Henkilöstöasioiden hoitaminen kuntien välisenä yhteistyönä

1
Virka- ja työehtosopimus kuntien yhteisistä luottamusmiehistä ja yhteistoimintaelimistä

Oheisena lähetetään tiedoksi virka- ja työehtosopimus kuntien yhteisistä luottamusmiehistä ja yhteistyöelimistä.

Jäljempänä olevat ohjeet ovat yhteisiä pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.

Edellä mainittu sopimus mahdollistaa sen, että kahdessa tai useammassa kunnassa tai kuntayhtymässä voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä, luottamusmiehiä sekä yleissopimuksessa että kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa tarkoitettuja edustuksellisia yhteistoimintaelimiä. Edellytyksenä on se, että

1. asianomaiset kunnat ja kuntayhtymät sopivat keskenään siitä, että niillä voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä, luottamusmiehiä ja yhteistoimintaelimiä, sekä ajankäytön ja kustannusten jakamisesta kuntien ja kuntayhtymien kesken, ja
2. asianomainen pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys nimeää em. sopimuksen mukaisesti yhteiset pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ao. kuntiin ja kuntayhtymiin, ja/tai
3. asianomaisten kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö valitsee yhteiset jäsenet yhteiseen yhteistoimintaelimeen.

Tarkoituksena on, että yhteiset pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja yhteistyöelimet korvaavat kuntien ja kuntayhtymien omat luottamusmiehet ja yhteistoimintaelimet. On myös mahdollista, että kunnilla ja kuntayhtymillä on osaksi yhteisiä ja osaksi omia pääluottamusmiehiä/luottamusmiehiä ja yhteistoimintaelimiä tai yhteisiä luottamusmiehiä ja omat yhteistoimintaelimet tai päinvastoin. Luottamusmiesten ym. työnantaja pysyy samana yhteistoimintajärjestelyistä huolimatta.

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten asettamisessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin KVTES:n VII luvun (luottamusmiehet) 3 §:n määräyksiä.

Ao. kuntien ja kuntayhtymien on syytä tehdä kirjallinen sopimus luottamusmiesten ajankäytön jakamisesta eri kuntien kesken ja kustannusten jaosta. Eräs vaihtoehto on jakaa kustannukset luottamusmiesten ajankäytön jakamisen mukaisessa suhteessa. Korvattavia kustannuksia ovat mm. luottamusmieskorvaus, luottamusmiesten työtehtävistä vapautusajan palkka-, väline- yms. menot ja mahdolliset matkakulut. Yhteistoimintaelinten kokousten kustannusten osalta jakoperusteena voisi olla esim. henkilöstömäärien mukainen suhde tai kuinka paljon kullakin kunnalla tai kuntayhtymällä on ollut käsiteltäviä asioita.

Pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten ei tarvitse olla mukana kuntien välisessä sopimuksessa allekirjoittajina. Käytännössä järjestelyjen toteutuminen edellyttää kuitenkin sitä, että järjestöt toimivat sopimuksen mukaisesti asettamalla yhteisiä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä sekä järjestämällä yhteistoimintaelinten jäsenten valinta sopimuksen edellyttämällä tavalla. Näin ollen asiasta on käytännössä sovittava ao. kuntien ja kuntayhtymien ja ao. viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen kesken. Samassa yhteydessä voidaan käsitellä myös 2) kohdassa tarkoitettuja yhteisiä viranhaltijoita, vaikka asiasta päättävätkin kuntatyönantajat.

Työsuojeluvaltuutettujen asema perustuu työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/1973) säännöksiin. Kuntien yhteisen työsuojeluvaltuutetun valinta olisi mahdollista vain, jos kuntien alue voitaisiin katsoa lain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitetuksi työpaikaksi.

2
Yhteiset viranhaltijat ja työntekijät sekä henkilöstöstrategiat

Kuntien ja kuntayhtymien on syytä harkita yhteistyötä henkilöstöasioiden hoitamisessa muutoinkin esimerkiksi palkkaamalla yhteinen henkilöstöpäällikkö ja mahdollisesti muita henkilöstöhallinnon viranhaltijoita tai työntekijöitä. Perusteena on se, että pienillä kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole taloudellisesti mahdollista palkata omaa henkilöstöpäällikköä ja mahdollisesti muita henkilöstöhallinnon työntekijöitä. Toisaalta henkilöstöasioiden tarkoituksenmukainen hoitaminen kuten koordinointi ja eri palkkausjärjestelmien tarkoituksenmukainen käyttöönotto ja ylläpitäminen sekä paikallisen toiminnan laajentuminen henkilöstöasioissa edellyttävät riittävää perehtymistä ja ajankäyttöä henkilöstöasioihin. Käytännössä tämä on usein ongelmallista, jos henkilöstöasioita hoidetaan oman toimen ohella päävastuualueen ollessa muualla.

Jollei kuntien välistä yhteistyötä varten ole erityislainsäädännön nojalla asetettu yhteistyöelintä, jolla on oikeushenkilön asema, yhteiset henkilöstöhallinnon viranhaltijat ja työntekijät on tarkoituksenmukaista järjestää siten, että jokin kunnista toimii työnantajana (isäntäkunta) ja työajankäytöstä ja kustannusten jaosta sovitaan kuntien välisellä sopimuksella. Kunnat voivat tarvittaessa asettaa kuntalain 77 §:ssä tarkoitetun yhteisen toimielimen hoitamaan yhteisiä tehtäviä.

Samalla ao. kuntien ja kuntayhtymien on syytä harkita yhteisiä henkilöstöstrategioita ja yhteistä työnantajapolitiikkaa.

3
Palvelussuhteen ehdot

Kuntien välisissä mahdollisissa henkilöstösiirroissa tulee yleensä sovellettavaksi liikkeen luovutusta koskevat säännökset, jolloin palvelussuhteen ehdot säilyvät ennallaan, tai jonkin erityissiirtolain säännökset. Näin ollen tällaisia tapauksia varten ei tarvita yleensä erityisiä virka- tai työehtosopimuksia. Mikäli liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä ei voida soveltaa, voidaan tarvittaessa tehdä paikalliset virka- ja työehtosopimukset.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                    Jouni Ekuri

Neuvottelupäällikkö                    Heikki Saipio

LIITE Virka- ja työehtosopimus kuntien yhteisistä luottamusmiehistä ja yhteistoimintaelimistä