Työmarkkinaennuste: Työllisyyden kasvu odotettua hitaampaa
Työllisyyden kasvua rajoittavat rakennetyöttömyys, kohtaanto-ongelmat ja työvoiman tarjonnan rajallisuus. Tulokset käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta, joka julkaistiin 8.11.2019.
Suomessa yhä meneillään oleva talouskasvu mahdollistaisi nykyistä paremman työllisyyden kasvun, mutta työmarkkinoiden ongelmat hidastavat työllisyyden kasvua.
Työllisyyden kasvu hidastuu Suomessa aiempaa arvioitua enemmän.
Työikäisen väestön väheneminen jatkuu, sillä myös vanhimman työikäisen ryhmän 65–74-vuotiaiden määrä kääntyy laskuun parin vuoden sisällä. Työllisyysaste on kasvanut työllisten määrää nopeammin siksi, että työikäinen 15–64-vuotias väestö on supistunut. Vaikka osallistumisasteet nousevat ja työvoiman kysyntä yhä hieman kasvaa, työvoiman tarjonta kasvaa enää vähän. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun vuonna 2021.
Työttömien määrä ei laske
Työttömien työnhakijoiden määrä ei enää käytännössä laske, vaan on ennusteen mukaan vakiintumassa lähivuosina noin 240 000 henkeen. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vakiintumassa noin 63 000 henkeen.
Työttömyyden lasku todennäköisesti pysähtyy vuonna 2020. Tuoreimpien suhdannelukujen valossa arvio on, että työllisyysaste nousee tänä vuonna 72,5 prosenttiin, ensi vuonna 73 prosenttiin ja vuonna 2021 73,4 prosenttiin.
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin ja 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Myös KT:n tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste.
KT näkee, että tällaisessa taloustilanteessa kustannustasoltaan maltillisten työmarkkinaratkaisujen jatkaminen on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, julkisen talouden ja työllisyyden kannalta välttämätöntä.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennusteessa ei ole otettu huomioon suunnitteilla olevia muutoksia työvoimapolitikkaan. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa ja se tarjoaa ministeriön asiantuntijanäkemyksen lähiajan kehityksestä.
