TS, voimassa 1.2.2017 lukien
Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piirissä on 24 000 palkansaajaa. Sopimuksen suurin ammattiryhmä on palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Muita ammattiryhmiä ovat muun muassa kiinteistönhoitajat, rakennusmestarit ja insinöörit.
Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-436-9
Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2017 (TS-17) allekirjoituspöytäkirja
1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla
Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi.
2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
3 § Palvelussuhteen ehtojen muutokset
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat 4 §:ssä ja 5 §:ssä sovitut rakenteelliset muutokset.
4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset
1 mom. Lomarahan vähentäminen
Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa.
Erillinen virka- ja työehtosopimus on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1.
2 mom. Työajan pidentäminen
Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu tässä virka- ja työehtosopimuksessa.
5 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämä paikallisen sopimisen edistäminen
1 mom. Paikallinen sopiminen
Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta paikallisen sopimisen edistämisestä on sovittu tässä virka- ja työehtosopimuksessa.
Paikallisen sopimisen edistämisestä on laadittu yhteinen ohjeistus.
2 mom. Työaikapankki
Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta työaikapankin paikallisesta käyttöönotosta on sovittu tässä virka- ja työehtosopimuksessa.
KVTES:n työaikalukuun on lisätty uusi työaikapankkia koskeva määräys (KVTES III luku 32 §).
Työaikapankin käyttöönotosta on laadittu yhteinen ohjeistus.
6 § Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä KVTES:n liitteessä 16 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin verohallituksen em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.
7 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen
Työntekijät
Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).
8 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.
9 § Työryhmät
TS-sopijaosapuolten välinen TS-työryhmä jatkaa TS:n kehittämistä ja edistää paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuutta.
10 § Sopimuksen raukeaminen
Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.
Helsingissä 31. toukokuuta 2016
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY
KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY
Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta
1 §
1 mom.
Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan
- kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen,
- kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen,
- kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen,
- kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä
- kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen
soveltamisaloihin kuuluvaan henkilöstöön.
2 mom.
Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 2 §:ssä mainituilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan siitä riippumatta, mitä lomarahasta määrätään 1 momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa.
2 §
1 mom.
Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavaan lomarahaan.
2 mom.
Lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.
3 §
Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on
- 4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,
- 3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,
- 2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,
lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.
4 §
Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 55 §:n 2 momentissa vuosilomapalkka lasketaan edellä 2 §:ssä tarkoitettujen lomanmääräytymisvuosien vuosiloman osalta kertomalla TTES:n 35 § 1 momentin mukaan laskettu keskituntiansio luvulla 1,35 sekä 55 §:n 5 momentin 2 kappaleessa ja 6 momentin 2 kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa luvulla 0,35.
Soveltamisohje
Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen vuosilomapalkan laskemiseen riippumatta siitä, milloin 2 §:ssä tarkoitetuilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittu vuosiloma pidetään.
5 §
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 11 (Lasten ja nuorten taidekoulu, 10 § 3 mom.), 12 (Kansalaisopisto, 16 §) sekä 13 (Kansanopisto, 13 §) tuntiopettajien lomaraha määräytyy (lomarahan edellytysten täyttyessä) seuraavasti:
|
35 % x |
Lomakorvaus |
x |
Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää |
|
|
Työsuhteen keston kuukaudet |
||
6 §
Tämä sopimus koskee myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa.
7 §
Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
8 §
Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:n mukaista lomarahaa maksetaan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, lomarahan suuruus määräytyy 3 §:n mukaisesti.
9 §
Tällä virka- ja työehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta.
10 § Sopimuksen raukeaminen
Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.
Helsingissä 31. toukokuuta 2016
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY
KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
I luku Yleinen osa
1 § Sopimuksen luonne
TS-17 on kunnallinen teknistä henkilöstöä koskeva virka- ja työehtosopimus.
Soveltamisohje
Tämän sopimuksen yhteydessä oleva TS-opas on soveltajan apuna TS:n tulkinnassa. TS-opas ei kuitenkaan ole virka- tai työehtosopimus eikä TS-17:n osa.
2 § Soveltamisala
1 mom.
TS-17:ää sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien sekä seutuhallintojen palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä, kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankintatehtäviä, materiaalipalvelutehtäviä, työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä mm. seuraavissa toiminnoissa:
maanmittaus, kartoitus, kaavoitus, kadunrakennus, maanrakennus, talonrakennus, rakennustarkastus, energiatuotanto, asuntotuotanto, jätehuolto, vesihuolto, viemärihuolto, keskitetty kiinteistönhoito, kunnossapito, puhtaanapito, ulkoilualueiden hoito, liikuntapaikkojen hoito, ympäristöolojen valvonta, ympäristönsuojelu, ympäristönhoito, maanhankinta, metsänhoito, asentaminen, kuljetus, varastotyö, varikkotyö, lvi-työ, materiaalitekninen työ, sairaalatekninen työ, vammaisten työllistämis- ja työllistymistyön toimintayksikön tekninen työ, tekninen satamatyö, teatteritekninen työ ja palo- ja pelastustoimi.
2 mom.
Jos henkilö tekee sekä TS-17:n 2 §:ssä että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkahinnoittelussa mainittuja tehtäviä, määräytyy palkkaus TS:n palkkausmääräysten mukaan, jos tehtävistä yli 50 % on TS-17:n 2 §:n 1 momentissa mainittuja tehtäviä.
3 § Määräysten voimassaolo
TS-17:n määräykset ovat voimassa siten, kuin sen allekirjoituspöytäkirjassa määrätään.
4 § KVTES:n määräysten noudattaminen
KVTES:n seuraavia määräyksiä noudatetaan sellaisina, kuin ne kulloinkin ovat voimassa, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa tai sen liitteissä ole toisin sovittu:
I Luku Yleinen osa 3 § ja 5–10 §
III Luku Työaika
IV Luku Vuosiloma
V Luku Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat
VI Luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
VII Luku Luottamusmiehet
VIII Luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 10 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset
Liite 11 Talonmiesten työaika
Liite 15 Liukuva työaika
Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
4 a § Tuntipalkkaisten työskentelyyn liittyvän viranhaltijan ja työntekijän työaikajärjestelyt
Työnjohtohenkilöstöön kuuluvan tai muun viranhaltijan ja työntekijän, jonka tehtävät liittyvät välittömästi tuntipalkkaisten työntekijöiden työskentelyyn,
– työviikon ja työvuorokauden alkamishetki,
– säännöllinen työaika ja
– päivittäiset lepoajat (ruokatauko ja kahvitauot)
ovat kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) mukaiset.
Soveltamisohje
Tässä pykälässä tarkoitetun viranhaltijan ja työntekijän työaika- ym. korvaukset maksetaan KVTES:n määräysten mukaisesti.
5 § Paikallinen sopiminen
1 mom.
Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen tarkoittamalla paikallisella sopimuksella.
2 mom.
Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan voida sopia alennettavaksi tämän sopimuksen 8 §:n mukaista tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa eikä 10 §:n mukaista vähimmäispalkkaa. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään poiketa säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta, vuosiloman pituudesta eikä sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Tämän sopimuksen 2 §:n mukaisesta soveltamisalasta voidaan sopia ainoastaan TS-17:n sopijaosapuolten suostumuksella. Jos kunnan tai kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan tai kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia tämän sopimuksen 4 §:ssä tarkoitetuista KVTES:stä ilmenevistä vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.
Soveltamisohje
Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, jos TS-17:lla tai KVTES:lla on sovittu omin erityismääräyksin paikallisesta sopimisesta. Tällöin noudatetaan näitä erityismääräyksiä.
6 § Aiemmat palvelussuhteen ehdot
Viranhaltijat
1 mom.
Viranhaltijan palvelussuhteen ehdot säilyvät sellaisina, kuin ne olivat TS-14:n nojalla noudatettavina sen voimassaolon päättyessä, ellei toisin ole sovittu TS-17:llä tai Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suostumuksella yksittäistapauksessa tehdyllä kunnallisen viranhaltijan palkkasopimuksella.
Työntekijät
2 mom.
Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 31.1.2017 olevien työntekijöiden tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilyvät sellaisina, kuin ne olivat tuolloin työsopimuksen tai toimivaltaisen viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, ellei niitä ole alennettu paikallisilla tai keskustason työehtosopimuksilla. Kuukausipalkkaiset työntekijät, jotka 31.1.2017 saavat eväs- ja voileipärahaa samoin perustein kuin tuntipalkkaiset työntekijät, saavat sitä yhä samoin perustein.
Syrjäseutulisä
3 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle maksetaan 31.1.2017 voimassa olevien TS-14:n määräysten mukaisesti syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen kyseisten määräysten mukaisesti.
II luku Palkkaus
7 § Palkkausjärjestelmä
1 mom.
TS:n soveltamisalalla kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava yhtenäinen tämän luvun mukainen palkkausjärjestelmä, jonka perusteiden on oltava henkilöstön tiedossa. Palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien (paikallisten yleisten periaatteiden) vahvistamista.
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaista palkkaa koskevaa paikallista arviointijärjestelmää ja henkilökohtaista lisää koskevaa paikallista arviointijärjestelmää pitää soveltaa koko TS:n soveltamisalalla ja kaikilla organisaatiotasoilla.
Maksettavat palkat eivät voi perustua TS-95 täytäntöönpanon yhteydessä TS-palkoiksi muunnettuihin KVTES-palkkoihin, vaan vahvistettuun TKP:n arviointijärjestelmään ja siihen perustuvaan tehtäväkohtaiseen palkkaan.
Kunnassa ja kuntayhtymässä on TS:n soveltamisalalla oltava TS-kehittämistyöryhmä.
TS-kehittämistyöryhmä käsittelee TS:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevat paikalliset arviointijärjestelmät ennen niiden vahvistamista kunnan tai kuntayhtymän päätöksentekoelimissä.
TS-kehittämistyöryhmä seuraa tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän paikallisten arviointijärjestelmien toimivuutta ja tekee tarvittaessa niihin liittyviä kehittämis- ja muutosehdotuksia.
TS-kehittämistyöryhmän kokoonpanoa ja tehtäviä on käsitelty tämän sopimuksen yhteydessä olevassa TS-oppaassa.
2 mom. Palkan osat
|
1 Tehtäväkohtainen palkan osa: |
– tehtäväkohtainen palkka |
|
|
– luontoissuoritus |
|
2 Henkilökohtainen palkan osa: |
– henkilökohtainen lisä |
|
|
– ammattialalisä |
|
3 Palkan tulososa: |
– tulospalkkio |
|
4 Palkan muu osa: |
– syrjäseutulisä |
|
|
– kertapalkkio |
|
|
– erillislisä |
|
|
– työaikakorvaukset |
8 § Palkkaryhmät
1 mom.
| Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat €/kk | |||
| 1.2.2016 lukien | 1.2.2017 lukien | ||
| 5 01 04 01 8 |
Palkkaryhmä I: Ammattimies, joka toimii tavallisissa, vaativissa ja erittäin vaativissa ammattimiestehtävissä |
1 673,29 |
1 673,29 |
| 5 01 02 01 4 |
Palkkaryhmä II: Välitön ja välillinen esimies tai suunnittelu-, tarkastus- tai valvontatehtävissä toimiva |
1 851,77 |
1 851,77 |
| 5 01 01 01 1 |
Palkkaryhmä III: Johtaja, vastuualueen esimies tai erityisosaamista edellyttävissä vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiva |
3 054,08 |
3 054,08 |
Soveltamisohje
Palkkaryhmästä riippumatta viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtainen palkka määräytyy TS:n tehtäväkohtaista palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
2 mom.
Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää viranhaltijan ja työntekijän tämän pykälän 1 momentin mukaisesta palkkaryhmästä.
9 § Tehtäväkohtainen palkka (TKP)
1 mom.
Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää TKP:n arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon seuraavat vaativuustekijät:
- tehtäviin kuuluva päätösvalta,
- ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset
- harkintavallan laajuus ja itsenäisyys
- töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus,
- asema organisaatiossa,
- tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen,
- työnantajan edellyttämä koulutus,
- työnantajan edellyttämä kokemus,
- tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot ja
- työolosuhteet.
Soveltamisohje
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen tulee perustua kirjalliseen tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen arviointijärjestelmään.
Tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskeva paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu
- tehtäväkuvauksista,
- tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä,
- tehtäväkuvauksen kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän avulla tehtävän vaativuuden taso),
- tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) sekä
- koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.
Tehtäväkuvaukset
Tehtäväkuvauksen tarkoituksena on kuvata, millaisina TS:n tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat kahdeksan vaativuustekijää ilmenevät todellisessa toiminnassa riippumatta siitä, kuka tehtävää kulloinkin hoitaa.
Tehtäväkuvausten tulee olla vertailukelpoisia keskenään ja mahdollistaa tehtävien vaativuuden vertailu kuntatasolla. Tehtävien sisältö tulee kuvata niin, että ulkopuolinenkin ymmärtää, mitä työssä tehdään.
Tehtäväkuvausten tulee olla ajan tasalla, jotta ne tekevät mahdolliseksi TKP:n arviointijärjestelmän soveltamisen tehtävien muuttuessa. Viranhaltijan ja työntekijän tehtävien muuttuessa tehtäväkuva muutetaan uuden tilanteen mukaiseksi.
Tehtäväkuvausten laatimista, lomakemalleja sekä kehityskeskusteluja on käsitelty TS-oppaassa.
Arviointimenetelmä
Arviointimenetelmän pitää perustua tehtäväkuvauksiin ja tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä huomioon otettaviin kahdeksaan vaativuustekijään. TKP:n vaativuustekijät voidaan eriyttää erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kunhan vaaditut kahdeksan vaativuustekijää löytyvät järjestelmästä.
Tehtäväkohtaiset palkat arvioidaan yhtenäisin perustein. Tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla johdonmukaisessa suhteessa sekä toisiinsa että arviointimenetelmään nähden.
Arviointimenetelmän tulee olla objektiivinen, tasapuolinen ja johdonmukainen. Arviointimenetelmän perusteiden tulee olla vertailukelpoisia keskenään.
Tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittely järjestelmää muutettaessa
Jos TS-kehittämistyöryhmä katsoo, että tehtäväkohtaisia palkkoja määritettäessä ei ole otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan 8 vaativuustekijää tai että tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäiset suhteet eivät muusta syystä ole kunnossa, on tehtäväkohtaiset palkat määritettävä uudelleen.
Työntekijän varsinainen palkka ei alene tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena. Työntekijän tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, ammattialalisä ja erillislisä voivat nousta, laskea tai pysyä ennallaan tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisen seurauksena.
Tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä on ohjeita TS-oppaassa.
2 mom.
Jos viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.
