Usein kysyttyä

Esimerkki 1

Kotihoidon lähihoitaja on työskennellyt Pirkkalan kunnassa huhtikuun 2020 ajan määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilö on siirtynyt toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen elokuussa 2021 ja Pirkkalan kunnasta edelleen Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on voimassa edelleen 28.2.2023.

Lähihoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Esimerkki 2

Teho-osastolla työskennellyt sairaanhoitaja oli määräaikaisessa työsuhteessa maaliskuusta 2020 maaliskuuhun 2021 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Hän tuli uudelleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen elokuusta 2022 alkaen. Työsuhde on määräaikainen, ja se päättyy 30.4.2023. Sairaanhoitaja on siirtynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelukseen liikkeen luovutuksella. Hänen palvelussuhteensa on siis voimassa edelleen 28.2.2023.

Sairaanhoitajalle maksetaan 600 euron kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn 16.1.2023 antama vastaus:

Opettajana toimivan työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuuden huojentaminen voi tulla kyseeseen silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen tarvittavaa vapautusta on muulla tavalla mahdotonta järjestää. Tämän lisäksi edellytetään, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviin käytettävä aika on sovittu ajankäyttösopimuksen 7 §:n mukaisesti (ajankäyttöneuvotteluissa käytetyn kertoimen pohjalta) vähintään 5 tunniksi viikossa.  

Mikäli edellä kuvatun mukaisesti on sovittu työsuojeluvaltuutettuna toimivan opettajan opetusvelvollisuuden huojentamisesta, huojennus voi olla noin 2/3 määritellystä kiinteästä vapautuksesta.  

Esimerkiksi tilanteessa, jossa neuvottelujen pohjalta ajankäyttöä on sovittu 6 tuntia viikossa eikä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen ole mahdollista järjestää muulla tavalla, annetaan niin sovittaessa huojennusta opetusvelvollisuudesta 2/3 osaa 6 tunnista eli huojennetaan opetusvelvollisuutta 4 tuntia viikossa. 

Ellei huojennuksesta ole sovittu, työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä työsuojeluvaltuutetun työstä tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettuna toimiva opettaja pitää kuukauden aikana kirjaa oppituntien ulkopuolella tekemästään työsuojeluvaltuutetun työstä ja laatii yksilöidyn laskun ja toimittaa sen työnantajalle kerran kuukaudessa. 

Kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstöön kuuluvan toimiessa työsuojeluvaltuutettuna, vähentää työsuojeluvaltuutetun tehtävään varattavaksi sovittu aika sekä viikoittaisten oppituntien määrää että viikoittaista muuhun työhön käytettävää aikaa oppituntien määrän ja toimistotyöajan mukaisessa suhteessa

• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus >
   
• KT:n yleiskirje 3/2013: Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevan sopimuksen soveltaminen >

Mikäli henkilöllä ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuutta ja hän työskentelee varhaiskasvatuslain (33 §) tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKB045. Kyseiset henkilöt kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 §, tai 75 § siirtymäsäännösten mukainen kelpoisuus), mutta ei varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuutta (30 §), ja hän työskentelee tilapäisesti varhaiskasvatuslain 33 §:n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan.

Osion G soveltamisalan piiriin kuuluviin, päiväkodissa ja sairaalassa työskenteleviin erityisopettajiin sovelletaan OVTES:n osion G varhaiskasvatuksen erityisopettajan hinnoittelukohtaa.

Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään

• hinnoittelutunnusta 4 50 01 04 2, mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden maisterin tutkinto
• hinnoittelutunnusta 4 50 00 04 2 mikäli henkilöllä on kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto tai muu varhaiskasvatuslain mukainen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Kyseessä on siis yksi hinnoittelukohta, jossa käytetään tutkinnon perusteella eri koodeja tilastollisiin tarpeisiin.

Mikäli henkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen päiväkodin johtajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 31 § tai 75 § ), varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 26§ tai 75 §) tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuslaki 30 §) ja hän työskentelee päiväkodin johtajan tehtävässä, kuuluu hän OVTES:n osion G soveltamisalaan. Tässä tapauksessa käytetään OVTES:n osion G päiväkodin johtajan hinnoittelukohtaa. Kyseisessä hinnoittelukohdassa käytetään hinnoittelutunnusta 4 50 00 020.

Mikäli henkilö ei täytä mitään yllä mainituista kelpoisuusehdoista ja toimii päiväkodin johtajan tehtävässä varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla, kuuluu hän KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan ja on hinnoittelun ulkopuolinen.

