På svenska

OVTES 2020–2021, voimassa 1.9.2021 lukien

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä on noin 80 700 opettajaa.

Valtaosa opettajista eli noin 46 300 työskentelee peruskouluissa.

Lukioissa työskentelee 6 100 opettajaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee noin 9 300 opettajaa.

Varhaiskasvatuksen opettajat siirtyivät sopimuksen piiriin 1.9.2021. OVTES:iin kuuluvia varhaiskasvatuksen opettajia on arviolta vajaa 17 000.

Tämä on OVTES:n 2. uudistettu painos, joka on voimassa 1.9.2021 alkaen.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7465-07-3

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on OVTES:n osiossa B 0,87 prosenttia ja osiossa F 1,24 prosenttia. Osiossa C korotuksen suuruus on 0,95 prosenttia. Osio A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla. Osio B 19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän palkkiota korotetaan yleiskorotuksella kuten myös Osio B liite 1 23 §:n ja taide- ja taitoaineiden lisiä.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on OVTES:n osiossa B 0,72 prosenttia ja osiossa F 0,75 prosenttia. Osiossa C korotuksen suuruus on 0,99 prosenttia. Osio A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla. Osio B 19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän palkkiota korotetaan yleiskorotuksella kuten myös Osio B liite 1 23 §:n ja taide- ja taitoaineiden lisiä.

3 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat ilmenevät OVTES:n palkkaliitteestä.

3 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia OVTES:n palkkasummasta. Ammatillisten oppilaitosten osio C:n opetushenkilöstön paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia ko. liitteen henkilöstön palkkasummasta.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

1 mom.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut työajan pidennykset ovat voimassa 31.7.2020 asti. Kuitenkin OVTES:n osio A 31 §:n soveltamisohjeen kohdan 2 mukaisten kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstön työajan pidennys on voimassa KVTES:n toimistotyöajan mukaisesti 30.8.2020 saakka. Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöajan pituus säilyy ennallaan.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu liite- ja osiokohtaisesti erinäisiä muutoksia. Nämä muutokset tulevat voimaan kussakin liitteessä erikseen ilmoitettuina ajankohtina.

5 § Keskitetysti käytetyt järjestelyerät

Perusopetuksessa (osio B liite 1) on käytetty keskitettyjä järjestelyeriä mm. koulu- ja kuntakohtaiseen lisään ja vuosisidonnaisten lisien painoarvon alentamiseen ja eräiden luokanopettajahinnoitteluiden palkantarkistuksiin.

Lukiossa (osio B liite 2) on käytetty keskitettyjä järjestelyeriä mm. lukioresurssin sisältämän muun kuin opetustyön opetusvelvollisuuden yhtenäistämiseen.

Ammatillisissa oppilaitoksissa (osio C) keskitetyillä järjestelyerillä on eri tavoin yhdenmukaistettu opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoja.

Vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa (osio F) on mm. alennettu vuosidonnaisten lisien painoarvoa.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

8 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Asetetaan seuraavat työryhmät:

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Työryhmä uudistaa OVTES:n Osio B 2 §:n palkkaperusteryhmien määräytymisen siten, että se tulee perustumaan perusopetuksessa oppilaiden sekä erityisen tuen päätösten määriin. Samalla tarkastellaan myös Osio B 3 §:n (peruskoulun rehtorin palkkaus) ja B 10 § (peruskoulun rehtorin opetusvelvollisuus) kehittämistä.

Lisäksi työryhmä arvioi OVTES:n palkkausjärjestelmän toimivuutta ja tulevaisuuden kehittämistarpeita, kuten esimerkiksi tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoja sekä lukion uuden opetussuunnitelman vaatimien muutosten toteuttamista. Työryhmä seuraa myös KVTES:n palkkausjärjestelmien kehittämistä ja arvioi siitä johtuvia mahdollisia toimenpiteitä

Ammatillisten oppilaitosten osion C opetushenkilöstön osalta kehitetään ammatillisen vuosityöaikasopimuksen vapaajaksojärjestelmää.

Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön palvelussuhteiden kehittämisryhmä

Työryhmä arvioi OVTES:n Osion F palvelusuhteen ehtojen kokonaisuutta ja mahdollisuutta niiden ajanmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen.

9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa työnantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Osio A Yleinen osa

I Soveltaminen ja työrauha

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten, päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 17 §:n mukaisesti.

2 mom.

Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.

3 mom.

Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4 mom.

Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää.

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset

1 mom.

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosiloman pituutta eikä sairausloma ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi.

Soveltamisohje

Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä.

2 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.

3 mom.

Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

3 § Poistettu

4 § Työrauha

1 mom. Virkasuhteiset

Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

3 mom. Työsuhteiset

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom.

Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

2 mom.

Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikkakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa, tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet.

6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä

1 mom.

Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.

2 mom.

Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.

3 mom.

Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Palkka-asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään.

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

2 Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Työn edellyttämä osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

3 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.

3.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

4 Arviointijärjestelmä

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille.

Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein.

Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella.

Kokonaisarviointi perustuu

kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3)
arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).

Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkausluvun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät.

Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa.

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

4 mom. Poistettu

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai
kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos viranhaltija hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona
toiseen virkaan siirtymishetki

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta, ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla

1 mom.

Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %.

Soveltamisohje

Jos em. asetuksessa edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta.

Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä olevan opettajan epäpätevyysalennus lasketaan palkkaliitteen mukaisen palveluvuodet sisältävän taulukon alarajasta.

2 mom.

1 momentissa mainitun asetuksen 13 d §:n tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 c §:n nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia.

Soveltamisohje

Edellä mainitun asetuskohdan mukaan muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.

9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta.

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä

1 mom.

Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka-asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/pätevyyden saavuttamisesta.

Soveltamisohje

Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellaisia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon.

2 mom.

Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi.

11 § Henkilökohtainen lisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää viranhaltijan työsuorituksen arvioinnin perusteella, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä on määrätty.

Soveltamisohje

Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen vuosisidonnaisessa lisässä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin.

12 § Vuosisidonnainen lisä

1 mom.

Viranhaltijalle maksetaan vuosisidonnaista lisää siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.

2 mom.

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten lisien summasta.

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.

Päätoimisella tuntiopettajalla laskennassa käytetään painotettua peruspalkkaa, jos palkka on laskettu painottamalla. Mikäli vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet eroavat toisistaan, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä päätoiminen tuntiopettaja antaa eniten. Mikäli tunteja on yhtä paljon, sovelletaan opettajan kannalta edullisempaa määräystä.

Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta.

13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika

1 mom.

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan aikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa

kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä,
kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
yrittäjän työssä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä enintään yhteensä viisi (5) vuotta.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työkokemus, josta on nykyisessä tehtävässä hyötyä, esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä.

2 mom.

Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.

3 mom.

Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde tai yrittäjän työ katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika/yrittäjäaika ennen 1.1.1990 katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.

14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke (voimassa 31.7.2020 asti)

15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus

Eri palvelusaikoja/yrittäjäaikaa vuosisidonnaista lisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus/yrittäjäaika katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.

16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset

1 mom.

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo/työskentely on ollut keskeytyneenä.

Soveltamisohje

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä eteenpäin. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palvelussuhteisiin/työskentelyaikaan, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista/työskentelyajasta vähennettävät päivät yhteen.

2 mom.

Palvelusaikaan/työskentelyaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika, työvapaa tai vastaava vapaa seuraavissa:

viranhaltija/henkilö on saanut palkkaetuja äitiysvapaan/sairausloman ajalta,
viranhaltija/henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
viranhaltija/henkilö on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,

Soveltamisohje

Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavasta ajasta.

viranhaltija/henkilö on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,
koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaalla/työvapaalla/poissa enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virkavapaan/työvapaan myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.

17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

1 mom.

Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhemmin, vuosisidonnainen lisä myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.

Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää.

2 mom.

Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.

Soveltamisohje

Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.

18 § Palvelulisän siirtymäsäännös

1 mom.

Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Soveltamisohje

Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteella.

2 mom.

Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtäjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.

19 § Syrjäseutulisä

Viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 19 §:n mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa

Yleissivistävän koulun viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 20 §:n mukaisesti maksettu kehitysaluelisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 a § Rekrytointilisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 15 §:ssä on määrätty.

21 § Varsinainen palkka

1 mom.

Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)
henkilökohtainen lisä (11 §)
vuosisidonnainen lisä (12–18 §)
syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)
rekrytointilisä (20 a §)
koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)
siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet).

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä. Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika vastaa täyttä työaikaa.

Palkallisen virkavapaan ajalta, mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta, maksetaan osio C 24 a §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi osio C 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

2 mom.

Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuuluminen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.

22 § Tukiopetuspalkkio

Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

23 § Oppilaan ohjauksen palkkio

Oppilaan ohjauksen tunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % oman viran ylituntipalkkiosta.

25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio

Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka-liitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovittu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

26 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.

2 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka	x	0,83
viran opetusvelvollisuus

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella.

3 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyä vuosisidonnaista lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan huojennus.

4 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoitettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla koulun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

5 mom.

Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.

27 § Kertatuntipalkkio

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

28 § Palkkioiden pyöristäminen

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom.

Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

2 mom.

Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa.

3 mom.

Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos em. palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan kuitenkin viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.

4 mom.

Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsinainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mukaisesti.

30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä henkilökohtaista lisää.

III Työaika

31 § Työaikamuodot

Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mukainen.

Soveltamisohje

Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyöaika

peruskoulun,
lukion ja
ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa, 31.7.2020 asti

Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 §)

peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat
ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat 31.7.2020 asti ja opinto-ohjaajat 31.7.2020 asti
sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilaitosten päätoiminen opetushenkilöstö, 31.7.2020 asti

Vuosityötunteihin perustuvat työajat

peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit
lukion vuosityöaikaan otetut opinto-ohjaajat
lukion vuosityöaikaan otetut erityisopettajat
kansalaisopiston opettajat

38 tunnin 45 minuutin työaika, 31.7.2020 asti

ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat.

Vuosityöaika

ammatillisten oppilaitosten opettajat

Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajien ja eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön (osio G) työaikamuodot

Yleistyöaika (KVTES III luku 7 §)
Jaksotyöaika (KVTES III luku 9 §) voi tulla sovellettavaksi ympärivuorokautisessa päiväkodissa tai sairaalassa jaksotyön soveltamisedellytysten täyttyessä.

32 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus

1 mom.

Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan määrättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppilaitoksessa määrällisesti ja ajallisesti entisellään.

Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja perusopetusasetuksen säännöksiä.

2 mom.

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapauskohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma

1 mom.

Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa osiossa tai liitteessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan, kuitenkin 2 momentin 1–2 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liitteissä jäljempänä toisin ole sovittu.

2 mom.

Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituuteen vaikuttaviin täysiin lomanmääräytymiskuukausiin, virantoimituspäivien veroisiin päiviin ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa KVTES IV luvun 3 §:n).
Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilöstöllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.

Soveltamisohje

Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV luvun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

3 mom.

Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n IV luvun 18 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

Soveltamisohje

OVTES:n soveltamisalaan kuuluvaan opetushenkilöstöön ei sovelleta lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevaa KVTES:n IV luvun 19 §:ää (Lomarahavapaa).

34 § Lomaraha

Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 33 §:n 2 momentin määräykset huomioon ottaen.

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

1 mom.

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti.

2 mom. (Voimaan 1.1.2021)

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, johon sovelletaan vapaajaksojärjestelmää (OVTES Osio C) ja joka ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että vuosilomapäivien määrä lasketaan seuraavasti. Pääviranhaltijalta / päätoimiselta tuntiopettajalta vähennetään hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta 1.5.–30.4. väliseen aikaan vahvistettuja vapaajaksopäiviä sekä 1.5.–30.4. väliseltä ajalta OVTES:n Osio C 22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä. Vähennyksenä huomioidaan 85 prosenttia niistä vapaajaksoihin sisältyneistä työpäivistä (ma–pe), jotka eivät ole sijoittuneet arkipyhille sekä 61 prosenttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä. Jäljelle jäänyt vuosilomapäivien määrä pyöristetään lähimpään täyteen päivään.

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus

1 mom.

Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät (ma–su).

2 mom.

Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät (ma–la) sekä kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje

Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.

Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelussuhteen päättymishetken mukainen varsinainen palkka.

V Virantoimituksen keskeytys

37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen

1 mom.

Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

2 mom.

Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla ennen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yhdenjaksoinen virkavapaa ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.

Sopimuksen tarkoituksena ei ole, että lyhyt virkavapaus johtaa palkattomaan loma-aikaan, esim. siten, että viikon virkavapaasta ennen joululomaa seuraa palkaton joululoma (Yleiskirje 23/2007).

38 § Sairausloma

1 mom.

Sairausloma-ajan palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–3 § lukuun ottamatta 2 §:n 5 mom.

Soveltamisohje

Sairauslomaa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikonvaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma) jätetään sairausloma-ajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.

Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi sairauslomaa ei ole pakko anoa.

Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää maksetaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämättömänä.

2 mom.

Sairausloman karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

Pöytäkirjamerkintä

Jos viranhaltijan palvelussuhde on jatkunut määräaikaisena 31.7. saakka ja hänet on valittu saman kunnan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 1.8. lukien, viranhaltijalle maksetaan tämän sopimusmääräysten edellytysten täyttyessä sairausajan palkkaa, jos hän on työkyvytön elokuussa ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään.

3 mom.

KVTES:n V luvun 2 § 4 momentin sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkiksi syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma, vapaajakso tai kuntoutustuella oloaika.

39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairausloman päivien määrään

1 mom.

Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään, vaikka henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

2 mom.

Mikäli sairausloma, työtapaturma ja ammattitauti tai eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairausloma on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä, lasketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin asianomainen henkilö ei ole virkavapaalla.

40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen

1 mom.

Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Viranhaltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.

2 mom.

Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 7 §:n mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset

1 mom.

Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairausloman, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta.

2 mom.

Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus päivä-, äitiys-, isyys- ja/tai vanhempainrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole vuosilomajärjestelmässä.

3 mom.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, lukuun ottamatta isyysrahaa. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelletaan osiota C, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

4 mom.

Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 7 ja 8 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.

5 mom.

Saadakseen sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan ajalta palkkaedut viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- ja isyysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauslomasta, äitiysvapaasta, isyysvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan velvoitteiden määräämiseen sovelletaan osa-aikaprosenttia. Osion C mukaisessa vuosityöajassa 1500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

43 § Osittainen hoitovapaa

1 mom.

Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin ja apulaisrehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

3 mom.

Osion C mukaisessa vuosityöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta.

44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan

Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella.

45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus

Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen tai kesävapaajakson ajalta.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.

46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena tai siviilipalvelusta.

VI Yhteiset opettajat

47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala

1 mom.

Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.

2 mom.

Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kahdessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opettajanviran haltijaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan eikä osion G varhaiskasvatusyksikön opettajiin.

48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Tässä luvussa tarkoitetun opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustettu/sijoitettu.

49 § Yhteisen opettajan työaika

1 mom.

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena, jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisistaan.

2 mom.

Opettajanviran haltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan muussa 47 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

Pöytäkirjamerkintä

2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalaisopiston, kansanopiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviran haltijalle sovittua ao. muuta työtä.

50 § Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaus

Jos opettajaviranhaltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan osio B 18 § (Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen) määräystä opetusvelvollisuuteen lukemisesta ainoastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.

Soveltamisohje

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 16 mukaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.

VII Virkasuhteiset tuntiopettajat

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.

A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

51 § Päätoimisuus

1 mom.

Tuntiopettaja on päätoiminen, jos

hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia tai
hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tarkoitetun tuntimäärän.

2 mom.

Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja, kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

3 mom.

Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. oppilaitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitoksessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom.

Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantajien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tuntiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnantajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.

Soveltamisohje

Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.

Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana.

Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitoksessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

tuntimäärä 1	+	tuntimäärä 2	³ 1 = päätoimisuus
pt-raja 1		pt-raja 2

52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.

Soveltamisohje

Kun tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, hänen palkkansa lasketaan seuraavasti

(tuntimäärä 1 x peruspalkka 1) + (tuntimäärä 2 x peruspalkka 2)

kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)

Jos tuntiopettajan tehtävät ovat jossakin virkaehtosopimuksen liitteessä olennaisesti vaativammat ja tehtäväkohtainen palkka tämän vuoksi ao. liitteen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa korkeampi, palkan painotuksessa käytetään ko. tehtäväkohtaista palkkaa. Esim. monialaisen ammatillisen oppilaitoksen opettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan liitteitä 4 ja 5, jossa liitteen 4 mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka on korkeampi kuin hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka.

Palkka lasketaan seuraavasti:

(liitteen 4 tuntimäärä x liitteen 4 tehtäväkohtainen palkka)
+ (liitteen 5 tuntimäärä x liitteen 5 peruspalkka)

kokonaistuntimäärä (liitteen 4 tuntimäärä + liitteen 5 tuntimäärä)

Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pidetään samana kouluna. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.

3 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan useammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa

Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitoksen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrätään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvelvollisuus.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden, maksetaan hänelle kussakin koulussa/oppilaitoksessa se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta ao. viran opetusvelvollisuuteen.

Esimerkki 1

Liikunnan tuntiopettaja, jolla on peruskoulussa (liite 1, opv 24) 16,75 vt ja lukiossa (liite 2, opv 23) 1,1 vt. Hänen opetusvelvollisuutensa ei täyty kummassakaan koulussa erikseen eikä yhdessä.

Peruskoulu

16,75 vt	x	täysi varsinainen palkka liitteestä 1
24

Lukio

1,1 vt	x	täysi varsinainen palkka liitteestä 2.
23

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden, jokaisessa koulussa/oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.

Soveltamisohje

Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimisuus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilaitoksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilaitoksissa.

Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).

Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

Päätoimisen tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritellään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:

OPPILAITOS 1

Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 1 (= Y)

opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1	= Y
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on

Y	x	täysi varsinainen palkka 1
opetusvelvollisuus 1

OPPILAITOS 2

Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 2 (= Z)

opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2	= Z
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on

Z	x	täysi varsinainen palkka 2
opetusvelvollisuus 2

Varsinaisen palkan tuntimäärän ylittävistä tunneista maksetaan ylituntipalkkio ao. oppilaitosta koskevien määräysten mukaan.

