Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2000

Oheisena lähetetään tiedoksi neuvottelutulos uudesta kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES), jonka Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta on hyväksynyt 1.2.2000. Eräissä pääsopijajärjestöissä asian käsittely on vielä kesken. Sopimuksen allekirjoittamisesta ilmoitetaan erikseen, minkä jälkeen toteutetaan sopimuksen edellyttämät palkantarkistukset ja muut palvelussuhteen ehtojen muutokset. Sopimus tulee voimaan 1.2.2000 ja sopimuskausi päättyy 31.1.2001.

Uuden KVTES:n muuttuneet määräykset on lueteltu tämän yleiskirjeen liitteessä 2. Teksteihin on tullut sisällöllisiä muutoksia lähinnä palkkaus-, vuosiloma- ja luottamusmieslukuun sekä palkkahinnoitteluliitteisiin. Reunaviivauksin merkityt sisällölliset muutokset ovat liitteessä 3. Lisäksi on tehty eräitä teknisluonteisia muutoksia, joita ei lähetetä tässä vaiheessa lukuun ottamatta vuosilomalukua.

Opetusalan virka- ja työehtosopimusta, lääkärisopimusta, teknisten sopimusta ja tuntipalkkaisten työehtosopimusta sekä yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita selostetaan erillisissä yleiskirjeissä.

Painettujen sopimusten tilaamisesta lähetetään myöhemmin eri yleiskirje. Suomenkieliset painetut sopimukset valmistunevat maaliskuun aikana.

Uusien sopimusten selostustilaisuuksien järjestämisestä ilmoitetaan erikseen.

Tämän yleiskirjeen sisällöstä on neuvoteltu ja saavutettu yksimielisyys pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.

Palkantarkistukset

Palkkoja tarkistetaan 1.2.2000 lukien yleiskorotuksella ja 1.6.2000 lukien paikallisella järjestelyvaralla.

Yleiskorotus 1.2.2000 lukien

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.2.2000 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 210 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 2,75 %. Palkkausluvun 11 §:ssä tarkoitettua henkilökohtaista lisää korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,75 %:lla. Vähimmäispalkka on 1.2.2000 lukien 6 141 markkaa kuukaudessa.

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkkaa korotetaan siten, että alle 7 636 markan suuruista peruspalkkaa korotetaan 210 markalla. Peruspalkkaa, joka on vähintään 7 636 markan suuruinen, korotetaan 2,75 %.

Palkkahinnoittelun tarkistaminen

KVTES:n palkkahinnoitteluliitteiden 1–7 peruspalkkoja on korotettu 1.2.2000 lukien yleiskorotusta vastaavasti (liite 4). Eräissä hinnoittelukohdissa markkamäärien välystä on laajennettu korottamalla ylärajoja. Lisäksi eräisiin peruspalkkoihin on tehty tarkistuksia poistamalla palkkahinnoittelun alarajalta käyttämätön osa. Palkkahinnoittelun alarajatarkistuksista ei ilmeisesti aiheudu yleiskorotuksen lisäksi ehdottomia palkantarkistuksia. Mikäli peruspalkka kuitenkin yleiskorotuksen jälkeen jää sovellettavan palkkahinnoittelukohdan alarajan alle, peruspalkka korotetaan alarajan mukaiseksi.

Osa-aikatyö ja sivuviranhaltija

Osa-aikatyössä markkamääräinen yleiskorotus on samassa suhteessa alempi edellä mainittua markkamääräistä yleiskorotusta kuin osa-aikatyötä tekevän peruspalkka tai siihen rinnastettava kuukausipalkka on alempi täyttä työaikaa tekevän vastaavaa palkkaa.

Sivuviranhaltijan palkkaa, joka ei määräydy osa-aikatyötä koskevien määräysten mukaan, korotetaan 1.2.2000 lukien 2,75 %:lla.

Työnantajan edustajat Palkkausluvun 5 §:ssä tarkoitetun työnantajan edustajan palkkaa korotetaan 1.2.2000 lukien 2,75 %:lla, ellei palkan tarkistamisesta ole toisin päätetty.

Em. suuruinen yleiskorotus maksetaan myös muuhun ns. kokonaispalkkaan, jota maksetaan työntekijälle työsopimuksen tai viranhaltijalle paikallisen virkaehtosopimuksen perusteella, jollei työsopimuksella/paikallisella virkaehtosopimuksella ole toisin sovittu.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Työtehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun peruspalkka on 1.2.2000 lukien vähintään 7 800 markkaa kuukaudessa. KVTES:n VII luvun 10 §:ssä tarkoitettua luottamusmieskorvausta on korotettu lukuun ottamatta alle 50:tä edustavia siten kuin liitteestä 3 ilmenee.

