TTES, voimassa 1.2.2017 lukien

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja

1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla

Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi.

2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

3 § Palvelussuhteen ehtojen muutokset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat 4 §:ssä ja 5 §:ssä sovitut rakenteelliset muutokset.

4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset 

1 mom. Lomarahan vähentäminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa.

Erillinen virka- ja työehtosopimus on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1.

2 mom. Työajan pidentäminen

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu tässä työehtosopimuksessa.

5 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämä paikallisen sopimisen edistäminen

1 mom. Paikallinen sopiminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta paikallisen sopimisen edistämisestä on sovittu tässä työehtosopimuksessa.

Paikallisen sopimisen edistämisestä on laadittu yhteinen ohjeistus.

2 mom. Työaikapankki

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta työaikapankin paikallisesta käyttöönotosta on sovittu tässä työehtosopimuksessa.

TTES:n työaikalukuun on lisätty uusi työaikapankkia koskeva määräys (TTES:n 9 § 5 mom.).

Työaikapankin käyttöönotosta on laadittu yhteinen ohjeistus.

6 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

Sopijaosapuolet selvittävät sopimuskauden aikana alan ansiokehitystä.

7 § Työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot

Tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.1.2017, ellei tällä työehtosopimuksella ole muusta sovittu.

Paikallisia matkakustannusten korvaamis- ja/tai eväsrahajärjestelmiä noudatetaan edelleen sellaisinaan, ellei paikallisesti sovita siirtymisestä työehtosopimuksen 39–43 §:n soveltamiseen.

8 § Nuoret työntekijät

Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa voidaan nuorten työntekijöiden palkasta sopia seuraavaa:

Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistämis- ja harjoitteluedellytysten parantamiseksi voidaan ylintä nuorten palkkaa maksaa tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta.

Nuorten työllistämisedellytysten parantamiseksi voidaan paikallisella sopimuksella poiketa työehtosopimuksen 31–32 §:n määräyksistä lomakauden aikana harjoittelu-, kesä- yms. töissä maksettavasta palkasta. Tämä määräys ei koske ns. kausityöntekijöitä.

9 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut

Ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perinnässä noudatetaan edelleen 31.1.2017 voimassa olleita määräyksiä.

10 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Liite 1

Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017,
2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta

1 §

1 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan

• kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen,
• kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen,
• kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen,
• kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä
• kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen

soveltamisaloihin kuuluvaan henkilöstöön.

2 mom.

Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 2 §:ssä mainituilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan siitä riippumatta, mitä lomarahasta määrätään 1 momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa.

2 §

1 mom.

Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavaan lomarahaan.

2 mom.

Lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

3 §

Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on

1. 4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,
2. 3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,
3. 2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,

lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.

4 §

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 55 §:n 2 momentissa vuosilomapalkka lasketaan edellä 2 §:ssä tarkoitettujen lomanmääräytymisvuosien vuosiloman osalta kertomalla TTES:n 35 § 1 momentin mukaan laskettu keskituntiansio luvulla 1,35 sekä 55 §:n 5 momentin 2 kappaleessa ja 6 momentin 2 kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa luvulla 0,35.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen vuosilomapalkan laskemiseen riippumatta siitä, milloin 2 §:ssä tarkoitetuilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittu vuosiloma pidetään.

5 §

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 11 (Lasten ja nuorten taidekoulu, 10 § 3 mom.), 12 (Kansalaisopisto, 16 §) sekä 13 (Kansanopisto, 13 §) tuntiopettajien lomaraha määräytyy (lomarahan edellytysten täyttyessä) seuraavasti:

6 §

Tämä sopimus koskee myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa.

7 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

8 §

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:n mukaista lomarahaa maksetaan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, lomarahan suuruus määräytyy 3 §:n mukaisesti.

9 §

Tällä virka- ja työehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta.

10 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

Yleinen osa

1 § Sopimuksen soveltamisala

1 mom. Yleistä

Tämä sopimus koskee jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevia työntekijöitä, joiden palkkaus ja palkkaustapa on määritetty heidän työtehtäviensä perusteella tämän työehtosopimuksen 30 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Työehtosopimus ei koske henkilöitä, jotka ovat työkokeilussa tai työhön valmennuksessa taikka muuten sellaisessa asemassa, ettei heitä voida pitää työntekijöinä.

2 mom. Työaikalain ulkopuoliset työntekijät ja maataloustyöntekijät

Työaikalain 2 §:ssä tarkoitettuja töitä suorittaviin (työaikalain ulkopuolisiin) työntekijöihin ja maataloustyöntekijöihin sovelletaan vain tämän työehtosopimuksen 3–7 §:n ja 37–66 §:n määräyksiä sekä soveltuvin osin myös 27–36 §:n mukaisia palkkausperusteita.

3 mom.  Metsätyöntekijät

Työaikalain ulkopuolisiin metsätyöntekijöihin sovelletaan vain tämän työehtosopimuksen 3–7 §:n, 37–38 §:n, 44 § 3 momentin ja 45–74 §:n sekä soveltuvin osin 32 §:n 5 momentin ja 35 §:n määräyksiä.

Työaikalain ulkopuolisten metsätyöntekijöiden työajan lyhennys määräytyy soveltuvin osin metsä- ja uittoalalla voimassa olevan työajan lyhentämisestä tehdyn sopimuksen mukaan, kuitenkin siten, että lyhennys on 16 tuntia mainitun sopimuksen mukaista vuosityöajan lyhennystä pienempi.

Metsätyöntekijältä, joka työskentelee sekä työaikalain ulkopuolisessa että työaikalain alaisessa työssä ja joka on saanut tämän työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettua ns. työajan lyhennystä, vähennetään tämä lyhennys kalenterivuoden päättymiseen mennessä edellisessä kappaleessa mainitusta työajan lyhennyksestä.

Sekä työaikalain ulkopuolisen että työaikalain alaisen metsätyöntekijän kulkemiskorvaus määräytyy metsäalan työehtosopimuksen mukaisena.

Soveltamisohje

Työaikalain ulkopuolista työtä ovat metsätyö, metsänparannustyö, uittotyö ja niihin liittyvä työ, Metsätyötä on mm. energiapuun korjuu ja puiden kaato (myös metsänhoidollinen).

Työaikalain alaisiin metsätyöntekijöihin sovelletaan (kulkemiskorvausta lukuun ottamatta) kaikilta osin tätä työehtosopimusta.

Työaikalain alaista työtä on maastossa tehtävä koneellinen metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyö sekä metsänhoitotyö, metsänistutus, ns. risusavottatyö ja muualla kuin maastossa tapahtuva puutavaran valmistus ja käsittely.

4 mom.  Vammaisten työllistymistyötä tekevät työntekijät

Sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d §:n 3 momentissa tarkoitettua vammaisten työllistymistyötä tekeviin työntekijöihin sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä liitteessä 5 mainituin poikkeuksin.

2 §  Paikallinen sopiminen

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin nojalla on paikallisesti sovittu poikettavaksi tämän sopimuksen määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta, sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä eikä liitteen 4 mukaisten osaurakkahinnoittelujen rakenteesta. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia työntekijän palkkaa tämän sopimuksen liitteessä 1 tarkoitetun perustuntipalkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa pienemmäksi. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia tämän sopimuksen vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

Soveltamisohje

Palkkakustannusten alentamisesta sovittaessa tulee alennus kohdistaa ensisijaisesti muihin palkkatekijöihin kuin perustuntipalkkoihin.

Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Pääsopimuksen lakattua olemasta voimassa noudatetaan, mitä 3.4.2008 allekirjoitetussa virka- ja työehtosopimuksessa pääsopimuksen määräysten noudattamisesta on määrätty.

3 §  Työsuhteen alkaminen

1 mom. Yleistä

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

2 mom. Työsopimus

Työhönoton tulee yleensä tapahtua kirjallisella työsopimuksella. Työsopimukset on pyrittävä tekemään kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät ilmi. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset.

Soveltamisohje

Työsopimus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti. Suullisesti se voidaan tehdä silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.

Työsopimuslain työsopimuksen tekemiseen liittyviä säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi, mutta ne on tämän sopimuksen käyttämisen helpottamiseksi tarpeellisin osin kopioitu sopimuksen loppuun siinä muodossaan, kuin ne olivat sopimuksen mennessä painettavaksi.

Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksistä on säädetty työsopimuslaissa.

3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen

Työntekijän on palvelukseen tullessaan vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva työntekijä siirtyy samanluonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen.

Soveltamisohje

Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta tulee ilmoittaa työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Mikäli työntekijä ei toimita hyväksyttävää lääkärintodistusta tai lääkärintodistus osoittaa, ettei työntekijä ole terveydentilansa puolesta soveltuva työhön, voidaan työsuhde päättää, jos työsopimuslain koeaikapurkua, irtisanomista tai purkua koskevat edellytykset täyttyvät (viittausmääräys).

4 mom. Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön.

4 § Työntekijän lomauttaminen

1 mom. Yleistä

Työntekijän lomauttaminen määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain säännösten (viittausmääräys) mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon, mitä jäljempänä 2–5 momentissa on asiasta määrätty. Lomauttamista koskevia säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi.

2 mom. Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset ja tuotannolliset syyt)

Taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä johtuvan lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi lomautetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan.

3 mom. Lomautusilmoitus

Työnantajan on lomauttaessaan noudatettava vähintään 1 kuukauden ilmoitusaikaa.

Soveltamisohje

Lomautusilmoitusaika on pitempi kuin työsopimuslain mukainen ilmoitusaika.

Lomautusilmoituksen antamisesta on säädetty työsopimuslain 5:4 §:ssä.

Työnantajalla ei ole työntekijää lomauttaessaan ilmoitusvelvollisuutta työsopimuslaissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslaissa tarkoitetuista tapauksista.

Lomautusta ei voi määrätä alkamaan eikä päättymään työntekijän vapaapäivänä. Lomautuksen tulee siten alkaa ja päättyä sellaisena päivänä, joka ilman lomautusta olisi ollut työntekijän työpäivä.

4 mom. Lomautuksen alkamisen siirtäminen

Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

5 § Osa-aikaistaminen ja työsuhteen päättyminen

1 mom. Yleistä

Työsopimuksen osa-aikaistaminen, päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työsopimuslain ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain asianomaisten säännösten mukaisesti (viittausmääräys) ellei jäljempänä 2–3 momentissa ole toisin määrätty.

2 mom. Työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset ja tuotannolliset syyt)

Irtisanoessaan työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisesta syystä työnantajan on noudatettava, mitä edellä 4 §:n 2 momentissa on määrätty työvoiman vähentämisjärjestyksestä.

3 mom. Irtisanomisajat

Työnantajan irtisanoessa työntekijän työsopimuksen irtisanomisaika on vähintään

– 14 päivää jos palvelussuhde on jatkunut enintään vuoden
– 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
– 2 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta
– 4 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettäyli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta
– 6 kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa irtisanomisaika on vähintään

– 1 kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta
–  muussa tapauksessa 14 päivää.

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.

Soveltamisohje

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

6 § Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen

Työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun asianomainen eläkelaitos on päätöksellään myöntänyt työntekijälle työkyvyttömyyseläkkeen sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijän ehdoton oikeus sairausajan palkan saamiseen jäljempänä 61–62 §:ssä olevien määräysten mukaan on päättynyt, tai jos työnantaja on saanut mainitusta eläkepäätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantikuukauden päättyessä.

Soveltamisohje

Edellä oleva määräys ei koske KELA:n myöntämää työkyvyttömyyseläkettä.

Työntekijän eroamisiästä on säännös työsopimuslain 6:1a §:ssä (viittausmääräys).

7 § Pakollinen työharjoittelu

Henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen ei estä ottamasta palvelukseen tai pitämästä työssä työntekijää, joka suorittaa koulutukseen liittyvää ennakkoharjoittelua, koulutukseen sisältyvää harjoittelua tai erikoistumisharjoittelua.

Soveltamisohje

Edellä olevan määräyksen lisäksi työntekijöiden lomautusperusteista ja taloudellisista tai tuotannollisista irtisanomisperusteista ei ole sovittu tällä työehtosopimuksella.

Työaika

8 § Yleistä

Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, työaikojen suhteen noudatetaan tähän sopimukseen sisältyviä määräyksiä.

9 §  Työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa päivätyössä ja kaksivuorotyössä

1 mom. Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on osa-aikaisia työntekijöitä lukuun ottamatta 7–8 tuntia vuorokaudessa, ellei kunnallisten toimintojen erityisluonne muuta edellytä ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.

Soveltamisohje

Viikkotyöaika sijoitetaan työvuoroluetteloon esim. seuraavasti:

Jos kunnallisten toimintojen erityisluonne on sellainen, ettei edellä mainitunlaisen työvuoroluettelon soveltaminen ole tarkoituksenmukaista, voidaan esimerkiksi kaksivuorotyössä tai käytettäessä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaa muunkinlaista menettelyä.

2 mom. Arkipyhäviikkojen työaika

Uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, milloin se työn luonne huomioon ottaen on mahdollista.

Milloin edellä mainittu päivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, asianomaisen viikon tai työaikajakson työaika on 7 tuntia 45 minuuttia edellä 9 §:n 1 momentissa sanottua viikoittaista työaikaa lyhyempi. Muut arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työaikajakson työaikaa.

Soveltamisohje

Mikäli arkipyhäviikolla on yksi arkipyhä, säännöllinen työaika 31 tuntia toteutuu esim. siten, että viikon kaksi ensimmäistä työpäivää ovat 8 tunnin, kolmas 7 tunnin 45 minuutin ja viimeinen työpäivä 7 tunnin 15 minuutin pituinen.

Mikäli jouluviikolla on kaksi arkipyhää, säännöllinen työaika 23 tuntia 15 minuuttia toteutuu esim. siten, että viikon kaksi ensimmäistä työpäivää on 8 tunnin ja kolmas 7 tunnin 15 minuutin pituinen. Jos arkipyhiä on kolme, säännöllinen työaika 15 tuntia 30 minuuttia toteutuu esim. siten, että viikon ensimmäinen työpäivä on 8 tunnin ja toinen 7 tunnin 30 minuutin pituinen.

3 mom. Tasoittumisjakso

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan vähintään 6 tunnin ja enintään 9 tunnin vuorokautista työaikaa noudattaen järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 1 momentissa sanotun mukainen enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työvuoroluettelo, jonka mukaan viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Soveltamisohje

Tätä tasoittumisjärjestelmää ei voida käyttää kaksivuorotyössä.

4 mom. Poikkeavat työaikajärjestelyt

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tilapäisesti tai pysyväisluonteisesti tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin arkipyhäviikon välipäivän "sisääntekeminen", sisääntekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia eikä tämän työehtosopimuksen mukaista sunnuntaityökorvausta.

5 mom. Työaikapankki

Kunnassa tai kuntayhtymässä voidaan ottaa käyttöön työaikapankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, jolla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.

Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työaikapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä. 

Soveltamisohje

Sopijaosapuolet ovat antaneet tarkemmat työaikapankkia koskevat ohjeet. Nämä ohjeet eivät ole osa kunnallista tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusta.

10 §  Vuorotyön määritelmä

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja ennakolta sovituin ajanjaksoin muuttua. Kuitenkin saadaan liikennelaitoksissa sekä katujen ja yleisten teiden puhtaanapitotöissä säännöllinen työaika vuorotyössä järjestää myös siten, ettei vuorojen tarvitse säännöllisesti vaihtua, vaikka niiden onkin ennakolta sovituin ajanjaksoin muututtava. Edellytyksenä tällaiselle järjestelylle on, että tällaiseen työaikajärjestelyyn liittyvistä muista ehdoista on paikallisesti sovittu.

Uima- ja urheiluhalleissa ja muissa niiden kaltaisissa laitoksissa sekä urheilukentillä voidaan säännöllinen työaika vuorotyössä järjestää myös siten, että vuorot eivät aina säännöllisesti vaihdu, vaan menevät esimerkiksi osittain päällekkäin kuitenkin enintään yhden tunnin.

Soveltamisohje

Vuorojen vaihtumisella tarkoitetaan sitä, että esim. aamuvuoroa seuraa välittömästi iltavuoro.

Vuorojen muuttumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijän oltua esim. viikon aamuvuorossa hän työskentelee seuraavan viikon iltavuorossa.

Esimerkki

Työ on järjestetty siten, että maanantaista perjantaihin tehdään aamuvuoro kello 7–15 ja iltavuoro kello 15–23 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin vain yksi "vuoro" kello 9–17. Tällöin maanantaista perjantaihin tehty työ on kaksivuorotyötä ja lauantaina sekä sunnuntaina tehty työ on päivätyötä. Edellä esitetyllä on merkitystä mm. vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotusta maksettaessa.

11 §  Varallaolo

1 mom. Vapaamuotoinen varallaolo

Työnantajalla on oikeus järjestää, tarvittaessa ammattiyhdistyksen kanssa siitä sovittuaan, sellaista varallaoloa, jonka aikana työntekijä voi työnantajan määräämissä puitteissa vapaasti valita olinpaikkansa, mutta on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle, mistä hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Työntekijälle maksetaan tällaisesta varallaoloajasta 20–30 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

2 mom. Sopiminen työntekijän kanssa

Mikäli työntekijän työsuhde on alkanut 1.2.2003 tai sen jälkeen, vapaamuotoisesta varallaolosta sovitaan työntekijän kanssa.

