Työolobarometri: Työn merkityksellisyys poikkeuksellisen korkeaa kunta-alalla
Kunta-alalla erityisen merkitykselliseksi oman työnsä kokeneiden osuus on kasvussa, ja on nyt jo noin kaksinkertainen muihin toimialoihin verrattuna.
Työelämäbarometrin tulokset osoittavat, että kunta-alan vahvuuksia ovat aiempien vuosien tapaan työn erittäin suureksi koettu merkityksellisyys ja yhteisöllisyys.
– Kunta-alalla erityisen merkitykselliseksi oman työnsä kokeneiden osuus kasvoi, ja on nyt jo noin kaksinkertainen muihin työnantajasektoreihin verrattuna, KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen kertoo.
Kunta-alalla peräti 58 prosenttia palkansaajista kokee työnsä erittäin merkitykselliseksi ja 35 prosenttia melko merkitykselliseksi.
Sen sijaan teollisuudessa, yksityisissä palveluissa ja valtiolla työn kokee erittäin merkitykselliseksi noin 24–31 prosenttia palkansaajista.
Yhteisöllisyyden kokemukset ovat pysyneet kunta-alalla samalla tasolla kuin viime vuonnakin. Jopa 51 prosenttia kunnissa työskentelevistä palkansaajista kokee yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen tunnetta usein.
Usko työllistymiseen palannut
Työelämäbarometrin tulokset osoittavat, että työelämän laatu on säilynyt melko hyvällä tasolla, kun Suomi on palannut koronasulkujen jälkeen normaaliaikaan.
Syksyllä 2022 palkansaajien näkemykset omasta asemastaan työmarkkinoilla olivat pääosin myönteisiä. Usko omaan työllistymiseen on palannut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Monilla työpaikoilla on lisätty henkilöstön määrää, ja irtisanomisten ja lomautusten uhkien kokeminen on ollut vähäistä etenkin valtiolla ja kunnissa.
Koronapandemian aikana osa palkansaajista sai pelätä työttömäksi jäämistä ja usko uuden työn löytymiseen hiipui. Nyt usko omaan työmarkkina-asemaan on palannut lähes koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Etenkin kunnissa työskentelevillä ja nuorilla palkansaajilla on vahva usko siihen, että uusi koulutusta ja työkokemusta vastaava työ löytyisi tarvittaessa.
Etätyö jäänyt käytännöksi
Digitaaliset sovellukset ja tekniset laitteet ovat läpäisseet työelämän. Ainoastaan seitsemän prosenttia palkansaajista ei käyttänyt niitä lainkaan työssään. Sähköisten työtilojen tai pikaviestintävälineiden käyttö yleistyi koronapandemian aikana.
Etätyön tekeminen oli edelleen syksyllä 2022 yleistä, mutta moni pandemiavuosina jatkuvaa etätyötä tehneistä teki nyt osan töistä työpaikalla. Suurin osa etätyötä tekevistä palkansaajista koki voivansa riittävästi vaikuttaa siihen, miten usein he etätyötä tekevät.
Noin puolet palkansaajista opiskeli työssään itsenäisesti tai verkkomateriaalien avulla ja liki kolmannes opiskeli kokeneemman työntekijän, mentorin tai opettajan ohjaamana.
Suurin osa innostuu työssään
Palkansaajista suurin osa koki työssään ainakin joskus olevansa innostunut, täynnä energiaa ja uppoutuvansa työhön. Usein tai aina näitä työn imusta kertovia kokemuksia oli runsaalla puolella palkansaajista.
Palkansaajista noin neljä viidestä arvioi, että tiedonvälitys on työpaikalla avointa, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri sekä siellä pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja.
Noin neljä viidestä palkansaajasta arvioi myönteisesti väittämiä, jotka kertovat esihenkilön kohtelevan työntekijöitä oikeudenmukaisesti, kysyvän mielipidettä henkilöä itseään koskevissa päätöksissä sekä esihenkilön kiinnostuksesta vastaajan työhyvinvointiin.
Syrjintäkokemukset pysyneet ennallaan
Syrjinnän, työpaikkakiusaamisen ja väkivallan ja sen uhkan kokemuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut juurikaan muutoksia. Eri syrjintäperusteista eniten työpaikoilla oli havaittu ikään tai työsuhteen määräaikaisuuteen liittyvää syrjintää, jota esiintyi 7–8 prosenttia.
Henkisesti raskaaksi työnsä kokivat etenkin toimihenkilöt sekä kuntien palkansaajat. Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemuksissa näkyy pientä kasvua edellisvuoteen nähden.
Silti palkansaajien omat vaikutusmahdollisuudet ovat nousussa kaikilla barometrin mittaamilla osa-alueilla: sekä työtahtiin, työtehtäviin, työnteon paikkoihin ja työpaikan toiminnan kehittämiseen ja töiden jakoon vaikuttamisessa.
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka antaa ajankohtaisen kuvan palkansaajien kokemasta työelämän laadusta.