Perhepäivähoitaja

KVTES:n liitteessä 13 tarkoitetun perhepäivähoitajan palkkaa korotetaan 1.2.2000 siten kuin liitteestä 3 käy tarkemmin ilmi. Perhepäivähoitajilla ei ole paikallista järjestelyvaraerää, vaan se on käytetty yleiskorotukseen, palkka-asteikkojen tarkistuksiin ja erinäisten korvausten korottamiseen. Uutta palkka-asteikkoa käytetään, kun lapsiryhmässä tapahtuu muutoksia tai lapsiryhmän koko muuttuua.

Suojatyöntekijä

KVTES:n liitteessä 18 tarkoitetun suojatyöntekijän palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, jolla asianomaista peruspalkkaa korotetaan.

Erinäiset lisät

KVTES:n II luvun 11 §:ssä tarkoitettua henkilökohtaista lisää korotetaan 2,75 %:n yleiskorotuksella. Markkamääräisistä lisistä jäävät ennalleen mm. määrävuosilisä, kielilisä, syrjäseutulisä, kokouspalkkiot, luentopalkkiot, yöhoitolisä (KVTES:n liite 10) ja teattereiden rasitelisä.

Prosentuaaliset lisät, joiden laskentaperusteena on peruspalkka, korottuvat peruspalkan korotuksen seurauksena. Tällaisia ovat mm. kokemuslisät ja useimmat työaikakorvaukset.

Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset tulevat jaksotyössä voimaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan jakson alusta lukien.

Järjestelyvara

Yleiskorotuksen lisäksi käytetään 1.6.2000 lukien 0,3 %:n suuruinen paikallinen järjestelyvara paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen.

Järjestelyvaran käyttämisestä neuvotellaan pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pääsopimuksen 14 §:n mukaisesti pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyvaran käytöstä 1.6.2000 lukien siten, että erä käytetään peruspalkkojen tai vastaavien kuukausipalkkojen korotuksiin.

Järjestelyvara voidaan sopia käytettäväksi esimerkiksi peruspalkan tai henkilökohtaisen palkan tarkistuksiin ottaen huomioon KVTES:n palkkausluvun määräykset. Järjestelyvara voidaan käyttää myös kokonaan tai osaksi yleiskorotusluontoisena, kunhan kustannusvaikutus on yhteensä 0,3 % kokonaispalkkasummasta.

Järjestelyvaran käyttämisestä neuvoteltaessa työnantajan tulee antaa luottamusmiehelle neuvottelussa tarvittavat palkka- ja kustannustiedot.

Kunnanhallituksen ja kuntayhtymän asianomaisen toimielimen pitää huolehtia siitä, että työnantajan edustajana toimivien palkka on oikeassa suhteessa muun henkilöstön palkkaan ottaen huomioon mm. työnantajan edustajana toimimisen vaikutus tehtävän vaativuuteen.

0,3 prosentin erä lasketaan kunnan/kuntayhtymän sellaisen kuukauden palkkasummasta, joka ei sisällä 1.2.2000 voimaan tulleita palkankorotuksia. Palkkasumman laskennassa pitäisi käyttää "normaalia" kuukautta, johon ei sisälly poikkeuksellisia palkkaeriä (esim. tulospalkkiot) tai lomautuksia. Palkkasumma voi olla myös ns. "laskennallinen palkkasumma", johon on lisätty esim. lomautusajan palkat.

Kustannusvaikutusta laskettaessa otetaan huomioon KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön kokonaispalkat lukuun ottamatta perhepäivähoitajaliitteen 13 piiriin kuuluvia perhepäivähoitajia.

Henkilöstöön luetaan tällöin mm. sijaiset (esim. vuorotteluvapaa- ja osa-aikalisä-sijaiset), maatalouslomittajat ja osa-aikaiset, mutta yleensä ei tilapäisesti työllistettyjä eikä sivutoimisia, jollei paikallisesti haluta noudattaa jotain muuta vakiintunutta käytäntöä.

Mikäli järjestelyvaraa käytetään peruspalkkojen korottamiseen, voidaan erän suuruus laskea peruspalkkasummasta. Tällöin peruspalkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kustannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. kokemuslisän ja työaikakorvausten korottuminen ja se, että kustannusvaikutus on yhteensä 0,3 % em. kokonaispalkkasummasta. 

Tekstimuutokset

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa koskevat määräykset on muutettu (uusi palkkausluvun 9 §) vastaamaan 1.4.1999 voimaan tulleiden vuosilomamääräysten mukaista vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa kertyy kaikesta oman kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteesta sekä lisäksi muun työnantajan palvelussuhteesta, mikäli kysymyksessä on kunnan/kuntayhtymän tehtäviä vastaava ammattiala tai tehtävä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Uusien kokemuslisämääräysten mukaan osa-aikatyö otetaan huomioon kokemuslisäaikana työajan pituudesta riippumatta kuten täysi työaika.

