TS-18:n 8 §:n määräyksiä uudistavan työryhmän työn tuloksen toteuttamiseen on varattu 0,3 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta.

TS-sopijaosapuolet sopivat keskitetyn järjestelyerän kohdentamisesta 1.12.2018 mennessä.

Jollei 0,3 prosentin keskitetyn järjestelyerän käytöstä saavuteta yksimielisyyttä TS-sopijaosapuolten kesken, niin tämä osuus lisätään 3 § 2 mom. paikalliseen järjestelyerään.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 lukien

Paikallisesti käytettävä järjestelyerä on 0,9 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Tästä järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttia henkilökohtaisiin lisiin paikallisen arviointijärjestelmän perusteella.

Jollei kohdentamisesta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä.

Katso tarkemmin liitteenä 1 olevat allekirjoituspöytäkirjapöytäkirjan 3 §:n määräykset.

Ohjeita ja esimerkkejä TS:n paikallisen järjestelyerän laskemiseksi tulee myöhemmin www.kt.fi/sopimukset/tekniset -sivustolle.

Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä tammikuussa 2019

Tuloksellisuuteen perustuvan paikallisen kertaerän maksamisesta on tehty erillinen työ- ja virkaehtosopimus, joka on tämän yleiskirjeen liitteenä 3. Paikallinen kertaerä perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon.  

Tuottavuustavoitteiden ja kertaerän piirissä on kunnan/kuntayhtymän koko henkilöstö. Kertaerä maksetaan tammikuussa 2019 jokaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, jonka osalta kertaerän maksamisen edellytykset täyttyvät.

Kertaerän maksamisen edellytykset

A Palvelussuhde voimassa 3.9.–18.11.2018

Työntekijälle/viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan/kuntayhtymään on alkanut viimeistään maanantaina 3.9.2018 ja jatkunut vähintään sunnuntaihin 18.11.2018 saakka maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä.

Kertaerää ei makseta, jos työntekijällä/viranhaltijalla ei ole kyseisenä ajanjaksona yhtään palkallista päivää. Palkallinen päivä on esimerkiksi vuosiloma, palkallinen virka-/työvapaa, työntasausvapaa tai päivystysvapaa. Palvelussuhteen ei tarvitse olla enää voimassa tammikuussa 2019.

B Palvelussuhdekatkot ajanjakson sisällä

Kertaerän saamisen edellyttämän ajanjakson sisällä sallitaan enintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoinen katko palvelussuhteiden välillä. Työ-/ virkasuhteen katko voi toistua ajanjakson aikana.

Esimerkki: Työntekijän työsuhteet:

• Työsuhde 1.8.–30.9.2018 (ei työsuhdetta 1.–7.10.2018)
• Työsuhde 8.10.–31.10.2018 (ei työsuhdetta 1.–7.11.2018)
• Työsuhde 8.11.–18.11.2018
  –> Kertaerä maksetaan, koska palvelussuhteiden välillä olevat katkot ovat maksimissaan 7 päivän pituiset.

Esimerkki: Työntekijän työsuhteet:

• Työntekijän työsuhde 1.8.–30.9.2018 (ei työsuhdetta 1.–8.10.2018)
• Työsuhde 9.10.–31.10.2018 (ei työsuhdetta 1.–7.11.2018)
• Työsuhde 8.11.–18.11.2018
  –> Kertaerän maksamisen edellyttämällä ajanjaksolla on yksi yli 7 kalenteripäivän pituinen katko palvelussuhteiden välissä. Kertaerää ei makseta.

Kertaerän suuruus ja laskeminen

Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan TS II luvun 18 §:n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän laskentatapa riippuu siitä minkä sopimusalan piirissä viranhaltija/työntekijä on ollut 31.12.2018. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen ko. päivämäärää, kertaerä lasketaan sen sopimusalan määräysten mukaan, jota viranhaltijaan/työntekijään sovellettiin palvelussuhteen päättyessä. Ks. kunkin sopimusalan yleiskirje. Kertaerän suuruus lasketaan marraskuussa 2018 maksetusta varsinaisesta palkasta.