Tehtävien vaativuuden muutoksen oleellisuutta arvioitaessa lähtökohtana on se, millaista tehtäväkohtaista palkkaa paikallisen arviointijärjestelmän mukaan maksettaisiin muuttuneesta tehtävästä, jos siihen otettaisiin uusi viranhaltija tai työntekijä.
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohta on:
- toiseen virkaan siirtymishetki
- tehtävien muutosajankohta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
- kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi tai
- tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona.
Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.
Soveltamisohje
Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi.
Jos viranhaltija tai työntekijä on määrätty vastaamaan vaativammasta tehtäväkokonaisuudesta siten, että hänen vastuualueensa tai tehtäviensä vaativuus on kasvanut olennaisesti, tämä on otettava huomioon palkkauksessa.
Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.
Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.
Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.
3 mom.
Viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa enintään 7 %, jos hän on työskennellyt ammattiinsa liittyvissä tehtävissä enintään 5 kuukautta oman tai muun työnantajan palveluksessa. Tätä määräystä ei sovelleta harjoittelijaan tai häneen rinnastettavassa asemassa olevaan.
Soveltamisohje
Viranhaltija ja työntekijä ovat velvollisia esittämään luotettavan selvityksen muun työnantajan palveluksesta. Jos em. 5 kuukauden määräaika täyttyy kesken palkanmaksukauden, tarkistetaan palkkaus seuraavan palkanmaksukauden alusta.
4 mom.
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi asettaa muihin TS:n soveltamispiiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin verrattuna eri asemaan hänen tehtäväkohtaista palkkaansa määritettäessä. (Ks. myös KVTES:n VII luvun 9 §:n määräyksiä.)
10 § Vähimmäispalkka
1 mom.
Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen, täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka luontoisetuineen on 1.2.2016 alkaen 1 569,57 €/kk. Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai tähän rinnastettavassa asemassa olevaan palvelussuhteen ao. kuntaan tai kuntayhtymään kestettyä 3 kuukautta.
Soveltamisohje
Harjoittelija on määritelty KVTES:n II luvun 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeessa. Tätä määräystä sovelletaan myös työllistämistuella palkattuun työntekijään, joka on otettu harjoittelijaksi tai tähän verrattavaan asemaan.
2 mom.
Kesätyöntekijän vähimmäispalkka on vähintään 50 % siitä tehtäväkohtaisesta palkasta, jota ao. työstä on virka- ja työehtosopimuksen mukaan maksettava. Kesätyöntekijä on lomakautena 2.5.–30.9. kesätyöntekijäksi määräajaksi palvelukseen otettu
- koululainen, opiskelija tai muu nuori, jolta
- puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito.
Soveltamisohje
Määräyksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia kesätyöpaikkojen järjestämiseksi. Määräystä ei sovelleta opiskelijaan, joka on otettu oman ammattialansa viranhaltijan tai työntekijän sijaiseksi.
Ao. työstä maksettavalla palkalla ei tarkoiteta:
- vähimmäispalkkaa, jota maksetaan harjoittelijalle tai tähän rinnastettavassa asemassa olevalle
- eikä 9 §:n 3 momentin mukaista tehtäväkohtaista palkkaa.
11 § Osa-aikaisen palkkaus
1 mom.
Osa-aikaisen tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan tai työntekijän työaika on virka- ja työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Tätä määräystä sovelletaan sivuviranhaltijaan, jollei hänelle määrätyistä palkkausperusteista muuta aiheudu.
Soveltamisohje
Tätä määräystä noudatetaan myös silloin, kun viranhaltijan osa-aikajärjestelmä perustuu kunta- tai kuntayhtymäkohtaiseen erityislaatuiseen järjestelmään. Säännöllistä työaikaa muutettaessa tehtäväkohtainen palkka tarkistetaan työajan muutosajankohdasta lukien.
Kunnan tai kuntayhtymän puolivakinaiseen palokuntaan kuuluvan työntekijän palkka maksetaan tuntipalkkana, joka lasketaan hänen tehtäväkohtaisesta palkastaan. Tuntipalkan laskeminen edellyttää, että puolivakinaiselle palomiehelle määritetään ensin TS-17:n mukainen tehtäväkohtainen palkka, jota hänelle maksettaisiin kokoaikaisessa tehtävässä. Tästä palkasta lasketaan tuntipalkka (ks.TS-opas).
2 mom.
Edellä 1 momentissa olevat määräykset eivät muuta ennen 1.1.1998 alkaneen osa-aikatyön palkkausperusteita työajan säilyessä ennallaan ja palvelussuhteen jatkuessa keskeytyksettä.
12 § Henkilökohtainen lisä (HL)
1 mom.
Kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää HL:n arviointijärjestelmän mukaisesti viranhaltijan ja työntekijän harkinnanvaraisesta euromääräisestä henkilökohtaisesta lisästä mm. seuraavin perustein:
- työtulokset,
- ammattitaito,
- työkokemus,
- koulutettavuus,
- monitaitoisuus,
- oma-aloitteisuus,
- vastuuntunto,
- yhteistyökyky,
- tehokkuus ja
- luovuus.
Soveltamisohje
Henkilökohtainen lisä on tehtäväkohtaisen palkan ohella TS:n palkkausjärjestelmän toinen keskeinen osa. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteena on työssä suoriutuminen. Henkilökohtaista lisää maksetaan toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä on mahdollinen.
Henkilökohtaista lisää koskeva paikallinen arviointijärjestelmä muodostuu
- henkilön suoriutumista kuvaavista, edellä 1 momentissa tarkoitetuista tekijöistä (suoriutumistekijöistä),
- henkilökohtaisen suoriutumisen mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä
- henkilön suoriutumistekijöiden kytkemisestä arviointimenetelmään (miten suoriutumistekijöistä johdetaan suoriutumisen taso),
- henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen henkilökohtaiseen lisään (miten todetusta suoriutumisen tasosta johdetaan euromääräinen henkilökohtainen lisä), sekä
- koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.
Arviointimenetelmä
Henkilökohtaista lisää koskevien kunnassa noudatettavan HL:n arviointijärjestelmän periaatteiden tulee rakentua muiden kuin palvelusvuosien kertymiseen perustuvien järjestelmien varaan.
Tehtäväkohtaisten palkkojen keskinäisten suhteiden tulee olla kunnossa ennen henkilökohtaisten lisien käyttöönottoa. Henkilökohtaisen lisän käyttöönoton jälkeen paikallista järjestelmää on sovellettava koko TS:n soveltamisalalla ja kaikilla organisaatiotasoilla.
Henkilökohtaisen lisän määräytymistä, kehityskeskusteluja ja arviointijärjestelmän muuttamista on käsitelty TS-oppaassa.
2 mom.
Henkilökohtainen lisä voi olla suuruudeltaan enintään 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna.
3 mom.
Henkilökohtaista lisää voidaan korottaa tai alentaa tai sen maksaminen lopettaa, jos sen myöntämisperusteet muuttuvat.
Soveltamisohje
Henkilökohtaista lisää voidaan korottaa tai alentaa, jos työntekijän tai viranhaltijan suoriutumisen muutos tätä paikallisen arviointijärjestelmän mukaan edellyttää. Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa.
4 mom.
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi asettaa muihin TS:n soveltamispiiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin verrattuna eri asemaan hänen henkilökohtaista lisäänsä määritettäessä. (Ks. myös KVTES:n VII luvun 9 §:n määräyksiä).
13 § Ammattialalisä
1 mom.
Viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan työkokemuslisänä ammattialalisää hänen oltuaan
- virka-/työsuhteessa asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään taikka
- muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, tai
- yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
Vuosiloman pituutta laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon enintään yhteensä viiden vuoden palvelu yritystoiminnassa.
Soveltamisohje
Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.
Ammattialalisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.
2. ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelussuhteisiin.
Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan ammattialalisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).
Jos henkilölle on myönnetty yritystoiminnasta ammattialalisän sijasta sitä korvaava erillislisä tai muu palkanosa, lopetetaan kyseisen edun maksaminen siltä osin, kun se korvautuu ammattialalisällä.
2 mom.
Ammattialalisän määrä on tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna
4 % 3 vuoden palvelusajan jälkeen ja
8 % 5 vuoden palvelusajan jälkeen.
3 mom.
Edellä 2 momentissa tarkoitetuista palvelusajoista vähennetään lakossaoloaika ja muu luvaton poissaoloaika.
4 mom.
Oikeus ammattialalisään alkaa lisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman kunnan tai kuntayhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa ammattialalisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
14 § Erillislisä
1 mom.
Viranhaltijan ja työntekijän euromääräistä erillislisää on:
- TS-95:n 29 §:n siirtymämääräysten perusteella erillislisäksi muodostettu palkanosa,
- TS-95:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettu henkilökohtainen palkka,
- tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisestä järjestelmää muutettaessa johtuva palkan laskennallinen alenema,
- työvoiman saatavuuden tai säilyttämisen vuoksi tämän sopimuksen 9 §:n mukaisen tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettava palkanosa tai ennen tämän sopimuksen 13 §:n mukaiseen ammattialalisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä maksettava palkanosa ja
- liikkeen luovutuksen yhteydessä paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesti johtuva palkan laskennallinen alenema.
- kuntaliitoksen tai seutuhallinnon muodostamisen yhteydessä paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesti johtuva palkan laskennallinen alenema.
TS-95:n 29 §:n teksti on TS-oppaassa.
2 mom.
Erillislisä poistuu tai pienenee tehtäväkohtaisen palkan korotuksia vastaavasti ellei jäljempänä toisin määrätä.
3 mom.
Edellä olevan 1 momentin 4 kohdan mukaisen erillislisän maksamisesta päättäessään kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen voi päättää, että erillislisä poistuu tai pienenee myös palkan noustessa yleiskorotuksen, 12 §:n mukaisen henkilökohtaisen lisän ja 13 §:n mukaisen ammattialalisän maksamisen vuoksi.
4 mom.
Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu erillislisä poistuu tai pienenee vain tehtäväkohtaisen palkan noustessa toiseen tehtävään siirtymisen tai tehtävien muutoksen vuoksi. Viranhaltijan tai työntekijän varsinaisen palkan pitää tällöin nousta vähintään tehtäväkohtaisen palkan korotuksen puolikkaalla.
15 § Tulospalkkio
1 mom.
Kunta/kuntayhtymä voi ottaa käyttöön tulospalkkiojärjestelmän, jonka perusteella työntekijälle/viranhaltijalle voidaan maksaa tulospalkkiota. Tulospalkkio perustuu palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saavuttamiseen tai ylittämiseen.
2 mom.
Tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Vuosilomaa ja äitiysvapaata lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä.
3 mom.
Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.
Soveltamisohje
Soveltamisohje tulospalkkiosta (1 mom.–3 mom.)
Tulospalkkion perusteena olevien tavoitteiden asettaminen
Tulospalkkion perusteeksi valitaan asianomaisessa tulosyksikössä yleensä kaksi tai useampia tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan onnistumista mahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perusteeksi valittujen tavoitteiden saavuttamista tai ylittämisestä riippuu tulospalkkion maksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta päätetty.
Tavoitteet on määräajoin asetettava uudelleen ottaen huomioon tapahtunut kehitys ja sen hetkiset mahdolliset ongelmat. Tavoitteiden taso ei saa olla liian matala eikä toisaalta epärealistisen korkea.
Tarkoitus on, että sekä työntekijät/viranhaltijat että työnantaja hyötyvät tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta.
Hyötyä voi syntyä mm. työprosessien sujuvuuden lisääntymisestä, palvelun laadun parantumisesta, kustannussäästöistä, suoritemäärän muutoksista, henkilöstön osaamisen kasvamisesta tai hyödyntämisestä.
Seurantajakso
Tulospalkkion perusteena olevan seurantajakson pituus voi olla esimerkiksi vuosi, puoli vuotta tai neljännesvuosi. Mikäli seurantajakso on puoli vuotta tai pitempi, olisi henkilöstön motivoinnin kannalta perusteltua antaa henkilöstölle seurantajakson aikana väliaikatietoja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää vuoden pituista seurantajaksoa.
Henkilöstön osallistuminen asian valmisteluun
Kun tulospalkkiojärjestelmää ja tulospalkkion käyttöönottoa on alustavasti valmisteltu, asia käsitellään henkilöstön/henkilöstön edustajien kanssa. Tavoitteena on henkilöstön sitoutuminen tulokselliseen toimintaan.
Toimivaltainen viranomainen päättää mm. seuraavista tulospalkkiota koskevista asioista:
- tulosyksikön määrittely
- tulospalkkion piiriin kuuluva henkilöstö
- palkkion perusteena olevat tavoitteet
- seurantajakson pituus
- mikä osa hyödystä jaetaan henkilöstölle
- tulospalkkion enimmäismäärän määrittely
- jaetaanko palkkiot samansuuruisina vai esimerkiksi tehtäväkohtaisten palkkojen suhteessa.
- todeta, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet
- jaettavan tulospalkkioerän suuruuden
- viranhaltijan/työntekijän mahdollisesti saaman tulospalkkion suuruuden.
Henkilöstörahasto
Tulospalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahastonlain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahastolaissa (934/2010, viittausmääräys; katso KT:n yleiskirje 23/2011).
16 § Kertapalkkio
1 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Soveltamisohje
TS -palkkausjärjestelmän lähtökohdat on määritelty palkkausluvun 7 §:ssä.
Toimivaltainen viranomainen päättää kertapalkkioiden suuruudesta.
2 mom.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi.
Soveltamisohje
Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltijan/työntekijän osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla. Kertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö, tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä.
Soveltamisohje (1 ja 2 mom.)
Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksen mukaista selvittää yhteisesti henkilöstön kanssa. Kertapalkkion luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen kanssa (katso pääsopimuksen 14 §).
17 § Oikeus palkkaan
1 mom.
Kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen otetulla on oikeus saada palkka siitä alkaen, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtävän hoitamisen.
Soveltamisohje
Virantoimitus on määritelty KVTES:n I luvun 7 §:ssä. Jollei virantoimitus tai työssäolo ehdi alkaa, ei viranhaltija eikä työntekijä saa palkkaetuja (esim. kun sairastunut tai raskaana oleva ei ehdi olla päivääkään työssä.) Toimivaltainen viranomainen päättää viranhaltijan virantoimituksen alkamisesta.
Esimerkki
Viranhaltija on määräaikaisena viranhaltijana 31.3. asti. Hänet on valittu saman kunnan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ja virantoimitus on määrätty alkamaan 1.4. lukien. Viranhaltija on työkyvytön 1.4. Hänelle maksetaan sairausajan palkka.
2 mom.
Viranhaltijan ja työntekijän oikeudet alkavat kuukauden 1. päivästä, jos
- virantoimitus määrätään alkamaan mainittuna päivänä tai
- työntekijä otetaan työsopimuksella palvelukseen mainitusta päivästä alkaen joka on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka ei ole säännönmukainen työpäivä, ja jos
- virkaan tai tehtävään valittu on mainitun päivän jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä aloittanut virantoimituksen tai tehtävän hoitamisen ja
- virkaa aiemmin hoitanut ei ollut mainittuina päivinä virantoimituksessa tai nämä päivät eivät kuuluneet edellisen työntekijän työsuhteeseen.