3 mom. Asuntovarallaolo

Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, hänelle on tällaisesta varallaolosta suoritettava työaikalaissa säädetty korvaus. Rahakorvauksena maksetaan tällaisesta varallaoloajasta 50 %:n suuruinen korvaus 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

Asunnolla tarkoitetaan tässä työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.

4 mom. Varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

Jos tarkoituksena on muuttaa aikaisempaa varallaolokäytäntöä, neuvotellaan ao. työntekijöiden tai heidän edustajien kanssa varallaoloon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Soveltamisohje

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

12 § Työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

1 mom. Soveltamisala ja säännöllinen työaika

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyyn työhön, jota suoritetaan kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä ja jossa työvuoron ja vuorokauden säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja jossa työvuorot säännöllisesti vaihtuvat ja määräajoin muuttuvat.

Soveltamisohje

Tarkoituksenmukaisin vuoden pituinen työajan tasoittumisjakso on 1.5.–30.4., koska vuosiloma tulee antaa ajalla 2.5.–30.4. ja vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan.

2 mom. Vuosityöaika

Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti:

Jos vuosiloman pituus ylittää tai alittaa edellä mainitut vuosiloman pituudet, vuotuinen työaika on kutakin ylittävää vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia edellä mainittuja vuosityöaikoja lyhyempi ja vastaavasti alittavaa vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia pitempi.

Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.

Vuosityöajat koskevat vain koko tasoittumisjakson keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä.

3 mom. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi alkaa aamuvuoron alkaessa ja työviikko maanantaina aamuvuoron alkaessa.

4 mom. 5-vuorojärjestelmä

Keskimäärin 36 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5-vuoro-järjestelmällä, tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää.

Työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan ja viikon toisen vapaapäivän lisäksi seitsemää säännöllisenä työnä tehtyä työvuoroa kohden yksi ylimääräinen (8 tunnin) vapaapäivä työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana. Viikoittainen vapaa-aika, viikon toinen vapaapäivä ja ylimääräinen vapaapäivä on sisällytettävä vuosittain laadittavaan 5-vuorojärjestelmään.

Tasoittumisjakson aikana tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle työntekijälle annetaan ylimääräisiä vapaapäiviä edellä 2 kappaleessa sanotuin tavoin. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdista sovitaan paikallisesti.

Soveltamisohje

5-vuorojärjestelmässä yhtä työtä hoitaa viisi henkilöä. Heistä kolme on työssä vuorokauden aikana ja kahdella on vapaapäivä.

Vuosilomat kiertävät.

5-vuorojärjestelmä rakentuu seuraavaan työtuntilaskelmaan:
Mikäli laitos käy koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuotuinen käyntiaika on 365 x 24 tuntia = 8 760 tuntia.

5-vuorojärjestelmässä yhden vuoron vuotuinen työaika on 8 760 tuntia: 5 = 1752 tuntia eli 219 työvuoroa.

Koska koko tasoittumisjakson keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle on sovittu vuosiloman pituudesta riippuva vuosityöaika, merkitään esimerkiksi työntekijälle, jonka vuosilomaoikeus on 30 työpäivää ja vuotuinen työaika 1664 tuntia työvuoroluetteloon työvuoron sijaan vapaata seuraavasti:

1 752 – 1 664 = 88 tuntia = 11 vapaapäivää eli vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 11 = 208 työvuoroa.

Vastaavasti, jos vuosityöaika on 1678,4 tuntia tai 1606,4 tuntia, vapaapäivää merkitään seuraavasti:

1 752 – 1 678,4 = 73,6 tuntia. 72 tuntia = 9 vapaapäivää, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 9 = 210 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan viiden vuoden kuluessa.

1 752 – 1 606,4 = 145,6 tuntia. 18 vapaapäivää = 144 tuntia, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 18 = 201 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan 5 vuoden kuluessa.

Työvuoroluettelo laaditaan käyttäen 20 vuorokauden jaksoja. Kussakin jaksossa on 12 työvuoroa sekä 8 vapaapäivää. Näin laaditussa työvuoroluettelossa tulee kunkin työntekijän viikoittaiseksi keskimääräiseksi työajaksi 33,6 tuntia, joka saadaan kun viikon käyntitunnit jaetaan työntekijöiden lukumäärällä eli 168:5 = 33,6 tuntia. Koska viikon keskimääräisen säännöllisen työajan tulee olla 36 tuntia jää keskimääräiseksi työntekijäkohtaiseksi "työvelaksi" 2,4 tuntia viikossa. Edellä mainitun vuoksi vuosilomat sijoitetaan työvuoroluetteloon sekä työvuorojen että vapaapäivien päälle siten, että vuotuiset työajat toteutuvat. Vuotuisen työajan tasoittumiseksi saattaa olla tarpeen teettää täytevuoroja.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön yleiset edellytykset täyttävät muunkinlaiset työvuoroluettelot ovat mahdollisia.

Mikäli henkilö siirtyy pysyvästi kesken tasoittumisjakson muuhun työaikamuotoon tai palvelussuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, työajan vajaus teetetään täytevuoroina ja pitämättömät vapaapäivät pyritään antamaan ennen työaikamuodon vaihtumista tai palvelussuhteen päättymistä. Mikäli pitämättömiä vapaapäiviä ei voida antaa, maksetaan kultakin pitämättömältä vapaapäivältä 35 §:n 1 momentin mukaan laskettu palkka kahdeksalta tunnilta.

Työaikamuodon vaihtuessa tilapäisesti ja siirtymäviikolta työajan jäädessä vajaaksi, varataan työntekijöille mahdollisuus tehdä vajaus arkipäivänä säännöllisenä päivätyönä.

5 mom. Kolmivuorotyölisä ja sen maksaminen

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle suoritetaan jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta kolmivuorotyölisä, jonka suuruus on 7,4 % työntekijän 35 §:n 1 momentin mukaisesta keskituntiansiosta. Ansaitut lisät maksetaan palkkakausittain. Paikallisesti voidaan sopia muusta maksamisajankohdasta käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan.

Kolmivuorotyölisää ei kuitenkaan makseta sellaiselle työntekijälle, joka on tasoittumisjakson aikana työskennellyt keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vähemmän kuin 7 työvuoroa.

Kolmivuorotyölisää ei myöskään makseta jäljempänä 6 momentin mukaisilta poissaoloajoilta.

6 mom.  Työajan veroiset poissaolot

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan vuosilomaa lukuun ottamatta sellaiset poissaolopäivät, joilta työntekijällä on oikeus palkkaan sekä kerrallaan enintään 7 kalenteripäivän pituiset työnantajan luvalla pidetyt palkattomat poissaolopäivät.

7 mom.  Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan

Vuosityöaikaa pidennetään 1 työvuorolla (8 tunnilla) jokaista muussa työaikamuodossa työskenneltyä 136 tuntia kohti.

Määräys koskee esimerkiksi tilannetta, jossa pääsääntöisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä siirtyy tilapäisesti seisokin vuoksi tekemään päivätyötä. Tilapäisen siirron ajan noudatetaan päivätyötä koskevia määräyksiä.

Jotta vuosityöaikaa pidennetään 16 tunnilla, muussa työaikamuodossa on tullut työskennellä vähintään 272 tuntia.

8 mom. Vuoroylityön ja vuorolisätyön määritelmä ja niiden korvaaminen

Vuoroylityötä on työ, jota tehdään tasoittumisjakson aikana vuorolisätyön lisäksi ja joka ei ole vuorokautista eikä viikoittaista ylityötä.

Vuoroylityöltä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka.

Soveltamisohje

Osan tasoittumisjaksoa (1.5.–30.4.) kolmivuorotyötä tekevän vuoroylityökynnys on myös 104 tuntia tasoittumisjakson aikana.
Vuorolisätyöksi katsotaan työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä tehdyt työtunnit, joita ei ole ennalta merkitty täytevuoroiksi ja jotka eivät ylitä 104 tuntia tasoittumisjakson kuluessa eivätkä ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä.

Vuorolisätyöajalta maksetaan 65 % korotettu tuntipalkka.

Esimerkki

Kolmivuorotyötä tekevä työskentelee vapaapäivänään lauantaina klo 15–07. Ensimmäiset 8 tuntia ovat vuorolisätyötä
(65 %) ja seuraavat 8 tuntia vuorokautista ylityötä (2 t 50 % ja 6 t 100 %). Iltavuorossa klo 15–23 maksetaan iltavuorolisä ja yövuorossa klo 23–07 yövuorolisä, jotka ovat mukana tuntipalkassa, josta lasketaan ylityökorvaus ja sunnuntaityökorvaus (klo 18–07).

9 mom. Työvuoroluettelo

Työvuoroluetteloa on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä mikäli mahdollista hankkimaan asianomaisen työntekijän suostumus ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee.

Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon. Työvuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut työntekijä.

10 mom. Vuosiloma

Työntekijä, joka työskentelee pysyvästi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jonka työaika määräytyy vuosityöaikana, ansaitsee täysimääräisen vuosiloman.

13 §  Työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä

1 mom. Säännöllinen työaika

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 38 tuntia viikossa.

2 mom. Määräysten soveltaminen

Työntekijään sovelletaan tämän pykälän määräyksiä, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorojaksot.

3 mom. Työvuoroluettelo ja vuorovapaat

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin. Vuorovapaat annetaan enintään vuoden tasoittumisajanjaksoksi laadittavan työvuoroluettelon puitteissa työn sujumisen kannalta sopivana ajankohtana.

Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehtyä työtä vastaten vuorovapaita eli ajantasausvapaita siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

Työntekijä ansaitsee kutakin 20 säännöllistä työvuoroa kohden yhden vuorovapaan.

4 mom. Säännöllisiksi työvuoroiksi katsottavat poissaolot

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työvuorot, joiden ajalta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Samoin lasketaan vuorovapaita annettaessa keskeytyvässä kolmivuorotyössä tehdyiksi työvuoroiksi työntekijän työnantajan määräämän, työn edellyttämän koulutuksen ajalle sattuvat työvuoroluettelon mukaiset työvuorot, kuitenkin enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuoden aikana. Vuorovapaat (ajantasausvapaat) myös kuluvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työntekijä osallistuu edellä tarkoitettuun koulutukseen.

Tässä momentissa tarkoitetuilta palkallisilta poissaolopäiviltä ei makseta jäljempänä 6 momentin mukaista 1,8 %:n suuruista lisää.

5 mom. Vuorovapaan siirtäminen

Jos työntekijä on työskennellyt työvuoroluetteloon merkityn vuorovapaansa aikana, siirretään se annettavaksi myöhäisempänä ajankohtana.

6 mom. Vuorovapaalisä

Keskeytyvää kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle suoritetaan jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta euromääräinen lisä, jonka suuruus on 1,8 % 35 § 1 momentin mukaisesta keskituntiansiosta. Lisän maksamisajankohdasta sovitaan paikallisesti.

7 mom. Vuorovapaiden antaminen

Vuorovapaat on pääsääntöisesti annettava vuorovapaiden määräytymiskauden (1 kalenterivuosi) aikana. Jos vuorovapaita ei ole voitu antaa edellä 3 momentin mukaisesti, korvataan pitämättä olevat vuorovapaat siirtämällä ne annettavaksi seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä tai suorittamalla kultakin pitämättä olevalta vuorovapaapäivältä 4 tunnin palkka 35 §:n 1 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella viimeistään vuorovapaiden määräytymiskauden päättyessä kuluvan tai sitä seuraavan palkanmaksukauden aikana.

8 mom. Työaikamuodon vaihtuminen

Siirryttäessä pysyvästi keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon, korvataan pitämättä jääneet vuorovapaat (ajantasausvapaat) joko antamalla ne vapaana tai maksamalla kultakin pitämättä jääneeltä vuorovapaapäivältä rahakorvauksena 8 tunnin palkka 35 §:n 1 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella. Ylimääräiset vuorovapaat teetetään takaisin.

9 mom. Vuorovapaiden korvaaminen

Työntekijän työsuhteen päättyessä sekä siirryttäessä pysyvästi keskeytyvästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuotoon korvataan vajaat vuorovapaat rahassa. Laskentasääntönä on, että yhdestä säännöllisestä työvuorosta ansaitaan 0,05 tuntia vuorovapaata.

14 §  Työaikalain 7 §:n mukainen työaikajärjestelmä

Työaikalain 7 §:ssä tarkoitettua työaikajärjestelmää (jaksotyö) ja siitä johtuvia korvauksia maksettaessa noudatetaan soveltuvin osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä tarpeen vaatiessa paikallisesti neuvotellen, joten jaksotyössä ei sovelleta tämän sopimuksen 9 §:n 2 momentin, 10 §:n ja 15–23 §:n määräyksiä.

Tuntipalkkaisille jaksotyöntekijöille maksettavat kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa mainitut korvaukset palkallisilta poissaoloilta lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

Tätä pykälää ei yleensä sovelleta työaikalain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen laitosten rakennustöissä tai niiden kone- ja korjauspajoissa eikä lainkaan uima- ja urheiluhalleissa tms. laitoksessa työskentelevään työntekijään. Työlaitoksen kone- tai korjauspajaa ei kuitenkaan katsota edellä tarkoitetuksi pajaksi.

Liikennelaitoksissa tätä pykälää sovelletaan vain sellaisiin työntekijöihin, joiden työaika on tähänkin asti järjestetty työaikalain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti.

15 §  Työviikon ja työvuorokauden alkaminen

Työvuorokausi lasketaan alkavaksi päivätyön tai vuorotyössä aamuvuoron säännöllisenä alkamisaikana, siis yleensä kello 7, ja työviikko maanantaina päivätyön tai aamuvuoron säännöllisenä alkamisajankohtana.

Soveltamisohje

Työvuorokauden ja työviikon alkamisajalla on erityistä merkitystä mm. ratkaistaessa sitä mihin vuorokauteen tai viikkoon tehty työaika kuuluu ja onko se vuorokautista vai viikoittaista ylityötä.

16 §  Työajan alkaminen ja päättyminen sekä työvuoroluettelo

1 mom. Työajan sijoittaminen

Muussa kuin vuorotyössä sijoitetaan säännöllinen työaika yleensä kello 7 ja 16 väliseksi ajaksi ja jollei toimintojen luonne muuta vaadi 5 työpäivälle viikossa siten, että sunnuntai ja lauantai ovat vapaapäiviä.

2 mom. Työajan siirto

Jos työn laatu tai muut pätevät syyt niin vaativat, voidaan työn alkamis- ja päättymisaika määrätä joko tilapäisesti tai tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä noudattaen pysyvästi toisinkin. Työajan siirrosta on viimeistään edellisen päivän aamupäivän kuluessa neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa. Pysyvästä työajan siirrosta on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle hyvissä ajoin.

Neuvotteluvelvollisuus koskee myös tapauksia, joissa työt järjestetään vähemmän kuin 3 vuorokautta kestäväksi vuorotyöksi. Vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille ja luottamusmiehelle hyvissä ajoin, mikäli vuorotyöhön siirtymisen tarve on työnantajan tiedossa. Muissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä viimeistään edellisenä työpäivänä.

3 mom. Työajan sijoittamista koskeva poikkeus

Työaikalain 26 §:n 1 momentin säännösten estämättä voidaan yleisten teiden ja katujen sekä niillä sijaitsevien laitteiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyötä tehdä myös kello 23 ja 6 välisenä aikana.

4 mom. Työvuoroluettelot

Työnantajan tulee laatia työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaika sekä ruokailu- ja lepoajat. Työvuoroluetteloon merkitään myös vapaapäivät.

5 mom. Työpäivän yhdenjaksoisuus

Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta (lepotauosta aiheutuvin poikkeuksin) pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä, paitsi niissä töissä, joiden kohdalla on erityistä syytä järjestää toisin.

6 mom. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Jos työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon.

17 §  Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, viikon muuna aikana työaikalain 31 §:n mukainen viikoittainen vapaa-aika.

Ellei toisin ole sovittu, edellä sanotusta voidaan poiketa, jos työntekijä suostuu varallaoloon viikoittaisen vapaa-aikansa aikana.

18 §  Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä

Milloin työntekijä joudutaan tilapäisesti kutsumaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä tai työaikalaissa säädetyin edellytyksin hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan, on

1. ensisijaisesti kutsuttava sellainen työntekijä, joka on vapaaehtoisesti siihen suostunut tai suostuu,
    
2. pyrittävä vuorottelemaan työhön kutsumisessa siten, ettei jatkuvasti samoja työntekijöitä kutsuta mainittuun työhön, sekä
    
3. jollei hätätyöstä ole kysymys, pyrittävä välttämään työhön kutsumista, jos siitä on työntekijälle kohtuutonta haittaa.

19 §  Päivittäiset lepoajat

1 mom. Lepo- tai ruokailutauko

Työntekijälle on annettava päivittäin työpäivän keskivaiheille sijoittuva 1 tunnin tai paikallisesti sopien vähintään 1/2 tunnin pituinen lepo- tai ruokailutauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.

2 mom. Alle 5 tunnin työpäivä

Milloin työntekijän työvuoron tai päivittäisen työajan pituus on vähemmän kuin 5 tuntia, ei edellä 1 momentissa tarkoitettua ruokailutaukoa tai ateriointitilaisuutta järjestetä. Ruokailutauko (lepotauko) voidaan työntekijälle hänen pyynnöstään antaa näissä normaalia lyhyemmissäkin työvuoroissa, mikäli tehtävien järjestely ei muuta vaadi.