Mikäli henkilö ei täytä varhaiskasvatuslain mukaisia varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia (varhaiskasvatuslaki 26 §, 30 §, 31§, tai 75 §) ja toimii varhaiskasvatuslain 33 §:n tilapäisen poikkeamisen nojalla varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, käytetään hinnoittelutunnusta 05VKA045.

Niin sanotut epäpätevät opettajat kuuluvat KVTES:n liitteen 5 soveltamisalaan, mutta heidän peruspalkkansa katsotaan OVTES:n osion G puolelta. Muilta osin heihin sovelletaan KVTES:n liitteen 5 määräyksiä.

Työajan käyttöä suunniteltaessa säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) varataan työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.
 
Koska SAK-työajan määrä voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain toiminnan tarpeiden mukaan, on tärkeää suunnitella

• kuinka paljon kulloinkin tarvitaan lapsiryhmän ulkopuolista suunnitteluaikaa
• missä kohdin on sopivaa tehdä lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä.

Vastuu siitä, että lapsiryhmän ulkopuolisiin töihin varataan riittävä aika, sekä siihen liittyvä työnjohto-oikeus, kuuluvat työnantajalle.
 
SAK-työaika ei kuitenkaan ole työaikalain työaikakirjanpitomääräysten alainen määräys, eikä KVTES:n III luvun 28 §:n työvuoroluetteloa koskevia määräyksiä sovelleta SAK-työajan kirjaamiseen.
 
SAK-työaika voidaan suunnitella työvuoroluetteloon, mutta vaihtoehtoisesti suunnitelma voidaan tehdä vaikka erilliselle dokumentille.

Seurantaa SAK-työtehtäviin käytetystä työajasta ei sellaisenaan tarvitse tehdä.

Palkallisen raskausvapaan yhtenä edellytys on, että viranhaltija on ollut kunnan palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta (KVTES V luku 7 § 1 mom.). Palkallisen raskausvapaan kahden kuukauden karenssiaikaa laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa viimeistään seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa (OVTES A 40a § 3 mom.). 

Tässä opettajalla täyttyy karenssiaikaa koskeva vaatimus. Sen lisäksi opettaja aloittaa virantoimituksen tässä uudessa palvelussuhteessa 10.8.2022. Opettajalla on oikeus raskausvapaan palkkaetuisuuksiin 1.9.2022 lukien, jos palkkaetuisuuksien maksamiseen liittyvät ehdot muutoinkin täyttyvät (ks. KVTES V luku 7 § 1 mom.).

Saarrolla tarkoitetaan ammattiliiton kehotusta jäsenilleen olla suorittamatta avoinna oleviin virkoihin tai tehtäviin kuuluvia töitä.

Saarto ei rajoita muita kuin ammattiliiton jäseniä tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä.

Työnantaja käyttää saarrosta huolimatta työnjohto-oikeuttaan normaalisti ottaen huomioon ns. neutraliteettiperiaatteen.

Hakukiellolla tarkoitetaan ammattiliiton julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa tai tehtävää.

Hakukielto ei rajoita työnantajan oikeutta hakea ja palkata uutta henkilöstöä eikä ammattiliittoon kuulumattomien oikeutta hakea virkaa tai tehtävää. 
 

Ei kerry.

Kyse ei ole muusta työ- tai virkavapaasta, joten KVTES:n IV luvun 4 §:n 9 kohtaa ei sovelleta.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Työntekijälle tai viranhaltijalle tulee antaa vuosiloma KVTES:n IV luvun 7 §:n mukaisesti. Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta KVTES:n IV luvun 8 §:n mukaisesti.

Palkanmaksun keskeytys keskeytetään vuosiloman ajaksi ja vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Jos työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole vuosiloman päättyessä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa eikä työnantajalla ole tarjota hänelle muuta työtä (ks. tartuntatautilain 48 a §:n 3 momentti), työntekijä tai viranhaltija palaa palkanmaksun keskeytykselle vuosiloman jälkeen.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

KVTES:n IV luvun 18 § 3 momentin mukaan lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija tai työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut lakossa tai muuten virantoimituksesta tai työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos

• viranhaltija tai työntekijä jättää ei noudata irtisanomisaikaa noudattamatta
• viranhaltija on pantu viralta
• viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta
• palvelussuhde puretaan tai työsuhde purkautuu.

Työntekijällä on pätevä syy olla pois töistä, kun hänellä ei omaa ole tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa ja työnantaja on tästä syystä keskeyttänyt palkanmaksun. Tällaisessa tapauksessa KVTES:n IV luvun 18 §:n 3 momenttia ei sovelleta. Työntekijälle tulee maksaa lomaraha KVTES:n mukaisesti.