Esimerkki 2

Peruskoulun ja lukion yhteinen päätoiminen tuntiopettaja, jolla on yläkoulussa historiaa ja uskontoa 18 vt (opv 23), 1 luokanvalvojan tunti sekä lukiossa uskontoa ja psykologiaa 5 vt (opv 21), kerroin 0,5. Tunteja yhteensä on 24,5 vt.

Laskenta voidaan toteuttaa seuraavasti: ((18 x 23 + 5 x 21)/(18 + 5) = 22,57. Koska tunteja yhteensä (24,5 vt) on enemmän kuin em. tavalla saatu luku 22,57, joudutaan laskemaan varsinaisen palkan ja ylituntien osuus eri oppilaitoksissa (lukiossa ja peruskoulussa erikseen). Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään kokonaislukuun.

Peruspalkkaa ja opetusvelvollisuutta painotettaessa käytetään luokkatunteja, varsinaista palkkaa laskettaessa myös kerrointunteja ja luokanvalvojan tuntia.

Peruskoulu

19 x 23	= 17,8 = 18 vt
24,5

Varsinainen palkka on 18/23 x täysi varsinainen palkka
Ylitunteja jää 1 vt (19 – 18)

Lukio

5,5 x 21	= 4,7 = 5 vt
24,5

Varsinainen palkka on 5/21 x täysi varsinainen palkka
Ylitunteja jää 0,5 vt (5,5 – 5)

53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen

Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:

(aineen 1 tunnit x opv 1) + (aineen 2 tunnit x opv 2)

kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit)

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulussa/oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alempaan opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraavia asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia sopimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:

Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),
Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio A IV luku)
Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku)
Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimituksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)
KVTES:n V luvun 9 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 11 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalenteripäiväksi.

Soveltamisohje

Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt palvelussuhde katsotaan sekä sairausloman että äitiysvapaan karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.

2 mom.

Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.

B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

55 § Sivutoimisuus

Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.

56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

1 mom.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta.

2 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttämällä peruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvelvollisuutta. Peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.

3 mom.

Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.

57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus

Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.

2 mom. Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).

3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys

Virkasuhteiset

Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.

VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat

58 § Irtisanomisajat

1 mom.

Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työsuhteen irtisanomisaika on vähintään

14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

2 mom.

Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään

14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta
kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.

Virkasuhteiset

3 mom.

Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.

4 mom.

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.

Soveltamisohje

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

Tätä pykälää ei sovelleta osion G piirissä oleviin.

Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset

I Soveltaminen ja palkkaperusteryhmä

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom.

Toistaiseksi tai määräajaksi otetun rehtorin- ja opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osioita A ja B sekä peruskoulun osalta liitettä 1, lukion osalta liitettä 2 ja aikuislukion osalta liitettä 3.

Soveltamisohje

Liitettä 1 sovelletaan perusopetuslain mukaan peruskoulussa järjestettävään oppivelvollisille tarjottavaan perusopetukseen sekä esi- ja lisäopetukseen.

Liitettä 2 sovelletaan lukiolain mukaan lukiossa järjestettävään lukiokoulutukseen, joka on tarkoitettu pääasiassa nuorille.

Liitettä 3 sovelletaan lukion aikuisopetusta varten muodostetulla linjalla tai aikuislukiossa järjestettävään pääasiassa aikuisille tarkoitettuun lukiolain mukaiseen lukiokoulutukseen ja perusopetuslain mukaiseen muiden kuin oppivelvollisten perusopetukseen.

2 mom.

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtoriin ja opettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä:

II luku	Palkkaus, 13 § (tulospalkkio), 14 § (kertapalkkio), 16 § (kielilisä), ja 20 § (saatavan kuittausoikeus)
IV luku	Vuosiloma (rehtorit), ottaen huomioon mitä OVTES osion A 33 §:ssä on määrätty
V luku	Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat 5–11 §:n 2–3 mom. OVTES osion A V luvusta ilmenevin poikkeuksin
VI luku	Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset OVTES osio B 25 §:n määräys
VII luku	Luottamusmiehet
VIII luku	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen irtisanomisaikoja lukuun ottamatta.

2 § Palkkaperusteryhmä

1 mom.

Palkkaperusteryhmällä tarkoitetaan jäljempänä peruskoulua koskevassa liitteessä 1

vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa päätoimisten opettajien lukumäärää
7–9 vuosiluokilla kunkin vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää
erityisluokalla annettavassa opetuksessa alkavaa 10 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville annettavassa opetuksessa palkkaperusteryhmä lasketaan kuitenkin alkavaa 8 oppilasta kohti. Erityisopetuksen ryhmien määrää laskettaessa kaikkien vuosiluokkien oppilaat luetaan yhteen.

Soveltamisohje 1 kohtaan

Päätoimisella opettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa kyseisellä koululla vähintään 16 tuntia viikossa. Rehtorinviran haltija vuosiluokilla 1–6 katsotaan päätoimiseksi opettajaksi tuntimäärästä riippumatta.

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtiin

Palkkaperusteryhmiä laskettaessa erityisoppilaat otetaan huomioon kohdan 1 ja 2 mukaisesti sen mukaan, mille vuosiluokalle oppilas on sijoitettu, lukuun ottamatta erityisluokalle siirrettyjä, jolloin sovelletaan kohtaa 3.

2 mom.

Palkkaperusteryhmä lasketaan jäljempänä lukiota koskevassa liitteessä 2

kuluvana lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti
edellisenä lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti
sitä edellisenä ja edellisinä lukuvuosina yhteensä opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti.

II Palkka

3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Rehtorin hinnoittelutunnukset ja palkkaperusteryhmien lukumäärä. Tehtäväkohtainen palkka I ja II kalleusluokissa, ks. palkkaliite.

Palkkaperusteryhmien lukumäärä

Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori
4 03 01 10 1	12–23
4 03 01 20 1	24–30
4 03 01 30 1	31–37
4 03 01 40 1 38
Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori tai yhtenäinen peruskoulu
4 03 01 10 2		–6
4 03 01 20 2		7–14
4 03 01 30 2		15–19
4 03 01 40 2		20–24
4 03 01 50 2 25–
Erityiskoulun rehtori
4 03 01 10 3		6–11
4 03 01 20 3		12–20
4 03 01 30 3		21–25
4 03 01 40 3		26–

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §.

Soveltamisohje (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Rehtorin palkkauksessa voidaan soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuudella.

2 mom.

Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaamaan

vuosiluokkien 1–9 koulusta tai
vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty yhdelle rehtorinviran haltijalle.

Soveltamisohje

Erityisopetuksen palkkaperusteryhmät on määritelty tämän osion 2 § 1 momentin 3 kohdassa.

3 mom.

Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % yllä esitettyjen asteikkojen alarajaa alempi.

Soveltamisohje

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan huomioon, mitä OVTES:n osion A 6 ja 10 §:ssä on määrätty.

4 § Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 04 01 00 5) tehtäväkohtainen palkka, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §. Aikuislukion rehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 01 01 1.

5 § Peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Peruskoulu (4 03 02 00 0)

Lukio (4 04 02 00 0)

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin viran haltijan tehtäväkohtainen palkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin ao. koulun rehtorin hinnoittelutunnuksen palkka-asteikko.

6 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran peruspalkka

1 mom.

Oppilaanohjaajan kelpoisuuden omaavan oppilaanohjauksen lehtorin (4 03 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.

Lehtorin (4 03 04 06 7), jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaanohjauksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6 a § Lukion opinto-ohjaajaviranhaltijan tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan (4 04 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.

Opettajan (hitu 4 04 04 06 7), jolla ei ole lukion opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6b § Lukion erityisopettajan viranhaltijan tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan (4 04 04 07 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.

Opettajan (hitu 4 04 04 07 7), jolla ei ole lukion erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

7 § Palkan muodostuminen

1 mom.

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Ks. tehtäväkohtainen palkka (osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje), henkilökohtainen lisä (osio A 11 §), vuosisidonnainen lisä (12–17 §), rekrytointilisä (20 a §) sekä kertapalkkio ja tulospalkkio (KVTES).

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään osiossa B tai liitteessä 1–3 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

8 § Vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat (ks. myös palkkaliite):

Voimassa 31.3.2021 asti	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	5 %	10 %
Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	4 %	4 %	6 %	6 %	6 %
Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorinviran haltija	2 %	3 %	5 %	11 %
Esiluokanopettaja ja vastaava päätoiminen tuntiopettaja	6 %	3 %	9 %	6 %	6 %
Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	10 %	4 %	6 %
Lukion opinto-ohjaajan ja erityisopettajan viranhaltija	2 %	3 %	5 %	11 %

Voimassa 1.4.2021 alkaen	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	5 %	10 %
Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	4 %	3 %	6 %	6 %	6 %
Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorinviran haltija	2 %	2 %	5 %	11 %
Esiluokanopettaja ja vastaava päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	9 %	6 %	6 %
Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	2 %	10 %	4 %	6 %
Lukion opinto-ohjaajan ja erityisopettajan viranhaltija	2 %	3 %	5 %	11 %

III Työaika

9 § Rehtoriviranhaltijan työaika

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun/oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy OVTES:n osio A 33 § 1 momentin mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoituksenmukaisimmin tehdä muualla kuin koululla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

10 § Rehtoriviranhaltijan opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
12–17	10–12
18–23	9–11
24–29	6–9
30–35	4–6
36–41	3–5
42–	–2

2 mom.

Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu) tai yhtenäinen peruskoulu rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
1–3	9–11
4–9	7–9
10–20	5–7
21–25	4–6
26–30	2–4
31–	–2

3 mom.

Erityiskoulun rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
1–3	11–13
4–9	9–11
10–20	7–9
21–25	6–8
26–30	4–6
31–	2–4

4 mom.

Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustuntimäärä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perusteena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.

Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suurempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1 9 § 5 mom.).

5 mom.

Peruskoulun rehtori (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, saa lukea opetustuntimääräänsä seuraavat tehtävät:

a) luokanvalvontatyö
b) fysiikan ja kemian demonstraatioiden valmistelutyö (myös henkilökohtaisen palkanlisän osalta)
c) biologian demonstraatioiden valmistelutyö ja
d) tukiopetuksen antaminen.

6 mom.

Peruskoulun rehtorin (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, opetustuntimäärään voidaan erityisestä syystä lukea lisäksi seuraavat tehtävät:

e) kirjaston hoitotyö
f) biologian, fysiikan ja kemian kokoelmien hoitotyö
g) yhteisten musiikkiesitysten hoitotyö
h) oppilaan ohjaus
i) kerhotyö

7 mom.

Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa eikä rehtorin virantoimitusvelvollisuuteen kuulu perusopetuksen rehtorin tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy.

8 mom.

Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).

Soveltamisohje

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

11 § Peruskoulun rehtoriviranhaltijan työajan erityismääräykset

1 mom.

Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia. Käytettävä tuntimäärä ja sen jako riippuvat toimipaikkojen koosta, sijainnista ja edellä mainittujen henkilöiden tehtäväjaosta. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä lukea opetusvelvollisuuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

2 mom.

Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia tai oppilas-/opiskelijaryhmiä toimii pysyvästi toisen koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/-rehtoreiden, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.

3 mom. (voimaan 1.8.2020)

Käytettävä tuntimäärä voidaan lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tähän on se, että opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan/apulasirehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

4 mom.

Jos rehtori, apulaisjohtaja tai koulunjohtaja on vastuussa oppilaskodista, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan 1–3 viikkotuntia seuraavasti:

Oppilaskodissa asuvien oppilaiden lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
1–50	1
51–100	2
101–	3

12 § Peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä

1 mom.

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin viran haltijan työaika määräytyy 9 § mukaan.

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon koulun/oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 3 viikkotunnilla paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

2 mom.

Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.

3 mom.

Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opettajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itse valita.

Soveltamisohje

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppilaanohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtävään valmistautumiseen.

13 a § Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajan viranhaltijan työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

2 mom.

Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.

13b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä lukion aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityisopetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.

2 mom.

Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta enintään 30 tuntia sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan, jos asiasta on sovittu paikallisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

14 § Opettajatyöpäivät

1 mom.

Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.

2 mom.

1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

3 mom.

2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 t) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

4 mom.

Poistettu 1.10.2007–31.7.2022

5–8 mom.

Poistettu 1.8.2020

14a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2020)

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 24 tuntia kehittämistyöhön.

Soveltamisohje

Määräys mahdollistaa opettajan ja rehtorin sopimaan opetustuntien vaihtamisen kehittämistyöhön. Opetustunteja voidaan lukuvuoden aikana vaihtaa enintään 24 tuntia. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5 jolloin 24 opetustuntia vastaa 36 kehittämistyöajan tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin kehittämistehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan.

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät koulutyöpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.

16 § Opettajaviranhaltijan tuntien kokoamisjärjestys

Jos peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa tai lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa, tuntien kokoamisjärjestys on seuraava:

Peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa:	Lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa:
1 peruskoulun opetustunnit	1 lukion opetustunnit kertoimineen
2 peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät	2 lukion opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
3 lukion opetustunnit kertoimineen	3 peruskoulun opetustunnit
4 lukion opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät	4 peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit rinnastetaan oppitunteihin. Opettajan toisessa koulumuodossa antamat oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin siltä osin, kuin niitä luetaan kyseisen opettajan opetusvelvollisuuteen.

Määrättäessä peruskoulun opettajanviran haltijalle ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 1 26 § 5 mom.). Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 2 13 § 2 mom.).

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit

1 mom.

Fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista viidesosa luetaan peruskoulun tai lukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen. Aikuislukion opettajanviran haltijan fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden valmistelutunneista kymmenesosa luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen.

2 mom.

Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon luokkatuntien demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneista kahdeskymmenesosa on luettavissa peruskoulun, lukion tai aikuislukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen.

Soveltamisohje

Jos demonstraatiokorvaustunniksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, pyöristetään ylöspäin. Demonstraatio- ja laborointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan työjärjestykseen.

Kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä yksityisoppikoulun fysiikan ja kemian opettajan toimesta peruskoulun virkaan siirretylle fysiikan ja kemian opettajalle suoritettavasta kemian ja fysiikan demonstraatioiden henkilökohtaisesta palkanlisästä on sovittu kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1977 liitteen nro 17 II osan 51 §:n 8 momentin pöytäkirjamerkinnässä, ja soveltamisohjeet on annettu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeessä 69/1975.

Demonstraatiokorvaustaulukko

Peruskoulu ja lukio
Fysiikan ja kemian luokkatunnit	Demonstraatiotunnit
2,50–7,49	1
7,50–12,49	2
12,50–17,49	3
17,50–22,49	4 jne.

Aikuislukio
Fysiikan ja kemian luokkatunnit	Demonstraatiotunnit
5–14,99	1
15–24,99	2
25–	3

Peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Biologian luokkatunnit (ei maantieto)	Demonstraatiotunnit
10–29,99	1
30–	2

18 § Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen

Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi viikkotunti. Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, opetusvelvollisuuteen luetaan puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilometriä viikossa, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.

Soveltamisohje

Työtä ei lueta opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Jos molemmat perusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan tuntimäärä kummastakin erikseen ja vahvistetaan sen vaihtoehdon mukaan joka on opettajalle edullisempi. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tuntiopettajiin.

19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

1 mom.

Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

2 mom.

Peruskoulussa on käytettävä koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa 1 momentin mukaiseen tehtävään

3 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja/tai vuosiluokkien 7–9 koululla ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, 2 momentin euromäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 koulun kiintiön mukaan.

4 mom.

Peruskoulujen, joilla ei ole käytettävissä 1–2 momentissa tarkoitettua koulukohtaista kiintiötä, palkkaperusteryhmien yhteenlasketun lukumäärän jokaista täyttä 10 palkkaperusteryhmää kohden kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa kunta- tai koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon edellä 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

5 mom.

Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

6 mom.

Aikuislukiossa kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten seuraava rahamäärä:

Tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja joiden toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

7 mom. (voimassa 1.8.2016–31.7.2022)

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu/oppilaitoskohtaiseen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.

Soveltamisohje

Koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä (2 mom.) voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää osin kuntakohtaisesti, jos se on koko kunnan opetuksen kehittämisen kannalta perusteltua eikä rahamäärän käyttäminen koulukohtaisesti ole tarkoituksenmukaista. Koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähintään 70 % rahamäärästä.

Ennen päätöstä koulukohtaisen rahamäärän käyttämisestä kuntakohtaisesti, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

Jos apulaisjohtaja, varajohtaja tai koulun muu opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella hoitamaan rehtorinvirkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajalta, hänelle maksetaan tehtävästä varsinaiseen palkkaan kuulumaton korvaus, joka on työnantajan vahvistamalta työtunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

21 § Poistettu

IV Virantoimituksen keskeytys

22 § Poistettu

23 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioiden ja erityistehtäväkorvausten maksaminen /vähentäminen virkavapaan ajalta

1 mom.

Palkallisen virkavapaan ajalta ei vähennetä ylituntipalkkioita, viranhaltijalle määrättyjä tuntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja eikä erityistehtävistä maksettavaa palkkiota. Ne maksetaan työsuunnitelmassa vahvistetun viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti.

2 mom.

Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään työsuunnitelman mukaiset ylitunnit ja viranhaltijalle määrätyt tuntipalkkioperusteella maksettavat ylitunnit sekä erityistehtävät kertatuntipalkkiota (1/38 tai 1/33) käyttäen.

V Määräajaksi otetut

24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus

1 mom.

Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Poikkeuksen edelliseen muodostaa kuitenkin se, että vain ne määräaikaiset viranhaltijat, jotka on otettu vähintään 60 päiväksi, ovat oikeutettuja seuraaviin palkkaetuihin:

1 tilapäiseen hoitovapaaseen (KVTES V luku 9 §)

2 eräisiin virkavapaisiin (KVTES V luku 11 § 2 ja 3 mom.).

2 mom.

Toistaiseksi voimassaolevasta opettajanvirasta virkavapaana olevan samalla työnantajalla opettajanvirkaa määräaikaisesti hoitamaan määrättyyn opettajaan sovelletaan tämän pykälän määräyksiä.