3 mom. Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaiden työntekijäin lepoaikojen suhteen noudatetaan lisäksi, mitä nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa on säädetty.

4 mom. Lepo- tai kahvitauot

Työntekijälle annetaan säännöllisenä työaikana kaksi 15 minuutin pituista lepo- tai kahvitaukoa ja ne sijoitetaan aamu- ja iltapäivän keskivaiheille. Jos ylityö alkaa välittömästi säännöllisen työajan päättymisen jälkeen ja kestää vähintään 2 tuntia, annetaan työntekijälle työn siitä kärsimättä ennen ylityön alkamista ja sen jatkuessa noin 2 tunnin väliajoin enintään 15 minuutin pituinen lepo- tai kahvitauko.

Jos 9 § 4 momentin mukaisesti on sovittu siitä, että päivittäinen säännöllinen työaika alittaa 7 tuntia (esim. 6 t 15 min), mutta on vähintään 4 tuntia, annetaan päivän aikana ainoastaan 1 lepo- tai kahvitauko.

Tauot luetaan työaikaan kuuluviksi ja ne sisältävät myös matkoihin kuluvat ajat.

20 §  Ylityö

1 mom. Yleistä

Ylityötä teetettäessä ja maksettaessa siitä korotettua palkkaa noudatetaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työaikalain ja muiden ylityön teettämistä rajoittavien lakien säännöksiä.

2 mom. Ylityön teettäminen

Ylityö on, mikäli mahdollista, järjestettävä niin, että se liittyy välittömästi säännölliseen työaikaan.

3 mom. Työmatkakorvaukset yli- ja hätätyössä

Milloin yli- tai hätätyö alkaa taikka päättyy sellaisena aikana, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta käyttää yleisiä kulkuneuvoja, työnantaja järjestää työhön- tai kotiinkuljetuksen tahi korvaa todelliset matkakulut, jos sitä työmatkan pituuden huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.

4 mom. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään edellä 9, 12 ja 13 §:ssä mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi.

Osa-aikaisen työntekijän vuorokautista ylityötä on työaikalain mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävä työaika.

Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Vuorokautisesta ylityöstä, jota tehdään sen jälkeen kun työehtosopimuksen mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän täyttymisestä on kulunut vähintään 2 tuntia, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

5 mom. Viikoittainen ylityö

Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään edellä 9 §:ssä mainitun säännöllisen täyden viikoittaisen työajan enimmäismäärän lisäksi ja joka ei ole 4 momentissa määriteltyä vuorokautista ylityötä.

Työntekijälle maksetaan viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikkoylityöstä, jota tehdään arkimaanantaina kello 00 ja 7 välisenä aikana, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Arkipyhäviikolla lyhennetyn viikoittaisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan edellä 2 kappaleessa mainittu korotettu palkka lukuun ottamatta sellaisia ylittäviä työtunteja, joilta maksetaan 20 §:n 4 momentin mukainen tai 23 §:n 1 momentin taikka 2 momentin 3 kappaleen määräysten mukainen korotettu palkka.

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työvuoroluettelossa asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Jos kolmivuorotyötä tekevä työntekijä siirtyy kesken työviikkoa säännönmukaisesta työvuorostaan pysyvästi toiseen tai vaihtaa työaikamuotoa, katsotaan siirtymisviikolla viikoittaisiksi ylityötunneiksi ne tunnit, jotka ylittävät sillä viikolla enemmän työtunteja sisältävän työvuoroluettelon tai työaikamuodon mukaisen 9 §:ssä, 12 §:ssä tai 13 §:ssä mainitun viikoittaisen työajan ja jotka eivät ole vuorokautista ylityötä.

Soveltamisohje

Siihen palkan perusosaan, josta ylityökorotus lasketaan kuuluvat myös henkilökohtaiset-, työkokemus- ja työolosuhdelisät sekä vuorotyökorotus, ilta- ja yötyölisät.

21 § Tossuraha

Työntekijälle, joka kutsutaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön tai ylityöhön, joka aloitetaan vähintään 2 tuntia säännöllisen työajan päättymisen jälkeen, suoritetaan korvauksena työmatkaan käytetystä ajasta 1 tunnin palkka 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan. Tätä korvausta ei kuitenkaan suoriteta silloin, kun työntekijän kanssa on sovittu varallaolosta tai kysymyksessä on säännöllisenä työaikana tehty hätätyö.

22 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen

Milloin työntekijä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisen vapaa-aikansa aikana, suoritetaan tästä korvaus työaikalain 32 §:n mukaisesti.

23 § Sunnuntaityö

1 mom. Päivätyö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, pääsiäislauantaina, vapunpäivänä, juhannusaattona, itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona kello 00–24 tehdystä muusta kuin vuorotyöstä maksetaan:

• 100 % korotettu palkka niiltä kalenterivuorokauden ensimmäisiltä työtunneilta, joilta maksetaan jäljempänä 27 §:ssä mainittu arkipyhäkorvaus ja
   
• muulloin 200 % korotettu palkka.

Edellä sanotut korvaukset sisältävät korvauksen mahdollisesta vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä.

2 mom. Vuorotyö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, juhannusaattona ja itsenäisyyspäivänä tehdystä vuorotyöstä maksetaan 100 % korotettu palkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi maksettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.

Sunnuntai- ja juhlapäivien sekä juhannusaaton lasketaan alkavan niitä edeltävinä päivinä kello 18 ja päättyvän sunnuntai- tai juhlapäivänä kello 24.

Pääsiäislauantaina kello 00–24 sekä juhannuspäivältä ja lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona tehdystä vuorotyöstä maksetaan 200 % korotettu palkka sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona tehdystä vuorotyöstä 100 %:lla korotettu palkka. Edellä mainitut korotetut palkat sisältävät korvauksen mahdollisesta vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä sekä edellä 1 kappaleessa sanotun korotuksen.

Jouluaaton lasketaan alkavan sitä edeltävänä päivänä kello 18 ja päättyvän mainittuna aattopäivänä kello 24.

24 §  Ilta- ja yötyölisä sekä vuorotyökorotus

1 mom. Ilta- ja yötyölisä

Työntekijälle maksetaan muussa kuin vuorotyössä työstä, jota tehdään kello 18–22, 15 %:n suuruista iltatyölisää ja kello 22–7 30 %:n suuruista yötyölisää, jotka lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

2 mom. Vuorotyökorotus

Työntekijälle maksetaan vuorotyössä jokaiselta iltavuorossa tehdyltä työtunnilta 15 % ja yövuorossa tehdyltä työtunnilta 30 % korotettua palkkaa.

Soveltamisohje

Vuorotyökorotus, ilta- ja yötyölisät otetaan huomioon palkan perusosassa mm. lauantaityökorotusta sekä ylityö-, vuoroylityö-, vuorolisätyö- ja sunnuntaityökorvauksia laskettaessa.

25 § Lauantaityökorotus

Lauantaina edellä 15 §:ssä tarkoitetun työvuorokauden tai vuorotyössä aamuvuoron alkamisen jälkeen tehdyiltä työtunneilta, joilta ei makseta 20 §:n tai 23 §:n mukaista korotettua palkkaa, maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.

26 § Poikkeuksellisen työajan korotus

Tilapäisesti poikkeukselliseen aikaan tehdyiltä järjestelyltään enintään 5 vuorokautta kestäviltä muilta kuin vuorotyön tunneilta, joilta ei makseta 20 §:n, 23 §:n tai 25 §:n mukaista korotettua palkkaa, maksetaan 20 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki

Säännöllinen työaika on sijoitettu ajaksi kello 7–16. Työaika siirretään tehtäväksi kello 10–19. Tällöin 20 %:lla korotettua palkkaa maksetaan ajalta kello 16–19 siis kolmelta tunnilta.

27 § Arkipyhäkorvaus

1 mom. Arkipyhäkorvauksen maksaminen

Pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 5 tunnin 9 minuutin palkka laskettuna 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainittuina päivinä työssä vai vapaana.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä 1 kappaleessa mainitusta poiketen arkipyhäkorvaus sen tuntimäärän mukaan, jolla työaika lyhenee 1 kappaleessa mainitun päivän vuoksi.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työssäolon ajalta arkipyhäkorvauspäivänä kello 00–24 ensimmäiseltä 5 tunnin 9 minuutin työssäoloajalta.

2 mom. Rajoitukset

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta, mikäli työntekijä on ollut arkipyhäkorvauspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä työstä poissa luvatta tai työnantajan luvalla palkatta kummankin edellä mainituista päivistä.

Soveltamisohje

Arkipyhäkorvaus maksetaan täysimääräisenä niin kauan kuin sairausajalta maksetaan palkkaa, vaikka sairausajalta maksettaisiin osapalkkaa.

Palkkaus

28 § Työajan tehokas käyttö

Aikapalkkaa samoin kuin muitakin palkkaustapoja käytettäessä edellytetään työajan tehokasta käyttöä.

29 § Palkkaryhmän määrääminen

Palkkaustavasta riippumatta kullekin työntekijälle tulee määrätä palkkaryhmä johon hän kuuluu.

30 § Palkkaustavat

Tämän sopimuksen mukaiset palkkaustavat ovat:

1. Aikapalkka
    
2. Urakkapalkka
   1. Suora urakka
   2. Osaurakka

Aika- tai urakkapalkan lisäksi voidaan täydentävänä palkkaustapana käyttää 33 §:n määräyksen mukaisia erikoispalkkioita.

Soveltamisohje

Palkkaustavan valinnan kullekin työlle tulee perustua siihen, että palkkaustapa edistää työn tarkoituksenmukaista suorittamista.

Palkkaustavasta riippumatta työaikakorvaukset maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti (vuoro-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja ylityö ym.) ja kullekin työlle muodostuu vähimmäistuntiansioksi se ansio, jonka työntekijä saisi tehdessään tuota työtä aikapalkalla.

Urakkapalkka ja erikoispalkkio lisäävät työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkan suuruuteen ja kannustavana palkkaustapana edistävät työn tuottavuutta. Urakkapalkka määräytyy kokonaan tai osittain työmäärän ja erikoispalkkiot kokonaan tai osittain työtuloksen perusteella.

31 § Aikapalkka

1 mom. Määritelmä

Aikapalkka on palkkaustapa, jossa työntekijän palkka lasketaan työajan nojalla käyttäen palkkaperusteina perustuntipalkkaa sekä työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkaan liittyviä lisiä.

2 mom. Palkkaperusteet

Aikapalkalla tarkoitetaan seuraavista palkkatekijöistä muodostuvaa summaa:

Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin liitteiden 1 ja 2 mukaan. Perustuntipalkassa otetaan huomioon keskimääräisinä ne vaativuustekijät ja työolosuhteet, jotka ovat pysyviä.

Erinäiset lisät (liite 3), joita maksetaan joko työkokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien taikka työolosuhteiden perusteella ovat:

1. työkokemuslisä
2. henkilökohtainen lisä
3. työolosuhdelisä.

3 mom. Aikapalkan käyttö

Aikapalkkaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa:

• Työn luonteen vuoksi tehollisen työn työsaavutustasolla on vain vähäinen suoranainen merkitys tehtävien hoidon kannalta.
   
• Urakkapalkan edellytyksiä ei ole esimerkiksi, jos työntekijän työkokemus on puutteellinen tai työ on harvinaista taikka kun työmenetelmät ovat vakiintumattomat sekä kun tuotannon häiriöt ja työolosuhteiden vaihtelut ovat suuret.

4 mom. Tilapäisen työn palkka

Milloin työntekijä on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen tilapäisesti suorittamaan muutakin työtä. Tällaisesta työstä työntekijälle maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos työ on alemmin palkattua, maksetaan hänelle kuitenkin hänen omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka kuluvan ja yhden sitä seuraavan palkkakauden ajalta.

32 § Urakkapalkka

1 mom. Määritelmä

Urakkapalkalla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkamuotoja, joissa ansion suuruus välittömästi määräytyy työsaavutustason mukaan.

2 mom. Soveltamisehto

Työntekijälle on pyrittävä varaamaan tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla, mikäli työn laatu sen sallii ja se on palkkateknisesti mahdollista.

3 mom. Palkkaperusteet

Suorassa urakassa koko tuntiansio määräytyy tehdyn työmäärän (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärän) mukaan.

Osaurakassa tuntiansio muodostuu tuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja työmäärästä (hinnoiteltujen suoritteiden lukumäärästä) riippuvasta muuttuvasta palkanosasta.

Liitteen 3 mukaiset erinäiset lisät sisältyvät urakka-ansioon.

4 mom. Urakkapalkan käytön yleiset edellytykset

Urakkapalkan käyttö edellyttää, että

• urakkapalkan käytöstä sovitaan paikallisten osapuolten kesken
• kustannukset työsuoriteyksikköä kohden kaikki kustannustekijät huomioon ottaen muodostuvat pienemmiksi kuin aikapalkkaa käytettäessä
• työmenetelmät on määritelty
• työnjärjestelyaste on vähintään tyydyttävä
• palkkakannustimen tulee olla sellainen, ettei se vaikuta haitallisesti esimerkiksi laatutasoon, työskentelyn taloudellisuuteen tai työturvallisuuteen
• työn määrä voidaan mitata
• urakkahinnat vastaavat käytettyjä työmenetelmiä
• työntekijä voi itse säädellä työskentelynsä joutuisuutta ja työn määrää.

5 mom. Yksityisen alan hinnoittelut

Niissä töissä, joissa ei ole kunnan tai kuntayhtymän omaa urakkahinnoittelua, voidaan noudattaa soveltuvin osin yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen välillä sovittuja vastaavia hinnoitteluja. Jos näissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut hinnoittelut käyttöön samasta ajankohdasta lukien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.

6 mom. Vähimmäishinnoittelutaso

Muista kuin liitteessä 4 sanotuista urakkapalkoista voidaan solmia paikallinen sopimus. Paikallisesti solmittavan urakkapalkkasopimuksen hinnoittelujen tulee olla sellaisia, että vähimmäishinnoittelutaso normaalilla urakkatyöjoutuisuudella on 30 % asianomaisen palkkaryhmän alinta perustuntipalkkaa korkeampi. Alin hinnoittelutaso määräytyy palkkaryhmässä I palkkaryhmän I C ja palkkaryhmässä II palkkaryhmän II B mukaan. Urakkapalkkasopimuksen hinnoitteluperusteissa määritellään työsaavutuksen muutoksen vaikutus ansioon.

Paikallisista urakkapalkkahinnoitteluista on sovittava ennen työn aloittamista. Jos hinnoittelu todetaan työn alettua virheelliseksi, voidaan se työn kestäessä muuttaa joko korottamalla tai alentamalla sitä.

Yli palkkakauden vaihteen jatkuvasta työkokonaisuudesta on maksettava urakan ennakkopalkkana vähintään 90 % arvioidusta lopullisesta urakka-ansiosta. Urakan välimittaus on pyrittävä suorittamaan ja pohjarahat maksamaan vähintään vuosineljänneksittäin.

7 mom. Keskeytysajan palkka

Jos urakkapalkkainen työ, lukuun ottamatta liitteessä 4 tarkoitettua työtä, keskeytyy työntekijästä riippumattomasta syystä, kuten esimerkiksi jouduttaessa odottamaan työaineita, on työntekijälle pyrittävä järjestämään keskeytyksen ajaksi hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä. Jollei mitään työtä voida järjestää, maksetaan tuntia kohden keskeytyneen urakan keskituntipalkka.

Urakkapalkkainen työntekijä voidaan tarpeen vaatiessa tilapäisesti siirtää omasta urakastaan muuhunkin työhön. Tällaisesta työstä maksetaan tilapäisen työn edellyttämä palkka. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua ja muuta kuin urakkapalkkaista työtä, työntekijälle maksetaan kuitenkin hänen oman urakkansa keskituntipalkka kuluvan ja sitä seuraavan viikon ajalta.

33 § Erikoispalkkiot

1 mom. Määritelmä

Erikoispalkkioilla tarkoitetaan työsuoritukseen tai työtulokseen liittyvien tekijöiden perusteella maksettavia erillisiä palkkioita, jotka ovat työsuoritemäärästä välittömästi riippumattomia (esim. koneen käyntiaika tai hyötysuhde, raaka-ainesäästöt, tuotteen laatu, hylkytuotannon määrä yms.).

2 mom. Hinnoittelu

Erikoispalkkion hinnoittelun tulee perustua sellaisiin mitattavissa oleviin seikkoihin, jotka liittyvät työn suoritukseen tai työn tulokseen, mutta jotka eivät välittömästi liity työsaavutustasoon. Tällaisia erikoispalkkion perusteita voivat olla esimerkiksi:

• työsuoritteita koskevat laatunormit, joiden nojalla on mahdollista ja tarkoituksenmukaista määrittää ns. laatupalkkio
   
• työhön liittyvät raaka-ainesäästöt tai muut erityiset kustannussäästöt, jotka voidaan laskennallisesti todeta ja niiden nojalla määrittää ns. säästöpalkkio.

Hinnoitteluperusteet selvitetään riittävistä tutkimuksista kertyneen aineiston nojalla. Palkkion suuruusluokka määritetään sopivan rahakertoimen avulla sellaiseksi, että palkkioon liittyvä kannustavuus johtaa taloudellisuuden paranemiseen kaikki asiaan vaikuttavat kustannusseikat huomioon ottaen.