3 mom.
Jos viranhaltija tai työntekijä on ilman pätevää syytä jäänyt pois työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.
4 mom.
Palvelussuhteen päättyessä viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan palkka
- palvelussuhteen päättymispäivään asti mainittu päivä mukaan luettuna ja
- kuolinpäivään asti perimättä takaisin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa,
jollei TS-17:stä muuta johdu.
18 § Varsinainen palkka
Varsinaiseen palkkaan kuuluvat
- tehtäväkohtainen palkka,
- henkilökohtainen lisä,
- ammattialalisä,
- syrjäseutulisä,
- erillislisä,
- luottamusmieskorvaus,
- työsuojeluvaltuutetun korvaus ja
- luontoissuoritus.
Soveltamisohje
Varsinaiseen palkkaan eivät kuulu tulospalkkio, työaikakorvaukset (esim. lisä- ja ylityökorvaus) ja kustannusten korvaus.
Varsinainen palkka maksetaan mm. sairaus- ja vuosiloman sekä äitiysvapaan ajalta.
19 § Palkanmaksu
1 mom.
Viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei
- TS-17:ssä ole toisin määrätty,
- palkan suoritusperusteista muuta johdu tai
- toimivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksusta toisin määrää.
2 mom.
Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä. Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan myös virkasuhteen päättyessä maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, maksetaan se viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Palkka maksetaan viranhaltijan ja työntekijän osoittamalle rahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työsopimuslain 2 luvun 16 §:n mukaisesta pakottavasta syystä (viittausmääräys).
Soveltamisohje
Työntekijän palkka on maksettava työsuhteen päättyessä, ellei hänen kanssaan ole toisin sovittu (työsopimuslaki). Jos maksu viivästyy, työnantaja voi joutua maksamaan odotusajan palkkaa (työsopimuslaki). Säännökset odotusajan palkasta koskevat työntekijöitä, mutta eivät viranhaltijoita. Viranhaltijan palkka ja työaikamääräyksiin perustuvat palkanlisät ja korvaukset tulee pyrkiä maksamaan viivytyksettä virkasuhteen päättyessä. Jos lisät ja korvaukset yms. eivät ole selvillä virkasuhteen päättyessä, tätä varten tulee olla käytettävissä kohtuullinen selvitys- ja laskenta-aika. Työaikamääräyksiin perustuvien palkanlisien ja korvausten maksuajankohdista määrätään ao. erityismääräyksillä.
3 mom.
Työnantajan on annettava viranhaltijalle ja työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle ja työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.
20 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
1 mom.
Osalta kalenterikuukautta maksetaan palkka niin, että jokaista
- virantoimituspäivää kohden tai
- työnteon keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta, kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä. Muusta kuin varsinaisesta palkasta maksetaan ansaittu määrä.
Soveltamisohje
Jos esim. viranhaltijalla on palkatonta virkavapaata 28.6.–8.7., maksetaan kesäkuulta 27/30 ja heinäkuulta 23/31 viranhaltijan varsinaisesta palkasta.
2 mom.
Jäljempänä mainituissa tapauksissa viranhaltijan virantoimitusajalta ja työntekijän työssäolon ajalta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan, käyttäen jakajana
- toimistotyöajassa lukua 152.
- yleistyöajassa ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 163 ja
- keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lukua 158, jos
1
palvelussuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää,
Esimerkki
Palvelussuhde on kestänyt 10 kalenteripäivää niin, että siitä 4 päivää on ollut sairauslomaa, jolta maksetaan päiväpalkka ja varsinainen virantoimitus-/työssäoloaika jää 6 päivän pituiseksi, jolta maksetaan tuntipalkka.
Kalenterikuukauden vaihtuminen ei aiheuta palkan laskemista kuukauden osalta tuntipalkan mukaan, jos palvelussuhde kokonaisuudessaan on kestänyt tai tulee yhtäjaksoisesti kestämään enemmän kuin 12 kalenteripäivää.
2
palkkaa maksetaan enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden osalta ja palkanmaksu on keskeytynyt viranhaltijasta riippumattoman virantoimituksen keskeytymisen tai työntekijästä riippumattoman työsuorituksen estymisen vuoksi.
Esimerkki
Työntekijä on lomautettu 1.10.–16.10. ja 24.10.–31.10. Palkka maksetaan tuntipalkkana työssäolon ajalta 17.10.–23.10.
3 mom.
Jos työpäivä viranhaltijan tai työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana, vähennetään kuukausipalkasta edellä tarkoitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.
4 mom.
Osa-aikaisen tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täyttä työaikaa tekevän säännöllisellä työajalla ja kerrotaan täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.
Soveltamisohje
|
Osa-aikatyössä |
= |
osa-aikapalkka |
||
|
kk-palkan jakaja |
x |
osa-aikatyöaika |
||
|
täysi työaika |
||||
Jos osa-aikaisen viikkotyöaika toimistotyössä on esim. 25 tuntia, on kuukausipalkan (osa-aikapalkan) jakaja 103,4 (152 x 25/ 36,75 ).
21 § Saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä
Työntekijät
1 mom.
Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan säädetään työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä (viittausmääräys).
Soveltamisohje
Kuittaamista rajoittavat ulosottokaaren 4 luvun 48–53 § säännökset suojaosuudesta ym.
Viranhaltijat
2 mom.
Työnantajan oikeudesta aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan etuuden takaisinperintään ja takaisinperinnän suorittamisesta viranhaltijan palkasta säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 §:ssä (viittausmääräys).
Soveltamisohje
Palkasta suoritettavaa perintää rajoittavat ulosottokaaren 4 luvun 48–53 § säännökset suojaosuudesta ym. KvhL:n 56 §:n säännös ei koske muun kuin palvelussuhteesta johtuvan saatavan perimistä palkasta.
22 § Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta
Viranhaltijat
Jos viranhaltija on pidätetty virantoimituksesta lain säännösten nojalla, hänen palkkansa on pidätettävä virantoimituksesta pidättämisen ajalta. Jos virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily eikä viranhaltijaa tuomita lainvoimaisella tuomiolla sakko- tai vankeusrangaistukseen, viranhaltijalle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta rauennut tai menettelyssä on sovellettu rikoslain 3. luvun 4 §:n säännöksiä, pidätettyä palkkaa ei kuitenkaan makseta takaisin, mikäli viranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon tai laiminlyöntiin, että hänelle olisi voitu tuomita sakko tai vankeusrangaistus.
Soveltamisohje
Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun viranhaltija on rikoksesta epäiltynä pidätetty kuulusteluja varten tai häntä pidetään tutkintavankeudessa. Tällöin virantoimituksesta pidättäminen ei yleensä ole tarpeen, koska virantoimitus on muutenkin keskeytynyt (merkitään jälkikäteen virkavapaaksi).
Vähennys ei koske virantoimituksen pidättämisen ajalta saatuja työttömyysetuja. Viranhaltija on velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan muista ansiotuloista.
Liite 1 Kunnallisten teattereiden teknisen henkilökunnan säännöllinen työaika ja rasitelisä
1 §
Kunnallisten teattereiden teknisessä näytäntötyössä toimivien työntekijöiden säännöllinen työaika järjestetään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) III luvun 3 tai 7 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje
Teknisillä näytäntötyöntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka kokonaan tai osittain ovat näytäntöihin ja harjoituksiin sidotussa työssä ja tämän vuoksi joutuvat noudattamaan poikkeuksellista työaikaa.
2 §
KVTES:n III luvun 7 §:n mukainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa näytäntövuoden (1.8.–31.7.) aikana tai näytäntökauden (1.8–31.12. ja 1.1.–31.7.) aikana.
Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo ennakolta hyvissä ajoin koko tasoittumisajanjaksoksi, josta käy ilmi työ- ja vapaapäivät sekä työtuntien määrä.
Soveltamisohje
Työvuoroluettelon alustava suunnitelma laaditaan koko näytäntövuodeksi. Sitä tarkennetaan näytäntövuoden kuluessa siten, että työvuoroluettelo on sitova vapaapäivien osalta ainakin kolmelta viikolta.
Työvuoroluetteloa laadittaessa on vapaapäivien sijoittelussa otettava huomioon seuraavaa:
Työaikalain 31 §:n edellyttämä viikoittainen vapaa-aika on pyrittävä järjestämään aina samana viikonpäivänä.
Ainakin kerran kuukaudessa tulisi pyrkiä sijoittamaan kaksi vapaapäivää peräkkäisiksi päiviksi.
Vapaapäivien sijoittamisessa pyritään ottamaan huomioon myös näyttelijöiden ns. valtakunnalliset vapaat.
Kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaapäivät pyritään antamaan yhtäjaksoisena kesävapaana välittömästi näytäntökauden jälkeen. Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti kesävapaaseen liittyen.
3 §
Edellä 2 §:ssä mainitun tasoittumisajanjakson kuluessa tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa myös keskimääräinen viisipäiväinen työviikko.
4 §
Työntekijälle, joka on tasoittumisjakson keskimääräisen työajan lisäksi teatterissa työssä eikä työ samalla ole vuorokautista ylityötä, maksetaan työpäivän viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta työpäivän tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa.
Soveltamisohje
Ylityön määrä selvitetään näytäntövuoden päätyttyä, minkä jälkeen syntynyt ylityö korvataan joko rahakorvauksena tai annetaan vastaava vapaa.
5 §
Työpäivä voidaan jakaa kahteen osaan lyhyemmän osan ollessa vähintään kolme tuntia. Kaksiosaisen päivän työaikajaksojen välinen aika on yleensä 2 tuntia 30 minuuttia, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työntekijä voidaan velvoittaa aloittamaan työnsä aikaisintaan kymmenen tuntia edellisen työpäivän päättymisen jälkeen.
6 §
Alueellista toimintaa harjoittavan teatterin toimeenpanemalle kiertueelle osallistuvalle tekniselle näytäntötyöntekijälle maksetaan 13,62 euron suuruinen rasitelisä kultakin matkavuorokaudelta.
7 §
Muilta osin noudatetaan kulloinkin voimassa olevan KVTES:n määräyksiä.
Liite 2 Palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset
1 § Säännöllinen työaika
1 mom.
Palo- ja pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden säännöllinen työaika voi olla
- yleistyöaika (KVTES III luku 7 §),
- keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 5),
- keskeytyvä kolmivuorotyö (liite 6) tai
- keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona siten, että säännölliset palvelusvuorot jaetaan päivä- ja yövuoroihin ja päivävuoron pituus on 8 tai 9 taikka 12 tuntia ja yövuoron 16 tai 15 taikka 12 tuntia.
Soveltamisohje
Säännöllinen työaika voi perustua myös työaikalain (605/1996) nojalla annettuun poikkeuslupaan (viittausmääräys).
2 mom.
Pelastustoimen johto-, ohjaus- ja palotarkastustehtävissä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika voi edellä 1 momentissa mainittujen vaihtoehtojen lisäksi olla toimistotyöaika (KVTES III luku 8 §), jos
- kunta tai kuntayhtymä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ja
- hän ei yleensä ole velvollinen osallistumaan sammutus- ja pelastustoimintaan eikä varallaoloon.
Soveltamisohje
Tämän momentin ja 6 §:n 1 ja 2 momentin tekstimuutoksilla ei ole tarkoitettu muuttaa TS-03:n vastaavien määräysten soveltamispiiriä, vaan muutokset johtuvat pelkästään pelastuspäällystön virkanimikkeiden uudistumisesta.
2 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla
Jos täyden työpäivän vapaa-aikahyvitystä ei voida arkipyhäviikolla antaa KVTES:n III luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta arkipyhä- ja aattopäiviltä, maksetaan täyttä työaikaa tekevälle kultakin edellä tarkoitetulta arkipyhä- ja aattopäivältä
- 1 §:n 1 momentin a) kohdassa tarkoitetussa työajassa 7 tunnin 45 minuutin,
- 1 §:n 1 momentin d) kohdassa tarkoitetussa työajassa 8 tunnin ja
- 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa työajassa 7 tunnin 21 minuutin korottamaton tuntipalkka myös silloin, kun viranhaltija tai työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaan työstä vapaana tai vuosi- tai sairauslomalla taikka äitiysvapaalla.
Soveltamisohje
Poikkeusluvan mukaisessa työajassa lisätyökorvauksena maksetaan vastaavasti viikon säännöllisen keskimääräisen työajan viidesosan mukainen korottamaton tuntipalkka, jollei poikkeusluvasta muuta johdu.
3 § Ylityökorvaus
Ylityökorvaus määräytyy
- yleistyöajassa KVTES:n III luvun 17 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtien mukaan,
- poikkeusluvan mukaisessa työajassa poikkeusluvan mukaan ja
- keskimäärin 40 tunnin viikkotyöajassa siten, että ylityöstä, jota tehdään 8, 9 tai 12 tuntia ja vastaavasti 16, 15 tai 12 tuntia kestävän palvelusvuoron lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje
Poikkeusluvan mukainen työaikajärjestelmä
Poikkeusluvan mukaisissa työaikajärjestelmissä työvuorojen välisenä aikana tehty työ muodostuu yleensä ylityöksi. Jos palomies esim. kahden työvuoron välisinä vapaapäivinä kutsutaan kaksi eri kertaa työhön (6 tuntia ja toisella kertaa 4 tuntia), joka muodostuu ylityöksi, molempien työrupeamien työtunnit lasketaan yhteen (6 + 4 = 10 tuntia) ja ylityökorvaus maksetaan yhteenlasketun tuntimäärään mukaan (2 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja 8 tunnilta 100 %:lla korotettu palkka), ellei poikkeusluvassa ole toisin määrätty.
Keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaika
Viranhaltija tai työntekijä, jonka työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa, työskentelee tasoittumisjaksolle laaditun työvuoroluettelon mukaisesti myös silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken tasoittumisjakson. Ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkittyjen 8, 9, 12, 16 tai 15 tuntia kestävien palvelusvuorojen lisäksi.
Jos työnteko keskeytyy sairausloman tai muun työloman johdosta, poissaolot tasoittumisjakson aikana (vuosilomaa lukuun ottamatta) eivät aiheuta muutosta työajan tasoittumiseen tai ylitöiden määräytymiseen tasoittumisjaksolla.
Viranhaltijan tai työntekijän vaihtaessa kesken viikon työvuorosta toiseen ylityö määräytyy sen työvuoroluettelon tuntimäärän mukaan, jossa hän on työskennellyt enemmän ko. viikon aikana.