3 mom.

Palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää palkka maksetaan tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa, kerroin-, lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunteja. Yhteissuunnitteluvelvollisuuden puuttumisen johdosta maksettava tuntipalkkio saadaan kertomalla ao. tuntiopettajan tuntipalkkio peruskoulussa kertoimella 0,94 sekä lukiossa ja aikuislukiossa kertoimella 0,96.

4 mom.

Jos koulussa noudatetaan jaksojärjestelmää ja palvelussuhde kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja se osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, maksetaan määräaikaiselle viranhaltijalle hänen palvelussuhteen kestoaikana pitämiään tunteja vastaava osuus varsinaisesta palkasta seuraavan kaavan mukaan:

Pidettyjen tuntien määrä	x	Varsinainen palkka palvelussuhteen kestoaikana
Kyseisen viran opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä palvelussuhteen kestoaikana

Soveltamisohje 4 momenttiin

Peruskoulussa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan opetusvelvollisuuteen luettavien erityistehtävien määrä.

Lukiossa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan kerroin- ja mahdolliset demonstraatiotunnit sekä mahdollisesti lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunneista osoitettuihin tehtäviin tulevat tunnit.

5 mom.

Jos määräaikaisen viranhaltijan pitämä tuntimäärä palvelussuhteen kestoaikana on opetusvelvollisuutta suurempi, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

Soveltamisohje 5 momenttiin

Jos palvelussuhde kestää vain lukuvuoden työajan tai sitä lyhyemmän ajan, maksetaan ylituntipalkkio osion A 27 §:n mukaan.

VI Erinäisiä määräyksiä

25 § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

1 mom.

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle opettajalle matkakustannukset korvataan KVTES liite 16 matkakustannusten korvausta koskevien määräyksien mukaan.

26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.7.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2005 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, muodostui erotuksesta henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät.

27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta, kun 7 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on muodostunut pienemmäksi henkilön ollessa työnantajan palveluksessa 28.2.2007.

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

28 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat osion B sopimusmääräykset

1 §    Sovellettavat sopimusmääräykset
  7 §    Palkan muodostuminen
  8 §    Vuosisidonnainen lisä
14 §    Opettajatyöpäivät
14 a § Työajan vaihtaminen (voimaan 1.8.2020)
15 §    Työaikaa lyhentävät arkipyhät
17 §    Demonstraatioiden valmistelutunnit
19 §    Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
20 §    Rehtorin hallinnolliset tehtävät
23 §    Ylituntipalkkion, tuntipalkkioperusteella maksettavan ylitunnin ja erityistehtäväkorvauksen maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta
24 §    Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus
25 §    Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset
26 §    Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille
27 §    Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa 1.3.2007.

Osio B Liite 1 Peruskoulu

I Määritelmiä

1 § Perusopetuksen jaottelu

Tätä liitettä sovelletaan peruskoulussa annettavaan opetukseen:

Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.
Vuosiluokilla 7–9 ja 10 luokan lisäopetukseen.
Erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtaan

Sekaryhmässä on vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilaita. Sekaryhmään sovelletaan vuosiluokkia 1–6 koskevia määräyksiä, jos vuosiluokkien 1–6 oppilaita on yli puolet. Jos sekaryhmän oppilaista vähintään puolet on vuosiluokkien 7–9 oppilaita, sovelletaan vuosiluokkia 7–9 koskevia määräyksiä.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 00 5	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 03 04 00 7	Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus
4 03 04 00 8	Ylempi korkeakoulututkinto
4 03 04 00 9	Korkeakoulututkinto
4 03 04 01 0	Muu kuin edellä mainittu

3 § Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 01 2	Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 4	Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 3	Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 5	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 6	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 7	Muu kuin edellä mainittu

4 § Luokanopettajan (luokanopetus) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 02 8	Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus jossakin ao. kunnan peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa
4 03 04 03 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 03 1	Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 09 8	Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto
4 03 04 03 3	Muu kuin edellä mainittu

5 § Esiluokanopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

1 mom.

4 03 04 02 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 02 4	Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus
4 03 04 02 1	Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus
4 03 04 02 2	Muu kuin edellä mainittu

2 mom.

Jos 1 momentin esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu peruspalkka esiopetustuntien ja muiden opetustuntien mukaisessa suhteessa.

Soveltamisohje

Painotetun peruspalkan laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 52 §:ssä.

III Viranhaltijoiden työaika

6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.8.2007–31.7.2022

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työaika määräytyy 6 a §:n mukaan.

Soveltamisohje

Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana.

6 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Soveltamisohje

Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida, että työaika riittää suunnitelluille tehtäville.

7 § Opetusvelvollisuus (opv)

1 mom.

Luokanopetuksen ja erityisopetuksen opettaja	opv/vk
Esiluokanopettajan virassa	23
Luokanopettajan virassa	24
Erityisopettajan virassa	24
Erityisluokanopettajan virassa	22

Soveltamisohje

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus em. opetuksessa on sama kuin viranhaltijalla.

2 mom.

Aineenopettaja	opv/vk
Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä)	18
Toinen kotimainen ja vieras kieli myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli)	20
Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki	21
Uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto	23
Tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsä-talous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus	24
Muut aineet	23

3 mom.

Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

4 mom.

Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotetun opetusvelvollisuuden laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 53 §:ssä.

5 mom.

Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 38.

6 mom.

Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskoulun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opettamaan lukiossa (liite 2), lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukiokertoimella 1,10, ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lukiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nämä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

8 § Koulun johtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajaviranhaltijalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja/tai erityiskoulun johtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
1–2	1
3	2
4–5	3
6–7	6
8	7
9–12	9
13–	12

2 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.

3 mom.

Poistettu (yhdistetty 1 momenttiin)

4 mom.

Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen 1 momentin lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

5 mom. (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Koulunjohtajan tehtävät voidaan määrätä poikkeuksellisesti yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilanteessa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdettaviksi määrättyjen koulujen lukumäärään.

Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan edellä mainittuja 1–4 momentin määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa.

9 § Apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajaviranhaltijalle (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
24–29	1–3
30–35	3–6
36–41	6–9
42–	11–14

2 mom.

Muun kuin 1 momentissa mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
13–20	3–6
21–25	5–10
26–30	8–16
31–	10–18

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Jos koululle/kouluille on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulaisjohtajia, jaetaan 1 tai 2 momentin määräysten mukaan määräytyvä tuntimäärä apulaisjohtajien kesken.

3 mom.

Poistettu

4 mom.

Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtorinviran haltija ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä 2 momentin mukaista tuntimäärää.

Soveltamisohje 1–4 momentit (voimassa 1.8.2020–31.72022)

Opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät voidaan hallinnollista työtä lukea opetusvelvollisuuteen suurempi tuntimäärä, kun koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Koulun hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä voi olla enintään kaksi tuntia suurempi.

Työnantaja voi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät on määrätty opetusvelvollisuuteen luettavaksi edellä mainittua (1 mom. ja 2 mom.) enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän. Määräyksen tulee perustua paikallisiin erityisolosuhteisiin ja perusteet tulee arvioida lukuvuosittain. Tämän ylimääräisen opetusvelvollisuuteen lukemisen edellytyksenä on, että nämä tunnit eivät ole ylitunteina.

5 mom. (voimassa 1.8.2020–31.7.2022)

Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (KVhL 23 §) opettajaviranhaltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esimiestyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1–6 koulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkkaperustetyöryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1–6 koulussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/-rehtorin tehtävät.

10 § Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Ks. osion B 17 § (demonstraatioiden valmistelutunnit) ja 18 § (kiertävän opettajan työaika).

1 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajanviran haltijan osalta, lukuun ottamatta vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta.

2 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityisluokanopettaja opettaa 1 ja/tai 2 momentin luokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. 1 ja 2 momenttien molempien täyttyessä opetusvelvollisuuteen luetaan 2 vuosiviikkotuntia.

Määräystä sovelletaan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos hän hoitaa vastaavaa yhdysluokantehtävää kuin luokanopettajaviran haltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija (voimaan 1.8.2020).

3 mom.

Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta ja kyseisellä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti.

4 mom.

Jos opettajanviran haltijalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärä, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan osion A 23 §:n oppilaan ohjaus sekä tämän liitteen 11–22 §:n erityistehtävät tarpeellisilta osin.

Soveltamisohje

Jos luokanvalvontatyö luetaan aineenopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, tuntimääränä käytetään 1 vuosiviikkotuntia, eikä 14 §:n 1,4 vuosiviikkotuntia.

11 § Kirjaston hoitotyö

1 mom.

Koulun kirjaston hoitajaksi määrätylle asianomaiselle opettajanviran haltijalle maksetaan

yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna lukuvuoden työaikana yksi tunti viikossa
kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kaksi tuntia viikossa ja edellisen lukuvuoden kirjalainausten määrä on ollut vähintään 3 500 sekä
kolmea vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kolme tuntia viikossa ja edellä tarkoitettu lainausten määrä on ollut vähintään 6 000.