3 mom. Erikoispalkkion käytön edellytykset

Erikoispalkkio voidaan ottaa käyttöön kaikkien palkkaustapojen yhteydessä työnantajan esittämien näkökohtien mukaisena.

Perusedellytyksenä on, että palkkion käytön voidaan katsoa johtavan kokonaiskustannusten alenemiseen suoriteyksikköä kohden ja että palkkion maksaminen perustuu työnantajan yksipuoliseen päätökseen eikä päätöksen kumoaminen oikeuta ansiokompensaatioon.

34 § Töiden keskeytys ja siirto alempipalkkaiseen työhön

1 mom. Määräysten soveltaminen

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan kaikkiin palkkaustapoihin.

2 mom. Töiden keskeytys

Milloin työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttaman töiden keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä. Sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä ei makseta odotusajan palkkaa.

3 mom. Siirto alempipalkkaiseen työhön

Työntekijälle, joka kunnan tai kuntayhtymän työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammattitaudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärinlausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä kunnan tai kuntayhtymän kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturmaeläkettä vastaavalla määrällä.

Jos edellä mainitun ajankohdan jälkeen on suoritettu palkankorotuksia, tarkistetaan aikaisempaa ansiota vastaavalla määrällä.

4 mom. Työkyvyn huomattava menetys

Milloin on kysymyksessä muu kuin edellä 3 momentissa tarkoitettu työntekijä, joka on huomattavasti menettänyt työkykyään, työnjohto sopii työntekijän ja työntekijäin luottamusmiehen kanssa kohtuullisesta palkasta.

35 § Keskituntiansion laskeminen ja tarkistaminen

1 mom. Laskentasääntö

Keskituntiansio on 2 vuosineljänneksen mukaan laskettujen keskituntiansioiden aritmeettinen keskiarvo.

• Helmi-, maalis- ja huhtikuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden II ja IV vuosineljännes
• touko-, kesä- ja heinäkuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden III ja kuluvan vuoden I vuosineljännes
• elo-, syys- ja lokakuussa laskentaperusteena on edellisen vuoden IV ja kuluvan vuoden II vuosineljännes ja
• marras- ja joulukuussa laskentaperusteena on kuluvan vuoden sekä tammikuussa edellisen vuoden I ja III vuosineljännes.

Keskituntiansio lasketaan työssäolon ajalta maksetun tai maksettavaksi erääntyneen palkan mukaan, lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä tai vuorolisätyöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusosaa, jakamalla se vastaavien työtuntien lukumäärällä. Asianomaiset laskentajaksot alkavat ja päättyvät palkkakausien mukaan siten, että palkkakauden sattuessa kahteen eri laskentajaksoon palkkakausi luetaan edelliseen laskentajaksoon silloin, kun siihen sattuu vähintään puolet palkkakauden päivistä.

Työssäolon ajalta maksettavana palkkana pidetään:

• urakka- tai muussa suorituspalkkaisessa työssä maksettua palkkaa sekä aikapalkkaa mahdollisine henkilökohtaisine-, työkokemus- ja työolosuhdelisineen
• pääluottamusmiehelle maksettavaa henkilökohtaista lisää
• työsuojeluvaltuutetun korvausta
• vuorotyökorotusta, ilta- ja yötyölisää, lauantaityökorotusta
• poikkeuksellisen työajan korotusta
• viikoittaisen vapaa-ajan korvausta
• kolmivuorotyössä maksettavia 1,8 %:n ja 7,4 %:n suuruisia korvauksia
• työssäolon ajalta maksettua arkipyhäkorvausta sekä sunnuntaityökorotusta 100 %:n suuruisena riippumatta siitä, onko työ yli-, hätä- vai säännöllistä työtä.

Työssäolon ajalta maksettavana palkkana ei kuitenkaan pidetä:

• työehtosopimuksen 20 §:n ja 12 § 8 momentin mukaisia ylityön ja vuorolisätyön korotusosia sekä kolmivuorotyössä pitämättä jääneiltä vapaapäiviltä suoritettua korvausta
• ns. "tossurahaa"
• varallaolokorvausta
• arkipyhäkorvausta, jota ei ole maksettu työssäolon ajalta
• erikoispalkkioita, ellei niitä ansaita ja makseta palkkakausittain
• työkalukorvauksia
• palkallisilta työvapaa- ja vapaapäiviltä maksettua palkkaa, eväsrahaa
• vuosiloman, sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan palkkaa eikä
• muita mahdollisia palkkatekijöitä, joita ei ole maksettu työssäolon ajalta.

2 mom. Poikkeuksellinen laskentasääntö

Ellei aritmeettista keskituntiansiota voida kohtuudella laskea edellä 1 momentissa sanotuin tavoin tai tämä laskemistapa johtaa kohtuuttomaan tulokseen, tulee palkallisilta työstävapautusajoilta maksettava palkka arvioida sen mukaan mitä työntekijä tuona aikana työssä ollessaan olisi todennäköisesti ansainnut.

3 mom. Keskituntiansion korottaminen

Jos edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun keskituntiansion laskemisen jälkeen työntekijäin palkkoihin on toteutettu 1 tai useampi yleiskorotus, keskituntiansiota korotetaan vastaavasti sopimusosapuolten erikseen sopimalla määrällä.

36 § Ammattikehitys, oppiajat ja lyhennykset oppiaikoihin

1 mom. Työskentelyaika

Työntekijälle, joka on hankkinut ammattipätevyyden oppisopimussuhteessa tai työskennellyt ammattityöntekijän apulaisena ammattiin kehittävässä työssä vähintään 3 vuotta, maksetaan nuoremman ammattityöntekijän palkka. Työntekijälle, joka on työskennellyt nuorempana ammattityöntekijänä 3 vuotta, maksetaan vanhemman ammattityöntekijän palkka.

2 mom. Lyhennykset työskentelyaikoihin

Ammattityöntekijän palkan maksamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa lyhennetään työntekijän työalallaan hyväksytysti suorittaman 2-vuotisen ammattikoulun perusteella 18 kuukautta ja vähintään 3-vuotisen ammatillisen perustutkinnon perusteella 27 kuukautta.

Jos työntekijällä ei ole edellä mainittua ammatillista koulutusta, lyhentää muu ammattiin kehittävän koulumuotoisen ammattikurssin hyväksytysti suorittaminen ammattityöntekijän palkan maksamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa kurssiaikaa vastaavasti.

Opetushallituksen hyväksymän ammattitutkinnon suorittaminen lyhentää ammattityöntekijän palkan maksamisen edellytyksenä olevaa työskentelyaikaa 12 kuukautta.

Soveltamisohje

Tässä pykälässä tarkoitettavia ammatteja ovat:

autonasentajat, autosähköasentajat, hienomekaanikot, hitsaajat, jyrsijät, maalarit, pelti- ja levysepät, puhelinasentajat, putkiasentajat, puusepät, sepät, sorvarit, sähköasentajat, koneasentajat, viilarit ja muut vastaavat ammatit.

37 § Palkanmaksu

1 mom. Palkkakausi

Palkka maksetaan joka toinen viikko tai kahdesti kuukaudessa taikka, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, kerran viikossa. Työsuhteen jatkuessa rahapalkka erääntyy maksettavaksi viimeistään seitsemäntenä työpäivänä palkkakauden päätyttyä.

Edellä sanotusta voidaan poiketa, silloin kun käytetään 9 §:n 3–4 momenttien tarkoittamia työaikajärjestelmiä, käyttämällä kausipalkkaa.

2 mom. Erääntyminen

Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina tahi arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

3 mom. Palkan maksaminen

Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.

Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).

4 mom. Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, josta ilmenevät palkan muodostumisperusteet sekä palkanpidätykset eri tarkoituksiin.

Kustannusten korvaus, matka-ajan lukeminen työaikaan ja sosiaalitilat

38 § Työkalukorvaus

1 mom. Korvausten suuruudet

Omia käsityökalujaan käyttämään joutuvalle työntekijälle maksetaan tästä korvaus kuukausittain tai palkkakausittain seuraavan suuruisina:

1. kirvesmies, laudoitus- ja sisätöissä 1,75 €/pv
    
2. kirvesmies, sementtityöntekijä, laattatyöntekijä, muurari, rappari, tasoitemies, kipsityöntekijä, teline- yms. töissä 1,03 €/pv.

Muita omia työkalujaan käyttämään joutuvalle työntekijälle maksetaan tästä työnantajan ja työntekijän sopima korvaus.

Metsätyöntekijälle maksetaan metsäalan työehtosopimuksen mukainen työkalukorvaus moottorisahan käytöstä.

2 mom. Vakuutus

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta ne työkalut, joita työntekijä työssään käyttää ja joista hänelle maksetaan työkalukorvaus. Jollei vakuutusta ole otettu, kunta tai kuntayhtymä vastaa vahingosta vakuutuksen mukaisilla perusteilla.

39 § Matkat työpisteestä toiseen

Työntekijän tavanomaisiin työtehtäviin liittyvästä matkasta työpisteestä toiseen ja matkoista työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan aiheutuvat matkustamiskustannukset korvataan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 16 3–5 §:n mukaan.

Edellä mainittuja korvauksia ei makseta, mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijäin kuljetuksen.

Oman kulkuneuvon käyttäminen edellyttää työnjohdon suostumusta.

40 § Työmatkat omassa kunnassa

1 mom. Muuttuvat työkohteet

Työntekijälle korvataan työnantajan osoittaman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat työmatkakustannukset paikallisesti sovitun, säteeltään 10–15 kilometrin pituisen rajan ulkopuolella sijaitseville työpaikoille enintään 3 kuukauden ajalta kutakin työmaata kohden siten, että korvattavan matkan pituus lasketaan paikallisesti sovitulta lähinnä työkohdetta olevalta rajalta työpaikalle, enintään kuitenkin todellisia matkakustannuksia vastaava määrä. Työmatkakustannuksia paikallisesti sovitun rajan sisäpuolella oleville työpaikoille ei korvata.

Edellä tarkoitetut matkustamiskustannukset korvataan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 16 3–5 §:n mukaan.

2 mom. Yöpyminen omassa kunnassa

Milloin työ tehdään sellaisella työntekijän asuinkunnassa sijaitsevalla alueella, josta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa, hänelle korvataan tästä aiheutuvat matkustamiskustannukset ja päivärahat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 16 3–10, 12, 13 ja 15 §:n mukaan.

3 mom. Matkaan käytetyn ajan lukeminen työaikaan ja korvaaminen

Edellä 1 momentissa mainittuihin korvattaviin työmatkoihin kuluva aika, matkat työpisteestä toiseen ja kulkeminen tai kuljetus työn­antajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suoritus­paikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen luetaan työaikaan.

Työaikaan luettavalta matka-ajalta ja matkustamiseen säännöllisenä työaikana käytetyltä ajalta työntekijälle maksetaan työn edellyttämä palkka 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

41 § Työmatkat vieraalla paikkakunnalla

Milloin työ tehdään vieraalla paikkakunnalla sijaitsevalla työmaalla, eikä työmatkoihin kulunutta aikaa lueta työaikaan kuuluvaksi, työntekijälle maksetaan 40 §:n 2 momentissa mainitut korvaukset enintään 3 kuukauden ajalta kutakin työmaata kohden.

42 § Muut matkat

Muista kuin 39–41 §:ssä mainituista matkoista suoritetaan korvaukset kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 16 mukaan.

43 § Eväsraha

Työntekijäkohtaisesti maksetaan enintään kolmen kuukauden ajalta kutakin työmaata kohden eväsrahaa 2,10 € päivässä kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:

1. työntekijällä ei ole mahdollisuutta lämpimän aterian nauttimiseen enintään yhden kilometrin etäisyydellä työpaikasta eikä työnantaja ole järjestänyt työntekijän kuljetusta sitä kauempana olevaan ruokailupaikkaan,
    
2. työmaa sijaitsee vähintään kahden kilometrin etäisyydellä työntekijän asunnosta ja aterian lämmittämiseen varustetusta sosiaalitilasta, jossa on riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat sekä ruokailu-, lepo- ja käymälätilat,
    
3. työaika lähtöpaikasta työpaikalle ja takaisin kuluvine aikoineen kestää yli 6 tuntia,
    
4. työntekijälle ei makseta päivärahaa tai ateriakorvausta.

44 § Sosiaalitilat, työpuku ja suojavaatetus

1 mom. Sosiaalitilat

Sekä pysyväisluonteisille että suuremmille työmaille järjestetään työnantajan toimesta työntekijäin ruokailua, peseytymistä ja vaatteiden säilyttämistä varten tarkoitustaan vastaavat tilat, jotka kylminä vuodenaikoina ja sadeilmoilla pidetään lämpiminä. Kysymyksen siitä, onko työmaata pidettävä sellaisena kuin edellä on tarkoitettu, ratkaisee työnjohto neuvoteltuaan asianomaisen työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen tai luottamusmiehen kanssa. Kullekin mainitunlaiselle työpaikalle on järjestettävä tarpeelliset pesulaitteet ja puhdistusvälineet peseytymistä varten. Tämä koskee myös laitoksia.

Edellä tarkoitetuissa sosiaalitiloissa suoritetaan suursiivous tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2 kertaa vuodessa. Työntekijäin tulee omalta osaltaan ottaa huomioon järjestyksen ja siisteyden yleiset vaatimukset. Pysyväisluonteisille työpaikoille järjestetään tarpeelliset vaatteiden säilytystilat.

Sosiaalitiloja ei saa käyttää varastosuojina.

2 mom. Peseytymisaika

Milloin työpaikalla on työssä sekä miehiä että naisia ja työ on siinä määrin likaista, että työntekijäin on sen päätyttyä vaihdettava vaatteita ja peseydyttävä, on miehille ja naisille järjestettävä erillinen peseytymis- ja pukeutumissuoja. Erittäin likaisissa töissä varattakoon peseytymistä varten 15 minuuttia ennen työajan päättymistä. Erittäin likaiseksi työksi katsotaan sellainen työ, jonka jäljistä puhdistautuminen vaatii erityisen pitkän ajan ja tavallista perusteellisemman peseytymisen.

3 mom. Suojapuvut ym.

Suojeluvälineiden antamisessa työntekijöille noudatetaan työturvallisuuslain säännöksiä.

Suojapukuja ja työrukkasia sekä kumijalkineita ja -käsineitä annetaan työnantajan toimesta työntekijän käyttöön sellaisessa työssä, jossa niiden käyttöä on pidettävä työn luonteen tai olosuhteiden vuoksi tarpeellisena. Työntekijöille, jotka määrätään olemaan työssä ulkona sateesta huolimatta, antaa työnantaja käytettäväksi sadeasusteet.

Lämpöpuku tai muu vastaava lämmittävä suojavaatetus annetaan työnantajan toimesta työntekijäin käyttöön heidän joutuessaan työskentelemään ulkosalla erittäin kylmissä olosuhteissa seuraavissa töissä:

• ulkona suoritettavat sähkö- ja puhelinasennustyöt ja konekorjaustyöt
• hitsaustyöt suojattomissa kohteissa
• mittaus-, kairaus- ja panostustyöt
• luistinratojen jäädytystyöt
• vesistöjen jäillä suoritettavat työt
• vartiointityöt
• liikenteen, työn ja työturvallisuuden valvontatehtävät
• työkoneiden käyttö- ja kuljetustyö, ellei työskentelytilaan ole järjestetty riittävää lämmitystä
• hinaajien ja ruoppaajien kansityöt, sekä
• kuormien vastaanottotyöt kaatopaikoilla.

Edellä mainittu lämpöpuku tai lämmittävä suojavaatetus on joko henkilökohtainen, jolloin pesun ja kunnossapidon suorittaa työntekijä itse tai työpaikkakohtainen, jolloin pesu ja kunnostus suoritetaan työnantajan toimesta. Työsuhteen päättyessä em. suojavaatetus tulee palauttaa työnantajalle.

Milloin kunta tai kuntayhtymä työnantajana on edellyttänyt, että työntekijä työssään käyttää tietynmallista tai yhdenmukaista työpukua, tällainen puku hankitaan ja huolletaan työnantajan puolesta työssä käytettäväksi.

Jos edellä mainittuja suojavarusteita tai työpukua ei työnantajan toimesta voida antaa työntekijäin käytettäväksi ja työntekijät joutuvat käyttämään omiaan, suoritetaan heille niistä kohtuullinen korvaus sopimuksen mukaan.

45 § Ateriavastike

Työntekijältä perittävä ateriavastike ja kunnan tai kuntayhtymän osallistuminen työpaikka-ateriasta (ns. pääateriasta) työntekijälle aiheutuviin kustannuksiin määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

Vuosiloma

46 § Oikeus vuosilomaan ja soveltamisala

1 mom. 

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan 46–60 § määräysten mukaisesti.

2 mom. 

46–60 §:n määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen määrätty.

3 mom. 

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi lain 1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 §:n 2 mom. (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskelma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 35 § (nähtävänäpito), 36 § (työneuvoston lausunto), 37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).

Edellä olevia vuosilomalain säännöksiä ei ole otettu tämän työehtosopimuksen osaksi vaan ne ovat viittausmääräyksiä.

4 mom. 

Jos henkilö on samanaikaisesti kuntaan/kuntayhtymään useassa palvelussuhteessa, katsotaan nämä yhdeksi palvelussuhteeksi vuosilomaetuja annettaessa.