Jos viranhaltija tai työntekijä vaihtaa päivätyöstä keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaikaan tai keskimäärin 40 tunnin viikkotyöajasta päivätyöhön, määräytyy viikoittainen ylityökynnys siten kuin edellisessä kappaleessa on sanottu, eli sen työvuoroluettelon tuntimäärän mukaan, jonka mukaisesti hän on työskennellyt enemmän ko. siirtymäviikolla.
4 § Yötyökorvaus
Yötyökorvaus maksetaan 9 tunnilta, joiden aikana tehtyä työtä pidetään yötyönä.
5 § Eräiden työaikakorvausten sisällyttäminen tehtäväkohtaiseen palkkaan
Paikallisesti voidaan sopia siitä, että päätettäessä palo- ja pelastustoimen henkilöstön tehtäväkohtaisesta palkasta, erillisenä maksetut ilta-, yö-, vuoro- ja lauantaityökorvaukset sekä vapaamuotoisesta varallaolosta maksettavat korvaukset sisällytetään kiinteänä eränä tehtäväkohtaiseen palkkaan kokonaan tai osittain.
6 § Työaikakorvaukset johto- ja palotarkastustehtävissä
1 mom.
Pelastustoimen johto- ja palotarkastustehtävissä viranhaltijoille, joiden säännöllinen työaika on yleistyöaika, suoritetaan työaikakorvaukset KVTES:n III luvun 23 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.
2 mom.
Pelastustoimen johtotehtävissä viranhaltijoille, joiden säännöllinen työaika on toimistotyöaika, suoritetaan työaikakorvaukset KVTES:n III luvun 23 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti, jos kunnan tai kuntayhtymän ao. viranomainen harkitsee sen kohtuulliseksi.
Soveltamisohje
Ks. 1 §:n 2 momentin soveltamisohje
7 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
Työvuorokausi lasketaan alkavaksi 1) päivätyön, 2) aamuvuoron tai 3) poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko maanantaina päivätyön, aamuvuoron tai poikkeusluvan mukaisen työajan säännöllisenä alkamisajankohtana.
Soveltamisohje
Kolmivuorotyössä voidaan paikallisesti sopia työvuorokausi alkavaksi yövuoron säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana.
8 § Vuosiloma
Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan 7 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana.
Soveltamisohje
1 Vuosiloman antaminen
- Vuosiloman antaminen noudatettaessa poikkeusluvan mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia
Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (KVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 3 mom., pyöristäminen 6 § 5 mom.)
Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 42/24 = 1,75
|
38 vuosilomapäivää |
1,75 x 38 |
= 13,3 = 13 työvuoroa (pyöristys alaspäin) |
|
5 |
||
|
30 vuosilomapäivää |
1,75 x 30 |
= 10,5 = 11 työvuoroa (pyöristys ylöspäin) |
|
5 |
||
|
28 vuosilomapäivää |
1,75 x 28 |
= 9,8 = 10 työvuoroa (pyöristys ylöspäin) |
|
5 |
- Vuosiloman antaminen noudatettaessa 40 tunnin keskimääräistä säännöllistä viikoittaista työaikaa, jossa työvuorot on jaettu päivä- ja yövuoroihin siten, että ne muodostavat parin, jossa päivävuoron pituus on 8, 9 tai 12 tuntia ja yövuoron pituus on 16, 15 tai 12 tuntia
Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (KVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 3 mom. Vuorojen pituuden ei katsota vaihtelevan, koska ne muodostavat parin eli niiden yhteinen pituus on aina 24 tuntia. Pyöristäminen: (6 § 5 mom.).
Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät:
40/24 = 1,667
|
38 vuosilomapäivää |
1,667 x 38 |
= 12,66 = |
13 päivä- ja 13 yövuoroa (pyöristys ylöspäin) |
|
5 |
|||
|
30 vuosilomapäivää |
1,667 x 30 |
= 10,0 = |
10 päivä- ja 10 yövuoroa (ei pyöristystä) |
|
5 |
|||
|
28 vuosilomapäivää |
1,667 x 28 |
= 9,3 = |
9 päivä- ja 9 yövuoroa (pyöristys alaspäin) |
|
5 |
Vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio. Työvuorojen määrää ei voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Lisäksi on välttämätöntä, että vuosiloma-ajaksi merkitään oikea määrä kalenteripäiviä. Tämä on välttämätöntä mm. sen vuoksi, että säännölliseen työaikaan sisältyvät työaikalisät saadaan lasketuksi vuosilomapalkkaa korotettaessa. Samoin on tarpeen tietää henkilön todellinen vuosiloma-aika.
Kalenteripäiviä tulee sisällyttää vuosilomaan lomaoikeuden perusteella seuraavasti:
|
38 vuosilomapäivää |
= |
52 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *) |
|
30 vuosilomapäivää |
= |
42 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *) |
|
28 vuosilomapäivää |
= |
38 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *) |
*) Vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson ma–pe päiville sattuvat arkipyhät.
2 Vuosiloman säästäminen
Vuosiloman säästämisestä on määräykset KVTES:n 12 §:ssä. Yleistyöajasta poikkeavia paloalan työaikajärjestelyjä käytettäessä on otettava huomioon seuraavaa:
a) Poikkeusluvan mukainen työaika
Poikkeusluvan mukaista säännöllistä työaikaa käytettäessä keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.
Vuosilomasta voidaan säästää 5 työvuoroa ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 työvuoroa. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduleista, joissa 24 tunnin työvuoroa seuraa 3 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan työvuoroon sisällytettävä myös 3 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Siten lomasta voidaan säästää enintään 8 ´ 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.
Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduleina.
b) Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 40 tuntia
Keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika voi olla 40 tuntia siten, että työvuorot on jaettu päivä- ja yövuoroihin. Päivä- ja yövuorot muodostavat tällöin parin, jossa päivävuoron pituus on 8, 9 tai 12 tuntia ja yövuoron pituus 16,15 tai 12 tuntia.
Vuosilomasta voidaan säästää 5 yö- ja päivävuoron yhdistelmää ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 yö- ja päivävuoron yhdistelmää. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduleista, joissa yö- ja päivävuoron lisäksi on 2 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan yö- ja päivävuoroon sisällytettävä myös 2 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Lomasta voidaan siten säästää enintään 8 * 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.
Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduleina.
3 Lisäohjeita
Edellä esitetyissä tapauksissa myös vuosilomapalkkaa korottavat työaikalisät siirtyvät maksettaviksi myöhemmin säästövapaita pidettäessä.
Liite 3 Pelastuslaitosten pelastussukeltajien sukellusraha
1 § Harjoitussukellus
1 mom.
Jos pelastussukeltaja tekee harjoitussukelluksen työnantajan määräyksestä ja valvonnassa, maksetaan hänelle kultakin harjoituskerralta erillinen yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen sukellusraha.
2 mom.
Jos pelastussukeltaja määrätään harjoituksiin vapaa-aikanaan, maksetaan hänelle edellä 1 momentissa mainitun korvauksen lisäksi KVTES:n mukainen ylityökorvaus. Ylityökorvaukseen oikeuttava aika alkaa harjoitukseen valmistautumisesta paloasemalla tai muussa sovitussa paikassa ja päättyy, kun on saavuttu takaisin paloasemalle tai muuhun sovittuun paikkaan.
2 § Hälytyssukellus
1 mom.
Jos pelastussukeltaja tekee hälytyssukelluksen, maksetaan kultakin hälytyskerralta kaksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.
2 mom.
Jos pelastussukeltaja määrätään tekemään hälytyssukellusta vapaa-aikanaan, maksetaan hänelle edellä 1 momentissa mainitun korvauksen lisäksi KVTES:n mukainen ylityökorvaus.
3 § Vaikea sukellustehtävä
1 mom.
Jos pelastussukeltaja tekee vaikean sukellustehtävän, maksetaan kultakin sukelluskerralta yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen korvaus edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettujen korvausten lisäksi.
2 mom.
Vaikea sukellustehtävä on esimerkiksi sukellus yli 10 m:n syvyyteen, sukellus pimeän aikana, sukellus jään alle ja muu erittäin vaarallinen sukellustehtävä.
Liite 4 Satamahenkilökunnan työaikajärjestelyt ja niihin liittyvät korvaukset
1 §
Työaikalain 6 §:n alaisten kuntien satamissa työskentelevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työaika voidaan järjestää kaksi- tai kolmivuorotyöksi tai työaikalain nojalla annetun poikkeusluvan mukaiseksi vuorotyöksi, jos palvelujen tarjoaminen sataman käyttäjille niin vaatii. Vuorotyötä käytettäessä tulee eri vuorojen vahvuus järjestää niin, että se on oikeassa suhteessa kunkin vuoron työmäärään nähden.
2 §
Järjestettäessä työtä vuorotyöksi vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua, jollei muiden satamassa työskentelevien työntekijöiden työaikajärjestelyt huomioon ottaen paikallisesti toisin sovita esimerkiksi työvuorojen osittaisen päällekkäisyyden tai muun sellaisen seikan vuoksi.
3 §
Säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäispituus on yleensä enintään 8 tuntia, ellei erityisolosuhteiden vuoksi paikallisesti toisin sovita.
4 §
1 mom.
Edellä 1 §:ssä tarkoitettua vuorotyötä tekeville maksetaan päivävuorossa tehdystä työstä 5 %:n suuruista satamalisää.
2 mom.
Edellä 1 §:ssä tarkoitettua vuorotyötä tekeville maksetaan ilta- ja yövuorossa tehdystä työstä 15 %:n suuruista satamalisää KVTES:n määräysten mukaisen vuorotyökorvauksen lisäksi.
5 §
Tässä liitteessä sovituilla järjestelyillä ei huononneta aikaisemmin paikallisesti toteutettuja parempia etuja.
Liite 5 Keskeytymätön kolmivuorotyö
1 § Soveltamisala ja säännöllinen työaika
Tämän liitteen määräyksiä sovelletaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyyn työhön, jota suoritetaan kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä ja jossa työvuoron ja vuorokauden säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona ja jossa työvuorot säännöllisesti vaihtuvat ja määräajoin muuttuvat.
Soveltamisohje
Tarkoituksenmukaisin vuoden pituinen työajan tasoittumisjakso on 1.5.–30.4., koska vuosiloma tulee antaa ajalla 2.5.–30.4. ja vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan.
2 § Vuosityöaika
1 mom.
Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti:
Vuosilomaoikeus Vuosityöaika
28 vuosilomapäivää 1678,4 tuntia = 209,8 työvuoroa
30 vuosilomapäivää 1664,0 tuntia = 208,0 työvuoroa
38 vuosilomapäivää 1606,4 tuntia = 200,8 työvuoroa
2 mom.
Jos vuosiloman pituus ylittää tai alittaa edellä mainitut vuosiloman pituudet, vuotuinen työaika on kutakin ylittävää vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia edellä mainittuja vuosityöaikoja lyhyempi ja vastaavasti alittavaa vuosilomapäivää kohden 7,2 tuntia pitempi.
3 mom.
Työaika tasoittuu edellä mainittuihin vuosityöaikoihin viidessä vuodessa.
4 mom.
Vuosityöajat koskevat vain koko tasoittumisjakson keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä.
3 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen
Työvuorokausi alkaa aamuvuoron alkaessa ja työviikko maanantaina aamuvuoron alkaessa.
4 § 5-vuorojärjestelmä
1 mom.
Keskimäärin 36 tunnin viikoittainen työaika toteutetaan 5-vuorojärjestelmällä, tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää.
2 mom.
Viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan viikoittaisen vapaa-ajan ja viikon toisen vapaapäivän lisäksi seitsemää säännöllisenä työnä tehtyä työvuoroa kohden yksi ylimääräinen (8 tunnin) vapaapäivä työajan tasaamiseksi keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuoden aikana. Viikoittainen vapaa-aika, viikon toinen vapaapäivä ja ylimääräinen vapaapäivä on sisällytettävä vuosittain laadittavaan 5-vuorojärjestelmään.
3 mom.
Tasoittumisjakson aikana tilapäisesti keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevalle viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan ylimääräisiä vapaapäiviä edellä 2 momentissa sanotuin tavoin. Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdista sovitaan paikallisesti.
Soveltamisohje
5-vuorojärjestelmässä yhtä työtä hoitaa viisi henkilöä. Heistä kolme on työssä vuorokauden aikana ja kahdella on vapaapäivä.
Vuosilomat kiertävät.
5-vuorojärjestelmä rakentuu seuraavaan työtuntilaskelmaan:
Mikäli laitos käy koko vuoden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, vuotuinen käyntiaika on
365 x 24 tuntia = 8760 tuntia
5-vuorojärjestelmässä yhden vuoron vuotuinen työaika on
8760 tuntia : 5 = 1752 tuntia eli 219 työvuoroa
Koska koko tasoittumisjakson keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevälle viranhaltijalle tai työntekijälle on sovittu vuosiloman pituudesta riippuva vuosityöaika, merkitään esimerkiksi työntekijälle, jonka vuosilomaoikeus on 30 työpäivää ja vuotuinen työaika 1664 tuntia työvuoroluetteloon työvuoron sijaan vapaata seuraavasti:
1752 – 1664 = 88 tuntia = 11 vapaapäivää eli vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 11 = 208 työvuoroa.
Vastaavasti, jos vuosityöaika on 1678,4 tuntia tai 1606,4 tuntia, vapaapäiviä merkitään seuraavasti:
1752 – 1678,4 = 73,6 tuntia. 72 tuntia = 9 vapaapäivää, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 9 = 210 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan viiden vuoden kuluessa.
1752 – 1606,4 = 145,6 tuntia. 18 vapaapäivää = 144 tuntia, joten vuotuinen työvelvoite on yhteensä 219 – 18 = 201 työvuoroa. Jäljelle jäävä 1,6 tunnin vapaavelka tasoitetaan 5 vuoden kuluessa.
Työvuoroluettelo laaditaan käyttäen 20 vuorokauden jaksoja. Kussakin jaksossa on 12 työvuoroa sekä 8 vapaapäivää. Näin laaditussa työvuoroluettelossa tulee kunkin työntekijän viikoittaiseksi keskimääräiseksi työajaksi 33,6 tuntia, joka saadaan kun viikon käyntitunnit jaetaan työntekijöiden lukumäärällä eli 168 : 5 = 33,6 tuntia. Koska viikon keskimääräisen säännöllisen työajan tulee olla 36 tuntia jää keskimääräiseksi työntekijäkohtaiseksi "työvelaksi" 2,4 tuntia viikossa. Edellä mainitun vuoksi vuosilomat sijoitetaan työvuoroluetteloon sekä työvuorojen että vapaapäivien päälle siten, että vuotuiset työajat toteutuvat. Vuotuisen työajan tasoittumiseksi saattaa olla tarpeen teettää täytevuoroja.
