KT-lehti 3/2022 ilmestynyt: Esihenkilöiden jaksaminen vaikuttaa työyhteisön työhyvinvointiin
Lue KT-lehdestä 3/2022, miten Wiitaunionissa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tuetaan esihenkilöiden jaksamista, jotta esihenkilöiden parantuva työhyvinvointi tukisi koko henkilökunnan jaksamista.
Lehdessä kerrotaan myös hätätyön teettämisen edellytyksistä ja miten työehtodirektiivi muuttaa kansallista lainsäädäntöämme elokuun alussa.
Esihenkilökin saa näyttää tunteita
Esihenkilöitä kuormittaa työtehtävien paljous sekä vaatimus omien tunteiden hallinnasta kaikissa tilanteissa. Wiitaunionissa uskotaan, että esihenkilöiden parantuva työhyvinvointi heijastuu koko henkilökunnan jaksamiseen.
Haastavat henkilöstö- ja vuorovaikutustilanteet, oman ja alaisten mielen hyvinvoinnin tukeminen, työtehtävien jako sekä oman ajankäytön hallinta. Muun muassa nämä asiat nousivat esiin, kun Viitasaaren ja Pihtiputaan hallinnon ja palvelutuotannon yhteistoiminta Wiitaunioni selvitti, mihin asioihin lähiesihenkilöt kokivat tarvitsevansa tukea.
Tukea lähijohtamiseen haetaan työhyvinvointihankkeella, jossa tavoitteena on ennakoiva, ei reagoiva työkyvyn johtaminen.
– Haluamme vahvistaa vuorovaikutteista työkulttuuria, jossa hyvä johtaminen tukee henkilöstön motivoitumista, kertoo työhyvinvointivalmentaja Katri Aalto.
Iso osa-alue esihenkilötyössä on ihmisten välinen vuorovaikutus. Esihenkilöitä voi kuormittaa odotukset ystävällisestä vuorovaikutteisesta kohtaamisesta, huolimatta esihenkilön omista vaikeista tunteista. Aallon mukaan usein ajatellaan, että tunteet eivät kuulu työpaikoille.
– Vaikka tunteen olemassaolon kieltäisi, niin se kuitenkin vaikuttaa kohtaamisissa. Itse koen, että esihenkilölläkin on lupa ilmaista tunteita, mutta olisi tärkeää pystyä itse reflektoimaan niiden ilmaisemista, sanoo Aalto.
Työhyvinvointi lähtee esihenkilöstä
Koronapandemian pyörteestä palautuvassa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) panostetaan tänä vuonna esihenkilötyön tukemiseen kaikin käytettävissä olevin keinoin, kertoo vs, henkilöstöjohtaja Marja Hietamäki.
KYS:ssä tehtiin syksyllä 2020 työhyvinvointikysely, jonka mukaan hyvä lähijohtaminen on yksi ratkaiseva tekijä henkilöstön hyvinvoinnille. Odotukset esihenkilöiden tehtävistä työelämän kehittämisessä ja henkilöstön työkykyjohtamisessa ovat lisääntyneet.
– Jos esihenkilö ei jaksa, se heijastuu henkilöstöön. Kun ei jaksa kuunnella aidosti alaisiaan, keskustella ja hakea ratkaisuja yksilöiden tai työyhteisön tilanteisiin, alkaa vältellä ikävälle tuntuvia, haasteellisia asioita ja tilanteita, työhyvinvointikoordinaattori Paula Rajakangas kertoo.
Henkilöstöhallinto tukee esihenkilöitä työssään. Työnjako toimii niin, että henkilöstöhallinto suunnittelee ja tuottaa työkaluja esihenkilöiden tueksi. Käytännön toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä yksiköissä.
– Osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen on tärkeää, jotta keinoja esimerkiksi työyhteisöristiriitojen ratkaisuun on hallussa, Rajakangas painottaa.
Economicus: Suomen suurimmat työnantajat paljon vartijoina
Hyvinvointialueet tulevat olemaan Suomen suurimpia työnantajia. Hyvinvointialueet eivät ole kuntia tai kuntayhtymiä. Myöskään talouden pelisäännöt eivät periydy kunnilta, vaikka tiettyjä yhtäläisyyksiä kuntien ja hyvinvointialueiden talouden sääntelyssä onkin.
Talouden reunaehdot ovat hyvinvointialueille monilta osin tiukemmat kuin kunnilla. Käytännössä toiminta pitää mitoittaa käytössä olevaan valtion rahoitukseen samanaikaisesti, kun palveluista säädetään tiukasti lailla eikä asiakasmaksutkaan juurikaan jousta. Investoinnit puolestaan pitää rahoittaa tulorahoituksella tai kertyneellä ylijäämällä. Pitkäaikaista lainaa saa ottaa investointeihin talouden kantokyvyn verran valtiolta saadun lainanottovaltuuden mukaisesti.
Hyvinvointialueiden talouden ja toiminnan yhteensovitus ja koko sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää positiivista kierrettä alueiden päätöksenteossa. Kaikki on hyvin, kun toiminta on mitoitettu ja tarvittaessa sopeutettu käytössä olevaan rahoitukseen ja vieläpä ennakoidusti niin, että talouteen kertyy ylijäämää, joka mahdollistaa investoinnit ja palveluiden kehittämisen, kirjoittaa muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kolumnissaan Economicus-palstalla.
Kuntasektori voi kiinnostaa kyberrikollisia
Kyberturvallisuus on muutakin kuin teknisiä ratkaisuja. Jokainen voi omilla toimillaan parantaa turvallisuutta, muistuttaa tietoturva-asiantuntija Jouni Vaahtera Asiantuntija-palstalla. Hän tutkii Kyberturvallisuuskeskuksella kyberturvallisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Vaahtera jakaa kyberturvallisuuden kolmeen ulottuvuuteen: on voitava luottaa siihen, että järjestelmissä olevat tiedot ovat oikein, etteivät ne päädy asiattomiin käsiin, ja ettei pääsy omiin järjestelmiin esty.
Vaahteran mukaan kuntasektori on kyberturvallisuuden kannalta erityisen riskialtis, sillä kunnissa ja kuntayhtymissä käsitellään paljon tietosuojan alaista henkilötietoa tai muutoin luottamuksellista tietoa.
Työtaistelutoimenpiteistä useita hätätyöilmoituksia
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt tänä keväänä lukuisia hätätyöilmoituksia kunta-alalta. Suurin osa on tehty ylityö- ja vuorovaihtokieltojen tai lakkojen ajalta. Vain muutamassa hätätyön teettäminen on täyttänyt työaikalaissa säädetyt edellytykset.
Työaikalain 19 §:n mukaan työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen toiminnassa tai uhkaa vakavasti johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.
Johtava työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen ja työmarkkinalakimies Ritva Liivala kirjoittavat hätätyön teettämisen edellytyksistä. Artikkelissa kerrotaan myös kolmesta aluehallintoviraston ratkaisusta.
Työehtodirektiivi tulee voimaan – mikä muuttuu?
EU:n direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista eli työehtodirektiivi tuo muutoksia kansalliseen työlainsäädäntöömme, pääasiassa työsopimuslakiin, työaikalakiin ja viranhaltijalakiin. Muutokset tulevat voimaan 1. elokuuta.
Direktiivin aiheuttamien muutosten kokonaisuutta on vaikea lyhyesti kuvailla. Kyse on tilkkutäkistä erilaisia uudistuksia, jotka koskevat muun muassa palkansaajan tiedonsaantioikeutta ja vaihtelevassa työajassa työskentelevän asemaa, kirjoittaa työmarkkinalakimies Juha Raunio.
