Uusi vuosilomalaki

Uusi vuosilomalaki (162/2005) tuli voimaan 1.4.2005. Sillä kumottiin vuodelta 1973 peräisin ollut vuosilomalaki (272/1973) ja mm. laki kunnan ja muun julkisen yhdyskunnan viran- ja toimenhaltijain vuosilomista eräissä tapauksissa (111/1939).

Lain voimaantulosta huolimatta kuntien ja kuntayhtymien vuosiloma­etuudet määräytyvät edelleen voimassa olevien virka- ja työehtosopimusmääräysten mukaan kuten jäljempänä tarkemmin selostetaan.

Lain voimaantulo ja kunnallisten virka- ja työehtosopimusten vuosilomamääräykset

Lain siirtymäsäännöksen mukaan työsuhteissa, joissa työnantajan on noudatettava tai joissa työnantaja saa noudattaa ennen uuden vuosilomalain voimaantuloa tehtyä työehtosopimusta, työnantaja saa soveltaa työ­ehtosopimuksen uudesta vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen päättymiseen saakka, jollei työehtosopimusta muuteta sitä ennen. Vastaavasti virkaehtosopimuksen vuosilomalaista poikkeavia määräyksiä saadaan soveltaa virkaehtosopimuksen päättymiseen saakka.

Kuntia ja kuntayhtymiä koskevat nyt voimassa olevat työ- ja virkaehto­sopimukset tulivat voimaan 16.2.2005 eli siis ennen uuden vuosilomalain voimaan tuloa ja ovat voimassa 30.9.2007 asti. Näin ollen vuosiloma­etuudet kunnissa ja kuntayhtymissä määräytyvät uuden vuosilomalain voimaan tultuakin edelleen voimassa olevien kunnallisten työ- ja virka­ehtosopimusten vuosilomamääräysten mukaisesti eikä vuosilomalain mukaisesti, ellei virka- ja työehtosopimusmääräyksessä ole muuta sovittu. Uuden vuosilomalain säännökset otetaan huomioon, kun kunnallisten virka- ja työehtosopimusten vuosilomamääräyksistä seuraavan kerran sovitaan. Asiasta neuvotellaan sopimuskauden aikana.

KVTES:n 2005-2007 vuosilomaluvun 1 §:n soveltamisohjeessa todetaan, että vuosilomaluvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, ellei vuosilomaluvussa ole erikseen toisin sovittu. Lisäksi todetaan, että käytännössä työntekijään kuitenkin sovelletaan vuosilomalain 14 §:n säännöstä, joka kieltää työnantajaa pitämästä työntekijää työssä tämän vuosiloman aikana ja työntekijää tekemästä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Saman soveltamisohjeen mukaan myös vuosilomalain 10 §:n 5 momentin säännöstä asevelvollisen oikeudesta lomakorvaukseen sovelletaan. Sopimuksen vuosilomaluvun 5 §:n 4 momentissa määrätään, että viranhaltijan/työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosi­lomalain mukainen. Edelleen vuosilomaluvun 10 §:n 5 momentin mukaan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) piiriin kuuluvan työsuhteen päättyessä noudatetaan vuosilomalain 12 §:n säännöksiä. Vastaavat määräykset ovat TTES:n 2005-2007  26 §:ssä. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa tarkoitetaan vanhan so. vielä 16.2.2005 voimassa olleen vuosilomalain säännöksiä. Samoin KVTES:n maatalouslomittajia koskevan liitteen (liite 14) 11 §:n 3 momentin perusteella ns. lähi­sukulaislomittajien vuosiloma, lomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät vanhan vuosilomalain (272/1973) mukaan.

Myös OVTES:n 2005-2007 liitteessä 11 (kansalais- ja kansanopisto) ja liitteessä 12 (lasten ja nuorten taidekoulu) tarkoitettujen tuntiopettajien vuosilomaetuudet määräytyvät em. sopimuksen perusteella vanhan vuosilomalain (272/1973) mukaisesti.

Näin ollen uuden vuosilomalain säännökset eivät tule kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden osalta sovellettaviksi ennen kuin 1.4.2005 voimassa olleiden virka- ja työehtosopimusten voimassaolo on päättynyt tai sopimuksia on sitä ennen muutettu. Poikkeuksena voivat olla tilapäiset muusikot, joilla on sopimukseton tila ja joiden osalta neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat vielä kesken.

Oheisena lähetetään tiedoksi 1.4.2005 voimaan tullut vuosilomalaki. 

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                                  Jouni Ekuri

Neuvottelupäällikkö                                  Heikki Saipio

LIITE  Vuosilomalaki (162/2005) (Finlex)