Kertaerän suuruus lasketaan marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytetään osa-aikaprosenttina 18.11.2018 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkkejä

Työntekijä on koko marraskuun koko-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

Työntekijä on koko marraskuun osa-aikainen ja hänen varsinainen palkkansa on 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

Työntekijä on marraskuun alun koko-aikainen ja 18.11.2018 lukien osa-aikainen (50 %). Hänen varsinainen palkkansa on kokoaikaisena 3 000 euroa/kk ja osa-aikaisena 1 500 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 1 500 eurosta.

Työntekijä on marraskuun alun osa-aikainen (50 %) ja 18.11.2018 lukien koko-aikainen (100 %). Hänen varsinainen palkkansa on osa-aikaisena 1 500 euroa/kk ja koko-aikaisena 3 000 euroa/kk marraskuussa 2018. Kertaerän suuruus on 9,2 % 3 000 eurosta.

Esimerkkejä

Esimerkki: Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–31.12.2019. Työntekijä on palkattomalla vapaalla 1.11.–30.11.2018. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

Esimerkki: Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.12.2018. Työntekijän varsinainen palkka on marraskuussa 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta)

Esimerkki: Työntekijän palvelusuhde (100 %) on voimassa 1.8.2016–15.11.2018. Palvelusuhde ei jatku eikä siis ole voimassa 18.11.2018. Kertaerää ei makseta.

Esimerkki: Työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9.–18.11.2018. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää.

Esimerkki: työntekijä on hoitovapaalla (tai muulla palkattomalla työvapaalla) 3.9.–18.11.2018. Työntekijän kanssa sovitaan, että hoitovapaa keskeytyy yhdeksi päiväksi ja hän tulee yhdeksi työpäiväksi töihin. Kertaerä maksetaan, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä. Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa. Kertaerän suuruus on 276,00 euroa (9,2 % 3 000 eurosta).

Esimerkki: Työntekijä on palkattomalla työvapaalla 3.9.–18.11.2018. Työntekijä tulee vapaan aikana yhdeksi työpäiväksi töihin henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Kertaerää ei makseta, koska ajanjaksolla ei ole yhtään palkallista päivää (oman kunnan/kuntayhtymän palveluksessa).

Esimerkki: Työntekijä on palkallisella äitiysvapaalla 3.9.2018 asti, minkä jälkeen äitiysvapaa muuttuu palkattomaksi. Työntekijälle maksetaan kertaerä, koska ajanjaksolla on yksi palkallinen päivä.

Paikallista tuloksellisuuteen perustuvaa kertaerää tammikuussa 2019 on selostettu KT:n yleiskirjeessä 1/2018.

TS-18:n soveltamisalalla KVTES:n työaikaluvun ja vuosilomaluvun noudattamisesta

TS-18 Yleisessä luvussa on sovittu 4 §:ssä KVTES:n määräysten noudattamisesta, jonka mukaan KVTES:n mm. työaikaluvun ja vuosilomaluvun määräyksiä noudatetaan sellaisina, kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei TS-18 sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu.

Eräiden määräysten voimaantulo

KVTES 2017 työaikalukua noudatetaan sopimuskaudella ajanjakson 1.2.–30.4.2018.

KVTES 2017 liitteessä 15 olevia liukuvan työajan määräyksiä noudatetaan sopimuskaudella ajanjakson 1.2.–30.4.2018 asti.

KVTES 2018–2019 III luku Työaika

KVTES:n Työaikaluvun muuttuneet määräykset tulevat voimaan 1.5.2018 lukien. Työaikaluvun uudet määräykset, jotka koskevat hyväksyttävien poissaolopäivien vaikutusta säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan tulevat kuitenkin voimaan 7.5.2018 lukien, josta lukien työvuoroluettelot on laadittavat uusien määräysten mukaisesti.

