Lisäohje teknisen henkilöstön asemasta aluepelastuslaitoksia muodostettaessa

Yleistä

Teknisten sopimuksen soveltamisalalla olevan henkilöstön siirtymistä uuden aluepelastusyksikön palvelukseen on käsitelty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) yleiskirjeessä 6/2002, joka toimii edelleen perusohjeena aluepelastuslaitoksia muodostettaessa.

Tähän lisäohjeeseen on kirjattu muuttuneiden säännösten ja määräysten aiheuttamat muutokset ja täsmennykset mainittuun yleiskirjeeseen.

Palkkausta käsitellään nyt aikaisempaa yleiskirjettä laajemmin.

Tämän ohjeen työsuhteisia koskevaa osuutta sovelletaan myös kunnan puolivakinaiseen palokuntaan kuuluviin työntekijöihin.

Viranhaltijan oikeusasemaa koskevan uuden lainsäädännön merkitys

Lisäohjeen antamista on viivästyttänyt epäselvyys siitä, sovelletaanko myös viranhaltijoihin liikkeen luovutusta koskevaa menettelyä, jonka perusteella he siirtyisivät aluepelastuslaitosten palvelukseen ilman irtisanomismenettelyä. Asiaa koskeva laki kunnallisesta viranhaltijasta on nyt (11.4.2003) vahvistettu ja tulee voimaan yhdessä kuntalain muutosten kanssa 1.11.2003.

Vaikka laki kunnallisesta viranhaltijasta tulee voimaan ennen aluepelastuslaitosten toiminnan aloittamista 1.1.2004, KT lähtee siitä, ettei mainitun lain liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovelleta aluepelastuslaitoksiin siirtyviin viranhaltijoihin, vaan viranhaltijoiden siirtyminen uuteen kuntayksikköön tapahtuu yleiskirjeessä 6/2002 selostetun säännöstön ja menettelyohjeiden pohjalta. KT:n kanta perustuu siihen, että viranhaltijoiden siirtymistä koskevan asian on katsottava lähtökohtaisesti tulevan vireille jo kuntien välisiä yhteistoimintasopimuksia hyväksyttäessä tai valtioneuvoston tehdessä päätöksen yhteistoiminnasta niiden kuntien osalta, jotka eivät ole mainittua sopimusta tehneet. Lain kunnallisesta viranhaltijasta siirtymäsäännöksen (60 §) mukaan: "Jos tässä laissa tarkoitettu asia on vireillä tämän lain voimaan tullessa, noudatetaan tämän lain voimaan tullessa olleita säännöksiä ja määräyksiä".

Uudistunutta lainsäädäntöä tullaan käsittelemään KT:n erillisessä yleiskirjeessä. Erityisesti aluepelastuslaitoksia koskien asiaan palataan, jos aihetta ilmenee.

Täsmennyksiä yleiskirjeeseen 6/2002

Kunnat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tehneet sopimukset pelastustoimen yhteistoiminnan alueellisesta järjestämisestä. Päijät-Hämeen ja Lapin pelastustoimi järjestetään maakunnan liittojen yhteyteen, muuten keskusyksikkönä toimii kunta. Kunnan sisäisenä ratkaisuna on käytetty mm. liikelaitosmallia.

Pelastustoimilaki (561/1999) korvautuu 1.1.2004 lukien uudella pelastuslailla ja pelastustoimiasetus (857/1999) valmisteilla olevalla pelastusasetuksella. Kuntaliitto on antanut pelastustoimen järjestämisestä ohjeita yleiskirjeellä 8/80/2003.

Kuten edellä on todettu, kuntalaki uudistuu samanaikaisesti viranhaltijan asemaa koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä. Uudet henkilöstöä koskevat 6 luvun säännökset täsmentävät virka- ja työsuhteen välistä rajaa. Paloalan henkilöstöön voi lähtökohtaisesti noudattaa sääntöä, että pelastusviranomaisiksi määrättävät henkilöt otetaan virkasuhteeseen. Näin kannattaa menetellä, vaikka pelastusviranomaisena toimiminen ei olisi jatkuvaa, mutta tarve määräämiselle on mahdollista / todennäköistä.

Selvennyksenä aikaisempaan yleiskirjeeseen on syytä korostaa, että virkasuhteista henkilöstöä on syytä kuulla sekä viran että virkasuhteen lakkaamisesta.

Jos viranhaltijan vanhan työnantajan palveluksessa ansaitsema vuosiloma tai sen osa on tarkoituksenmukaista antaa uuden työnantajan palveluksessa, voidaan siitä sopia TS-03:n yleisen osan 5 §:n 2 momentin perusteella.

Työaikajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuden tärkeyttä on tässäkin ohjeessa syytä painottaa.

Palkkaus työvoimaa luovuttavassa kunnassa

Pelkästään alueelliseen pelastustoimeen siirtyminen ei ole TS:n mukainen peruste palkkauksen muuttamiselle työvoimaa luovuttavissa kunnissa. Tulevaa siirtoa ei siten pidä ennakoida palkkauksessa ja työvoimaa vastaanottavan kuntayksikön on syytä karsia tällaiset palkkaerät määrittäessään palkkausta uudessa palvelussuhteessa.