Keskeytymättömän kolmivuorotyön yleiset edellytykset täyttävät muunkinlaiset työvuoroluettelot ovat mahdollisia.
Mikäli henkilö siirtyy pysyvästi kesken tasoittumisjakson muuhun työaikamuotoon tai palvelussuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, työajan vajaus teetetään täytevuoroina ja pitämättömät vapaapäivät pyritään antamaan ennen työaikamuodon vaihtumista tai palvelussuhteen päättymistä. Mikäli pitämättömiä vapaapäiviä ei voida antaa, maksetaan korvauksena 11 §:n mukaan laskettu 8 tunnin tuntipalkka kultakin pitämättömältä vapaapäivältä.
5 § Työajan veroiset poissaolot
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan vuosilomaa lukuun ottamatta sellaiset poissaolopäivät, joilta viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus palkkaan sekä kerrallaan enintään 7 kalenteripäivän pituiset työnantajan luvalla pidetyt palkattomat poissaolopäivät.
6 § Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan
Vuosityöaikaa pidennetään 1 työvuorolla (8 tunnilla) jokaista muussa työaikamuodossa työskenneltyä 136 tuntia kohti.
Soveltamisohje
Määräys koskee esimerkiksi tilannetta, jossa pääsääntöisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä siirtyy tilapäisesti seisokin vuoksi tekemään yleistyöaikaa (päivätyöhön). Tilapäisen siirron ajan noudatetaan yleistyöaikamääräyksiä esimerkiksi työaikakorvauksiin.
Kun muussa työaikamuodossa on työskennelty vähintään 272 tuntia, vuosityöaikaa pidennetään 16 tunnilla.
7 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt
1 mom.
Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä vuosityöaikaa, vaan kultakin edellä mainitulta päivältä maksetaan 4,7 tunnin korottamaton tuntipalkka myös silloin, kun viranhaltija tai työntekijä on ollut mainittuna arkipyhänä työvuoroluettelon mukaan työstä vapaana edellyttäen, että arkipyhäviikon säännöllinen työaika on täysimääräinen.
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon säännöllinen työaika katsotaan täysimääräiseksi myös silloin, kun se on jäänyt vajaaksi vuosiloman, palkallisen äitiysvapaan tai palkallisen sairausloman vuoksi.
2 mom.
Mikäli se laitoksen toiminnan kannalta kuitenkin on tarkoituksenmukaista, voidaan vaihtoehtoisesti antaa 1 momentissa tarkoitettu päivä vapaana. Tällöin ei 1 momentissa tarkoitettua rahakorvausta makseta.
8 § Aattokorvaus
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa–aika.
9 § Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen
Vuorokautinen ylityö
1 mom.
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia.
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % korotettu tuntipalkka ja 100 % korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta. Korvaukset voidaan suorittaa myös antamalla vastaava vapaa-aika.
Viikoittainen ylityö
2 mom.
Viikoittaista ylityötä voi muodostua vain, mikäli keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä vaihtaa kesken viikkoa pysyvästi vuorosta toiseen tai mikäli työaikamuoto muuttuu kesken viikkoa kolmivuorotyöstä päivätyöhön (muuhun työaikamuotoon) tai päinvastoin. Viikoittaista ylityötä on tällöin työ, joka ylittää sen työvuoroluettelon mukaisen viikkotuntimäärän, jonka mukaan viranhaltija tai työntekijä on tällaisen viikon aikana työskennellyt eniten ja joka ei ole vuorokautista ylityötä.
Viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % korotettu tuntipalkka ja 100 % korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta. Korvaukset voidaan suorittaa myös antamalla vastaava vapaa-aika.
Esimerkki
Lomittaja, joka on työskennellyt työviikolla 4 päivänä (ma–to) yleistyöajassa sekä lomittanut yhden iltavuoron perjantaina kolmivuorotyössä, tekee vapaapäivänä (la) työtä klo 15.00–7.00.
Lomittaja on työskennellyt enemmän yleistyöajan työvuoroluettelon mukaisesti, joten viikoittaisen ylityön raja on 38,75 t. Yhteensä työtunteja on 56, joista vapaapäivänä tehtyä vuorokautista ylityötä klo 23–07 on 8 t (100 %). 38,75 t on säännöllistä työaikaa. Viikoittaista ylityötä on syntynyt 9,25 t, 1,25 t perjantaina ja 8 t lauantaina (5 t 50 % ja 4,25 t 100 %).
Perjantaina ja lauantaina työskentely kolmivuorotyössä korvataan vuorotyömääräysten mukaan, iltavuorossa klo 15–23 maksetaan iltavuorolisä ja yövuorossa klo 23–07 yövuorolisä, jotka sisältyvät työsuhteisen työntekijän tuntipalkkaan, josta lasketaan ylityökorvaus (11 § 2 mom.). Tuntipalkan jakajaluku on 158 (11 § 1 mom.).
Vuoroylityö
3 mom.
Vuoroylityötä on työ, jota tehdään tasoittumisjakson aikana vuorolisätyön lisäksi ja joka ei ole vuorokautista eikä viikoittaista ylityötä.
Vuoroylityöstä maksetaan 100 % korotettu tuntipalkka. Korvaus voidaan suorittaa myös antamalla vastaava vapaa-aika.
Soveltamisohje
Osan tasoittumisjaksoa (1.5.–30.4.) keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän vuoroylityökynnys on myös 104 tuntia tasoittumisjakson aikana.
Vuorolisätyö
4 mom.
Vuorolisätyötä ovat työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinä tehdyt työtunnit, joita ei ole ennalta merkitty täytevuoroiksi ja jotka eivät ylitä 104 tuntia tasoittumisjakson kuluessa eivätkä ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä.
Vuorolisätyöajalta maksetaan 65 % korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
Esimerkki
Kolmivuorotyötä tekevä työskentelee vapaapäivänään lauantaina klo 15–07. Ensimmäiset 8 tuntia ovat vuorolisätyötä (65 %) ja seuraavat 8 tuntia vuorokautista ylityötä (2 t 50 % ja 6 t 100 %). Iltavuorossa klo 15–23 maksetaan iltavuorolisä ja yövuorossa klo 23–07 yövuorolisä, jotka sisältyvät työsuhteisen työntekijän tuntipalkkaan, josta lasketaan ylityökorvaus ja sunnuntaityökorvaus (klo 18–07).
10 § Työvuoroluettelo
1 mom.
Työvuoroluetteloa on noudatettava, jollei ole perusteltua syytä sen muuttamiseen. Muutokseen on pyrittävä mikäli mahdollista hankkimaan asianomaisen viranhaltijan tai työntekijän suostumus ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vuorolisätyöksi ei ole perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiselle.
2 mom.
Jos viranhaltija tai työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saapua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian saatettava asia esimiehensä tietoon. Työvuorosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut viranhaltija tai työntekijä.
11 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja niiden suorittamisajankohta
Tuntipalkan laskeminen
1 mom.
Yli-, lisä-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, vuoroylityön, vuorolisätyön ja pitämättömiltä vapaapäiviltä maksettavan rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 158.
2 mom.
Vuorotyölisänä maksetaan iltavuorosta 15 %:n ja yövuorosta 30 %:n suuruinen 1 momentin mukaan laskettu rahakorvaus.
Työntekijät
Työntekijän vuorotyölisä lasketaan mukaan tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 %, 65 % tai 100 %, mikäli ylityötä, vuoroylityötä, vuorolisätyötä tai sunnuntaityötä suoritetaan sellaisena ajankohtana, jolta maksetaan vuorotyölisää.
Korvausten suorittamisajankohta
3 mom.
Korvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.
12 § Vuosiloma
1 mom.
Viranhaltija tai työntekijä, joka työskentelee pysyvästi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jonka työaika määräytyy vuosityöaikana, ansaitsee täysimääräisen vuosiloman.
2 mom.
Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan edellä 3 §:ssä tarkoitettuna ajankohtana.
3 mom.
Paikallisesti voidaan sopia luottamusmiehen kanssa siitä, että vuosiloma merkitään alkavaksi vasta yövuoron päättymistä seuraavan työvuorokauden alusta.
4 mom.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koko tasoittumisjakson työskentelevien viranhaltijoiden tai työntekijöiden vuosilomapäiviksi luetaan työpäivien lisäksi tarpeellinen määrä vapaapäiviä, jotta vuosityöaika voidaan tasata edellä 2 §:ssä määrätyn mukaiseksi. Tällöin voidaan poiketa KVTES:n vuosilomaluvun 7 §:n vuosiloman ajankohdan määräämistä ja yhdenjaksoisuutta koskevista 2, 3 ja 4 momentin määräyksistä kuitenkin siten, että vuosilomasta 20 vuosilomapäivää on sijoitettava lomakauteen ja vuosiloma annetaan yhdenjakoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 10 vuosilomapäivää ylittävää osaa vuosilomasta pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.
13 § KVTES:n työaikaluvun määräysten soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä liitteessä on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sovellettavasta työajasta määrätty, noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun määräyksiä.
Liite 6 Keskeytyvä kolmivuorotyö
TS-sopijaosapuolten selvitysten mukaan keskeytyvä kolmivuorotyö ei ole käytössä TS-soveltamisalalla eikä sitä koskevia määräyksiä ole tästä syystä enää otettu TS-17 sopimuskirjaan. Keskeytyvää kolmivuorotyötä koskevat määräykset ovat kuitenkin edelleen osa TS-17:a ja sopimusteksti löytyy tarvittaessa TS-10:n liitteestä 6.
TS-opas
Johdanto
TS-oppaan tarkoituksena on toimia apu- ja koulutusmateriaalina kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen soveltamisessa ja tulkinnassa. TS-opas ei kuitenkaan ole virka- tai työehtosopimus eikä TS:n osa. Sopimusoikeudellisesti sitovat tekstit on kirjattu itse sopimukseen tai sopimustekstien yhteydessä oleviin soveltamisohjeisiin. Kunnalla tarkoitetaan jäljempänä myös kuntayhtymää ja työntekijällä myös viranhaltijaa ellei tekstistä muuta johdu.
TS-oppaan keskeisenä sisältönä on sopimuskohdittain etenevä TS-käytäntöjen kuvaus pyrkimyksenä tuoda esiin TS-sopijaosapuolten tarkoitus erilaisissa tilanteissa. TS-oppaaseen on myös otettu esimerkkejä sopimustekstien selkeyttämiseksi.
Lisäksi TS-oppaaseen on otettu sopimuksen soveltajan työtä helpottamaan mm. tekstejä aikaisemmista, vielä erityistilanteissa sovellettavista sopimusmääräyksistä ja yleiskirjeistä.
TS-opas on laadittu yhteistyössä TS-sopijaosapuolten kesken.
Tekstissä käytettyjä lyhenteitä:
AL ammattialalisä
EL erillislisä
HL henkilökohtainen lisä
KT KT Kuntatyönantajat
KVTES kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus
TKP tehtäväkohtainen palkka
TS kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus
TS:n rakenne
1 Allekirjoituspöytäkirja
Kertaluontoiset kyseiseen sopimuskierrokseen liittyvät asiat:
- viittaukset muihin sopimuksiin (esim. matkakustannukset)
- TS:n voimassaoloaika
- TS:n mukaiset palkantarkistukset
- TS:n valtakunnalliset työryhmät
2 Yleinen osa
TS:n yleiseen osaan on otettu määräykset sen ja muiden kunnallisten sopimusten kytkennöistä kuten
- soveltamisalasta,
- viittaukset KVTES:iin ja kunnalliseen pääsopimukseen,
- määräys tuntipalkkaisten (TTES) työskentelyyn liittyvän viranhaltijan ja työntekijän työaikajärjestelyistä ja
- viittaukset edelleen noudatettaviin vanhojen määräysten mukaisiin palvelussuhteen ehtoihin.
3 Palkkausluku
TS:n keskeinen osa, joka sisältää palkkausjärjestelmän perusteet ja siihen liittyvät määräykset.
4 Liitteet 1–6
Muutos TS-oppaaseen 1.1.2015 lukien
TS-osapuolet
A Keskustaso
Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukset tehdään TS-sopijaosapuolten KT:n ja TS-sopijajärjestöjen välillä.
TS-sopijajärjestöjä ovat:
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry ja
Kunta-alan unioni ry
TS-työryhmä
Keskeisenä neuvotteluelimenä ja toisaalta pysyväisluonteisena työryhmänä toimii KT:n ja TS-sopijajärjestöjen edustajista muodostettu TS-työryhmä.
B Paikallistaso
TS-kehittämistyöryhmä
Kunnassa tulee olla TS-kehittämistyöryhmä, jossa ovat edustettuna kunta ja TS-sopijajärjestöjen paikallisyhdistykset, valtakunnalliset liittotason alayhdistykset tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistykset.
Käytännössä on hyväksytty myös järjestely, jossa TS-kehittämistyöryhmänä toimii useita sopimusaloja käsittelevän VES/TES-neuvotteluryhmän osa, jossa vain TS-sopijajärjestöt ovat edustettuina.
KoHo ry:llä on paikallisessa TS-kehittämistyöryhmässä yksi paikka niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa sillä on aluepelastuslaitoksissa edustettavia TS-soveltamisalalla.
TS-kehittämistyöryhmässä kuntaa edustavat kunnan valitsemat jäsenet.
Alayhdistystä edustaa sen valtuuttama henkilö. Jos em. TS-sopijajärjestöllä ei ole paikallista rekisteröityä alayhdistystä, neuvottelut käydään em. järjestön valtuuttaman henkilön kanssa, joka voi olla esimerkiksi pääluottamusmies tai luottamusmies.
Tehtävät
TS-kehittämistyöryhmä käsittelee osaltaan TS:n mukaista tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää koskevat arviointijärjestelmät (jäljempänä TKP/HL:n arviointijärjestelmät) ennen niiden vahvistamista kunnan päätöksentekoelimissä.
TS-kehittämistyöryhmä seuraa TKP:n ja HL:n arviointijärjestelmien maksamisen toimivuutta kunnassa ja tekee tarvittaessa niihin liittyviä kehittämis- ja muutosehdotuksia kunnalle.
TS-kehittämistyöryhmä voi käsitellä myös muita yhdessä
tarpeelliseksi katsomiaan TS:n palkkausmääräysten kehittämiseen liittyviä asioita kuten esimerkiksi TS-soveltamisalan yleistä paikallisen tason palkkakehitystä.
Työskentelytavat
Neuvottelut käydään kaikkien osapuolten luottamuksellisina yhteisneuvotteluina. Käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa.
Tehdyistä päätöksistä tiedotetaan kaikille osapuolille ja kaikille kunnan TS-soveltamisalan organisaatiossa työskenteleville TS-kehittämistyöryhmässä parhaaksi todetulla tavalla.
TS-kehittämistyöryhmän asiantuntemusta voidaan parhaiten lisätä työryhmän yhteiskoulutuksella.
