Työhyvinvointiin tartuttava yhdessä
Työterveyslaitos julkaisi 27. tammikuuta noin 30 000 sote-ammattilaisen työhyvinvointia kartoittaneet seurantatutkimukset.
Sote-uudistus on ollut vireillä pitkään ja sen aikaansaaminen yhä välttämätöntä. Uudistuksen pitkittyminen, työn murros ja muutokset näkyvät sote-alan henkilöstön hyvinvoinnissa, ilmenee tuoreista Sairaalahenkilöstön hyvinvointi- ja Mitä kuuluu? -tutkimusten aineistoista.
Työyhteisöissä yhteenkuuluvuus on vahvaa
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa ilmeni, että kohtuuttomaksi koetun työn määrä on edelleen samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Useissa alan työyhteisöissä yhdessä tekeminen ja yhteenkuuluvuus oli kuitenkin vahvaa. Työyhteisöissä pidetään yhteisön jäsenet ajan tasalla toiminnasta.
Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyssä 83 prosenttia panostaa paljon työhönsä. Kaksikolmasosaa kokee työn imua, työnsä mielekkääksi, yhteistyön toimivaksi työyhteisössään ja suosittelisi työnantajaa ystävilleen. Lähiesimiesten toiminta koettiin hyväksi.
Jatkuva muutos heijastuu työhyvinvointiin
Molempien kyselyjen vastaajista noin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi. Tälle tasolle noustiin ensimmäisen kerran vuonna 2015.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vähäisiksi vaikutusmahdollisuutensa kokevat sairaanhoitajat, kätilöt, terveyden-, lähi- ja perushoitajat sekä sairaala- ja laitosapulaiset, välinehuoltajat ja siivoojat, mutta myös moni lähiesimiehistä ja johtajista.
Kun henkilöstöä pyydetään ajattelemaan kaikkia niitä muutoksia, joita heidän työssään on tapahtunut kuluneen vuoden aikana, yhtä moni (noin 20 %) vastaajista koki muutoksen enimmäkseen myönteiseksi kuin kielteiseksi. Muutokset enimmäkseen kielteiseksi arvioineiden osuus on kasvanut viime vuosina.
Väkivaltakokemukset ovat yleistyneet
Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn perusteella jopa puolet vastaajista on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakastilanteissa. Väkivalta- ja uhkatilanteiden kokemusten selvä yleistyminen näkyy myös Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksessa.
Väkivaltaa työtilanteissa ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen, tavaroiden heittely ja uhkailu. Erityisesti se kohdistuu lähi- ja perushoitajiin sekä sairaanhoitajiin, kätilöihin ja terveydenhoitajiin. Koettu väkivalta ja sen uhka kaikissa ikäryhmissä on lisääntynyt. Eniten ne kohdistuvat alle 30-vuotiaisiin työntekijöihin.
Tietoon perustuvat päätökset ja yhteistyö
Sote-alan työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky ovat tärkeitä, jotta turvataan sote-palvelut, henkilöstön turvalliset ja terveelliset työolot, ammattitaitoisen työvoiman saanti ja hillitään kustannusten kasvua. Alan asiakaskunta on entistä vaativampaa. Ikääntyneiden määrän kasvu lisää hoivan ja palvelujen tarvetta lähivuosina.
Olennaista on havaita, että työyhteisössä tarvitaan toimenpiteitä. Pelkästään yksilöön liittyvät toimet eivät riitä. Työhyvinvointiin on tartuttava yhdessä. Henkilöstön työkyky näkyy sekä palveluiden laadussa että euroissa. Yhteistyö työntekijöiden ja työnantajan välillä sekä poliittinen tuki henkilöstön hyvinvoinnin ja palvelujen laadun kehittämiselle ovat keskeisiä.
Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen ja hyvä esimiestyö nousevat merkittävämpään asemaan. Muutoksen johtaminen vaatii osaamista ja kykyä tehdä päätöksiä. Ratkaisujen kehittämisessä tulee olla mukana sekä esimiehet että työntekijät. Aikaa tulisi olla yhteiselle kehittämiselle, jolloin voidaan paremmin tunnistaa ja samalla vähentää työyhteisön psykososiaalisia kuormitustekijöitä, huolehtia voimavaroista ja jaksamisesta sekä kiinnittää huomiota riittävään palautumiseen.
Tukea johtamiseen sekä yhteiseen kehittämiseen
Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -tutkimusten raportointi ja -palauteportaali tarjoaa osallistujaorganisaatiolle tutkittua tietoa työkykyyn ja terveyteen vaikuttavista ongelmista ja voimavaroista työhyvinvoinnin johtamisen ja toimenpiteiden kohdistamiseen.
Oman kehittämistyön lisäksi on hyvä hyödyntää muiden organisaatioiden kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Työterveyslaitos nosti esiin hyvinä esimerkkeinä Keski-Uudenmaan ja Keski-Suomen kehitystyön.
Kunta-alalla tukea tarjoaa muun muassa yhteiseen kehittämiseen Kunteko ja sote-alan johtamiseen Soteliiderit.
Kunteko 2020 on KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen kunta- ja maakunta-alan työelämän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua edistävä kehittämisohjelma. Kunteko tarjoaa työyhteisöille tukea työyhteisöjen omaan kehittämistyöhön vielä vuoden 2020 loppuun saakka.
KT:n Soteliiderit tukee sote-työnantajien muutosjohtamista, strategista henkilöstöjohtamista ja kehittämistyötä.
Tutustu Soteliidereihin KT:n sivuilta >
Muualla verkossa
Kuva: Sairaalahenkilöstön hyvinvointi –seurantatutkimus 2000-2020, Työterveyslaitos
