Työturvallisuuslakiin muutoksia, joilla tarkennetaan työnantajan velvoitteita
Työturvallisuuslain muutoksien tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä. Muutokset kohdistuvat yhdenvertaisesti kaikkiin työntekijöihin, joiden tilanne edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2023.
KT osallistui lain valmistelutyöhön työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa työkuormituksen hallintaa käsittelevässä jaostossa. Lisäksi KT on antanut lausunnon 23.8.2022 ja osallistunut Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemiseen 10.1.2023.
KT toi valmistelun aikana esille, ettei uusi sääntely olisi tarpeellinen, koska työturvallisuuslaki olisi nykyiselläänkin vahvasti työnantajaa velvoittava ja riittävän kattava. KT pitää kuitenkin tärkeänä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviä keinoja, joissa edistetään kaiken ikäisten työssä hyvinvointia ja työkykyä sekä työllistymistä, työelämässä pysymistä ja työurien pidentämistä.
Työnantajan yleinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä
Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Muutoksella selkeytetään sitä, että yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet eivät aina ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi.
Työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä koskee työntekijöitä, joihin liittyy jokin turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta merkityksellinen henkilökohtainen edellytys. Työnantajan tulee ottaa huomioon, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa.
Työnantajan tarkkailuvelvoitteen mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristön, työolosuhteiden ja turvallisten työtapojen lisäksi myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tarkkailun kautta työnantajalla on mahdollisuus havaita tarve ja toteuttaa yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä ajoissa.
Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskeva säännös
Vaarojen arvioinnissa on jatkossa huomioitava ikääntymiseen liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen, jotta työnantaja voi tehdä vanhempien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edellyttämiä toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi.
Opetusta ja ohjausta koskevaa säännöstä täsmennetään vastaamaan nykyistä oikeustilaa. Työnantajalle säädetään velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa. Työntekijän ikä on tällainen opetuksessa ja ohjauksessa huomioon otettava henkilökohtainen edellytys, kuten myös työntekijän kielitaito tai osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.
Työn kuormitustekijät osana työ vaarojen selvittämistä ja arviointia
Työnantajan tulee ottaa huomioon sekä työn fyysiset kuormitustekijät että työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Lainmuutos tarkentaa, minkälaisia kuormitustekijöitä on otettava huomioon osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia.
Työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan työpaikan psykososiaaliseen työympäristöön kuuluvia työolotekijöitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön vuorovaikutuksessa.
Työturvallisuuslain raskaussuojelun perussäännös
Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaan säännökseen lisätään raskaana olevan työntekijän lisäksi maininta äskettäin synnyttäneestä sekä imettävästä työntekijästä. Lisäksi säännökseen lisätään uusi asetuksenantovaltuus, jolla voidaan antaa nykyistä paremmin kyseisiä työntekijöitä koskevia tarkentavia säännöksiä.