Päätöksenteko
TKP:n ja HL:n määrittämistä koskevia arviointijärjestelmiä käsiteltäessä asiasta tulee neuvotella ja pyrkiä yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, ei asian käsittelyä voi siksi jättää kesken, vaan kunnan tulee viime kädessä tehdä asiaa koskeva päätös ja panna se täytäntöön.
Arviointijärjestelmät tehdään TS:n puitteissa eikä kyse ole paikallisen virka- ja työehtosopimuksen solmimisesta, ellei joiltain osin haluta nimenomaisesti poiketa virka- ja työehtosopimusmääräyksistä paikallisen sopimisoikeuden puitteissa.
Palkkatiedot
TS-soveltamisalan palkkojen kehitykseen liittyvät tiedot tulee kunnan tarpeelliseksi katsomiltaan osin saattaa TS-kehittämistyöryhmän käyttöön lain säännösten ja virka- ja työehtosopimusmääräysten sallimissa rajoissa.
TS-tulkintaohjeita ja esimerkkejä luvuittain
Tämän otsikon alle on koottu eräitä TS:n soveltamisen yhteydessä esiin tulleita soveltamiskäytäntöjä ja -esimerkkejä.
TS:n allekirjoituspöytäkirjan mahdolliset soveltamisohjeet lähetetään erikseen sopimuskausittain KT:n yleiskirjeellä, eikä niitä käsitellä tässä oppaassa. Allekirjoituspöytäkirjan rakennetta ja pääsisältöä on selostettu edellä TS-oppaan rakenneosiossa.
I luku yleinen osa
TS:n yleisessä osassa on määräykset sen soveltamisalasta ja toisaalta viittausmääräykset muiden kunnallisten virka- ja työehtosopimusten (lähinnä KVTES:n) tiettyjen määräysten noudattamisesta.
TS:n yleisessä osassa määritellään myös kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitetun paikallisen sopimisoikeuden rajat sekä sopimuskauden alussa voimaantulevan TS:n ja sopimuskauden päättyessä voimassa olleiden palvelussuhteiden ehtojen välinen suhde.
Paikallinen sopiminen soveltamisalasta
TS:n 2 §:n mukaisesta soveltamisalasta voidaan TS:n 5 §:n 2 momentin perusteella poiketa paikallisella sopimuksella ainoastaan keskustason TS-sopijaosapuolten (TS-työryhmän) suostumuksella.
II luku palkkaus
Palkkausjärjestelmä
Palkkausjärjestelmä on kunnan ja kuntayhtymän strategisen johtamisen eräs keskeinen väline. Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan eri tarkoituksia palvelevista palkan osista muodostuvaa kokonaisuutta.
Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta* (Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunnalliset pääsopijajärjestöt ovat yhdessä hyväksyneet tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskevan suosituksen)* kannustamalla henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palvelujen ja palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisen palkan avulla paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisesti noudattamalla periaatetta: sama palkka samasta tai vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.
TS:n soveltamisalalla kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava TS:n palkkausluvun mukainen paikallinen palkkausjärjestelmä. Paikallista palkkausjärjestelmää pitää soveltaa yhtenäisesti kaikkiin työntekijöihin ja viranhaltijoihin koko TS:n soveltamisalalla ja kaikilla organisaatiotasoilla.
TS:n palkkausluku sisältää palkkausjärjestelmän kuvauksen ja palkan määräytymistä koskevat määräykset.
Keskeiset palkan osat (7 §:n 2 momentti)
Palkkaa maksetaan
- tehtäväkohtaisena palkkana tehtävien vaativuuden perusteella,
- henkilökohtaisena lisänä työssä onnistumisen perusteella ja ammattialalisänä,
- tulospalkkiona palvelutuotannon tuloksellisuuden todetun parantumisen perusteella sekä
- sopimuksen ja sen liitteiden mukaisina lisinä ja palkkioina sekä työaikakorvauksina.
TKP:n ja HL:n arviointijärjestelmät
TS:n 7 §:n 1 momentti edellyttää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien vahvistamista.
Maksettavat palkat eivät voi perustua TS-95 täytäntöönpanon yhteydessä TS-palkoiksi muunnettuihin KVTES-palkkoihin, vaan vahvistettuun TKP:n ja HL:n arviointijärjestelmään ja niistä johdettuihin tehtäväkohtaiseen palkkaan ja henkilökohtaiseen lisään.
Paikallisen palkkausjärjestelmän on oltava ajantasaisena sen piiriin kuuluvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden saatavilla kirjallisena tai sähköisenä.
TKP:n määräytyminen (9 §)
Viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtainen palkka määritetään paikallisen TKP:n arviointijärjestelmän mukaisesti.
Arviointijärjestelmän on perustuttava 9 §:n 1 momentissa lueteltuihin kahdeksaan vaativuustekijään (ns. tähtitekijät), joiden avulla kuvataan työn edellyttämää osaamista, työn vaikuttavuutta ja työn kuormittavuutta. Vaativuustekijöiden painoarvo arviointijärjestelmässä on kuitenkin paikallisessa harkinnassa. Ei myöskään ole estettä TS:n vaativuustekijöiden eriyttämiselle erilaisiksi kokonaisuuksiksi, kunhan vaaditut kahdeksan vaativuustekijää löytyvät järjestelmästä.
Paikallinen arviointijärjestelmä ei saa perustua TS 8 §:n mukaisiin palkkaryhmäkohtaisiin vähimmäispalkkoihin eikä vähimmäispalkkaa siten saa käyttää paikallisen arviointijärjestelmän osana. TKP voi näin käytännössä muodostua korkeammaksi kuin ylemmän palkkaryhmän vähimmäispalkka. Eri asia on, että työnantajan on vahvistettava jokaiselle työntekijälle TS:n mukainen palkkaryhmä ja huolehdittava siitä, ettei ko. palkkaryhmän tehtäväkohtaista vähimmäispalkkaa aliteta.
Tehtävien keskinäistä vaativuutta ja tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä käytettävää menetelmää kehitettäessä ohjenuorana käytettävä malli kannattaa valita teknisen sopimuksen soveltamisalan koon ja henkilöstöhallinnon voimavarojen mukaan. Arviointimenetelmän on joka tapauksessa syytä olla helposti hallittava, ymmärrettävä ja tarkistettavissa. Tehtävän vaativuutta mittaavia arviointimenetelmiä ovat muun muassa kokonaisarviointimenetelmä, tasoihin perustuva menetelmä ja analyyttinen menetelmä. Olipa arviointimenetelmä mikä tahansa, sen tulee perustua TS:n 9 §:n 1 momentin vaativuustekijöihin.
TS:n palkkausmääräykset lähtevät siitä, että arviointijärjestelmän ja maksettavan palkan välillä on riittävä yhteys. Sinänsä esim. summaarisen kokonaisarviointijärjestelmän käyttäminen on mahdollinen, mutta arviointijärjestelmästä on käytävä selville, miten TS:n vaativuustekijät on otettu huomioon TKP:n määrittämisessä.
TS- sopijaosapuolet pitävät selkeänä arviointijärjestelmää, joka muodostuu
- tehtäväkuvauksista,
- tehtävän vaativuuden mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä,
- tehtäväkuvauksen kytkemisestä vaativuuden arviointimenetelmään (miten tehtäväkuvauksesta johdetaan arviointimenetelmän avulla tehtävän vaativuuden taso),
- tehtävän vaativuuden arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan (miten todetusta tehtävän vaativuuden tasosta johdetaan euromääräinen tehtäväkohtainen palkka) sekä
- koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.
Tehtäväkuvaus
TKP:n määrittämisen lähtökohtana on ajan tasalla oleva kirjallinen, esimerkiksi tämän oppaan lopussa olevan lomakemallin mukainen tehtäväkuvaus, jonka on perustuttava vahvistettuun TKP:n arviointijärjestelmään.
Tehtäväkuvausten tarkoituksena on kuvata, millaisina tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat TS:n 9 §:n 1 momentissa luetellut kahdeksan tähdellä merkittyä vaativuustekijää ilmenevät todellisessa toiminnassa riippumatta siitä, kuka tehtävää kulloinkin hoitaa. Tehtäväkuvaus on laadittava siten, että sen rakenteessa otetaan huomioon mainitut vaativuustekijät ja paikallinen arviointijärjestelmä.
Tehtäväkuvausten on oltava vertailukelpoisia keskenään ja niiden on tehtävä mahdolliseksi tehtävien vaativuuden vertailu TS:n soveltamisalalla. Tehtävien sisältö on kuvattava niin, että ulkopuolinenkin ymmärtää, mitä työssä tehdään.
Tehtäväkuvausten on oltava ajan tasalla. Jos työntekijän tai viranhaltijan tehtävät muuttuvat, tehtäväkuvausta pitää muuttaa muutosta vastaavasti.
Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Tehtäväkuvausta muutettaessa on otettava huomioon työsopimuksella sovitut tehtävät ja toisaalta virantoimitusvelvollisuuden muuttamista koskevat säännökset ja määräykset.
Tehtäväkuvauksen muuttaminen on syytä käsitellä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Tehtäväkuvausten laadinnan yhteydessä mahdollisesti käytäviä kehityskeskusteluja käsitellään tämän oppaan henkilökohtaista lisää koskevan osuuden jälkeen.
Tehtävien vaativuuden olennainen muutos (9 §:n 2 momentti)
Muutoksen voimaantulo
Toiseen virkaan tai tehtävään siirtyminen taikka viranhaltijan tai työntekijän tehtävien uudelleenjärjestely voi aiheuttaa sen, että viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus joko kasvaa olennaisesti tai vähenee olennaisesti. Jos tällainen muutos kestää vähintään 2 viikkoa, tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettava vastaamaan muuttuneita tehtäviä.
Toiseen tehtävään siirryttäessä TKP:aa joko korotetaan tai alennetaan virkaan siirtymishetkestä lukien, jos arviointijärjestelmä sitä edellyttää.
Työntekijän tehtävien muuttuessa 9 §:n 2 momentin mukaisesti vaativammiksi toiseen tehtävään siirtymisen vuoksi tai viranhaltijan taikka työntekijän tehtävien uudelleenjärjestelyn takia TKP:aa korotetaan tehtävien muutosajankohdasta lukien.
Työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti vähemmän vaativammiksi toiseen tehtävään siirtymisen vuoksi tai viranhaltijan taikka työntekijän tehtävien uudelleenjärjestelyn takia TKP:aa alennetaan 8 viikon kuluttua tehtävien muutosajankohdasta lukien.
Olennainen muutos
Tehtävien vaativuuden muutoksen olennaisuutta arvioitaessa lähtökohtana on se, millaista TKP:aa paikallisen järjestelmän mukaan maksettaisiin muuttuneesta tehtävästä, jos siihen otettaisiin uusi viranhaltija tai työntekijä.
Olennaisena muutoksena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viranhaltijan tai työntekijän tehtäviin lisätään huomattava osa hänen esimiehelleen kuuluneista tehtävistä. Samoin, jos esimerkiksi työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle ja osa hänen tehtävistään siirretään tämän vuoksi työntekijälle, joka on tehnyt vähemmän vaativia tehtäviä, viimeksi mainitun työntekijän tehtävät voivat siirron takia muuttua olennaisesti vaativammiksi.
Vaativuudeltaan samantasoisten tehtävien laajeneminen voi johtaa tehtävän vaativuuden lisääntymiseen ja vastaavasti samantasoisten tehtävien supistuminen vaativuuden vähenemiseen. Esimerkiksi palomestarin vastuulla olevan maantieteellisen alueen kasvu siten, että alueeseen lisätään teollisuusalue, voi johtaa vaativuuden lisääntymiseen.
Kahden viikon sääntö
Määräajan (vähintään kaksi viikkoa) kestävä tehtävien vaativuuden muutos voi johtua esimerkiksi siitä, että viranhaltijan tai työntekijän tehtävät lisääntyvät jonkin hankkeen (projektin) toteuttamisesta vastaamisen vuoksi.
Kahden viikon sääntöä tulkittaessa on tilanteita, joihin sopimusmääräyksen sanamuoto ei suoranaisesti sovellu. Jos työntekijä esimerkiksi toimii pysyvästi osa-aikaeläkkeellä olevan henkilön sijaisena joka toinen viikko, sijaisuutta hoitavan työntekijän tehtäväkokonaisuuden vaativuus on syytä arvioida uudelleen.
Toisen tehtävien hoitamiseksi omien tehtävien ohella annettu määräys ei sellaisenaan ole peruste tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen, vaan tilannetta arvioidaan 9 §:n 2 momentin perusteiden mukaan.
Osa-aikaisen palkkaus (11 §)
Kunnan tai kuntayhtymän puolivakinaiseen palokuntaan kuuluvan työntekijän palkka maksetaan tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna tuntipalkkana. Tähän palkkaan maksetaan myös ammattialalisä.
HL:n määräytyminen (12 §)
Henkilökohtainen lisä (15.2.2005 saakka henkilökohtainen palkka) on tehtäväkohtaisen palkan ohella TS:n palkkausjärjestelmän toinen keskeinen osa. HL:n maksamisperusteena on työssä suoriutuminen.
Viranhaltijan ja työntekijän henkilökohtainen lisä määritetään paikallisen HL:n arviointijärjestelmän mukaisesti.
Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ei saa olla mahdollisten virheellisten tehtäväkohtaisten palkkojen rakenteiden korjaaminen. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin voidaan käyttää myös muita kuin 12 §:ssä mainittuja paikallisiin olosuhteisiin sopivia arviointiperusteita. Palveluvuosien käyttäminen arvioinnin perusteena ei kuitenkaan TS:n peruslähtökohdat huomioon ottaen ole hyväksyttävää.
Henkilökohtaisen lisän käyttöönoton jälkeen sitä tulee käyttää kaikissa henkilöstöryhmissä ja kaikilla organisaatiotasoilla käytettävissä olevien varojen puitteissa. HL:n rahoitusta on käsitelty esimerkiksi KT:n yleiskirjeessä 7/1999, jonka asiaa käsittelevä osuus on tämän oppaan jäljessä. Vaikka henkilökohtainen lisä on sinänsä harkinnanvarainen, on syytä muistaa, että esimerkiksi TS-03:n allekirjoituspöytäkirja on edellyttänyt 1.3.2002 lukien käytettävän liittoerän suuntaamista henkilökohtaisen lisän maksamiseen.
Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehdään yleensä kerran vuodessa työntekijän tai viranhaltijan ja hänen esimiehensä kesken käytävien kehityskeskustelujen avulla.
HL:n määrittämisessä voidaan käyttää apuna henkilökohtaisen työsuorituksen arviointilomaketta (TS-oppaan jäljessä).