2 mom.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on määrätty, (käsi)kirjaston hoitajaksi määrätylle vuosiluokkien 7–9 sekä vähintään kuusiopettajaisen vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun asianomaiselle opettajanviran hoitajalle maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus

12 § Kokoelmien hoitotyö

Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

13 § Musiikkiesitysten hoitotyö

Koulun musiikkiesitysten hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaavan korvaus. Vastaava korvaus maksetaan luokanopettajalle, erityisluokanopettajalle tai erityisopettajalle, jolle on määrätty musiikkiesitysten hoito koulussa, jossa on vähintään kuusi opettajaa.

14 § Luokanvalvontatyö

Luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle (lehtori/luokanopettaja) maksetaan luokanopettajan (4 03 04 03 0) vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus seuraavasti:

vuosiluokkien 7–9 luokanvalvoja	1,4 vuosiviikkotuntia
vuosiluokan 6 luokanvalvoja	1,0 vuosiviikkotuntia

Soveltamisohje

Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellista asioista. Tehtävä edellyttää yhteistyötä toisten opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken sekä koulun ja kodin välillä. Tärkeätä on myös luottamuksellisten suhteiden aikaansaaminen luokan oppilaiden kanssa. Luokanvalvoja on oman luokkansa oppilaiden edustaja opetusta ja järjestyksenpitoa koskevissa asioissa. Luokanvalvojan tulee tutustua luokan oppilaisiin ja mahdollisuuksien mukaan heidän kasvuympäristöönsä ottaen erityisesti huomioon oppilaan persoonallisuuden kehittymiseen ja koulukäyntimotivaatioon sekä oppimisvaikeuksiin vaikuttavat tekijät, neuvotella tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa koulunkäyntiä koskevista asioista, osallistua luokan yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin ja olla niissä mukana, esittää tarvittaessa rehtorille neuvottelu yms. tilaisuuksien järjestämistä luokan toisten opettajien ja muiden oppilaita koulussa ohjaavien henkilöiden kanssa ja osallistua niiden järjestelyihin, osallistua oppilashuoltotoimintaan, tarkkailla luokan oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ym.

15 § Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö

1 mom.

Ruokapalvelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle kotitalousopettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kutakin alkavaa kahdeksaa peruskoulua kohden. Korvaus voi kuitenkin olla enintään kuusi vuosiviikkotuntia.

2 mom.

Jos ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta on määrätty useamman kotitalousopettajan tehtäväksi, jaetaan 1 momentissa tarkoitettu viikkotuntikiintiö kotitalousopettajien kesken työmäärän mukaisessa suhteessa.

16 § AV-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ

1 mom.

Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajanviran haltijalle seuraava korvaus:

7–9 vuosiluokkien koulu
1–11	palkkaperusteryhmää	1	vuosiviikkotunti
12–	palkkaperusteryhmää	1 ½	vuosiviikkotuntia
1–6 vuosiluokkien koulu ja erityiskoulu
alle 12	palkkaperusteryhmää	½	vuosiviikkotuntia
12–19	palkkaperusteryhmää	1	vuosiviikkotunti
20–	palkkaperusteryhmää	1 ½	vuosiviikkotuntia

Jos vuosiluokkien 7–9 koululla ja lukiolla on yhteinen AV-välineistö, jota peruskoulun opettaja on määrätty hoitamaan, luetaan palkkaperusteryhmiin myös lukion palkkaperusteryhmät.

2 mom.

Tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle tietotekniikan vastuuhenkilölle yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus ja vuosiluokilla 7–9, jossa luetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

17 § Oppilaskunnan ohjaustyö

Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle puolta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 1–6 palkkaperusteryhmää ja yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 7–14 palkkaperusteryhmää ja puoltatoista vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava tätä suuremmissa kouluissa.

18 § Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan 11 §:n (kirjaston hoitotyö), 12 §:n (kokoelmien hoitotyö), 16 §:n (av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ) ja 17 §:n (oppilaskunnan ohjaustyö) korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin em. pykälissä on määrätty.

19 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin korvaus on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole peruskoulun/lukion viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkioperuste luvulla 24.

20 § Koulumatkakuljetusoppilaiden ohjaustyö

Jos opettajanviran haltija määrätään järjestämään oppilaille ohjattua toimintaa koulumatkakuljetusten vuoksi aamulla tai iltapäivällä, hänelle maksetaan tehtävästä valvontatunnista luokanopettajan (4 03 04 03 0) yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus. Korvausta ei makseta, jos työ tehdään jonkin muun palkatun tehtävän yhteydessä.

Soveltamisohje

Muusta palkatusta tehtävästä on kyse esim. 60 minuutin tuntiin sisällytettävässä välitunnissa.

21 § Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö

Oppilaskodin oppilaiden vapaa-ajan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle maksetaan luokanopettajan (4 03 04 03 0) yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.

22 § Poistettu

23 § Taide- ja taitoaineet

Vuosiluokkien 7–9 koulussa taide- ja taitoaineita opettavalle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan taide- ja taitoaineidenkorvaus, jos opettajan tehtäviin kuuluu keskimääräistä enemmän raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa sekä välineistön kunnossapitoa. Määräystä sovelletaan myös em. vaatimukset täyttävään lukion ja peruskoulun yhteiseen opettajaan. Tarkoitukseen on käytettävä yhteensä korvaus, jonka suuruus määräytyy palkkaliitteestä.

Soveltamisohje

Tämän liitteen 23 §:n tehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. Opetusvelvollisuuteen ei voi lukea myöskään osion A 22 §:n tukiopetuspalkkiota, 24 §:n toisen opettajan tunnin hoitopalkkiota, 25 §:n yksityisopiskelijan kuulustelupalkkiota eikä osion B 19 §:n koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaista lisätehtävää.

24 § Poistettu

25 § Poistettu

26 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 7 §:n 1–4 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

Peruskoulun opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä lukion sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,96.

2 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

3 mom.

Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja peruskoulun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

4 mom.

Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näiden tuntien osalta on oman viran mukainen ylituntipalkkio.

5 mom.

Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai A 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

IV Tuntiopettajien palkka ja työaika

27 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

	Vuosiluokkien 7–9 opetus
4 03 07 03 8	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 03 07 04 0	Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen, erityisopetuksen opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 1	Ylempi korkeakoulututkinto
4 03 07 04 2	Korkeakoulututkinto
4 03 07 04 3	Muu kuin edellä mainittu
	Erityisopetus
4 03 07 04 4	Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 6	Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 5	Erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 8	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 9	Muu kuin edellä mainittu
	Vuosiluokkien 1–6 opetus
4 03 07 05 4	Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkea-koulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa
4 03 07 05 6	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 05 7	Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 09 9	Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto
4 03 07 05 9	Muu kuin edellä mainittu
	Erillisen esiopetusryhmän opetus
4 03 07 06 2	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 06 5	Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus
4 03 07 06 3	Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus
4 03 07 06 4	Muu kuin edellä mainittu

2 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen opetusta antavalla tuntiopettajalla on aineenopettajan kelpoisuus opettamassaan aineessa, tuntipalkkio määräytyy tämän aineen osalta vuosiluokkien 7–9 opetuksen tuntipalkkion mukaisena. Muiden tuntien palkkio määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen tuntipalkkion mukaisesti.

Soveltamisohje

Useamman aineen opetusta antavan tuntiopettajan kelpoisuuteen opettamiinsa aineisiin sovelletaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ää ja 22 §:ää sellaisina kun ne ovat 1.1.1999.

28 § Tuntiopettajan työaika

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 6 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika.

2 mom.

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 7 §:n mukaan, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

29 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 26 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 27 § 1 momentin mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 7 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,94.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,83. Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio (1/38) kerrotaan luvulla 0,94, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,94-kerrointa ei sovelleta sellaisen saman kunnan lukion viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa.

30 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan osion A 22, 23 ja 24 §:n sekä tämän liitteen 9 §:n, 10 § 4 momentin ja 11–23 §:n määräyksiä. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi tämän liitteen 10 §:n 1 ja 2 momentin ja 26 §:n määräyksiä.

2 mom.

Jos tuntiopettajalla ei peruskoulussa ole oppitunteja, mutta hän hoitaa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on se 23.

3 mom.

Sellaisen sivutoimisen tuntiopettajan, jolla on virka lukiossa, tuntiopetustunnit määräytyvät virantoimituksen keskeytyksen ajalta osion B 23 §:n mukaan.

31 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 1 59 §:n 6 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin hän on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja jonka siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

Osio B Liite 2 Lukio

I Viranhaltijoiden palkka

1 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 04 04 01 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 04 01 8	Aiempi lukio-opetusta antavan opettajan tai perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 04 02 2	Korkeakoulututkinto
4 04 04 02 3	Muu kuin edellä mainittu

II Viranhaltijoiden työaika

2 § Yhteissuunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2020)

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään työaikaa 2 a §:n määräyksen mukaisesti.

2 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 101 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

	tuntia/viikko
Äidinkieli ja kirjallisuus	16
Toinen kotimainen kieli, vieras kieli (myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli, oppilaan kotikieli) ja tietotekniikka	19
Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide, musiikki	20
Uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, terveystieto, biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi	21
Opinto-ohjaus, erityisopetus, kotitalous, tekstiilityö, tekninen työ	22
Liikunta sekä muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine (soveltava kurssi)	23

2 mom.

A1–2- ja B1-kielessä sekä S2-kielessä (suomi/ruotsi toisena kielenä) opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.