5 mom. 

Jos viranhaltija tai kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi tämän työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus määräytyvät tämän työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman lomanmääräytymisvuoden loma.

6 mom. 

Mikäli ennen palvelussuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta tai päätetään uudesta viranhoitomääräyksestä, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen palvelussuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje

Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja palvelusuhteen päättymisen jälkeen selviää, että uutta palvelussuhdetta ei synnykään, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksettavaksi vaadittaessa.

Mikäli on sovittu 58 § 3 tai 4 momentissa tarkoitetun lomakorvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan saman suuruisena kuin se olisi maksettu päättyneen palvelussuhteen perusteella.

47 § Peruskäsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Vuosilomapäiviä ovat 50 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 51 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

48 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi,

1. jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja
    
2. jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää.

Palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukauteen sisältyvä lakkoaika tai muu luvaton poissaoloaika vähennetään 2) kohdassa tarkoitetusta palvelussuhteen kestoajasta.

49 § Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroista aikaa ovat 48 §:n 1) kohdassa tarkoitettuja vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne työpäivät tai työtunnit, joina työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan

1. vuosilomalla tai 60 §:n taikka vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla
    
2. sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan.

Soveltamisohje

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.

3. työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi
    
4. lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
    
5. opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
    
6. työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työvapaalla enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
    
7. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) mukaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa
    
8. ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätettynä
    
9. muulla virka-/työvapaalla yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä työssä vähintään 22 työpäivää. Mikäli työntekijä saa poissaoloajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan palvelussuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolon veroiseksi ajaksi. Muuksi virka-/työvapaaksi katsotaan myös edellä kohdissa 2), 5) ja 6) mainitut ajat ylittävät poissaoloajat.

Soveltamisohje

Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se määrä, joka siinä olisi ollut, jos työntekijä olisi ko. päivänä ollut työssä.

50 § Vuosiloman pituus

1 mom. 

Vuosiloman pituus määräytyy 48 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan.

Soveltamisohje

Vuosiloman pituus määräytyy ja lomakorvaus maksetaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

51 §:ssä on määräykset vuosilomapäivien kulumisesta vuosilomaa annettaessa.

2 mom. 

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

1) Työntekijä on ollut omassa kunnassa tai kuntayhtymässä palvelussuhteessa 31.3. mennessä välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ja hän on siihen mennessä ollut vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa ao. kuntaan tai kuntayhtymään tai muun työnantajan virka- tai työsuhteessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika. Muun työnantajan palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys ennen ko. lomavuoden päättymistä.

Soveltamisohje

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa on pyrittävä yhtenäiseen käytäntöön.

Ao. kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 31.3.1999 olleelle katsotaan palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä edellä 1 kohdasta poiketen edellä mainituksi palvelusajaksi se aika, joka hänelle on luettu 31.3.1999 mennessä vuosilomaoikeuteen vaikuttavaksi palvelusajaksi tämän työehtosopimuksen mukaan.

2) a)
Työntekijän palvelussuhde on ao. kunnassa tai kuntayhtymässä lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden. Edellä tarkoitettuun palvelussuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitettua siviilipalvelusta.

2) b)
Jos työntekijä on ollut omassa kunnassa tai kuntayhtymässä 31.3. palvelussuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä 1 kohdassa tarkoitettua vuosilomaoikeuteen vaikuttavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, hänen lomansa pituus on 28 vuosilomapäivän sijasta 30 vuosilomapäivää edellyttäen, että hän ansaitsee vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

3) muissa tapauksissa työntekijän vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

3 mom. 

Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mukainen.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta lomakorvauksissa. Vertailujakso on lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen lomanmääräytymiskuukausi.

51 §  Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 tai 5 momentista muuta aiheudu.

Soveltamisohje

Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäiviksi.

Jos työntekijä työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maanantaista perjantaihin tai keskiviikosta sunnuntaihin
 
tai tiistaista lauantaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pääsääntöä. Samoin jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 momenttia.

Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.
    
2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnuntai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Soveltamisohje

2 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman antamishetkellä. Näin ollen jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jona vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin määräyksiä.

2 momenttia sovellettaessa lomat on yleensä syytä antaa, mikäli mahdollista, täysinä kalenteriviikkoina tai tasoittumisjaksossa pitempinä jaksoina siten, että työ- ja vapaapäivien suhteellinen osuus on sama kuin työskentelyjaksoissa. Vajailla viikoilla voidaan joutua suorittamaan myös pyöristyksiä. Lähtökohtana on se, että työaikajärjestely ei vaikuta vuosiloman pituuteen. Esimerkiksi pisin vuosiloma on aina vuosiloma-aikana yhteensä lähes 7,5 viikkoa (ei sisällä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä).

Vuosiloma-aikaan sisällytettävät työpäivät (jotka olisivat ilman vuosilomaa työpäiviä) saadaan laskentakaavasta:

Vuosiloma-aikaa määrättäessä on huolehdittava siitä, että vuosiloma-aikaan sisältyy oikea määrä työpäiviä (kaava) ja vuosilomapäiviä.

Tässä momentissa mainitussa tapauksessa vuosiloma-aikaan sisältyvät 9 § 2 momentissa tarkoitetut työaikaa lyhentävät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

3 mom. Vaihteleva vuorokautinen työaika

Mikäli vuorokautisen säännöllisen työajan pituus vaihtelee yli 3 tuntia, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on.

4 mom. Pyöristäminen

Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymisvuoden lomia annetaan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristämään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.

5 mom. Keskeytymätön kolmivuorotyö

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko tasoittumisjakson työskentelevien työntekijöiden vuosilomapäiviksi luetaan lisäksi tarpeellinen määrä vapaapäiviä, jotta vuosityöaika voidaan tasata 12 §:n 2 momentissa mainittuun vuosityöaikaan. Tällöin voidaan poiketa 52 §:n 2–4 momentin määräyksistä kuitenkin siten, että vuosilomasta 20 vuosilomapäivää on sijoitettava lomakauteen ja vuosiloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 10 vuosilomapäivää ylittävää osaa vuosilomasta pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

52 §  Vuosiloman antaminen

A Vuosiloman ajankohdan määrääminen ja yhdenjaksoisuus

1 mom. 

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä 6–9 momentissa tarkoitetulla tavalla.

2 mom. 

Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

3 mom. 

Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ulkopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

Soveltamisohje

Mikäli vuosilomapäivien kokonaismäärä on vähemmän kuin 25, talvilomana annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lomasta.

4 mom. 

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

5 mom. 

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1–4, 7 tai 9 momentissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Soveltamisohje

Vuosiloma voidaan antaa vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain-/hoitovapaata.

Mikäli työntekijälle on myönnetty muu pitkäaikainen työvapaa kuin äitiys- tai isyysvapaa, vuosiloma voidaan antaa työvapaan aikana, kuitenkin 54 §:stä (vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden johdosta) ilmenevin poikkeuksin. Ellei 7 momentin perusteella muusta sovita, vuosiloma on siis annettava viimeistään lomavuotta seuraavana vuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esim. harkinnanvaraisella työvapaalla, vanhempainvapaalla, hoitovapaalla tai opintovapaalla. Edellä mainittu työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.

B  Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen palvelussuhteen kestäessä

6 mom. 

Työnantaja ja työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia, että työntekijä pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

7 mom. 

Työnantaja ja työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Soveltamisohje

Mikäli palvelussuhde päättyy ennen kuin edellä 7 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettu loman osa on pidetty, työntekijälle maksettava lomakorvaus määräytyy 58 §:n 1 tai 3 momentin mukaan. Edellä 7 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettu loma on vuosilomakirjanpidossa selvästi erotettava 53 §:n mukaisesta säästövapaasta, eikä tähän lomaan sovelleta määräystä säästövapaan korvaamisesta.

8 mom. 

Jos palvelussuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on edellä 1 ja 2 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat palvelussuhteen kestäessä sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä.

9 mom. 

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 20 vuosilomapäivää ylittävän enintään 5 vuosilomapäivän pituisen vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

C Työntekijöiden kuuleminen

10 mom. 

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijä on loman ajankohtaa määrättäessä sairauslomalla ja sairausloman tiedetään työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaan jatkuvan koko sen ajan, johon työnantaja aikoo vahvistaa vuosiloman tai sen osan, työnantajan on varatessaan työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta samalla kehotettava työntekijää ilmoittamaan, haluaako hän vuosiloman vahvistettavaksi työkyvyttömyysaikaan vai siirrettäväksi 54 §:n määräysten mukaisesti.

D Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

11 mom. 

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen kanssa toisin sovita.

E Vuorokauden alkaminen

12 mom. 

Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan edellä 12 §:n 3 momentissa ja 15 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana.

Kaaviokuva vuosiloman antamisesta (52 ja 54 §)

53 §  Vuosiloman säästäminen

55 §  Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen ja maksaminen

1 mom. 

Pääsääntö

2 mom. 

Työvapaat ja työntekijäin erinäiset etuudet

61 § Sairausajan palkka

1 mom. Palkallisen sairausloman pituus

Jos työntekijä on osoittanut asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella olevansa kykenemätön suorittamaan työtään ja ellei tauti tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka ovat työsopimuslain mukaisen sairausajan palkan saamisen esteinä, hänelle maksetaan työsuhteen kestäessä sairausajan palkkaa saman kalenterivuoden kuluessa seuraavasti:

1. Jos hänen työsuhteensa on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää välittömästi ennen sairauslomaa, täysi palkka yhteensä 60 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta ja sen jälkeen 2/3 täydestä palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.
    
2. Jos hänen työsuhteensa ei ole välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää täysi palkka 14 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.

Jos sairausloma jatkuu yhdessä tai useammassa erässä yhteensä yli 12 kuukauden ajan eikä sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen työssäolo kalenterivuoden vaihtu­minen ei enää oikeuta sairausajan palkkaan.

Työntekijälle voidaan myöntää palkallista sairauslomaa lääkärintodistusta vaatimatta enintään 3 päivää jos sairaudesta esitetään työnantajan hyväksymä muu selvitys.

Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton, ellei viipyminen aiheudu hyväksyttävästä syystä.

Soveltamisohje

Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa (TSL 2:11 a §) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä (viittausmääräys).

2 mom. Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus

Työntekijän ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta sen jälkeen, kun hän on saanut eläketapahtumaan tai määräaikaiseen kuntoutustukeen johtaneen sairauden perusteella palkallista sairauslomaa yhteensä 180 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta. Kalenterivuoden vaihtuminen ei tällöin oikeuta täyteen palkkaan. Tämä momentti ei koske yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävää henkilöä.

Mikäli työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki on myönnetty siten, että se alkaa ennen kuin ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan on 1 kappaleen mukaan päättynyt, päättyy ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan 1 momentista poiketen työkyvyttömyyseläkkeen tai määräaikaisen kuntoutustuen alkamiseen.

Soveltamisohje

Määräaikaisella kuntoutustuella ollessaan työntekijä on palkattomalla työvapaalla eikä sairauslomalla, mikäli palvelussuhde jatkuu.

Kunnallisen eläkelain (549/2003) 124 ja 128 §:ssä ovat säännökset takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle, jos työnantaja on samalta ajalta maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa. Mainitun lain 128 §:n mukaan eläke maksetaan työnantajalle vain edellyttäen, että ilmoitus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Jos työntekijä palattuaan määräaikaiselta kuntoutustuelta sairastuu muuhun kuin eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtaneeseen sairauteen, työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan 61 §:n 1 momentin mukaisesti. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen, joka on aikaisemmin johtanut eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen, häneen sovelletaan 61 §:n 2 momentin määräyksiä ellei määräaikaiselta kuntoutustuelta palaamisesta ole kulunut vähintään vuosi, jolloin työkyvyttömyyden katsotaan aiheutu­neen eri sairaudesta.

3 mom. Harkinnanvaraiset palkkaetuudet

Työnantajan harkinnasta riippuu, onko ja mikä palkka työntekijälle maksettava seuraavissa tapauksissa:

1. edellä 61 §:n 1 momentin 1) kohdan ehdottoman sairausajan palkanmaksun päätyttyä, ja 61 §:n 2 momentin lisäksi tai kun eläke- tai kuntoutustukipäätös viipyy, jolloin palkkaa ei voida maksaa enempää kuin 2/3 täydestä palkasta enintään 185 päivän ajalta
    
2. edellä 61 §:n 1 momentin 2 kappaleessa tarkoitetun 12 kuukauden ylittävältä ajalta, jolloin palkkaa voidaan maksaa enintään 1/2 täydestä palkasta.

4 mom. Tapaturma tai muu korvaus

Mikäli työntekijällä on oikeus saada työansion menetyksestä korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittävä osa. Korvaukseksi ei tällöin katsota hoitoa, siihen verrattavia kustannuksia, haittarahaa, sen sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin täysimääräisenä, mikäli korvauksen saaminen perustuu työntekijän vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tai hän saa korvausta sellaisen työtapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan.

5 mom. Sairausajan palkan laskenta

Työntekijälle maksetaan palkka tämän pykälän 1–3 momentissa tarkoitettuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työvuoroluettelon mukaisilta työtunneilta.

Työntekijän sairausajan palkan laskentaperusteena on sairaana olo ajankohtana voimassa oleva 35 §:n 1 momentin mukainen keskituntiansio.

Jos työntekijä sairastuu kesken työvuoron tai työpäivän, maksetaan hänelle tältä päivältä palkka työpalkkana ja sairausajan palkan maksaminen aloitetaan ensimmäiseltä täydeltä sairauspäivältä.

6 mom. Muut määräykset

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka tartuntatautilain 16 §:n 2 momentin tai 17 §:n mukaan on määrätty olemaan poissa työstään, palkan poissaolon ajalta tämän pykälän sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Päihdeongelmaisen työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitoshoitoon pidetään hoitoaikaa työehtosopimuksen mukaiseen sairauslomaan oikeuttavana aikana, mikäli tällaisesta hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

7 mom. Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha

Työntekijällä on oikeus saada hänelle kulloinkin maksettavan sairausajan palkan ylittävä osa edellä 1–3 kohdissa tarkoitetuilta ajanjaksoilta maksettavasta sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta. Päivärahan muu osa suoritetaan työnantajalle. Sairausajan palkan ollessa enintään päivärahan suuruinen voidaan menetellä siten, ettei palkkaa makseta, jolloin työntekijällä on oikeus saada päiväraha kokonaan.

Saadakseen edellä tässä pykälässä tarkoitetut sairausloma-ajan palkkaedut työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi on säädetty tai määrätty uhalla, että jos työnantaja asianomaisen työntekijän laiminlyönnin seurauksena menettää sille kuuluvan sairausvakuutuslakiin perustuvan etuuden, tämän pykälän mukaisia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahan kaltaista päivärahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.

Työntekijän on, ellei hänellä ole laillista estettä, viipymättä ilmoitettava sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen.

Soveltamisohje

Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan sairausajan palkan ylittävää osaa laskettaessa päivärahaa verrataan työntekijälle 1–3 momenttien perusteella kulloinkin maksettavaan sairausajan täyteen tai osapalkkaan.

62 § Sairausajan palkka työtapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden vuoksi

1 mom. Sairausloman pituus

Jos työntekijä työnantajan työssä sattuneen tapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden tahi ammattitaudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, on hänellä 61 §:n määräyksistä poiketen oikeus saada sairauden kestäessä enintään 120 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta täysi palkka ja sen jälkeen 2/3 täydestä palkastaan enintään 120 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta, jollei jäljempänä muuta määrätä. Työnantajan harkinnasta riippuu, onko ja mikä palkka työntekijälle sen jälkeen maksettava, jolloin palkkaa ei kuitenkaan voida määrätä maksettavaksi enempää kuin 2/3 täydestä palkasta enintään 125 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.

2 mom. Työtapaturma tai ammattitauti

Tähän työehtosopimukseen sidotun työnantajan työssä sattuneella tapaturmalla tai siitä aiheutuneella sairaudella tai ammattitaudilla tarkoitetaan tässä vastaavasti, mitä tapaturmavakuutuslainsäädännössä on työtapaturman ja ammattitaudin käsitteistä voimassa.

Mitä 1 momentissa on määrätty, on sovellettava myös, jos kykenemättömyys työn hoitamiseen on aiheutunut työntekijää työtehtävien johdosta kohdanneesta väkivallasta.

3 mom. Tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus

Tässä pykälässä olevia määräyksiä ei saa soveltaa sellaisessa tapauksessa, jossa tapaturmavakuutuslain mukaan ei suoriteta korvauksia. Työnantaja voi kuitenkin harkintansa mukaan päättää suoritettavaksi ennakkona 1 momentissa tarkoitettua palkkaa jo ennen kuin työtapaturmakorvausta koskeva asia on tullut ratkaistuksi lainvoimaisella päätöksellä. Jos sanottu päätös on kielteinen, asia käsitellään ja ratkaistaan 61 §:n mukaisesti muuna tapaturma-asiana.

Jos työntekijällä ei ole 61 §:n 1 momentin mukaan oikeutta sairausajan palkkaan, tai hänen mainitun määräyksen mukaan saamansa palkka on pienempi kuin hänen sairausajan palkan ennakkona saamansa palkka, työntekijä on velvollinen maksamaan ennakon tai sen osan takaisin. Takaisinmaksu voidaan toteuttaa suorittamalla työntekijän palkasta pidätys.

