Työllisyyttä on tuettava kaikin keinoin
KT on valmis kehittämään aktiivimallia, koska se tukee työllisyyttä ja työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä. Muistionsa luovuttanut kolmikantainen työryhmä selvitti, miten mallia voitaisiin kehittää.
KT pitää välttämättömänä, että työllisyyttä parannetaan edelleen eri keinoin, jotta hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.
– Nykyinen työllisyysaste ei ole riittävä, vaan sitä on nostettava 75 prosenttiin seuraavan hallituskauden aikana, sanoo työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Aktiivimalli on yksi keino lisätä työllisyyttä ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.
KT:ta työryhmässä edustanut työmarkkina-asiamies Merja Renko pitää mallissa hyvänä sitä, että se kannustaa erilaisilla tavoilla tapahtuvaan aktiivisuuteen. Tämä tukee työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä. Rengon mukaan kehittämistyötä on tarpeen kuitenkin jatkaa, jotta aktiivimallin sääntelyä saataisiin yksinkertaisemmaksi ja toimeenpanoon liittyvää hallinnollista työtä kevennettyä.
Tavoitteena työllisyyden lisääminen
Aktiivimalli otettiin käyttöön tammikuussa 2018. Sen tavoitteena on muun muassa lisätä työllisyyttä kannustamalla työnhakijoita aktiivisuuteen sekä hakeutumaan myös lyhytkestoisiin ja osa-aikaisiin töihin. KT pitää tätä tavoitetta kannatettavana.
Voimaantulon jälkeen mallia on parannettu useilla muutoksilla. Lyhytkestoinen opiskelu on kerryttänyt aktiivisuutta vuoden 2019 alusta.
Myös toimintaa järjestävien tahojen joukkoa on laajennettu. KT pitää tärkeänä, että huhtikuusta 2019 alkaen aktivisuutensa voi osoittaa osallistumalla myös esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien järjestämään työllistymistä tukevaan toimintaan.
KT toteaa, että työllistymistä edistävien palvelujen tarve korostuu sellaisilla alueilla, joissa on tarjolla vain vähän työpaikkoja. Työllistymistä edistävien monialaisten palvelujen kattavuus ja saatavuus tulee varmistaa erilaisilla työmarkkina-alueilla. Erityisesti vaikeimmin työllistyvien henkilöiden tarpeet on otettava huomioon.
Mallia on vielä yksinkertaistettava
Juuri työnsä päättäneen kolmikantaisen työryhmän tehtävänä oli selvittää, miten mallia voisi kehittää. Se hyödynsi työssään mallista saatuja kokemuksia sekä palautetta. KT osallistui sosiaali- ja terveysministeriön johtamaan työhön muiden työmarkkinakeskusjärjestöiden, työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Yrittäjien kanssa.
Työryhmän jäsenet eivät olleet yksimielisiä mallin tarpeellisuudesta, mutta ne esittävät muistiossaan keinoja, joilla mallia voitaisiin yksinkertaistaa ja sen toimeenpanoon liittyvää byrokratiaa vähentää. Lisäksi työryhmä on tunnistanut kehittämismahdollisuuksia, joita on vielä selvitettävä tarkemmin.