3 mom.

Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erisuuruinen tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan osion A 53 §:n määräämin perustein.

Pöytäkirjamerkintä (voimaan 1.8.2020)

Lukioresurssimääräyksen kautta määrättäviin luokan ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin (muu kuin opetustyö ja 8 §:n 1 mom. mukaiset ylioppilastutkintoon liittyvät tehtävät) sovelletaan kaikille opettajille opetusvelvollisuutta 19. Nämä lukioresurssin kautta korvattavat tunnit luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen viimeisenä ja korvataan ylitunteina maksettaessa kaikille opettajille opetusvelvollisuudella 19. Opettajan opetusvelvollisuutta painottaessa näitä tunteja ei oteta huomioon.

Soveltamisohje

Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja. Sekalehtorin kaikki lukiossa ja aikuislukiossa pitämät tunnit ovat joko opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja tai omalla ylituntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja. Ylituntipalkkioperusteena käytetään painottamalla saatua opetusvelvollisuutta. Painotettua opetusvelvollisuutta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan lukion ja aikuislukion luokkatunnit.

4 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman koulun apulaisrehtorin tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luettava tuntimäärä on seuraava:

Opiskelijoiden lukumäärä	Tunnit/viikko
200–400	2–6
401–600	5–10
601–	6–13

2 mom.

Jos lukiolla ja peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koululla on yhteinen apulaisrehtori, opiskelijoiden lukumäärän luetaan lukion opiskelijoiden lisäksi peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koulun oppilaat.

5 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, opetusvelvollisuuteen voidaan lukea kerrointunteja (6 §) ja lukioresurssitunteja (7 §). Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §), kiertävän opettajan työaika (osio B 18 §) ja oppilaan ohjaus (osio A 23 §). Opetusvelvollisuuden ylimeneviltä tunneilta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus.

Soveltamisohje

Jäljempänä 8–12 §:n ja osion A 22 §:n (Tukiopetuspalkkio), 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio), ja osion B 19 §:n (Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen.

6 § Kerrointunnit

1 mom.

Palkanmaksun perusteena oleva kokonaistuntimäärä saadaan kertomalla luokkaopetustuntimäärä luvulla 1,10.

2 mom.

Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit lasketaan yhteen fysiikan ja kemian luokkaopetustuntien kanssa, minkä jälkeen saatu summa kerrotaan luvulla 1,10. Esimerkiksi jos opettajalla on 15 fysiikan ja kemian tuntia viikossa, demotunteja on 3, eli luokkaopetustunteja on yhteensä 18. Kerrointunnit ovat 1,8. Palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä on yhteensä 19,8 tuntia.

7 § Lukioresurssitunnit (voimaan 1.8.2020)

Lukioresurssituntien määrä on lukiota kohden 14 viikkotuntia, johon lisätään 0,17 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin. Lukioresurssin käytöstä päätetään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos lukioresurssia ei käytetä kokonaisuudessaan luokan ulkopuolisiin tehtäviin, kohdennetaan käyttämätön tuntimäärä opetustyöhön.

Soveltamisohje

Lukioresurssista on käytettävä suurin osa luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Näiden rehtorin määräämien töiden ja tehtävien opetusvelvollisuus on 19. Ylioppilastutkintoon liittyvien tehtävien korvaamiseen (8 § 1 mom.) sovelletaan kuitenkin opettajan omaa opetusvelvollisuutta. Korvaamisperusteena on myös opettajan oma opetusvelvollisuus, kun lukioresurssia käytetään korvaamaan lukion päättötutkintoon kuuluvia suullisia kuulusteluja. Jos päätetään resurssin käyttämisestä opetustyöhön, tulee siitä sopia opettajakunnan kanssa. Jos resurssin käyttämisestä ei saavuteta yksimielisyyttä, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

8 § Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu

1 mom.

Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus 7 §:n mukaisesta lukioresurssista.

2 mom.

Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistuksesta ja arvostelusta maksetaan opettajanviran haltijalle yksityisoppilaan kuulustelumaksun suuruinen korvaus, jos opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota ei ao. lukiossa opeteta. Jos kuulusteltavia on samassa kuulustelussa useampia, porrastetaan korvaus kuten yksityisopiskelijan kuulustelussa. Yksityisopiskelijan kuulusteluun maksettavasta korvauksesta määräykset sisältyvät 9 §:ään.

Soveltamisohje

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkatehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. Peruskoulun opettajalle, joka ei lainkaan opeta lukiossa, maksetaan valvontapalkkio. Hänelle maksettava korvaus saadaan jakamalla hänen peruskoulun varsinainen palkkansa luvulla 152. Peruskoulun opettajalle, jolla on tunteja peruskoulussa ja lukiossa ei makseta valvontakorvausta. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan valvontakorvaus, joka on puolet ao. opettajan tuntipalkkiosta.

Lukion oppiaineen kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista, kurssien päättökuulusteluista mukaan lukien hylätyn kuulustelun uusimiskuulustelut tai lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävästä kuulustelusta/kokeesta ei makseta erikseen korvausta.

Päätoimiselle opettajalle ei makseta erillistä korvausta hänen pitämästään lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista, kurssien kuulusteluista eikä lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävistä kokeista.

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Yksityisopiskelija on ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistuva henkilö lukuun ottamatta

lukion omaa opiskelijaa, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa
opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kolmena ylioppilastutkinnosta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuna tutkintokertana
henkilöä/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii yhden kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana
opiskelijaa, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.

2 mom.

Lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Kuulustelu voidaan jakaa useampaan osakuulusteluun, jolloin korvaus vastaavasti ositetaan. Kukin koko oppimäärän kerralla tapahtuva kuulustelu ja oppimäärän osakuulustelu sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.

Soveltamisohje

Tavallisesti oppiaine kuulustellaan kolmessa osakuulustelussa, jolloin yhdestä osakuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Perustellusta syystä voidaan laajan oppiaineen kuulusteleminen järjestää em. useamassa osassa, jolloin em. korvaus maksetaan jokaisesta osakuulustelusta.

Jos asianomaisen aineen opettaja ei voi kuulustella yksityisopiskelijaa, kuulustelukorvaus voidaan maksaa kuulustelevalle rehtorille.

3 mom.

Jos saman oppiaineen kuulustelussa/osakuulustelussa kuulustellaan useampaa yksityisopiskelijaa, kustakin kuulusteltavasta maksetaan täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen, 1/4 osa palkkiosta kymmenestä kahteenkymmeneen opiskelijaan ja 1/6 osa palkkiosta 21 opiskelijasta lukien.

Täysi palkkio määräytyy 2 momentin mukaan.

4 mom.

Yksityisopiskelijan kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan aineenopettajan korvausperuste valvontatunnilta, ellei valvonta tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

5 mom.

Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoituksen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan aineenopettajanviran haltijalle kutakin koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus. Vieraan kielen kokeen eri osien tarkastus ja arvostelu katsotaan yhdeksi kokeeksi, samoin äidinkielen kokeen osasuoritukset.

10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät, kun rehtori on esteellinen hoitamaan niitä, korvaus kultakin tehtävään käytetyltä tunnilta on varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

11 § Etäopetukseen liittyvä työ

Opiskelijan etäopiskelusta opettajanviran haltijalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvelvollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitelmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

12 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin palkkioperuste on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole lukion/peruskoulun viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 (osio B liite 1) sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio luvulla 24.

13 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 3 §:n 1–2 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista tai muutakaan henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Soveltamisohje

Lukion opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä peruskoulun sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,94.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

III Tuntiopettajien palkka ja työaika

14 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

4 04 07 03 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 07 03 9	Aiempi lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 07 04 2	Korkeakoulututkinto
4 04 07 04 1	Muu kuin edellä mainittu

15 § Tuntiopettajan työaika

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 2 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika.

2 mom.

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 3 §:n mukaan.

3 mom.

Jos tuntiopettaja ei opeta lukiossa mitään oppiainetta, vaan hänet on määrätty hoitamaan koulun tukitoimintotehtävää (resurssi irrotettu lukioresurssista), on tämän tehtävän osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 23 tuntia viikossa.

16 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 13 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 14 §:n mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 15 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,96.

Määräys on tullut voimaan 1.8.2003. Jos sivutoiminen tuntiopettaja on otettu palvelukseen toistaiseksi tai on 31.7.2003 ollut ao. kunnan lukiossa, palkka maksetaan em. korkeampana niin kauan kuin hän jatkaa yhdenjaksoista palvelustaan ao. kunnan lukiossa.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ao. kalleusluokan mukaisella kertoimella 0,83). Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio kerrotaan luvulla 0,96, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,96-kerrointa ei sovelleta sellaiseen saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa.

17 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Muutoin tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A päätoimisia ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

2 mom.

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

5 §	Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät
6 §	Kerrointunnit
7 §	Lukioresurssitunnit
8 §	Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu
9 §	Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
11 §	Etäopetukseen liittyvä työ
12 §	Kerhotyö.

3 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan edellä mainittujen määräysten lisäksi seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

2 § ja 2 a §	Yhteissuunnittelutyöaika
4 §	Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle
13 §	Ylituntipalkkio.