4 mom. Tapaturmakorvauksen vaikutus maksettavaan palkkaan

Jos tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, tämän pykälän mukaista palkkaa on alennettava siltä osin kuin se ylittää 61 §:n mukaisen palkan.

Jos työntekijä on oikeutettu saamaan tapaturma- tai muuta korvausta, joka ei ole hänen itsensä kustantamaa, maksetaan hänelle tässä pykälässä mainitusta palkasta ainoastaan se osa, mikä kulloinkin on mainittua korvausta suurempi. Korvaukseksi katsotaan tällöin suoritettu tapaturmaeläke, päiväraha ja elinkorko, mutta ei hoito- eikä siihen verrattavia kustannuksia eikä elinkoron sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta, haittarahaa eikä tapaturmavakuutuslain 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaista tapaturmaeläkettä eikä elinkorkoa, jota työntekijä saa sellaisen tapaturman johdosta, joka ei ole kysymyksessä olevan sairausloman aiheuttajana.

Soveltamisohje

Työntekijälle tämän pykälän mukaan maksettavasta sairausajan palkasta vähennetään tässä kohdassa tarkoitettu sellainen tapaturma tai muu korvaus, joka ei ole hänen itsensä kustantama. Vähennystä laskettaessa mainittua korvausta verrataan työntekijälle kulloinkin 1 momentin perusteella muuten maksettavaan täyteen tai osapalkkaan.

5 mom. Erityismääräys

Tässä pykälässä mainitun sairausloman myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada 61 §:ssä määrättyjä sairauslomaetuja.

6 mom. Sairausajan palkan laskenta

Tässä pykälässä tarkoitettua sairausajan palkkaa laskettaessa noudatetaan 61 §:n 5 momentin määräyksiä.

Perhevapaat

63 § Oikeus perhevapaisiin

Työntekijän oikeudesta saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaata, hoitovapaata ja osittaista hoitovapaata sekä poissaolosta pakottavista perhesyistä ja poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on säädetty työsopimuslaissa (viittausmääräys). Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada äitiys- ja isyysvapaan ajalta palkkaa siten kuin jäljempänä 64 §:ssä on määrätty.

64 § Palkallinen äitiysvapaa ja isyysvapaa

1 mom. Palkallinen äitiysvapaa

Työntekijälle maksetaan täysi palkka ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää.

Äitiysvapaan palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut omaan kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa välittömästi ennen vapaan alkamista vähintään 2 kuukautta ja äitiysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja että työnantajalle esitetään sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.

Täydellä palkalla tarkoitetaan 61 §:n 5 momentin mukaisesti laskettua palkkaa.

Työntekijällä on oikeus saada hänelle maksettavan äitiysvapaan palkan ylittävä osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta. Äitiysrahan muu osa suoritetaan työnantajalle.

Työntekijä, jolle suoritetaan työehtosopimuksen mukaan palkkaa äitiysvapaan ajalta, on velvollinen toimittamaan työnantajalle sairaus-vakuutuslain 28 §:n mukaan suoritettavan äitiysrahan hakemista varten tarvittavat tiedot ja selvitykset, mikäli työnantajalla ei ole niitä käytettävissään.

Äitiysvapaan myöntäminen ei vähennä työntekijän oikeutta saada muita työehtosopimukseen perustuvia etuuksia.

2 mom. Palkallinen isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan täysi palkka ajanjaksolta, johon sisältyy isyysvapaan 6 ensimmäistä arkipäivää.

Isyysvapaan palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut omaan kuntaan tai kuntayhtymään palvelussuhteessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään 2 kuukautta ja isyysvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä.

Jos haetun isyysvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

Täydellä palkalla tarkoitetaan 61 §:n 5 momentin mukaisesti laskettua palkkaa.

Työntekijällä on oikeus saada hänelle maksettavan isyysvapaan palkan ylittävä osa sairausvakuutuslain mukaisesta isyysrahasta. Isyysrahan muu osa suoritetaan työnantajalle.

Soveltamisohje

Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahan kaltaista äitiys- tai isyysrahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.

65 § Äkillisesti sairastunut lapsi

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta taikka vammaisen lapsensa, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijälle maksetaan 70 §:n mukainen palkka enintään 3 peräkkäisen kalenteripäivän ajalle sattuvilta työvuoroluettelon mukaisilta työtunneilta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai että toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon taikka että kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että sairastumisesta annetaan luotettava selvitys.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä.

Edellä tarkoitettu tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen tai matkalla olosta taikka opiskelusta johtuva toisella paikkakunnalla olo.

Soveltamisohje

Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidon tarve on verrattavissa alle 10-vuotiaaseen lapseen. Sairastuessaan äkillisesti tällainen lapsi tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat ennen kaikkea kehitysvammaiset lapset, mutta myös vamman vaikeudesta riippuen muut aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena. Esimerkiksi vaikeaa sydänsairautta tai sokeritautia sairastava lapsi saattaa olla sopimuksessa tarkoitetulla tavalla vammainen. Työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10 vuoden ikäinen lapsensa edellä sanotulla tavalla vammainen.

Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijän tulee selvittää poissaolon välttämättömyys, ts. voidaanko lapsi hoitaa tavallisessa hoitopaikassaan tai voivatko muut samassa taloudessa elävät perheenjäsenet hoitaa lasta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Luotettavaksi selvitykseksi lapsen sairastumisesta riittää esim. terveyskeskuksen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama selvitys lapsen sairastumisesta tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Selvitys on annettava työnantajalle viipymättä työhön palattua. Työntekijän on ilmoitettava työstä poissaolosta asianomaiselle esimiehelle, mikäli mahdollista etukäteen tai viimeistään sen työpäivän/työvuoron alkaessa, jolloin hän joutuu jäämään pois. Lisäksi työntekijän tulee selvittää lapsen toisen vanhemman työnantaja, jotta voidaan todeta tämän toisen vanhemman työssä- tai vapaanaolo.

Kodin ulkopuolisella ansiotyöllä tarkoitetaan työtä, josta henkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa. Työn tulee olla kodin ulkopuolella suoritettavaa. Näin ollen myös yksityisyrittäjän puoliso voi saada palkallista työvapaata, jos yrittäjän työpaikka ei ole kodissa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Asevelvollisuuden suorittamisella tarkoitetaan asevelvollisen palvelusta vakinaisessa väessä tai aseellisesta palveluksesta vapautetun aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta.

Jos asevelvollisuutta tai edellä mainittua palvelusta suorittava puoliso on lapsen sairastuessa kotona loman, kotona asumisen tai muun sellaisen syyn vuoksi taikka esimerkiksi toisella paikkakunnalla opiskeleva puoliso lomalla (esim. viikonloppuna) tms. syystä kotona, ei työntekijällä ole oikeutta puheena olevaan palkalliseen työvapaaseen.

Jos esimerkiksi työntekijän yövuoro alkaa klo 23 ja päättyy klo 7 ja hänen puolisonsa suorittaa kotona asuen siviilipalvelusta valtion virastossa, jossa työaika alkaa klo 8 ja päättyy klo 16.15, työntekijällä ei ole oikeutta palkalliseen työvapaaseen.

Työvapaan enimmäismäärä on 4 työpäivää, joten sitä lyhyempiä työvapaita on syytä käyttää, jos tarvetta neljään päivään ei voida osoittaa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon mm. hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä ensimmäinen työvapaapäivä siitä riippumatta, onko lapsi sairastunut työntekijän vapaapäivänä tai kesken työpäivän. Näin ollen mikäli lapsi sairastuu kesken työntekijän työpäivän, työntekijä saa lapsen sairastumispäivästä yleensä palkan työvuoronsa loppuun asti ja sairastumispäivää seuraava päivä on tässä tarkoitettu ensimmäinen työvapaapäivä. Palkallinen työvapaa voidaan myöntää edellä mainituksi enimmäisajaksi kerrallaan. Jos tässä kohdassa tarkoitettu tilanne jatkuu vaikeana yli sanotun enimmäisajan, työntekijän anomuksesta voi tulla kysymykseen harkinnanvaraisen työvapaan myöntäminen. Palkkauksen suorittaminen on tällöin työnantajan harkinnassa.

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että työpaikkojen sisäistä varamiesjärjestelmää olisi tarpeellista kehittää työtilanteen hoitamiseksi myös silloin, kun työntekijä joutuu olemaan poissa työstä lapsen äkillisen sairastumisen takia.

Muut työvapaat ja etuudet

66 § Opintovapaa

1 mom. Opintovapaaoikeus

Työntekijälle, jonka työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa ja jonka päätoiminen palvelussuhde samaan kuntaan tai kuntayhtymään on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään vuoden, on oikeus saada työvapaata (opintovapaata) koulutusta ja opiskelua varten 5 vuoden aikana yhteensä enintään 2 vuotta siten kuin opintovapaalaissa ja opintovapaa-asetuksessa on säädetty, jollei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.

Soveltamisohje

Pääsopijajärjestöjen kanssa työmarkkinakoulutuksesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 6 §:n mukaan sopimuksessa tarkoitettuun koulutukseen (luottamusmies-, työsuojelu-, työpaikkademokratia- tai rationalisointikoulutukseen) osallistuminen ei vähennä työntekijän oikeutta opintovapaalain mukaiseen opintovapaaseen siltä, enintään 1 kuukauden ajalta kalenterivuodessa, jolta hänelle on sanotun sopimuksen nojalla maksettu palkkaa.

2 mom. Opintovapaan keskeytys

Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva 1 momentissa tarkoitetun työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisena yli 7 päivää, keskeytyy opintovapaa työkyvyttömyyden ajaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää.

Synnytyksen aiheuttaman työkyvyttömyyden johdosta tapahtuneen opintovapaan keskeytyksen katsotaan päättyvän 6 viikon kuluttua synnytyksestä, ellei lääkärintodistuksesta ilmene, että työkyvyttömyysaika jatkuu tämän ajan yli tai päättyy aikaisemmin.

67 § Palkalliset poissaolopäivät

Työntekijän työpäiviksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivä, oma vihkiäispäivä, parisuhteen rekisteröimispäivä, aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen ja sisaren hautajaispäivä (siunauspäivä) sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, mikäli työntekijä ilmoittaa ennakolta asiasta asianomaiselle työnjohdolle.

68 § Kertausharjoituspalkka

Reservin kertausharjoituksiin tai pelastuslain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle työntekijälle suoritetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta palkka vähennettynä asianomaisella reserviläispalkan tai sitä vastaavan korvauksen määrällä.

Soveltamisohje

Työntekijän osallistuessa reservin kertausharjoituksiin (tai väestönsuojelukoulutukseen) vähennetään reserviläisajan palkasta koko reserviläispalkka siitä huolimatta, että reserviläispalkka maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä ja reserviläisajan palkka vain kertausharjoitusaikaan sisältyviltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.

69 § Terveydenhoidolliset tutkimukset

1 mom.

Kun työntekijä osallistuu työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin, jatkotutkimuksiin tai tarkastuksiin, järjestetään niitä varten palkallinen vapautus työstä ja niihin kulunut aika lasketaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu työntekijän vapaa-aikana. Työn edellyttämät lakimääräiset sekä ohje- ja johtosäännössä määrätyt tarkastukset rinnastetaan edellä mainittuihin työnantajan määräämiin tarkastuksiin.

2 mom.

Jos työntekijä joutuu todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämiin tutkimuksiin työaikanaan, järjestetään niitä varten palkallinen vapautus työstä. Vastaavanlainen vapautus työstä järjestetään sellaisen lääkärintarkastuksen ajaksi, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi. Samoin järjestetään vapautus työstä synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia varten, mikäli nämä tutkimukset on suoritettava työaikana.

3 mom.

Jos työntekijä joutuu matkustamaan varsinaisena työaikanaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tutkimuksiin ja tarkastuksiin, tältä ajalta maksetaan hänelle palkka.

Soveltamisohje

Työnantajan määräämät tutkimuksissa ja tarkastuksissa käynnit

Työnantajan määräämiin tutkimuksiin, tarkastuksiin ja jatkotutkimuksiin osallistuville luetaan työajaksi ainoastaan se aika, joka on kulunut itse tutkimukseen tai tarkastukseen. Tutkimukseen tai tarkastukseen matkustamiseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Jos työntekijä on olosuhteiden vuoksi (esim. toimipaikan etäisyys paikasta, jossa tutkimus voidaan suorittaa tai työajan ja vastaanottoajan päällekkäisyys) joutunut käyttämään varsinaista työaikaansa matkustamiseen, hänelle kuitenkin maksetaan tältä ajalta palkka. Siltä osin kuin tutkimukseen tai tarkastukseen matkustaminen on tapahtunut työntekijän vapaa-aikana, matkustusajalta ei makseta palkkaa.

Esimerkki

Työntekijä, jonka varsinainen työaika päättyy kello 16, on joutunut matkustamaan jo kello 14 ehtiäkseen tutkimusta varten vastaanotolle kello 16. Hänen työajakseen luetaan itse tutkimukseen käytetty aika (15 min), mutta ei työntekijän vapaa-aikana paluumatkaan kello 16.15–17.30 käytettyä aikaa.

Näin ollen matkustamiseen käytetty aika ei voi muodostua ylityöksi. Jos työntekijällä olisi oikeus työnantajan määräämän tutkimuksen tai tarkastuksen vuoksi ylityökorvaukseen, työntekijän tulee tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus tutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.

Lääkärin määräämät tutkimuksissa käynnit

Työntekijälle, joka joutuu todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämiin tutkimuksiin työaikanaan, on järjestettävä niitä varten palkallinen vapautus työstä. Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa työntekijä joutuu käymään sokeritautitutkimuksissa välttämättä tiettyinä ajankohtina työaikanaan.

Kysymykseen tulevat sellaiset lääkärin määräämät tutkimukset, jotka perustuvat lääkärin lähetteeseen (esim. määräys erikoislääkärin-, laboratorio- tai röntgentutkimukseen). Määräys ei koske hammaslääkärin määräämiä tutkimuksia.

Tutkimukseen, mahdolliseen odotukseen ja matkoihin kulunutta työaikaa ei teetetä takaisin, mutta työntekijälle maksetaan tältä ajalta palkka. Ylityötä ei tällaisessa tapauksessa synny.

Jos työntekijä menee vapaa-aikanaan (työajan ulkopuolella) lääkärin määräämään tutkimukseen, tutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sopimusmääräys ei myöskään koske lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntejä eikä sellaisia tutkimuksessa käyntejä, jotka eivät perustu nimenomaiseen lääkärin määräykseen, eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloitteisen lääkärissä käynnin yhteydessä. Tällaisten lääkärissä, tutkimuksessa tai hoidossa käyntien osalta työnantaja harkitsee edelleenkin kussakin tapauksessa erikseen, järjestetäänkö työntekijälle mahdollisuus käydä tutkimuksessa tai hoidossa antamalla tätä varten palkallista tai palkatonta työvapaata taikka mahdollisesti teettämällä näihin kulunut työaika takaisin.

70 § Palkka poissaolopäiviltä

Palkallisilta työstä vapautusajoilta maksettava palkka lasketaan 35 §:n 1 momentin keskituntiansion mukaan.

Huomautus

Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen kunnille ja kuntayhtymälle pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumiseen mahdollisesti myönnetyn työvapaan palkallisuudesta. Ks. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 12 § 3 momentin soveltamisohje.

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

71 § Luottamusmiehet

1 mom. Luottamusmiehen asettaminen

Tähän työehtosopimukseen sidotulla ammattiyhdistyksellä on oikeus asettaa työpaikan työntekijöistä valittu luottamusmies valvomaan työehtosopimuksen noudattamista. Valitusta luottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava kunnalle tai kuntayhtymälle.

Tässä sopimuksessa sanotut oikeudet alkavat työnantajan saatua edellä tarkoitetun ilmoituksen.

2 mom. Pääluottamusmies

Ammattiyhdistyksellä on niin ikään oikeus valita kunnan tai kuntayhtymän työntekijäin keskuudesta pääluottamusmies ja hänelle varamies tai ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja entinen käytäntö, useampiakin pääluottamusmiehiä. Valinnasta on kirjallisesti ilmoitettava kunnalle tai kuntayhtymälle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi kulloinkin ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Luottamusmiesvaali voidaan suorittaa työaikana ja työpaikalla ehdolla, että sen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä sovitaan työnantajan kanssa.

Paikallisesti voidaan sopia myös sellaisesta menettelystä, että sama luottamusmies ja pääluottamusmies toimii sekä tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijäin että viranhaltijain edustajana. Työntekijäin pääluottamusmiehenä voi toimia myös viranhaltijain luottamusmies, jos tästä on paikallisesti sovittu.

3 mom. Pääluottamusmiehen oikeudet

Pääluottamusmiehellä on oikeus hänen tehtäviinsä kuuluvissa asioissa käydä työaikana työpaikoilla sovittuaan sopivasta ajankohdasta oman työnjohtajansa kanssa. Pääluottamusmiehellä ja erityisestä syystä myös luottamusmiehellä on oikeus työaikana käydä tästä työehtosopimuksesta johtuvien asioiden järjestelyä varten eri virastoissa ja laitoksissa sovittuaan tästä työnjohdon kanssa.

Jos pääluottamusmiehelle ei ole järjestetty säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstä, sovitaan kuitenkin luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisesta viikoittaisesta vastaanottoajasta.