Sopimusmuutoksista ohjeistetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

KVTES 2018–2019 IV luku Vuosiloma

Vuosilomaluvun 6 §:n 4 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia on muutettu siten, että se mitä sopimuskohdissa todetaan jaksotyöajasta, soveltuu myös muihin työaikamuotoihin, joissa hyväksyttävä poissaolopäivä vaikuttaa säännölliseen työaikaan ja ylityörajaan.

Sopimusmuutoksista ohjeistetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

KVTES 2018–2019 Liite 18 38 tuntia 15 minuuttia

KVTES III luvun 6 §:n 1 momenttiin on lisätty uusi pöytäkirjamerkintä. Sen mukaan KVTES 2017 III luvun 10 §:n (eräiden asiantuntijoiden työaika) määräystä sovelletaan määräyksen piirissä oleviin 6.5.2018 asti.

Sen jälkeen 7.5.2018 lukien edellä mainitun työaikamääräyksen piirissä olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen työaika, lisätyö, ylityö ja tuntipalkan jakaja määräytyvät KVTES liitteen 18 mukaan. Muilta osin noudatetaan KVTES III luvun määräyksiä.

KVTES 2017 III luvun 10 §:n soveltamispiirissä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika pitenee liitteen 18 mukaisesti 7.5.2018 lukien.

Sopimusmuutoksista ohjeistetaan KT:n yleiskirjeessä 2/2018.

Määräaikainen lomarahan vähentäminen  

Lomarahojen vähentämisestä lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 osalta on sovittu erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Erillinen virka- ja työehtosopimus on yleiskirjeen liitteenä 2.

KVTES 2018–2019 sopimuskirjan IV luvun 18 §:n 1 momentin lomarahaprosentteja (6 %, 5 % ja 4 %) ei ole muutettu. Huomioitava on, että KVTES 2018–2019 sopimuskirjassa on vähentämättömät lomarahaprosentit, koska vähennyksistä on sovittu erillisellä määräaikaisella virka- ja työehtosopimuksella.

Erillistä virka- ja työehtosopimusta lomarahan vähentämistä sovelletaan TS-18 osalta lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 ansaittavaan lomarahaan.

Erillisen virka- ja työehtosopimuksen 3 §:n mukaan:

"Viranhaltija/ työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on

1.  4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,
2.  3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,
3.  2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,

lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.”

Katso KT:n yleiskirje 8/2016.

Lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 osalta noudatetaan KVTES 2018–2019 18 §:n 1 momentissa mainittuja prosentteja.

Työryhmät

TS-työryhmä

TS-sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

TS-sopijaosapuolten välinen TS-työryhmä edistää paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuutta.

TS-työryhmä järjestää sopimuskauden aikana kuntien ja kuntayhtymien työnantajien edustajille kuusi (6) koulutustilaisuutta TS-18:n sopimuksen määräyksistä ja soveltamisesta.

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjä koskeva työryhmä

Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjä koskevan työryhmän tehtävänä on selvittää, miten Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevia erityismääräyksiä (TS-18:n liite 2) tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle sopimuskauden loppuun mennessä. Työryhmän työskentelyssä tulee kiinnittää huomiota työaikalain uudistamiseen sekä sote- ja maakuntauudistukseen.

TS-18:n 8 §:n määräyksiä uudistava työryhmä

Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten TS-18:n 8 §:n sisältöä tulisi uudistaa ja tehdä toimenpide-ehdotukset TS-työryhmälle 1.12.2018 mennessä. TS-18:n 8 §:n ja siitä johtuviin muutoksiin varataan keskitettyä järjestelyerää 0,3 prosenttia (3 § 1 mom.).

Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

TS-18:n soveltamiseen muutoksia

KVTES 2018–2019 Luku I Yleinen osa

6 § Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

• Yleinen osa 6 § 2 momentin soveltamisohje
• Soveltamisohjeeseen on selvyyden vuoksi lisätty työsopimuslain 1 luvun 3 §:ää vastaavasti maininta mahdollisuudesta tehdä työsopimus myös sähköisesti.

TS-18 Luku II Palkkaus

7 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen on lisätty maininta siitä, että TS-kehittämistyöryhmän on kokoonnuttava säännöllisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

12 §:n 2 momenttiin on lisätty uusi pöytäkirjamerkintä.

Pöytäkirjamerkintä
Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin 1.3.2019 mennessä vähintään 0,3 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan TS:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tarkistus suoritetaan vuosittain.

Muuttuneet määräykset ovat yleiskirjeen liitteenä 4.

Lomarahan vaihto vapaaksi. Uusi TS-18 liite 7

Lomarahan vaihto vapaaksi (TS-18 uusi liite 7)

TS-18 liitteessä 7 ovat uudet määräykset lomarahan vaihtamisesta lomarahavapaaksi. Liite on määräaikainen ja se koskee lomanmääräytymisvuosilta 2017–2018 ja 2018–2019 maksettavan lomarahan vapaaksi vaihtamista (2 §).

Liitteen 7 soveltaminen edellyttää, että sen käyttöönottamisesta sovitaan paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta sovitaan tämän jälkeen työntekijän/viranhaltijan ja työnantajan välillä.

Lomarahavapaan määrä on 35 % työntekijän/viranhaltijan ansaitsemien vuosilomapäivien lukumäärästä. Jos vain osa lomarahasta annetaan vapaana, lomarahasta vähennetään pidettävien lomarahavapaapäivien osuus.

• Esimerkki: Viranhaltijan varsinainen palkka on 3 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 12 kuukaudelta. Hänen lomaoikeutensa on 38 vuosilomapäivää, josta 35 % on 13,3 lomarahavapaapäivää (38 x 0,35). Jos viranhaltija pitää kaikki lomarahansa vapaana, hän voi pitää 13 täyttä lomarahavapaapäivää, joilta maksetaan varsinainen palkka. Lomarahaa ei jää maksettavaksi.
  
  Jos viranhaltijalle vahvistetaan em. tilanteessa 12 lomarahavapaapäivää, tältä ajalta maksetaan varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (1,3 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Lomarahan suuruus on 1 512 euroa (12 kk x 4,2% x 3 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 113,68 euroa (1 512 euroa: 13,3 lomarahavapaapäivää). Rahana jää maksettavaksi 147,84 euroa (1 512 euroa - 12 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 113,68).

Lomarahavapaan antamisajankohdasta tulee sopia viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan välillä. Lomarahavapaat tulee kuitenkin pitää lomamääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun eli 31.3. mennessä. Mikäli lomarahavapaata ei ole pidetty em. päivään mennessä tai palvelussuhde päättyy tätä ennen, pitämättömistä päivistä maksetaan rahakorvaus edellä olevan esimerkin mukaisesti.

• Edellinen esimerkki jatkuu: Edellä olevassa esimerkissä on vaihdettu lomarahaa 12 lomarahavapaapäiväksi. Viranhaltija/työntekijä on pitänyt 10 lomarahavapaapäivää ja kaksi lomarahavapaapäivää on jäänyt pitämättä. Tällöin edellisessä esimerkissä rahakorvauksen suuruus on 2 x 113,68 euroa = 227,36 euroa

Liitteessä 2 poikkeusluvan mukaisessa työajassa ja 1 § 1 mom. d) kohdan sekä 1 § 2 mom. mukaisessa työajassa lomarahavapaat muutetaan työvuoroiksi 8 §:n vuosiloman antamista koskevan soveltamisohjeen mukaisesti.