Kokemuslisään oikeuttavasta palvelusajasta ei uusien määräysten mukaan vähennetä kuin lakossaoloaika ja muut luvattomat poissaolot. Näin ollen mm. perhevapaa-ajat, opintovapaa- sekä sairausloma-aika luetaan kokemuslisään oikeuttavaksi palvelusajaksi siitä riippumatta, onko keskeytysajalta maksettu palkkaa.

Uudet kokemuslisämääräykset koskevat kaikilta osin 1.2.2000 tai sen jälkeen palvelukseen tulevien henkilöiden kokemuslisäaikaa, myös siltä osin, kun sitä on ansaittu ennen 1.2.2000. Sen sijaan 31.1.2000 palveluksessa olevilla palvelusaika määräytyy entisten määräysten mukaisesti 31.1.2000 saakka ja 1.2.2000 lukien (31.1.2000 jälkeinen palvelusaika) uusien määräysten mukaisesti (palkkausluvun 9 §:n 2 momentti). Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika voi poiketa vuosilomaan oikeuttavasta ajasta, koska niissä on erilaiset siirtymämääräykset.

Uusiin kokemuslisämääräyksiin ei sisälly aikaisemman kaltaisia siirtymämääräyksiä mm. henkilön siirtymisestä toisen työnantajan palvelukseen. Mikäli palvelussuhde kuntaan/kuntayhtymään katkeaa, uudessa palvelussuhteessa kokemuslisään oikeuttava palvelusaika lasketaan uusien määräysten mukaan myös 1.2.2000 edeltävältä ajalta.

Määrävuosilisä

Vuoden 1995 kokemuslisäuudistuksen siirtymämääräyksiin liittyvä määrävuosilisä maksetaan edelleen viranhaltijalle/työntekijälle, joka on ollut 31.12.1999 kunnan/kuntayhtymän palveluksessa ja jolla tuolloin on ollut oikeus määrävuosilisään. Määrävuosilisä maksetaan entisen suuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä, ellei työajan muutoksesta muuta aiheudu (Palkkausluvun 10 §). Oikeutta määrävuosilisään ei synny enää 31.12.1999 jälkeen.

Vuosilomat

Vuosilomamääräyksiä, jotka tulivat voimaan 1.4.1999, on uudessa KVTES:ssa täsmennetty. Soveltamisohjeita on täydennetty esimerkeillä sekä 1.4.1999 vuosilomamääräysten täytäntöönpano-ohjeilla. Vuosilomamääräykset ovat kokonaisuudessaan tämän sopimuksen liitteessä 3. Määräysten sisällölliset muutokset käyvät tekstistä ilmi reunaviivauksin.

Uusia käsitteitä ovat vuosilomapäivä ja vuosiloma-aika. Vuosilomapäivän käsitteellä on haluttu yksinkertaistaa lomapäivien laskentaa ja loman antamista. Vuosiloma-ajan käsite taas selventää sitä, että mainittuun ajanjaksoon sisältyy ansaittujen lomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

Vuosiloman pituutta koskevia määräyksiä on muutettu siten, että 31.3. voimassa ollut 6 kuukauden palvelussuhde oikeuttaa pitempään lomaan, jos kokemuslisäaikaa on 5 vuotta. Tätä määräystä sovelletaan vasta 1.4.2000 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien. Muilta osin nyt muuttuneet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1.2.2000 lukien.

Vuosilomaluvun 14 §:n määräyksen mukaan lomaraha maksetaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Myös 10 §:n 2 momentin määräyksen mukaiselta alkamis- ja päättymiskuukauden muodostamalta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta maksetaan lomaraha.

Lomakorvausta koskeva vuosilomalain 9 § ja 10 §:n 4 momentin sisältö on aiemman viittauksen sijaan kirjoitettu uusien määräysten 10 §:n 4 ja 5 momenttiin. Lomakorvaus määräytyy kuitenkin samoin kuin 1.4.1999 voimaan tulleissa määräyksissä oli sanottu.

Muita sisällöllisiä muutoksia vuosilomamääräyksiin on tehty lomakorvauksen maksamista (12 §), vuosilomapäivien kulumista (6 § 3 mom.) ja säästövapaan siirtämistä (9 §) koskeviin määräyksiin.

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika vastaa uusissa määräyksissä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, kuten edellä on selostettu. Ennen muutoksen voimaan tuloa palvelussuhteeseen tulleiden vuosilomaan oikeuttava palvelusaika voi kuitenkin olla edelleen eri pituinen kokemuslisään oikeuttavaan palvelusaikaan verrattuna, koska niissä on erilaiset siirtymämääräykset.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                        Jouni Ekuri

Neuvottelupäällikkö                        Heikki Saipio

Liitteet

1. Allekirjoituspöytäkirja
2. Luettelo kunnallisen yleisen- virka- ja työehtosopimuksen materiaalisista muutoksista
3. Muuttuneet määräykset
4. Palkkahinnoitteluliitteet