TS-sopijaosapuolet pitävät selkeänä arviointijärjestelmää, joka muodostuu
- henkilön suoriutumista kuvaavista, edellä 1 momentissa tarkoitetuista tekijöistä (suoriutumistekijöistä),
- henkilökohtaisen suoriutumisen mittaamista koskevasta arviointimenetelmästä,
- henkilön suoriutumistekijöiden kytkemisestä arviointimenetelmään (miten suoriutumistekijöistä johdetaan suoriutumisen taso),
- henkilökohtaisen suoriutumisen arviointimenetelmän kytkemisestä euromääräiseen henkilökohtaiseen lisään (miten todetusta suoriutumisen tasosta johdetaan euromääräinen henkilökohtainen lisä) sekä
- koko arviointijärjestelmän kuvauksesta.
Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelu on tarpeellinen väline tehtävä- ja henkilökohtaisten palkkojen arviointiin. Sillä tarkoitetaan yleensä ennalta sovittua ja valmisteltua säännöllistä sekä systemaattista keskustelua viranhaltijan tai työntekijän ja lähimmän esimiehen välillä.
Kehityskeskustelu perustuu vuoropuheluun ja rakentavaan palautteeseen. Keskeisin osa on menneen toiminnan arviointi ja tulevan toiminnan läpikäyminen. Kehityskeskustelut on hyvä käydä vähintään kerran vuodessa yhtenäistä menettelytapaa noudattaen ja varata niihin riittävästi aikaa vuorovaikutustilannetta korostavissa sekä keskittymisrauhan takaavissa tiloissa.
Kehityskeskustelussa käytetään aineistona laadittua tehtäväkuvausta ja tehtyä henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia.
Kehityskeskusteluissa käydään läpi sitä varten valmistellut asiat ja viranhaltijaa tai työntekijää koskevat tavoitteet.
Tehdyt päätökset ja jatkotoimenpiteet kannattaa kerrata sekä laatia keskusteluista yhteenveto molemmille osapuolille ja sopia seuraavan keskustelun ajankohta. Erikseen on syytä kirjata saavutetut ja toteutumattomat tavoitteet sekä syyt mahdollisiin viivästymisiin.
Tavoitteita
- tiedon jakaminen edellisestä toimintakaudesta, sille asetetuista tavoitteista sekä saavutetuista tuloksista
- viranhaltijan tai työntekijän työtilanteen, tavoitteiden, odotusten ja tarpeiden selvittäminen
- viranhaltijan tai työntekijän ja esimiehen välisen tiedonvaihdon lisääminen ja keskinäisen viestinnän ja luottamuksen parantaminen
- keskusteleminen seuraavan toimintakauden tavoitteista ja viranhaltijan tai työntekijän edellytyksistä saavuttaa asetetut tavoitteet
- työtulosten parantaminen
- motivointi työntekoon ja tulosten saavuttamiseen
- esimiehen odotusten kartoittaminen
- työtulosten edellytysten ja esteiden selvittäminen
- viranhaltijan tai työntekijän kehitys- ja koulutustarpeiden selvittäminen sekä mahdollisesta urakehityksestä keskusteleminen
- tehtävänkuvauksen täsmentäminen
- muutostarpeiden kartoittaminen.
Ammattialalisä (13 §)
Ammattialalisäprosentit ovat (1.1.2012 lukien) neljä (4) prosenttia kolmen vuoden palvelusajan jälkeen ja kahdeksan (8) prosenttia viiden vuoden palvelusajan jälkeen.
TS-12:n palkkausluvun 13 §:n 1 mom. 3 kohdan mukaan ammattialalisää voi kerryttää myös yritystoiminnassa palveltu aika, jos siitä on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä; vuosiloman pituutta laskettaessa kuitenkin enintään viisi vuotta. Vuosilomaa kertyy TS:n soveltamisalalla yhtä paljon kuin KVTES:n piirissä.
Muun kuin oman kunnan palvelua arvioidaan 1.1.2012 lukien vain olennaisen hyödyn perusteella. Samalla ammattialalla palvelusta katsotaan kuitenkin olevan olennaista hyötyä. Palvelussuhteessa 31.12.2011 olevien viranhaltijoiden/ työntekijöiden palvelussuhteita tai yritystoimintaa ei arvioida uudelleen olennaisen hyödyn suhteen, ellei hänen tehtävänsä oleellisesti muutu mainitun ajankohdan jälkeen.
Erillislisä (14 §)
EL on euromääräinen palkan osa. EL:n maksaminen liittyy vain poikkeuksellisiin tapauksiin, kuten erilaisiin palkkauksen muutostilanteisiin ja työvoiman saatavuuden ja säilyttämisen turvaamiseen.
Erillislisän poistumisesta tai pienentymisestä on määräykset 14 §:n 2-4 momenteissa.
EL (14 §:n 1 momentin 1–6 kohdat)
- TS-95:n 29 §:n siirtymämääräysten perusteella EL:ksi muodostettu palkan osa (1 kohta). Tätä 1 kohdan mukaista erillislisää ei ole voinut muodostua TS-95:n jälkeen.
- TS-95:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettu henkilökohtainen palkka ns. ”betoni” EL (2 kohta; TS-95:n 29 §:n teksti on tämän oppaan lopussa). Tätä 2 kohdan mukaista erillislisää ei ole voinut muodostua TS-95:n jälkeen.
- tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisestä järjestelmää muutettaessa johtuva palkan laskennallinen alenema (3 kohta). Katso esimerkki 1.
- EL:ää voidaan maksaa työvoiman saatavuuden tai säilyttämisen turvaamiseksi joko TS:n mukaisen TKP:n lisäksi tai ennen TS:n mukaiseen ammattialalisään (AL) oikeuttavan palvelusajan täyttymistä etukäteen maksettavana AL:nä. (kohta 4)
- liikkeen luovutuksen yhteydessä paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesta johtuva palkan laskennallinen alenema (5 kohta). Katso esimerkki 2.
- kuntaliitoksen tai seutuhallinnon muodostamisen yhteydessä paikallisten palkkausjärjestelmien erilaisuudesta mahdollisesti johtuva palkan laskennallinen alenema (6 kohta). Katso esimerkki 3.
Esimerkki 1
Palkkojen uudelleen määrittämisestä järjestelmää muutettaessa johtuva erillislisä (palkan laskennallisesta alenemasta)
Työntekijälle on maksettu kunnassa palkkaa seuraavasti:
Hänen TKP:nsa on 1 880 € ja palvelusaikaan perustuva AL:nsä (8 %) 150,40 €. Kokonaispalkka on siten 2 030,40 €.
Työntekijän TKP arvioidaan 1.12.2012 lukien uudelleen koko kunnan TS-palkkausjärjestelmää koskevan muutoksen yhteydessä.
Kunta arvioi uuden paikallisen järjestelmänsä perusteella työntekijän uudeksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi 1 800 €.
TS turvaa työntekijän kokonaispalkan kunnan palkkausjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä, minkä vuoksi hänelle muodostuu 86,40 €:n suuruinen erillislisä (palkan laskennallinen alenema).
|
|
|
Uusi tilanne, € |
|
|
TKP |
1 880,00 |
–80,00 |
1 800,00 |
|
AL (8 %) |
150,40 |
–6,40 |
144,00 |
|
EL (14 § 1 mom. 3 kohta) |
0 |
+86,40 (palkan laskennallinen alenema) |
86,40 |
|
Kokonaispalkka |
2 030,40 |
0 |
2 030,40 |
Esimerkki 2
Liikkeen luovutuksen yhteydessä syntyvä erillislisä (palkan laskennallisesta alenemasta)
Työntekijälle on maksettu kunnassa A palkkaa seuraavasti:
Hänen TKP:nsa on 2 000 € ja palvelusaikaan perustuva AL:nsä (8 %) 160 €. Kokonaispalkka on siten 2 160 €.
Työntekijä siirtyy 1.12.2012 lukien kunnan B palvelukseen. Kyseessä on liikkeen luovutus. Kunta B arvioi oman paikallisen järjestelmänsä perusteella työntekijän uudeksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi 1 950 €.
Liikkeen luovutussäännöstö turvaa työntekijän kokonaispalkan, minkä vuoksi hänelle muodostuu 54,00 €:n suuruinen erillislisä (palkan laskennallinen alenema), joka poistuu 14 §:n 2 momentin pääsäännön mukaan tehtäväkohtaisen palkan korotuksia vastaavasti.
|
|
|
Uusi tilanne, € |
|
|
TKP |
2 000,00 |
–50,00 |
1 950,00 |
|
AL (8 %) |
160,00 |
–4,00 |
156,00 |
|
EL (14 § 1 mom. 5 kohta) |
0 |
+54,00 (palkan laskennallinen alenema) |
54,00 |
|
Kokonaispalkka |
2 160,00 |
0 |
2 160,00 |
Esimerkki 3
Kuntaliitoksen yhteydessä syntyvä erillislisä (palkan laskennallisesta alenemasta)
Työntekijälle on maksettu kunnassa A palkkaa seuraavasti:
Hänen TKP:nsa on 2 200 € ja palvelusaikaan perustuva AL:nsä (8 %) 176,00 €. Kokonaispalkka on siten 2 376.00 €.
Kunta A ja kunta B tekevät kuntaliitoksen, jolloin muodostuu uusi kunta C 1.1.2013 lukien. Työntekijä siirtyy 1.1.2013 lukien kunnan C palvelukseen. Kunta C arvioi uuden paikallisen järjestelmänsä perusteella työntekijän uudeksi tehtäväkohtaiseksi palkaksi 2 150 €.
Esimerkissä työntekijän kokonaispalkka ei pienene, minkä vuoksi hänelle muodostuu 54,00 €:n suuruinen erillislisä (palkan laskennallinen alenema), joka poistuu 14 §:n 2 momentin pääsäännön mukaan tehtäväkohtaisen palkan korotuksia vastaavasti.
|
Vanha tilanne, € |
Muutos, € |
Uusi tilanne, € |
|
|
TKP |
2 200,00 |
–50,00 |
2 150,00 |
|
AL (8 %) |
176,00 |
–4,00 |
172,00 |
|
EL (14 § 1 mom. 5 kohta) |
0 |
+54,00 (palkan laskennallinen alenema) |
54,00 |
|
Kokonaispalkka |
2 376,00 |
0 |
2 376,00 |
EL:n pieneneminen ja poistuminen
Pääsääntö
TS:n 14 §:n 2 momentista ilmenevän pääsäännön mukaan EL poistuu tai pienenee TKP:n korotuksia vastaavasti.
Poikkeukset
Poikkeus 1
Harkinnanvaraisen eli TS:n 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun, työvoiman saatavuuden tai säilyttämisen turvaamiseksi maksettavan EL:n maksamisesta päättäessään kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen voi päättää, että EL poistuu tai pienenee paitsi pääsäännön mukaan myös palkan noustessa
- yleiskorotuksen,
- HL:n ja
- AL:n maksamisen vuoksi.
TS-10:n mukaan yleiskorotuksen, HL:n tai AL:n maksaminen voi vähentää EL:ää vain sen 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
Poikkeus 2
TS-95:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettu ”betoni”EL ja tehtäväkohtaisten palkkojen uudelleen määrittämisestä järjestelmää muutettaessa johtuva palkan laskennallinen alenema poistuvat tai pienenevät vain TKP:n noustessa toiseen tehtävään siirtymisen tai tehtävien muutoksen vuoksi. Viranhaltijan tai työntekijän varsinaisen palkan pitää tällöin kuitenkin nousta vähintään TKP:n korotuksen puolikkaalla.
Esimerkki 4
Työntekijälle on maksettu TS-95:n 29 §:n 7 momentin soveltamisohjeessa tarkoitettua siirtymämääräyksiin perustuvaa ”betoni”EL:ää (14 § Erillislisä 1 mom. 2 kohta) 168 €. ”Betoni”EL:ää ei ole voinut muodostua TS-95:n jälkeen. Hänen TKP:nsa on 1 880,00 € ja palvelusaikaan perustuva AL:nsä (8 %) 150,40 €. Kokonaispalkka on siten 2 198,40 €.
Työntekijän tehtävät muuttuvat 1.12.2012 lukien olennaisesti vaativammiksi. Hänen uudeksi TKP:kseen 1.12.2012 lukien on määritetty 2 050,00 €. Työntekijän kokonaispalkka (TKP+AL+"betoni"EL) 1.12.2012 on 2 283,40 € oheisen taulukon mukaisesti.
Viranhaltijan tai työntekijän varsinaisen palkan pitää tällöin nousta vähintään tehtäväkohtaisen palkan korotuksen puolikkaalla.
|
Vanha tilanne, € |
Muutos, € |
Uusi tilanne, € |
|
|
TKP |
1 880,00 |
+170,00 |
2 050,00 |
|
AL (8 %) |
150,40 |
+13,60 |
164,00 |
|
”betoni”EL |
168,00 |
–98,60 (168–69,40) |
69,40 |
|
Varsinainen palkka |
2 198,40 |
+85,00 |
2 283,40 |
Laskentaohje: Lisää varsinaiseen palkkaan tehtäväkohtaisen korotuksen puolikas =>laske uusi varsinainen palkka. Vähennä uudesta varsinaisesta palkasta uusi TKP ja uusi AL. Näin saat ”betoni”EL:n uuden arvon.
Esimerkki 5
Tässä esimerkissä TKP:n korotuksen puolikas 42,50 € on enemmän kuin "betoni”EL 30 €, joten tämän erillislisän maksaminen loppuu kokonaan.
|
Vanha tilanne, € |
Muutos, € |
Uusi tilanne, € |
|
|
TKP |
1 915,00 |
+85,00 |
2 000,00 |
|
AL (8 %) |
153,20 |
+7,65 |
160,00 |
|
”betoni”EL |
30,00 |
–30,00 (30–42,50=0) |
0 |
|
Varsinainen palkka |
2 098,20 |
+61,80 |
2 160,00 |
Tulospalkkio (15 §)
Työyksiköiden toiminnan tuloksellisuutta on syytä tukea tulospalkkiolla. Tulospalkkio on työnantajan strategiseen henkilöstöjohtamiseen kuuluva työnjohdollinen, palvelutuotannon tuloksellisuuden parantamiseen liittyvä kannustamisen väline. Tulospalkkio maksetaan koko tulosyksikön henkilöstölle tuloksellisuuden parantumisesta.
Onnistuneen tulospalkkiojärjestelmän luomiseksi olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota selkeiden tavoitteiden asettamiseen ja näiden toteuttamiseen tarvittavan järjestelmän rakentamiseen. Henkilöstön näkökulmasta on tärkeää, että tulospalkkiojärjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi ja että tulostavoitteiden toteutumisen seuraaminen on valittujen mittareiden avulla mahdollista.