Lomarahavapaan ajalta maksettavaan palkkaan, lomarahan kulumiseen ja lomarahavapaan siirtymiseen sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä. Palkkaan ei kuitenkaan sovelleta keskimääräisen vuosilomapalkan laskentaa (KVTES:n vuosilomaluku 13 § 2 mom.) eikä vuosilomapalkan lisäystä (KVTES:n vuosilomaluku 13 § 3 mom.) koskevia määräyksiä.

Määräaikaiset määräykset ovat yleiskirjeen liitteenä 4.

Liite 2  Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyt

Liitteen 2 määräyksiä on muutettu sopimuskauden ajaksi. Määräaikaiset määräykset ovat yleiskirjeen liitteenä 4.

TS liite 2, 1 § 1 mom. d) kohta

Työnantajat, joilla on ollut 31.1.2018 käytössä TS-17:n liitteen 2 1 § 1 momentin kohdan d) mukainen työaikamuoto, voivat jatkaa TS:n liitteen 2 1 § 1 momentin kohdan d) mukaista työaikamuodon käyttöä ilman paikallista sopimusta.

Työnantajilla, joilla on ollut 31.1.2018 käytössä kohta d), ainoa muutos on, että tasoittumisjakso on jatkossa enintään 12 viikkoa. Tämä muutos tulee voimaan 1.5.2018 tai sen jälkeen päättyvän työaikajakson päättymisen jälkeen.

Jos tällainen työnantaja, joka voi jatkaa TS:n liitteen 2 1 §:n 1 momentin kohdan d) mukaisen työaikamuodon käyttöä ilman paikallista sopimusta, suunnittelee tämän työaikamuodon käytön laajentamista, niin työnantajan tulee ilmoittaa tästä KT:lle (sähköpostiosoitteeseen ts@kt.fi )

TS liite 2, 1 § 2 mom.

TS:n liitteeseen 2 (1 § 2 mom.) on lisätty seuraava Kokeilumääräys määräaikaisesta työaikamuodosta (TS:n liite 8).

Palo- ja pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden säännöllinen työaika voi olla liitteen 8 2 §:n 2 momentin mukaisesti keskimäärin 42 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona siten, että työvuoron pituus on enintään 24 tuntia, edellyttäen, että asiasta on sovittu paikallisella virka- ja työehtosopimuksella siten kuin liitteessä 8 on määrätty. Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.4.2018–31.3.2020.

Liite 8  Määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti (Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.4.2018–31.3.2020)

TS:n määräaikaisen kokeilumääräyksen liitteen 8 soveltamisen piiriin voi kuulua vain sellainen viranhaltija/työntekijä, joka kuuluu TS:n liitteen 2 (palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset) soveltamisen piiriin.

TS:n liitteen 8 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, joka on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön.

Tämän liitteen määräysten käyttöönottaminen edellyttää, että työnantaja ja TS-sopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset sopivat liitteen 8 soveltamisesta paikallisella virka- ja työehtosopimuksella. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.

TS:n liite 8 on voimassa sopimuskauden 1.2.2018–31.3.2020. Paikallista sopimusta ei voida solmia pidemmäksi ajaksi. Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

TS:n liitteen 8 määräaikainen kokeilumääräys on yleiskirjeen liitteenä 4.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja    Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö    Sari Ojanen

 

Liitteet

1. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2018–2019 allekirjoituspöytäkirja
2. Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
3. Työ- ja virkaehtosopimus paikallisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän perusteista ja maksamisesta
4. TS-18:n muuttuneita sopimusmääräyksiä
5. TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta sopimuskauden loppuun asti (Liitteen 8 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.4.2018–31.3.2020), soveltamisesta

 

Yleiskirjettä on korjattu 28.3. seuraavasti:
Yleiskorotus 1.5.2018 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.5.2018 lukien yleiskorotuksella seuraavasti:

•    Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1,25 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2018 30.4.2018 vähintään 2 080,00 euroa.

•    Jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2018 30.4.2018 alle 2 080,00 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 26 eurolla kuukaudessa.