Vastaanottoajan pituus sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työntekijöitten lukumäärästä ja muista seikoista johtuva luottamusmiestehtävien määrä siten, että vastaanottoaika on enintään 3 tuntia viikossa.

4 mom. Luottamusmiehen ansion korvaaminen

Kunta tai kuntayhtymä korvaa sen ansion, jonka luottamusmiehet menettävät toimiessaan luottamusmiehenä tai muutoin työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan se ansionmenetys, joka aiheutuu osallistumisesta työsuojelutarkastajan työpaikalla toimittamaan tarkastukseen.

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten ansionmenetyskorvaus sovitaan paikallisesti esimerkiksi 35 §:n mukaisesti. Päätoimisen pääluottamusmiehen perustuntipalkan tulee olla vähintään palkkaryhmän I A alarajan tasoinen.

Pääluottamusmiehelle maksetaan 0,43–1,28 €/tunti suuruista henkilökohtaista lisää, joka sisällytetään edellisessä kappaleessa sanottuun ansionmenetyskorvaukseen sekä työssäolon ajalta maksettuun palkkaan. Lisän suuruus määräytyy edellä mainitussa rajoissa, ottaen huomioon pääluottamusmiehen tehtävien laajuus sekä hänen osallistumisensa työnantajan toimeenpanemien kehittämishankkeiden ja/tai tuottavuussidonnaisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Niissä tapauksissa, joissa tuntipalkkaisten pääluottamusmies toimii myös enemmistönä olevien kuukausipalkkaisten työntekijöiden ja/tai viranhaltijoiden pääluottamusmiehenä, lisä määräytyy kuukausipalkkaisen luottamusmiehen luottamusmiespalkkion mukaan tuntipalkaksi muutettuna edellisessä momentissa mainituissa rajoissa.

Lisä suoritetaan myös pääluottamusmiehen varamiehelle, milloin hän esimiehelle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon ajan.

Lisä voidaan paikallisen sopimuksen nojalla maksaa pääluottamusmiehen sijasta muulle luottamusmiehelle, etenkin tuottavuussidonnaisten palkkausjärjestelmien suunnittelun ja käytön yhteydessä.

5 mom. Ylityökorvaus

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä varsinaisen työajan jälkeen, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.

6 mom. Matkustamiskustannusten korvaaminen

Luottamusmiehen tehtävien hoitamisesta mahdollisesti johtuvat matkustamiskustannukset korvataan, jollei paikallisesti muusta sovita, yleisten kulkuneuvojen taksan mukaisesti niissä tapauksissa, joissa työnantaja edellä 4 ja 5 momentin perusteella korvaa luottamusmiehen ansionmenetyksen.

7 mom. Siirto muuhun työhön

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

8 mom. Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

9 mom. Muut oikeudet

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön eikä myöskään ilman pätevää syytä toiselle työpaikalle.

Luottamusmiestä ei saa erottaa työstä luottamusmiestehtävien takia.

Jos luottamusmiehen työsopimus puretaan ja luottamusmies riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava luottamusmiehelle 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan 4 viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

Pääluottamusmiestä ei myöskään voi irtisanoa eikä hänen työsopimustaan purkaa työsopimuslain tarkoittamassa sairaustapauksessa.

Luottamusmiehen irtisanomista koskevia määräyksiä sovelletaan myös 1 momentissa kohdassa tarkoitetun yhdistyksen kokouksessaan tai muutoin asettamaan pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta kyseinen yhdistys on kunnalle kirjallisesti ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.

Luottamusmiehen irtisanomista koskevia määräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa luottamusmiestehtävänsä takia asettaa muita työntekijöitä heikompaan asemaan sovellettaessa kunnallista henkilöstökoulutusta koskevaa suositussopimusta. Erityisesti on luottamusmiestehtävän päättyessä kiinnitettävä huomiota pääluottamusmiehen henkilökoulutustarpeeseen ottaen huomioon vapautus työstä, luottamusmieskauden kesto ja mahdolliset työssä tapahtuneet muutokset.

10 mom. Tietojen saanti

Jos kunnassa tai kuntayhtymässä kerätään työntekijäkuntaa koskevia laitos- ja osastokohtaisia palkkatietoja, myös pääluottamusmiehellä on oikeus saada nämä tiedot käyttöönsä.

Soveltamisohje

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kerran kalenterivuodessa edustamistaan työntekijöistä seuraavat tiedot:

1. suku- ja etunimet
    
2. uusien sekä irtisanottujen palvelukseen tuloaika
    
3. tehtävänimike tai vastaava
    
4. toimintayksikkö, johon työntekijä kuuluu
    
5. tehtäväkohtainen palkka tai vastaava
    
6. henkilökohtaisen lisän saajien lukumäärä, jakautuminen eri henkilöstöryhmien välillä ja kustannukset (henkilöiden nimiä ei ilmoiteta).

Työnantaja antaa erikseen jokaisesta uudesta työntekijästä edellä kohdissa 1–5 mainitut tiedot joko välittömästi palvelussuhteen alettua tai ajanjaksoittain, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Edellä mainittujen tietojen lisäksi työnantaja antaa pääluottamusmiehen pyynnöstä tiedon uuden työntekijän palvelussuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen) ja määräaikaisuuden perusteesta vähintään neljännesvuosittain, mikäli palvelussuhde kestää vähintään 30 kalenteripäivää. Pääluottamusmiehen on pidettävä mainitut tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

Tiedotustoiminnan hoitamiseksi luottamusmiehen saatavana pidetään tietoja kunnan ja sen eri yksiköiden toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja taloudellisesta tilasta sekä kunnan henkilöstösuunnitelmasta, henkilöstöpolitiikan yleisistä periaatteista ja henkilöstöhallinnon käytännön toimenpiteistä.

Luottamusmiehelle annetaan kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua koskevat tiedot.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (13.4.2007/449) 6 §:ssä on säädetty henkilöstön edustajien oikeudesta saada tietoja. Säännöksen perusteella henkilöstön edustajille annetaan mm. heidän pyynnöstään neljännesvuosittain selvitys määräaikaisessa ja osa-aikaisissa palvelussuhteissa olevien määrästä. Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (22.12.2006/1233) annetun lain 6 §:ssä on säädetty luottamusmiehen oikeudesta saada pyynnöstään tietoja vuokratyöstä ja alihankinnasta (viittausmääräys).

72 § Työsuojeluvaltuutetut

1 mom.

Työsuojeluvaltuutettua ei saa siirtää toiseen työhön ilman pätevää syytä. Jos työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista ja hänelle tämän johdosta järjestetään muuta työtä tai vapautetaan osittain tai kokonaan työstä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyskorvaus lasketaan 71 §:n 4 momentin 2 kappaleen mukaisesti.

2 mom.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 0,42 €/tunti suuruinen korvaus, joka sisällytetään 71 §:n 4 momentin 2 kappaleessa sanottuun ansionmenetyskorvaukseen sekä työssäolon ajalta maksettuun palkkaan.

73 § Ammattiyhdistyksen edustajan kuuleminen

Sopimukseen sidotulle paikalliselle yhdistykselle varataan tilaisuus neuvotteluihin tai yhdistyksen edustaja kutsutaan kuultavaksi ennen lopullisten päätösten tekemistä työehtosopimukseen liittyvissä muissakin kuin sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevissa asioissa, jos niillä on yleisempää merkitystä.

74 § Vastuun määräytyminen

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

Liite 1 Perustuntipalkat ja nuorten työntekijöiden palkat

Liite 2 Ammattien palkkaryhmiin sijoittelu

Palkkaryhmä I A

Erittäin kokenut ammattityöntekijä

Työ vaatii

• erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa
• erittäin perusteellista kokemusta ja/tai ammattikoulutusta.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi

• työnjohdollisessa asemassa olevat työntekijät
• erikoisammattityöntekijät
• vaativien tehtävien monitoimityöntekijät.

Palkkaryhmä I B

Vanhempi ammattityöntekijä

Työ vaatii

• itsenäisyyttä ja monipuolisuutta
• jonkin vaativan ammattityön hallitsemista tai useamman ammatin perusammattitaitoa
• perusteellista kokemusta ja/tai ammattikoulutusta.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi

• Autonasentajat, autosähköasentajat, hienomekaanikot, hitsaajat, jyrsijät, maalarit, pelti- ja levysepät, puhelinasentajat, putkiasentajat, puusepät, sepät, sorvarit, sähköasentajat, koneasentajat, viilarit ja muut vastaavat ammatit.
• Ks. 36 § työkokemuksen ja ammattikoulutuksen vaikutuksesta palkkaryhmän soveltamiseen.
• Vanhemmat ammattityöntekijät erittäin vaativissa puisto- ja puutarha-alan ammattikoulutusta ja kokemusta edellyttävissä tehtävissä.
• Vanhemmat ammattityöntekijät erittäin vaativissa perusteellisen kokemuksen edellyttämissä urheilukentän, ulkoilulaitosten- ja alueiden kunnossapito- ja korjaustöissä.
• Työkoneen käyttäjät, jotka käyttävät kolmea tai useampaa eri konetta tai työnantajan toivomuksesta käyttävät vain yhtä konetta (tiehöylää tai kaivinkonetta).

Palkkaryhmä I C

Vanhempi työntekijä

Työ vaatii

• itsenäisyyttä ja monipuolisuutta
• perusammattitaitoa
• kokemusta tai ammattikoulutusta.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi

• vanhemmat työntekijät vaativissa puisto- ja puutarha-alan ammattikoulutusta tai erittäin perusteellista kokemusta edellyttävissä tehtävissä
• vanhemmat työntekijät vaativissa kokemusta edellyttävissä urheilukentän, ulkoilulaitosten- ja alueiden kunnossapito- ja korjaustöissä
• erikois- ja kuorma-autonkuljettajat
• käyttäjät, jotka käyttävät kahta isoa konetta tai useampia pieniä koneita (traktoria, lakaisukonetta yms.).

Palkkaryhmä II A

Nuorempi ammattityöntekijä

Tähän ryhmään kuuluvat muut kuin I A ja I B palkkaryhmässä mainitut ammattiin kehittävissä töissä työskentelevät nuoremmat ammattityöntekijät sekä autonkuljettajat ja koneenkäyttäjät.

Ks. 36 §:n 1 mom. työkokemuksen ja koulutuksen vaikutuksesta palkkaryhmän soveltamiseen.

Palkkaryhmä II B

Vaativat seka- ja aputyöt

Tähän ryhmään kuuluvat vaativissa seka- ja aputöissä työskentelevät työntekijät tai jatkuvasti haitallisissa olosuhteissa työskentelevät työntekijät.

Palkkaryhmä III

Muut aputyöt

Tähän ryhmään kuuluvat ammattityöntekijöiden apulaiset ja yksinkertaisia lähes heti opittavia töitä tekevät työntekijät.

Palkkaryhmä IV

Tilapäiset työntekijät

Tähän ryhmään kuuluvat tilapäiset kausityöntekijät puhdistustöissä, puutarha- ja niihin verrattavissa töissä sekä sellaiset enintään 6 kuukauden pituisessa työsuhteessa olevat tilapäiset työntekijät, joilla ei ole I–III palkkaryhmissä tarkoitettuun tehtävään vaadittavaa ammattitaitoa ja/tai työkokemusta.

Palkkaryhmä O

Oppisopimus

Tähän ryhmään kuuluvat oppilaat, jotka ovat tehneet oppisopimuksen.

Soveltamisohje

Mikäli henkilö on oppisopimusta tehtäessä työsuhteessa ja tehtävät pysyvät vaativuudeltaan samoina, perustuntipalkka ei alene.

Liite 3 Erinäiset lisät

1 § Työkokemuslisä

Jos työntekijän työtaito, työteho tai tehtävien osoittamat vaatimukset poikkeavat yleisestä keskitasosta, voidaan työntekijälle maksaa harkinnan perusteella enintään 1,43 euron suuruista työkokemuslisää. Harkinnan perusteella myönnettyä työkokemuslisää voidaan perustellusta syystä myös alentaa.

Työkokemuslisän tulee kuitenkin olla vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan perusteella 2 palvelusvuoden jälkeen 0,49 euron 4 palvelusvuoden jälkeen 0,96 euron ja 7 palvelusvuoden jälkeen 1,43 euron suuruinen.

Edellä mainittuja aikoja laskettaessa noudatetaan työehtosopimuksen 50 §:n 2 momentin 1) kohdan määräyksiä.

Työkokemuslisä myönnetään hakemuksetta. Oikeus työkokemuslisään alkaa lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukauden alusta lukien, jona työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.

Työntekijä on velvollinen toimittamaan työnantajalle työkokemuslisän myöntämisen perusteena olevia palvelusaikoja koskevat työtodistukset. Ellei todistuksia ole toimitettu ajoissa, maksetaan työkokemuslisä takautuvasti enintään todistusten toimittamista edeltävän kalenterivuoden alun jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

2 § Henkilökohtainen lisä

Aikapalkalla työskentelevälle työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka suuruus on vähintään 0,1 euroa tunnilta.

Henkilökohtaista lisää maksetaan työntekijälle kaikilta tehdyiltä työtunneilta. Lisän maksamisen tulee perustua työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, joita ovat mm. seuraavat:

• ammattitaito
• työteho
• työkokemus
• koulutus (esimerkiksi työn edellyttämän koulutuksen lisäksi hankittu koulutus)
• vastuunalaisissa tehtävissä toimiminen (esimerkiksi vastaaminen nimettynä kouluttajana oppisopimusoppilaan työssä oppimisen ohjauksesta ja kouluttamisesta työtehtäviin).

Jos vastuunalaisessa tehtävässä toimiminen on tilapäistä, maksetaan lisä tilapäisyyden ajalta.

Lisää voidaan maksaa myös jatkuvasti haitallisissa olosuhteissa työskentelevälle työntekijälle, jolloin maksaminen tulee ottaa huomioon mahdollisesti erikseen maksettavan työolosuhdelisän suuruutta määriteltäessä.

3 § Työolosuhdelisä

Aikapalkalla työskentelevälle työntekijälle tulee maksaa olosuhteiden sitä edellyttäessä työolosuhdelisää, jonka suuruus on enintään 2,74 euroa tunnilta.

Työolosuhdelisää maksetaan vain siltä ajalta, jona haitallinen olosuhde vallitsee. Poikkeustapauksissa lisä voidaan maksaa keskimääräisenä. Lisän maksamisen tulee perustua

• työn tapaturma-alttiuteen
• työn likaisuuteen
• kuumiin olosuhteisiin
• epämukaviin työasentoihin
• muihin epämukaviin työolosuhteisiin tai
• ammattimiehen työtahtiin sopeutumiseen.

Lisän suuruutta harkittaessa on otettava huomioon edellä mainittujen haitallisten tekijöiden painoarvo.

Työolosuhdelisän suuruutta koskevaa erimielisyyttä ei voi saattaa käsiteltäväksi kunnallisen pääsopimuksen 9 §:ssä tarkoitetuissa keskusneuvotteluissa.

Liite 4 Osaurakka

1 Yleistä

Osaurakkahinnoittelut ovat joko yksilö- tai ryhmäkohtaisia. Ansio muodostuu työntekijäkohtaisesta työtuntia kohden maksettavasta kiinteästä osasta ja yksilön tai ryhmän työsaavutustasosta riippuvasta palkkio-osasta. Osaurakkahinnoittelut sisältävät mm.

• työkokemuslisän,
• henkilökohtaisen lisän ja
• työolosuhdelisän.

Ryhmäkohtaisen osaurakan palkkio-osan kokonaisaika jaetaan ryhmän jäsenten kesken työtuntien suhteessa.

Osaurakkahinnoittelun perusteena oleva standardiaika sisältää,
ellei toisin ole sanottu:

• mahdollisen valmisteluajan, tekemisajan ja apuajan (päivävakio + elpymisaika), jota on mm.
• päivittäinen siirtyminen
• työkoneiden, työvälineiden, tarveaineiden yms. noutaminen ja palauttaminen
• työohjeiden selvittäminen, ilmoitusten teko yms.
• työpaikan, koneiden, välineiden yms. päivittäinen järjestely ja hoito
• työn vaatima erikoissuojavaatetuksen pukeminen ja riisuminen
• työhön kuuluva väistämätön työn luonteesta johtuva odottaminen (ei kuitenkaan ns. häiriöajat) ja
• muut edellä mainittuja vastaavat ajat, jotka eivät sisälly perusaikaan eivätkä valmisteluaikaan
• elpymisaika, jonka määrä riippuu työn rasittavuudesta. Työehtosopimuksessa mainitut kahvitauot ja muut henkilökohtaiset apuajat, kuten henkilökohtaiset tarpeet ja peseytyminen erittäin likaisissa töissä, katsotaan elpymisajoiksi, jotka sisältyvät kokonaiselpymisaikaan.

2 Käyttöönotto

Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että töissä joista on laadittu tässä liitteessä oleva osaurakkahinnasto, ensisijaisena palkkamuotona noudatettaisiin laaditun osaurakkahinnoittelun mukaista urakkapalkkausta.

Hinnoittelun käyttöönotosta on sovittava paikallisesti.

Urakkahinnoittelujen käyttöönoton edellyttämän koulutuksen ja tiedottamisen järjestämisessä korostetaan paikallista yhteistyötä työntekijäin ja työnantajan kesken. Sopijaosapuolet avustavat tarvittaessa tiedottamisen ja kouluttamisen järjestämisessä.