Tartuntatautilain 48 a § oli voimassa 1.1.2022–31.12.2022. Työnantaja ei voi soveltaa tartuntatautilain 48 a §:ää 1.1.2023 alkaen.

Isossa organisaatiossa kannattaa harkita kaksi- tai kolmitasoista työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota, jotta voidaan varmistaa työsuojeluvaltuutettujen osallistumisoikeus työsuojelutoimikuntaan tai muuhun edustukselliseen yhteistoimintaelimeen sekä oikeus tehdä ehdotuksia työsuojelutoimikunnassa käsiteltävistä asioista.

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimuksen (27.10.2022) mukaan

5 § Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio

Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on valvontalain mukaisesti työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen sekä työsuojelutoimikunta tai muu työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 14 §:n mukainen yhteistoimintaelin, johon työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty. Muussa vastaavassa edustuksellisessa yhteistoimintaelimessä työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun käsitellään valvontalain 26 §:ssä tarkoitettuja asioita. Työsuojeluvaltuutetut ovat aina työsuojelutoimikunnan jäseniä.

Suurissa työnantajayksiköissä tai muutoin paikallisesti harkituilla perusteilla voidaan edellä 1 momentissa mainitun työsuojelutoimikunnan tai muun edustuksellisen yhteistoimintaelimen lisäksi paikallisella sopimuksella muodostaa kaksi- tai kolmetasoisesti yhteistoimintaelimiä tai -kokonaisuuksia hallintokunta-, palvelualue- tai toimialakohtaisesti, taikka virastoa, laitosta tai muuta tarkoituksenmukaista, esimerkiksi seudullista tai alueellista, kokonaisuutta varten.

9 § Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin

Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi sekä saada esityksistään perusteltu palaute.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan

Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano (39 §)

Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä.

• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (27.10.2022) KT:n suosituksissa > (27.10.2022 annettu suositus korvaa aiemman vuonna 2008 annetun Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen.) 

Muualla verkossa

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Finlexissä >

Sivua on päivitetty 21.3.2024 ja sille on muun muassa lisätty linkki uusimpaan yhteistoimintaa koskevaan virka- ja työehtosopimukseen.

Edustettavien määrä ei voi lisääntyä eikä ajankäyttöä lisätä ilman neuvotteluja ja vaaleja. Siirtyvällä henkilöstöllä täytyy olla mahdollisuus äänestää heitä edustavat työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut. Neuvottelut käydään hyvinvointialueella ja niistä laaditaan pöytäkirja, jonka kumpikin neuvotteluosapuoli allekirjoittaa.

Vaihtoehtoja yhdistymistilanteessa paikallisesti sovittaviksi ratkaisuiksi voivat olla

1. kokonaan uuden työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostaminen eli työpaikan/toiminta-alueen määrittely, ajankäytöstä sopiminen ja työsuojeluvaali
2. yhdistymistilanteessa vastaanottavan hyvinvointialueen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation täydentäminen tietyin osin.

 
Esimerkiksi tilanteessa, jossa palvelutoiminta, henkilöstö, työsuojeluvaltuutettujen palvelussuhteet ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaation kokonaisuus siirtyvä yhtenä muuttumattomana kokonaisuutena hyvinvointialueelle, voidaan paikallisesti sopia, että valtuutetut jatkavat työsuojelutehtävässään työsuojelutoimikauden loppuun 31.12.2025.

Tällöin henkilöstön oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu toteutuu työsuojelun valvontalain mukaisesti.

Paikallisesti hyvinvointialueella voidaan myös sopia siitä, että joitain siirtyvistä toiminnoista (esimerkiksi eri kuntien vanhustenpalvelut) yhdistetään yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Näin muodostuu kokonaan uusi työpaikka/toiminta-alue. Työpaikasta/toiminta-alueesta ja ajankäytöstä sovitaan paikallisesti ja siellä järjestetään vaalit. Mikäli siirtyvien toimintojen alueilla on valittu työsuojeluvaltuutetut, heidän toimikautensa päättyy ja he palaavat omiin tehtäviinsä ja voivat asettua ehdolle uudessa työsuojeluvaalissa.

Luovuttavat organisaatiot eivät voi sopia mitään hyvinvointialueen puolesta. Sen sijaan ehdotus siirtyvistä osista voidaan ja kannattaakin paikallisesti valmistella ja tehdä.

Jos kuntayhtymä jakautuu useammalle hyvinvointialueelle, valmisteluun on haasteellista osallistua. On kuitenkin tärkeää olla yhteydessä eri alueiden valmistelusta vastaaviin ja saattaa valmistelijoiden tietoon työsuojelulliset erityistarpeet sekä se, miten kuntayhtymässä työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty erityistarpeet huomioiden.