Tulospalkkion käyttämisen lähtökohdat, asetetut tavoitteet ja kunkin yksikön yksilölliset tarpeet muokkaavat tulospalkkiojärjestelmän rakentamista kussakin yksittäistapauksessa ja siten myös tulospalkkiojärjestelmän rakentamisen lähtökohtia. Seuraavassa on esimerkinomaisesti hahmotettu tulospalkkiojärjestelmän rakentamisen vaiheita:
- määritetään tavoitteet mitattavan tulosyksikön toiminnallisista tavoitteista
- tarkennetaan tavoitteet mahdollisimman täsmällisesti
- etsitään keinot tavoitteiden saavuttamiseksi
- etsitään tunnusluvut tai mittarit, joilla tavoitteisiin pääsemistä voidaan seurata
- tavoitetason määrittely tunnuslukujen tai mittareiden avulla
- palkkiojärjestelmän kytkeminen valittuihin mittareihin
- tarkempien tulospalkkion määräytymistä koskevien sääntöjen laatiminen
- järjestelmän piiriin kuuluvan henkilöstön informointi
- seuranta.
16 § Kertapalkkio
Vaikka kertapalkkion vähimmäistasoa ei kokousten osalta 16 §:ssä määritellä, TS-sopijaosapuolten tarkoituksena on, että viranhaltijan/työntekijän osallistuminen TS:n 16 §:n 2 mom. soveltamisohjeen mukaisen toimielimen kokoukseen otetaan huomioon joko paikalliseen tehtäväkohtaisen palkan arviointijärjestelmään perustuen, kertapalkkiona tai työaikakorvauksena.
Syrjäseutulisä
Syrjäseutulisää koskeva TS-palkkausluvun 18 § on poistettu, mutta TS-14 yleisen osan 6 § 3 momentin mukaan viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 28.2.2014 voimassa olleiden TS-12:n määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen kyseisten määräysten mukaisesti.
Ne aikaisemmat TS:n määräykset, joita sovelletaan niihin viranhaltijoihin, joille on maksettu syrjäseutulisää, ovat TS-oppaan jäljessä.
Tekstissä viitatut asiakirjat
– – –
29 § Siirtymämääräys (TS-95)
1 mom.
Voimaantulopäivällä tarkoitetaan tämän pykälän määräyksissä kunnan/kuntayhtymän ao. viranomaisen 2 § 2 momentin määräyksen mukaisesti päättämää TS-95:n palkkausmääräysten voimaantulopäivää kunnassa/kuntayhtymässä.
2 mom.
Kunnan/kuntayhtymän palveluksessa voimaantulopäivää edeltävänä päivänä
1) TVTES 1994:n liitteen 1 mukaisissa palkkaryhmissä olleet siirretään voimaantulopäivästä alkaen 10 §:n mukaisiin palkkaryhmiin pääsääntöisesti seuraavasti:
- palkkaryhmässä D olleet sijoitetaan palkkaryhmään I,
- palkkaryhmässä C tai B olleet sijoitetaan palkkaryhmään II ja
- palkkaryhmässä A olleet sijoitetaan palkkaryhmään III
2) 3 §:n soveltamisohjeen 1. kappaleessa mainituissa KVTES 1994:n palkkaluokittelukohdissa olleet siirretään voimaantulopäivästä alkaen 10 §:n mukaisiin palkkaryhmiin vastaavin periaattein kuin 1) kohdasta ilmenee.
3 mom.
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen palkka määritetään voimaantulopäivästä alkaen 4–6 momenttien määräysten mukaisesti.
Soveltamisohje
Se mitä jäljempänä 4, 5 ja 6 momenteissa sanotaan voimaantulopäivään asti maksetusta tehtäväkohtaisesta palkasta ja ammattitaitolisästä, tarkoittaa sanottuja määräyksiä edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittuihin sovellettaessa heille voimaantulopäivään asti maksettua peruspalkkaa ja palvelulisiä.
4 mom.
Jos viranhaltijalle/työntekijälle voimaantulopäivänä määritetty 13 §:n 1 momentin määräysten mukainen tehtäväkohtainen palkka on yhtä suuri kuin hänelle voimaantulopäivään asti maksettu tehtäväkohtainen palkka, ei tehtäväkohtainen palkka muutu voimaantulopäivänä. Jos viranhaltija/työntekijä on voimaantulopäivään asti saanut yli 20 %:n suuruista ammattitaitolisää, saa hän voimantulopäivästä alkaen 20 %:n suuruista 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilökohtaista palkkaa ja ylittävä osuus muuttuu erillislisäksi.
5 mom.
Jos viranhaltijalle/työntekijälle voimaantulopäivänä määritetty 13 §:n 1 momentin määräysten mukainen tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin hänelle voimaantulopäivään asti maksettu tehtäväkohtainen palkka, siirtyy erotus 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuun henkilökohtaiseen palkkaan. Jos viranhaltija/työntekijä on voimaantulopäivään asti saanut yli 20 %:n suuruista ammattitaitolisää, saa hän voimantulopäivästä alkaen 20 %:n suuruista 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilökohtaista palkkaa ja ylittävä osuus muuttuu erillislisäksi.
6 mom.
Jos viranhaltijalle/työntekijälle voimaantulopäivänä määritetty 13 §:n 1 momentin määräysten mukainen tehtäväkohtainen palkka on suurempi kuin hänelle voimaantulopäivään asti maksettu tehtäväkohtainen palkka, otetaan puuttuva osa hänelle voimaantulopäivään asti maksetusta ammattitaitolisästä ja ellei se riitä tehtäväkohtaisen palkan täyttöön, työnantaja maksaa erotuksen. Jos viranhaltija/ työntekijä on voimaantulopäivään asti saanut yli 20 %:n suuruista ammattitaitolisää, saa hän voimantulopäivästä alkaen 20 %:n suuruista 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua henkilökohtaista palkkaa ja ylittävä osuus muuttuu erillislisäksi.
7 mom.
Kunta/kuntayhtymä voi muuttaa 4–6 momenttien määräysten perusteella maksettavan erillislisän yhdessä tai useammassa erässä osittain tai kokonaan 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi palkaksi.
Soveltamisohje
Kunta/kuntayhtymä ei voi alentaa eikä lopettaa viranhaltijalle/työntekijälle 4–7 momenttien nojalla maksettavaa henkilökohtaista palkkaa.
– – –
18 § Syrjäseutulisä (TS-98)
Viranhaltijalle ja työntekijälle maksetaan markkamääräistä syrjäseutulisää 31.12.1997 voimassa olleiden määräysten mukaan.
Soveltamisohje
Viranhaltija siirtyessä toiseen virkaan ko. kunnassa tai kuntayhtymässä syrjäseutulisä säilyy ennallaan, paitsi jos uudessa pääasiallisessa viranhoitopaikassa ei olisi maksettu syrjäseutulisää 1.1.1995, jolloin lisää ei makseta.
Jos viranhaltijan palvelussuhde päättyy ko. kuntaan tai kuntayhtymään ja hän tulee myöhemmin uudelleen saman kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen, hänellä ei uudessa palvelussuhteessa ole pääsääntöisesti ehdotonta oikeutta markkamääräiseen syrjäseutulisään.
Viranhaltijalla on kuitenkin ehdoton oikeus em. syrjäseutulisään seuraavilla edellytyksillä:
- Ennen 1.5.1995 alkaneen toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen ei ole johtunut viranhaltijasta (esim. töiden loppuminen tai tehtävien uudelleenjärjestely).
- Viranhaltija tulee uudelleen ko. kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen viimeistään 6 kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun palvelussuhteen päättymisestä.
- Viranhaltija on ollut ainakin pääosan palvelussuhteen keskeytysajasta työttömänä työnhakijana (tarvittaessa työvoimaviranomaisen todistus).
Mitä edellä on todettu viranhaltijasta, koskee myös työntekijää, jolle on maksettu syrjäseutulisää.
2 mom.
Kunta tai kuntayhtymä voi harkintansa mukaan maksaa 1.5.1995 tai sen jälkeen kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen tulleelle pääviranhaltijalle tai työntekijälle markkamääräistä 1 momentin suuruista harkinnanvaraista syrjäseutulisää.
Soveltamisohje
Harkinnanvaraisen lisän maksaminen voi olla perusteltua harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, jos näitä olosuhteita ei muutoin ole otettu huomioon palkassa.
– – –
18 § Syrjäseutulisä (TS-95)
Viranhaltijat
1 mom.
Pääviranhaltijalle maksetaan syrjäseutulisää 1.1.1995–30.4.1995 30.11.1994 voimassa olleen TVTES:n määräysten mukaisesti ja käyttäen laskentaperusteena ko. ajankohdan mukaisen tehtäväkohtaisen palkan ja ammattitaitolisän summaa.
Viranhaltijat
2 mom.
Syrjäseutulisä muuttuu 1.5.1995 lukien markkamääräiseksi lisäksi. Viranhaltija, jolle on maksettu syrjäseutulisää 1.1.1995, säilyttää markkamääräisen lisän myös oman kunnan/kuntayhtymän muussa virassa.
Soveltamisohje
Viranhaltijan siirtyminen toiseen virkaan ao. kunnassa tai kuntayhtymässä ei vaikuta syrjäseutulisän maksamiseen, kunhan myös uudessa pääasiallisessa viranhoitopaikassa maksettiin 1.1.1995 syrjäseutulisää.
Työntekijät
3 mom.
Työntekijälle, jolla on 1.1.1995 oikeus syrjäseutulisään sopimuksen tai kunnan/kuntayhtymän lainvoiman saaneen päätöksen perusteella, maksetaan sitä noudattaen soveltuvin osin 1 ja 2 momenttien määräyksiä.
4 mom.
Kunta/kuntayhtymä voi harkintansa mukaan maksaa pääviranhaltijalle/työntekijälle, joka 1.5.1995 tai sen jälkeen tulee sen palvelukseen, markkamääräistä 1 momentissa tarkoitetun suuruista lisää.
Soveltamisohje
Harkinnanvaraisen lisän maksaminen voi olla perusteltua harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, jos näitä olosuhteita ei muutoin ole otettu huomioon palkassa.
Lyhennysote KT:n yleiskirjeestä 7/1999
Teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän keskeisimmät kehittämiskohteet vuonna 1999
Jäljempänä selvitetään kysymys ja vastaus -muodossa niitä Teknisten sopimuksen (TS) palkkausjärjestelmän keskeisimpiä kehittämiskohteita, joihin kuntien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vuonna 1999.
Tämä yleiskirje on Teknisten sopimuksen sopijaosapuolten eli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT), AKAVA-JS:n, Kunta-alan unionin ja Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n (KTN) yhteinen TS:n palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva soveltamisohje.
Kunta tarkoittaa jäljempänä kuntia ja kuntayhtymiä ja työntekijä TS:n soveltamisalalla olevaa työntekijää ja viranhaltijaa. Teknisten sopimuksen sopijajärjestö tarkoittaa jäljempänä AKAVA-JS ry:n, Kunta-alan Unioni ry:n ja KTN:n paikallisyhdistyksiä, valtakunnallisia liittotason alayhdistyksiä tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistyksiä.
– – –
Kysymys 5
Voiko kunnalla olla rahoituslähteitä, jotka kannattaa käyttää henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen?
Vastaus
Kyllä. Jos kunnalle on koitunut säästöä teknisen henkilöstönsä siirtämisestä 1.12.1995 alkaen palkkausjärjestelmästä toiseen työntekijöidensä palvelussuhteiden pituuden ja TS:n ammattialalisämääräysten sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) kokemuslisämääräysten erojen vuoksi, kannattaa kunnan käyttää tuo säästö henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen. Silloin kun tekninen sektori on tehtäviä uudelleen järjestettäessä tai muutoin saanut omin toimin aikaan kustannussäästöjä, kannattaa osa tuosta säästöstä käyttää henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen.
Kun keskustasolla sovittiin kuntien teknisen henkilöstön siirtämisestä KVTES:n palkkausjärjestelmästä TS:n palkkausjärjestelmään, ei sopijaosapuolten tarkoitus ollut, että kunnille koituisi säästöä palveluksessaan olevan teknisen henkilöstön siirtämisestä palkkausjärjestelmästä toiseen.
Eri asia on, että TS:n palkkausjärjestelmän paikallisen kehittämisen myötä kuntalaiset saavat hyödyn tehostuneina toimintoina ja parempana palveluna. Samalla työntekijän kehittyminen työssään ja hänen kykynsä saada aikaan tuloksia näkyy myös hänen palkassaan.
Tehtäväkuvauslomakemalli
I Taustatiedot
|
Henkilön nimi
|
|
Tehtävänimike
|
|
Koulutus
|
|
Työpaikka
|
II Yleiskuvaus tehtävästä
|
Tehtävän tarkoitus
|
|
Keskeiset tehtäväalueet
|
III Teknisten sopimuksen kahdeksan vaativuustekijän ilmeneminen tehtävässä
|
1. Tehtäviin kuuluva päätösvalta – ratkaisujen merkittävyys ja vaikutukset sekä harkintavallan laajuus ja itsenäisyys
|
|
2. Töiden ja toimintojen järjestämistä koskevan vastuun laajuus
|
|
3. Asema organisaatiossa
|
|
4. Tehtävien vaatimat tekniset tiedot, taidot ja osaaminen
|
|
5. Työnantajan edellyttämä koulutus
|
|
6. Työnantajan edellyttämä kokemus
|
|
7. Tehtävien edellyttämät vuorovaikutustaidot
|
|
8. Työolosuhteet
|
IV Tehtäväkuvauksen vahvistaminen
|
Tämä tehtäväkuvauslomake on viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen yhteisesti käsittelemä.
|
|||||
|
Aika ja paikka
|
|||||
|
Esimiehen allekirjoitus |
Viranhaltijan/työntekijän allekirjoitus |
||||
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointilomakemalli
I Taustatiedot
|
Henkilön nimi
|
|
Tehtävänimike
|
|
Koulutus
|
|
Työpaikka
|
II Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi
Lomakkeella on lueteltu teknisten sopimuksen mukaiset esimerkkitekijät.
Huomaa, että näistä tekijöistä saattaa olla käytössä vain osa ja/tai niiden ohella tai sijasta voidaan käyttää muitakin paikallisesti sovittuja tekijöitä.
|
Työtulokset
|
|
Ammattitaito
|
|
Työkokemus
|
|
Koulutettavuus
|
|
Monitaitoisuus
|
|
Oma-aloitteisuus
|
|
Vastuuntunto
|
|
Yhteistyökyky
|
|
Tehokkuus
|
|
Luovuus
|
III Tulevan kauden tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi (ellei niitä ole erikseen kirjattu esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä
|
|
IV Työsuorituksen arvioinnin vahvistaminen
|
Tämä henkilökohtaisen työsuorituksen arviointilomake on viranhaltijan/työntekijän ja esimiehen yhteisesti käsittelemä.
|
||||||
| Aika ja paikka | ||||||
|
|
||||||
|
Esimiehen allekirjoitus |
Viranhaltijan/työntekijän allekirjoitus |
|||||