3 Kokeilusopimus

Mikäli ei haluta sopia osaurakkahinnoittelun pysyvästä käytöstä, sopijaosapuolet suosittelevat, että kunnissa ja kuntayhtymissä solmitaan työnantajan ja JHL:n paikallisyhdistyksen tai tämän valtuuttaman asianomaisen luottamusmiehen kesken osaurakkahinnoittelujen käyttöä koskeva kokeilusopimus, jota tehtäessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

• määritellään kokeilun kohteet,
• määritellään kokeilun kesto työkokonaisuuden kannalta riittävän pitkäksi ajaksi ja
• määritellään kokeilun aikana maksettava takuupalkka (nykyinen aikapalkka), jota maksetaan mikäli se on osaurakkahinnoittelun mukaista palkkaa korkeampi.

4 Mitoittaminen

Useimmat hinnoittelut edellyttävät työkohteiden ennakkomitoitusta ja luokitusta, jotka tehdään asianomaisten työntekijäin luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kesken. Mitoitus/luokitus tehdään työnjohtajapiireittäin tai koskemaan muita tarkoituksenmukaisia vastuualueita.

5 Urakkalaskenta

KO    =  Yksilökohtainen työtunnilta maksettava kiinteä osa

PO    =  Hinnoittelusta saatava yhtä työntekijää koskeva palkkio-osa

POR =  Hinnoittelusta saatava kahdesta tai useammasta työntekijästä koostuvan työryhmän palkkio-osa

N      =  Ryhmän jäsenten lukumäärä (tuntimäärä sama)

6 Tavoiteansiot

Tavoiteansio on urakkapalkkaisessa työssä sen suuruinen ansio tuntia kohden, joka eri ammateissa paikallisesti keskitetysti sovitaan seuraavissa rajoissa, ellei palkkataso edellytä erityisestä syystä toisin sopimista:

7 Kiinteät osat

Työntekijälle työtuntia kohden maksettava kiinteä osa on suuruudeltaan 65 % tavoiteansiosta (0,65 x tavoiteansio). Tasoryhmittelyn mukaisten kiinteiden osien minimi ja maksimi arvot ovat seuraavat:

8 Rahaksimuuntokertoimet

Työntekijälle maksettava työsuoritukseen perustuva palkkio-osa on suuruudeltaan 35 % tavoiteansiosta kun työntekijän työsuoritustaso on normaalin urakkajoutuisuuden mukainen. Palkkio-osan hinnoittelu on ilmoitettu aikana (minuutteina), ansaittu aika on muutettava palkanmaksua varten euroiksi. Euroiksi muuttaminen tapahtuu rahaksimuuntokertoimen (minuutin rahallinen arvo) avulla siten, että paikallisesti sovittu tavoiteansio kerrotaan luvulla 0.0058333 (0,35/60).

Tasoryhmittelyn mukaisten rahaksimuuntokertoimien minimi ja maksimi arvot ovat seuraavat:

9 Osaurakkahinnoittelut

Osaurakkahinnoittelut ilmenevät erikseen vuonna 2003 painetusta hinnoittelukirjasta, joka on tämän liitteen osa.

Kaikki urakka-ajat on ilmoitettu minuutteina normaaliurakkajoutuisuustasossa.

Hinnoittelut on ryhmitelty pääjaottelun sisällä työkohtaisella numeroinnilla. Mikäli hinnoittelu on laadittu paikallisesti eli vain yhdessä kohteessa, on työkohtaisen numeroinnin perässä *) merkki.

Pääjaottelu:

A    Katujen kunnossapitotyöt
B    Katupuhtaanapitotyöt
C    Puistotyöt
D    Rakennusten peruskorjaustyöt
E    Ilmajohtojen ja maakaapeleiden rakennustyöt
F    Katu- ja puistovalaisimien asennustyöt
G    Muuntamoiden rakentamistyö
H    Kunnallistekniikan rakentaminen
I     Vesilaitostyöt
J    Kaupunkimittaukset

Liite 5 Vammaisten työllistymis-työtä tekeviä työntekijöitä koskevat erityismääräykset

1 § Palkka

Sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d §:n 3 momentissa tarkoitettua vammaisten työllistymistyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy työehtosopimuksen 28–36 §:n mukaan siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen perustuntipalkkansa ja työkokemuslisänsä on vastaavassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesta palkkausperusteesta.

2 § Työsuhteen päättyminen

Työnantaja voi sen lisäksi, mitä irtisanomisesta on muuten säädetty tai määrätty, irtisanoa työntekijän myös sosiaalihuoltolain 27 d §:n 5 momentissa tarkoitetulla perusteella.

3 § Sairausajan palkka

Työntekijällä on oikeus palkalliseen sairauslomaan työehtosopimuksen 61 §:n määräysten mukaisesti, jos työkyvyttömyyden syynä on muu kuin työllistymistyön järjestämisen perusteena oleva sairaus. Jos työkyvyttömyyden syynä on työllistymistyön perusteena oleva sairaus tai vamma, työntekijälle ei makseta palkkaa sairausloman ajalta.

Kunnallinen pääsopimus

I luku Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus on luonteeltaan sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu pääsopimus että neuvottelu- ja muuta vastaavaa menettelyä koskeva työehtosopimus, jota sovelletaan kaikkiin kunnallisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jollei virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

2 § Neuvoteltavat ja sovittavat asiat

1 mom.
Keskustaso

1. Neuvotellaan ja sovitaan virka- ja työehtosopimuksista (5 ja 6 §).
    
2. Käydään valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat keskusneuvottelut (9–11 §).

2 mom.
Paikallistaso

1. Neuvotellaan ja sovitaan tarvittaessa paikallisesta sopimuksesta sekä käydään sitä koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut (13 §).
    
2. Käydään virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut (8, 10 ja 11 §).
    
3. Käydään virka- ja työehtosopimusten eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneuvottelut (14 §).

3 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolet

1 mom.   *) Pääsopimuksen 3 § 1 momenttia pääsopimuksen neuvotteluosapuolista on päivitetty 19.5.2014 allekirjoitetulla virka- ja työehtosopimuksella.*
Keskustaso

Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä toisaalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan unioni ry ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry, joita kutsutaan jäljempänä pääsopijajärjestöiksi, neuvottelevat ja sopivat virka- ja työehtosopimuksista sekä käyvät keskusneuvottelut. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja asianomainen pääsopijajärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy pääsopijajärjestön alayhdistys. Pääsopijajärjestö allekirjoittaa alayhdistyksensä neuvotteleman virkaehtosopimuksen ja kuukausipalkkaisia koskevan työehtosopimuksen.

2 mom.
Paikallistaso

Asianomainen kunnallinen viranomainen sekä ne pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset, joita asia koskee, neuvottelevat ja sopivat paikallisesta sopimuksesta, käyvät paikallista sopimusta koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut sekä käyvät 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut. Alayhdistyksellä pitää olla epäselvissä tapauksissa pääsopijajärjestön valtuutus paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja paikallisen sopimuksen tekemiseen. Asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja pääsopijajärjestöjen edustajat käyvät 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut.

Soveltamisohje

Pääsopijajärjestön alayhdistyksellä tarkoitetaan tässä pääsopijajärjestön paikallisyhdistystä, valtakunnallista liittotason alayhdistystä tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistystä. Pääsopijajärjestön puhevaltaa voi käyttää järjestön pääluottamusmies/luottamusmies.

3 mom.
Eräät erityisalat

Kunnallinen työmarkkinalaitos voi edellä mainittujen määräysten estämättä neuvotella ja tehdä työehtosopimuksia muidenkin kuin 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen kanssa sellaisilla erityisaloilla, joilla työntekijät ovat järjestäytyneet muihin kuin pääsopijajärjestöjen alayhdistyksiin.

4 § Sopimusalat

Opetusalaa ja tuntipalkkaisia työntekijöitä varten tehdään alakohtainen sopimus. Muista mahdollisista sopimusaloista sovitaan tarvittaessa erikseen.

II luku Keskustason sopimusneuvottelut

5 § Neuvottelupyyntö ja neuvottelujen aloittaminen

Neuvottelupyyntö voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti ja samalla on esitettävä neuvoteltavat asiat pääkohdittain. Neuvottelut on aloitettava viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, jollei toisin sovita. Työmarkkinalaitos kutsuu koolle neuvotteluosapuolet.

6 § Neuvottelujen käyminen

1 mom.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt asettavat yhteisesti laajan neuvottelukunnan, joka asettaa pääneuvotteluryhmän johtamaan ja koordinoimaan neuvotteluja. Pääneuvotteluryhmä asettaa tarvittaessa muut neuvotteluryhmät.

2 mom.

Jos asia koskee yksinomaan tai lähes yksinomaan vain jonkin pääsopijajärjestön tai joidenkin pääsopijajärjestöjen jäseniä, neuvottelut käydään erillisneuvotteluna työmarkkinalaitoksen ja asianomaisen järjestön tai asianomaisten järjestöjen kesken, jollei erikseen toisin sovita.

III luku Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä

7 § Välitön neuvonpito

Työnantajan edustajan ja toisaalta viranhaltijan/työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen on pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat kysymykset ja erimielisyydet.

8 § Paikallisneuvottelut

Asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jomman kumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä.

Soveltamisohje

Paikallisneuvottelun tulos ei sido ao. kunnallista viranomaista, esim. hallitusta tai lautakuntaa ennen kuin neuvottelutulos on hyväksytty ao. elimen kokouksessa. Ao. viranomaisen paikallisneuvotteluasiaa koskeva päätös tulee saattaa mahdollisimman pian tiedoksi toiselle neuvotteluosapuolelle.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta kunnan tai kuntainliiton paikallisneuvotteluasiassa tekemään päätökseen eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.

9 § Keskusneuvottelut

1 mom.

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja ao. pääsopijajärjestön kesken.

2 mom.

(poistettu)

3 mom.

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen ao. pääsopijajärjestö voi saattaa virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

10 § Neuvottelujen käyminen ja pöytäkirja

1 mom. 

Neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianomaisen viranomaisen on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.

2 mom.   

Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastuspäivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

3 mom.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.  Keskusneuvotteluissa ja niissä paikallisneuvotteluissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen, on pöytäkirjassa tai sen liitteissä selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä osapuolten kanta perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakirjat, joihin halutaan vedota. Pöytäkirja on laadittava viivytyksettä neuvottelun päätyttyä.

11 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

(poistettu) *) Saatavan vanhentumisesta katso KT:n yleiskirje 6/2008.

12 § Kanteen vireillepano

1 mom. 

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

2 mom.

(poistettu)

IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

13 § Paikallinen sopiminen

1 mom.       

Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.

2 mom.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos virka- tai työehtosopimuksessa on edellytetty paikallista sopimista tai se on virka- tai työehtosopimuksessa tehty mahdolliseksi, asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.

3 mom.

Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksiantamisesta, minkä jälkeen noudatetaan asianomaisen valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

4 mom.

Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- tai työehtosopimuksella, jollei 3 momentista muuta aiheudu.

Soveltamisohje

Paikallinen sopimus voi koskea koko kunnan/kuntayhty­män henkilöstöä, joitakin yksiköitä tai henkilöstöryhmiä taikka vain yksittäistä viranhaltijaa/työntekijää.

Myös määräajaksi tehty paikallinen sopimus on irtisanottavissa. Jos paikallinen sopimus on irtisanottu, sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät irtisanomisajan kuluttua virka- tai työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos tällöin on sovellettavana harkinnan­varaiset sopimusmääräykset, palvelussuhteen ehdot on irtisanomisajan kuluttua määrättävä sellaisiksi kuin ne olivat ennen paikallisen sopimuksen voimaantuloa, jollei toisin sovita tai asianomaisen valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen velvoittavista määräyksistä muuta aiheudu.

Tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9–11 §:ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.

14 § Eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

1 mom.

Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöt voivat paikallisesti sopia virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisia palvelussuhteen ehtoja koskevasta paikallisesta neuvottelumenettelystä siten kuin edellä 13 §:ssä on todettu. Jollei paikallisesti ole toisin sovittu, asianomainen kunnallinen viranomainen on velvollinen noudattamaan tämän pykälän määräyksiä.

2 mom.

Ennen kuin kunnan tai kuntayhtymän asianomainen viranomainen päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden kannalta merkittävistä virka- tai työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen edellä mainittujen sopimusmääräysten täytäntöönpanoa koskevista yleisistä periaatteista ja perusteista. Neuvotteluista tulee, jos jokin neuvotteluosapuoli sitä vaatii, laatia pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

3 mom.

Edellä tarkoitettu neuvotteluvelvoite ei koske työnantajan käytettäväksi tarkoitetun kannustavan palkkausperusteen käyttämistä.

Soveltamisohje

Neuvottelumenettelyllä pyritään käyttämään hyväksi paikallista asiantuntemusta ja lisäämään paikallistason vastuuta sopimusten soveltamisessa.

Neuvottelujen kohde

14 §:n mukaiset neuvottelut on käytävä mm. seuraavissa tapauksissa:

1. kunnassa/kuntayhtymässä on valmisteltu merkittävä harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskeva yleinen periaateratkaisu kuten harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä, virkavapausajan harkinnanvaraisia palkkoja, kielilisän myöntämistä, kokous- ja luentopalkkioita koskevat yleiset periaatteet.
    
2. useita viranhaltija/työntekijäryhmiä koskevissa palkantarkistuksissa noudatettavat periaatteet ja perusteet kuten kustannusraami, toimintayksiköt sekä tehtävät, virat ja toimet, joita järjestely koskee.

Vaikka mm. kannustuslisän ja henkilökohtaisen palkan­osan soveltaminen onkin jätetty neuvotteluvelvoitteen ulkopuolelle, niiden myöntämisessä noudatettavista yleisistä periaatteista on kuitenkin tarkoituksenmukaista neuvotella 14 §:n mukaisesti, jollei niitä muutoin käsitellä henkilöstön kanssa. Henkilöstön osallistumisesta tulospalkkion käsittelyyn on annettu yhteiset ohjeet. Neuvotteluvelvoite ei koske esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkan määrittelyä eikä ei-sopimuksenvaraista asiaa.

Lähtökohtana on ollut, että asia käsitellään paikallisissa neuvotteluissa sopimusaloittain pääsopijajärjestön koko jäsenkunnan kannalta eikä erikseen eri henkilöstö/työn­tekijäryhmien osalta.

Tässä pykälässä tarkoitettua harkinnanvaraista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

V luku Työrauhan turvaaminen

15 § Alayhdistyksen työtaistelu

Pääsopijajärjestön alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ilman pääsopijajärjestön lupaa.

16 § Hakukielto ja saarto

1 mom.

Yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sidotut eivät saa sen voimassaoloaikana toimeenpanna hakukieltoa tai saartoa, joka kohdistuu kunnan tai kuntayhtymän 1.11.1992 voimassa olleeseen johtosääntöön tai muuhun päätökseen tai joka kohdistuu sopimukseen sidotun hyväksymän suositussopimuksen, suosituksen tai mallin mukaiseen kunnalliseen sääntöön tai muuhun kunnallisen viranomaisen päätökseen.

2 mom. 

Muutoinkin pääsopijajärjestöjen on pyrittävä yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaikana niiden käytettävissä olevin keinoin estämään tai rajoittamaan niiden alayhdistysten muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvan hakukiellon tai saarron käyttämistä siten, että kunnan tai kuntayhtymän tärkeät toiminnot eivät vakavasti häiriinny hakukiellon tai saarron vuoksi.

3 mom. 

Paikallisessa yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia, että siihen osallinen tai sen alayhdistys ei saa toimeenpanna muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvaa hakukieltoa tai saartoa sinä aikana, kun kunta tai kuntayhtymä noudattaa paikallista yhteistoimintasopimusta työnantajan ja sen henkilöstön välisestä yhteistoimintamenettelystä.

VI luku Erinäisiä määräyksiä

17 § Sopimuksen soveltamisalan rajoittaminen

Jos osa pääsopijajärjestöistä allekirjoittaa virka- tai työehtosopimuksen osan neuvotteluihin osallistuneista järjestöistä jäädessä sopimuksen ulkopuolelle, sopimuksen ulkopuolelle jääneen järjestön ja sen alayhdistyksen jäseniin ei sovelleta edellä mainitun virka- tai työehtoehtosopimuksen määräyksiä, jollei erikseen toisin sovita.

18 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 18. päivänä tammikuuta 1993. Jos jokin osapuolista irtisanoo sopimuksen, koskee irtisanominen kaikkia osapuolia, kuitenkin niin, että 7–12 ja 14 §:ää on irtisanomisajan päätyttyäkin sovellettava niiden osapuolten välillä, jotka ovat sidottuja virka- ja työehtosopimuksiin. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Pääsopimuksen irtisanomisella katsotaan myös 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu paikallinen sopimus irtisanotuksi siitä lukien, kun irtisanomishetkellä voimassa olevan yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyy, kuitenkin aikaisintaan tämän pääsopimuksen voimassaoloajan päättyessä.

Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 1993

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

AKAVA RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

STTK:N JULKISTEN ALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ STTK-J RY

TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY

Sopimukseen liittyvät lait

Painetussa sopimuskirjassa olevat lait löytyvät Finlexin verkkosivuilta

Työsopimuslaki

26.1.2001/55

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Työaikalaki

9.8.1996/605

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605

Vuosilomalaki

18.3.2005/162

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa

13.4.2007/449

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070449