Palkkaus työvoimaa vastaanottavassa kuntayksikössä (keskuskunta)

Keskuskunnan (tai maakunnallisen liiton) palvelukseen siirtyvän viranhaltijan palkkausta keskuskunnan paikallisen palkkausjärjestelmän mukaiseksi määritettäessä noudatetaan muun ohessa seuraavia periaatteita:

TS:n mukainen paikallinen palkkausjärjestelmä on kokonaisuus ja sen pitää koskea kaikkia TS:n piiriin kuuluvia henkilöstöryhmiä, myös pelastustoimen henkilöstöä. TS:n piiriin kuuluvia eri henkilöstöryhmiä varten ei tule laatia omia erillisiä palkkausjärjestelmiä.

• Lähtökohtana, että keskuskuntaan siirtyvien viranhaltijoiden tehtäväkohtainen palkka (TKP) ja henkilökohtainen palkka (HKP) määräytyvät keskuskunnan paikallisen TS-palkkausjärjestelmän mukaan samalla tavoin kuin uusia viranhaltijoita otettaessa. Paikallisella kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaisella virkaehtosopimuksella mahdollisesti muodostetun, paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisen palkkauksen ylittävän palkanosan (paikallisen erillislisän) poistumisesta mahdollisimman pian on sovittava mainitulla sopimuksella.
   
• Vastaanottavaan kuntayksikköön liikkeen luovutussäännöstön perusteella siirtyvän työsuhteisen työntekijän TKP ja HKP määräytyvät kuten viranhaltijoillakin keskuskunnan TS-järjestelmän mukaan. Työntekijä on kuitenkin oikeutettu suoraan TS-03:n palkkausluvun 14 §:n 1 mom. 5 kohdan mukaiseen erillislisään, jos hänen kokonaispalkkauksensa paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta johtuen muutoin alenisi. Puheena olevasta erillislisästä on esimerkki TS-oppaassa.
   
• Keskuskunnan on suositeltavaa laatia sen palvelukseen 1.1.2004 lukien siirtyvien viranhaltijoiden TS-03:n mukaiset tehtäväkuvaukset hyvissä ajoin ennen siirtymisajankohtaa.
   
• Henkilökohtaisen palkan (HKP) maksamista koskevaa keskuskunnan paikallista palkkausjärjestelmää on pyrittävä soveltamaan siirtyneeseen viranhaltijaan mahdollisimman pian.
   
• Jos keskuskunnan palveluksessa olevan palohenkilöstön tehtäväkohtaisiin palkkoihin (TKP) on aikanaan sisällytetty operatiiviselle palohenkilöstölle maksettu euromääräinen ns. palomieslisä (33,64 euroa/200 markkaa), myös keskuskunnan palvelukseen siirtyvän viranhaltijan uuteen tehtäväkohtaiseen palkkaan sisältyy mainittu lisä.
   
• Keskuskunnan paikallisen palkkausjärjestelmän kehittämistarvetta (päivitystä) on arvioitava sillä perusteella, miten hyvin palkkausjärjestelmä soveltuu uuteen organisaatiokokonaisuuteen.

Palkkausesimerkkejä

A

Keskuskunnan palvelukseen siirtyvän viranhaltijan vanha tehtäväkohtainen palkka (TKP) on 1 300 euroa ja uusi 1 200 euroa.

Lähtökohtana on, että keskuskunnan on maksettava yhtä vaativista tehtävistä yhtä suurta TKP:aa. Uuden ja vanhan TKP:n erotus (100 euroa) voidaan muodostaa paikalliseksi erillislisäksi paikallisella virkaehtosopimuksella. Uusi TKP on tällöin 1 200 euroa ja paikallinen erillislisä 100 euroa.

B

Keskuskunnan palvelukseen siirtyvän viranhaltijan vanha TKP on sama kuin uusi tehtäväkohtainen palkka, mutta keskuskunnan palveluksessa tehtävä työ on vaativampaa kuin aikaisempi työ.

Jos henkilön tehtäväkuvaus muuttuu keskuskuntaan siirtymisen yhteydessä, tehtävä arvioidaan keskuskunnassa noudatettavan palkkausjärjestelmän mukaan kuten mikä tahansa perustettava uusi tehtävä. TS:n 9:n §:n 2 momentin muutostilanteita koskevia määräyksiä ei tällöin sovelleta.

C

Keskuskunnan palvelukseen siirtyvän viranhaltijan vanha TKP on 1 150 euroa ja se on alempi kuin uusi TKP ja hänen HKP:nsa on 150 euroa. Säilyykö HKP, kun TKP nousee?

Keskuskunnan paikallista palkkausjärjestelmää on sovellettava sellaisenaan sekä vanhoihin että uusiin viranhaltijoihin. Vanhan työnantajan soveltaman palkkausjärjestelmän mukainen HKP ei siten säily automaattisesti.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                         Jouni Ekuri

Neuvottelupäällikkö                         Jyrki Hämäläinen