Työllisyyden kuntakokeilut toteutetaan uudella mallilla
Kokeilut alkavat keväällä 2020, ja niitä varten säädetään erillinen kokeilulaki. Kunnat satsaavat jo nyt paljon työllisyyteen. Kokeilut tuovat kuitenkin uusia mahdollisuuksia ja antavat kunnille muun muassa pääsyn niiden kaipaamiin asiakastietoihin.
Työllisyyden kuntakokeilut kytkeytyvät useisiin hallituksen strategisiin tavoitteisiin, kaikkein selvimmin tavoitteeseen 75 prosentin työllisyydestä. Siksi kokeilut ovat hallituksen prioriteettilistan kärkipäässä.
Teollisuusneuvos Jarkko Tonttilan mukaan kokeilut ovat herättäneet kunnissa paljon kiinnostusta. Osallistujien määrää on kuitenkin vaikea arvioida ennen haun umpeutumista 19. marraskuuta, sillä valmistelu vie kunnilta aikaa. Osallistumisesta tarvitaan poliittinen päätös.
– Hienoa olisi, jos kokeiluja olisi 15–20. Näin niillä saataisiin hyvä alueellinen peitto, sanoo Tonttila.
Kaikki kokeilut toteutetaan samalla konseptilla
Nykyisin valtio vastaa lakisääteisistä työllisyyspalveluista ja kunnat hoitavat pääasiassa vapaaehtoisia tehtäviä. Vastuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista jakautuu niiden kesken. Kunnat tekevät myös keskenään yhteistyötä. Lisäksi osa kunnista on osallistunut aiempiin kokeiluihin.
Tämä tarkoittaa, että työllisyyden kuntakokeiluissa ei lähdetä liikenteeseen nollasta. Kokeilut tuovat kuitenkin uudenlaista ajattelua työnjakoon ja tekemisen tapoihin.
Erona aikaisempiin kokeiluihin on myös se, että kaikki kokeilut toteutetaan samalla konseptilla.
Kaikissa kokeiluissa on sama kohderyhmä eli työttömänä ja työvoimapalveluissa olevat
- työnhakijat, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa
- nuoret työnhakijat (alle 30-vuotiaat)
- maahanmuuttajat.
Kohderyhmä on laaja, mutta sitä yhdistää tarve yksilöllisiin ja monialaisiin palveluihin sekä pidempiin palvelupolkuihin.
Kokeiluun tulevien kuntien tai kuntien yhteenliittymien asukasmäärän on oltava vähintään 30 000. Kuntien on myös neuvoteltava osallistumisesta alueensa ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa.
Kuntien ja valtion resurssit yhteen
Uutta kokeiluissa on myös se, että valtion ja kuntien resursseja käytetään yhdessä työllisyydenhoitoon. Vahvempaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta haetaan nimenomaan sovittamalla yhteen varoja, osaamista ja palveluja.
Valtio ei anna kokeiluille lisärahoitusta. Rahat eivät myöskään siirry suoraan kunnille, vaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan kokeiluihin niiden asiakasmäärien mukaisesti. Valtiolta siirtyy sen sijaan henkilökuntaa kuntien työnjohdon alle.
Voidakseen osallistua kokeiluihin kuntien on käytettävä myös omia varoja niihin. Tehostetun palvelumallin ylläpito ja kehittäminen vaativat lisäpanostusta. Kuntien osuuden odotetaan olevan noin 15 prosenttia suhteutettuna vuoden 2018 työmarkkinatuen kuntaosuuksiin.
Kunnat satsaavat paljon työllisyydenhoitoon
Työ- ja elinkeinoministeriössä uskotaan, että mahdollisuus säästää työmarkkinatukien maksamisessa motivoi kuntia osallistumaan kokeiluihin huonosta taloustilanteesta huolimatta.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman muistuttaa, että kunnat käyttävät jo nyt vapaaehtoisesti merkittäviä summia työllisyydenhoitoon. TEM arvioi, että vuonna 2017 summa oli noin 400 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnat maksavat niin sanottuja Kela-sakkoja kaikista yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista.
Kuntaliitto on arvioinut kuntien panostukset työllisyyteen vieläkin suuremmiksi, miljardiksi euroksi. Se on päätynyt arvioonsa laskemalla yhteen työllisyydenhoitoon ja elinkeinopolitiikkaan käytetyt rahat sekä kuntien osuuden työmarkkinatuesta.
Ajatuksena on, että jos kokeilussa saadaan hyvä tuloksia, kunnat säästävät Kela-sakoista ja saavat kokeiluun sijoittamansa rahat takaisin.
Asiakastiedot kuntien käyttöön
Aiemmissa kokeiluissa kunnat ovat kritisoineet eniten sitä, että ne eivät ole saaneet työnhakija-asiakkaiden tietoja käyttöönsä. Lainsäädäntö on estänyt tämän. Tämän vuoksi sopivien palvelujen tarjoaminen asiakkaille oikeaan aikaan on ollut vaikeaa.
Nyt kokeilulainsäädännöllä voidaan korjata tämä epäkohta ja kunnat voivat käyttää työvoimapalvelujen asiakastietoja. Näin asiakkaat voidaan ohjata nopeammin oikeanlaisiin palveluihin.
Ylijohtaja Pihlman toteaa, että nopeampi työllistyminen on myös kansantalouden kannalta tärkeää. – Jos työttömyyksien kesto lyhenisi edes yhdellä päivällä, kohentaisi se taloutta jo merkittävästi.
Tuloksia seurataan systemaattisesti
Aiempiin kokeiluihin verrattuna myös kokeiluiden kesto on pidempi, noin kaksi vuotta. Tämä on hyvä asia, sillä asiakkaiden palvelupolkujen ollessa pidempiä tulokset eivät näy heti.
Kokeiluja on tarkoitus myös seurata aiempaa tarkemmin ja systemaattisemmin. Tuloksia mitataan sekä laadullisesti että määrällisesti. Kokeilualueet saavat käyttöönsä seurantatietoja kuukausittain.
Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää palveluprosessien suunnittelussa sekä palvelurakenteen ja työnjaon uudistamisessa.
