Yhteistoimintamenettely seutuyhteistyöhankkeissa
Kunnallinen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunta (KYNK) on käsitellyt yhteistoimintamenettelyn toteutumista seutuyhteistyöhankkeiden yhteydessä ja valmistellut tämän asian merkitystä korostavan kirjeen. Kirjeessä todetaan yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen asianomaisten määräysten sisältö sekä KYNK:n vuonna 1997 antama yleisohje yhteistoiminnasta ja osallistumisesta kunnallisten palveluorganisaatioiden kehittämisessä (KT:n yleiskirje 11/1997).
Seutuyhteistyöstä yleensä
Kuntien seutuyhteistyön käyttöönotossa ja lisääntymisessä avainsanana on vapaaehtoisuus. Seutuistumiskehityksen taustalla ovat pitkälti kunnallistaloudelliset realiteetit; ei enää pärjätä omillaan. Myös muu normaali yhteiskuntakehitys johtaa seutuistumisen lisääntymiseen. Entisten talousalueiden pohjalta tai oheen muodostuu ylikunnallisia työssäkäyntialueita, joilla mm. julkisen liikenteen ja erilaisten palvelujen järjestämisessä on lähikuntien järkevää olla yhteistyössä. Yhteistyömuotona voi olla elinkeinoelämään suuntautuva seudullinen markkinointiyhteistyö. Yhteistyö voi ilmetä myös yhteisen viranhaltijan/työntekijän palkkaamisena varsinaiseen palvelutuotantoon useamman kunnan alueella.
Seudullisen yhteistyöprosessin kehittyneemmässä vaiheessa voidaankin puhua osapuoliajattelun sijaan kumppanuudesta. Yhteistyön muodot ovat moninaisia. Eräs ylikunnallisen yhteistyön muoto voi olla kuntien, valtion aluehallinnon yksiköiden ja erilaisten aatteellisten yhdistysten organisoitunut yhteistyö.
SEUTU- ja AKSESTRA –hankkeet
Sisäasiainministeriö toteuttaa Seutukuntien tukihanketta, ns. SEUTU –hanketta, jonka tavoitteena on edistää kuntien välistä yhteistyötä vapaaehtoisuuden pohjalta. Hankkeen puitteissa sovelletaan mm. yhteistyöhön kannustavaa lainsäädäntöä. Hankkeessa valmisteltavat toimenpiteet perustuvat kuntien ja seutukuntien tekemiin ehdotuksiin.
Suomen Kuntaliiton käynnistämä projekti Aktiivisesti kohti seutustrategioiden toteuttamista (AKSESTRA –hanke) on otteeltaan toimintatutkimuksellinen ja konsultoiva ja se toteutetaan koordinoidusti SEUTU –hankkeen kanssa.
1.1.2002 voimaan tulleella lailla pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) on kunnat saatettu yhteistoimintaan pelastustoiminnan järjestämisessä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt kunnanhallituksille yleiskirjeen 6/2002 teknisen henkilöstön asemasta pelastuslaitoksia muodostettaessa.
Yhteistoimintamenettelyn osapuolet
Yleissopimuksen 2 §:n 1 momentin mukaan yleissopimuksessa tarkoitetun yhteistoiminnan osallisia ovat kunta ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. 1 §:ään otetulla määräyksellä sopimus on ulotettu koskemaan myös kuntayhtymiä. Seutuyhteistyön muodosta riippuu, velvoittaako yleissopimus vai muu säännös yhteistoimintamenettelyn toteuttamiseen.
Yhteistyö voidaan järjestää siten, että uusi toimintamuoto tulee osaksi jonkin kunnan organisaatiota. Tällöin yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan sellaisenaan.
Mikäli uusi toiminnan organisoitumismuoto on muu kuin kunnan tai kuntayhtymän puitteissa tapahtuva toiminta, yhteistoimintamenettely järjestyy toiminnan ollessa luonteeltaan yksityisoikeudellista yhteistoiminnasta yrityksissä koskevan lain mukaisesti.
Yhteistoimintamenettelyn asiapiiri
Yleissopimuksen 3 §:n kohdan 1 mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä. Seutuyhteistyön valmistelua ja käynnistämistä koskeva asia on otettava käsiteltäväksi seutuyhteistyöhön osallistuvien kuntien edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä ennen asian lopullista ratkaisemista, ja käsiteltävä asia siten kuin yleissopimuksen menettelyä koskeva 4 § edellyttää eli kunnan on ennen asian ratkaisemista neuvoteltava valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee.
Seutuyhteistyön käynnistyttyä kunnallisena siihen sovelletaan sellaisenaan yleissopimuksen määräyksiä.
Tiedottaminen ja ulkopuolisen työvoiman käyttö
Yleissopimuksen tiedottamisvelvollisuutta koskevan 6 §:n mukaan työnantajan tulee ennen yhteistoimintaan ryhtymistä antaa henkilöstölle tai sen edustajille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedottamisvelvollisuus tulee toteuttaa siten, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet turvataan.
Yleissopimuksen 7 § käsittelee ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Mainitun pykälän mukaan kunnan tulee tiedottaa suunnitellusta kunnan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Tällöin on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.
Yhteistoimintamenettely kehittämishankkeen yhteydessä
Yleissopimuksen mukaisen edustuksellisen yhteistoimintaelimen yhtenä tehtävänä on seurata kunnassa harjoitettavaa kehittämistoimintaa ja huolehtia tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan toteutumisesta kehittämisen yhteydessä. Tässä tehtävässään se voi toimia itse hanketta seuraavana ja valvovana ohjaus- ja seurantaryhmänä tai se voi tehdä ehdotuksen kunnan- tai liittohallitukselle muunlaisen yhteistoiminnan järjestämisestä kehittämishankkeen osalta. Tämän yleiskirjeen liitteenä olevassa KYNK:n yleisohjeessa selostetaan tarkemmin yhteistoiminnan järjestämistä kehittämishankkeissa.
Mikäli toimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä joudutaan antamaan hallinnollisista, taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva lomautusilmoitus, irtisanomaan tai osa-aikaistamaan virka- ja työsopimussuhteessa olevia, on asian käsitteleminen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisessa selvittelymenettelyssä ensisijaista suhteessa yleissopimuksen 3 §:n 2 kohdan mukaiseen yhteistoimintamenettelyyn.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri
Neuvottelupäällikkö Jukka Sädevirta
Liite KT:n yleiskirje 11/1997