18 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 2 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin opettaja on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja johon siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

Osio B Liite 3 Aikuislukio

I Soveltaminen

1 § Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset

Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2 määräyksiä:

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi.
11 § Etäopetukseen liittyvä työ

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 04 04 02 4	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 04 02 5	Aiempi lukio-opetusta antavan tai muu aikuislukion opettajan kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 04 02 7	Korkeakoulututkinto
4 04 04 02 6	Muu kuin edellä mainittu

III Viranhaltijoiden työaika

3 § Yhteissuunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2020)

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään työaikaa 3 a § määräysten mukaisesti.

3 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 89 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

4 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa.

2 mom.

Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 33. Samalla kertoimella muutetaan opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät sekä viikkotuntien perusteella erikseen korvattavat tehtävät vuositunneiksi. Edellä sanottu koskee myös niitä lehtoreita, joilla on sekä aikuislukion (liite 3) että lukion (liite 2) tunteja.

3 mom.

Jos opettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erilainen, tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.

Soveltamisohje

5 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman koulun apulaisrehtorin tehtävät, työnantaja vahvistaa opettajan opetusvelvollisuuden 8–16 viikkotunniksi. Opetusvelvollisuuden suuruudesta päättäessään työnantaja ottaa huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet.

6 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §).

1 mom.

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan aikuislukiolisänä seuraavat tuntimäärät:

lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta ja arvostelusta kutakin pakollisen ja valinnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 5 tuntia sekä
perusopetuksen ja muusta kuin yllämainitusta lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 3 tuntia.

Jos kurssin tuntimäärä on pienempi tai suurempi kuin 28 oppituntia, tuntimäärään lisätään kuitenkin lukio-opetuksen vapaaehtoisesta ja valinnaisesta kurssista 33/28-osaa sekä perusopetuksen ja lukio-opetuksen muusta kurssista 31/28-osaa.

2 mom.

Lukiokoulutuksen äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta aineenopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan äidinkielen ja kirjallisuuden 28 oppitunnin kurssista 7 tuntia.

3 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ryhmänohjaajan tehtävät, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti. Jos työnantaja määrää opettajalle opinto-ohjauksen luokan ulkopuolisia tehtäviä, opetusvelvollisuuteen luetaan työsuunnitelmassa vahvistettu viikkotuntimäärä.

4 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään aikuislukion hallinnassa ja vastuulla olevien kokoelmien, audiovisuaalisten välineiden, tietokonelaitteistojen tai kirjaston hoito, opetusvelvollisuuteen luetaan työsuunnitelmassa vahvistettu viikkotuntimäärä. Tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä enintään 10 viikkotuntia.

Soveltamisohje

Tämän liitteen 1 §:n ja 7–9 §:n sekä osion A 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio) ja 22 §:n (Tukiopetuspalkkio) ja osion B 19 §:n (Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen.

7 § Ylioppilaskirjoitusten valvonta

Jos opettajanviran haltija määrätään valvomaan ylioppilaskirjoituksia aikana, jona hänellä ei ole muita palkattuja tehtäviä, korvaus kultakin valvontatunnilta on ao. opettajan varsinainen palkka kuukaudessa jaettuna luvulla 152.

8 § Poistettu

9 § Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

Opettajan, jonka tehtäväksi on määrätty kesäkurssin järjestelystä ja valvonnasta huolehtiminen, korvaus kummastakin kesäkurssijaksosta erikseen on oman ylituntipalkkioperusteen mukainen vuosiviikkotuntipalkkio.

10 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Soveltamisohje

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n painotettu opetusvelvollisuus.

IV Tuntiopettajien palkka ja työaika

11 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

4 04 07 05 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 07 05 1	Aiempi lukio-opetusta antavan tai muu aikuislukion opettajan kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 07 05 3	Korkeakoulututkinto
4 04 07 05 4	Muu kuin edellä mainittu

12 § Tuntiopettajan työaika

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa. Opetusvelvollisuus maa- ja metsätaloudessa, kaupallisissa aineissa, tiedotusopissa, perhekasvatuksessa, näyttämötaiteen ja teatteritaiteen opetuksessa sekä puheopetuksessa on 20 tuntia viikossa. Jos tuntiopettajalla ei ole aikuislukiossa minkään oppiaineen tunteja opetettavana vaan hän hoitaa yksinomaan luokan ulkopuolisia erikseen korvattavia tehtäviä, on näiden tehtävien osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 20 viikkotuntia.

13 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

Osio B
17 §	Demonstraatioiden valmistelutunnit
19 §	Koulu-/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
20 §	Rehtorin hallinnolliset tehtävät
Liite 2
9 §	Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
10 §	Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi
sekä soveltuvin osin
14 §	Tuntiopettajan peruspalkka ja hinnoittelutunnukset
16 §	Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio
17 §	Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä
Liite 3
4 §	Opetusvelvollisuus (2–3 mom.)
5 §	Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle
6 §	Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
7 §	Ylioppilaskirjoitusten valvonta
8 §	Poistettu
9 §	Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

2 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia määräyksiä:

Liite 3

3 §

Yhteissuunnittelutyöaika

3 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä

10 §

Ylituntipalkkio

Osio C Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tämän osion sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstöön.

2 mom.

Tämän osion käyttöönotosta neuvotellaan paikallisesti kunnallisen pääsopimuksen 14 § 2 momentin mukaisesti. Osio tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2020.

3 mom.

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät osion F liitteen 10 mukaan.

4 mom.

Yhteispäätoimisen tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot määräytyvät OVTES 2018–2019 osion C yhteisen osan ja liitteiden 4–9 sekä osion A päätoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten mukaisesti. (Voimassa 1.4.2020–31.7.2022).

5 mom.

Tämän osion lisäksi opetushenkilöstöön noudatetaan OVTES:n osion A seuraavia määräyksiä:

I Soveltaminen ja työrauha
1 § Soveltamisala
2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset
4 § Työrauha

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus
5 § Palkka eri kalleusluokissa
6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä
7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan
8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla
9 § Erivapauden vaikutus palkkaan
10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä
11 § Henkilökohtainen lisä
12 § Vuosisidonnainen lisä (kokonaistyöajassa olevat)
13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika
15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus
16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset
17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen
18 § Palvelulisän siirtymäsäännös
19 § Syrjäseutulisä
20 a § Rekrytointilisä
21 § Varsinainen palkka
28 § Palkkioiden pyöristäminen
29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

III Työaika
31 § Työaikamuodot

IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha
33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma
34 § Lomaraha
35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

V Virantoimituksen keskeytys
38 § Sairausloma
40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen
41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset
42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus
43 § Osittainen hoitovapaa (sovelletaan 1 mom. ja 3 mom.)
44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan
45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus
46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan
47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala (soveltuvin osin)
48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen (soveltuvin osin)
49 § Yhteisen opettajan työaika (soveltuvin osin)

VII Virkasuhteiset tuntiopettajat
A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
51 § Päätoimisuus (3 mom.)
54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset (soveltuvin osin)
B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat
58 § Irtisanomisajat

6 mom.

Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

II Rehtori ja apulaisrehtori

2 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.

4 09 01 02 4

Rehtorin peruspalkka (ks. palkkaliite)

2 mom.

Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.

3 § Apulaisrehtorin palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.

Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin peruspalkat, ks. palkkaliite.

4 00 03 00 1	Ylempi korkeakoulututkinto
4 00 03 00 2	Muu tutkinto

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain enintään 760 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

4 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma

1 mom.

Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom.

Viranhaltijan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

5 § Vuosisidonnainen lisä

Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori, apulaisrehtori	5 %	4 %	4 %

III Palkka

6 § Palkan muodostuminen

1 mom.

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.

Soveltamisohje

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä liitteessä olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

7 § Opettajan palkka

Kokoaikaisen (1500 h) opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

4 11 04 00 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 04 00 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 04 00 3	Soveltuva opintoasteen tutkinto
4 11 04 00 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus

8 § Opinto-ohjaajan palkka (muutos voimaan 1.1.2021)

Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

4 11 03 00 3	Ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 03 00 4	Muu tutkinto

9 § Palveluvuosien vaikutus palkkaan

Palveluvuodet määräytyvät ja niiden hakemiseen sovelletaan, mitä OVTES:n osiossa A on määrätty. Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys sidotun työtehtävänsä kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % opettajan tuntipalkasta. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opinto-ohjaajiin.

11 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 sekä kelpoisuusasetuksen muutoksen perusteella 1.8.2011.

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio on ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 8 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on ollut pienempi.

2 mom.

Tämän pykälän mukainen henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tai osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

3 mom.

Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen johdosta tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen OVTES 2010–2011 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

IV Työaika

12 § Opettajan työaika

1 mom.

Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1 500 tuntia. Opettajan työajasta vähintään 25 %:n osalta opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Muu työaika on sidottua työaikaa. Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen.

Soveltamisohje

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esimiestyö/tiimivastaavan tehtävät, hanke- ja kehittämistyö, vastuutehtävät (esim. urakointitöiden vastaava johtaja, laatuvastaava), sidosryhmäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

2 mom.

Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 § 1 momentin mukainen.

Soveltamisohje

Työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukaiseen tuntimäärään virkasuhteen aikana.

3 mom.

OVTES:n E-osion kokoaikainen opettaja (38 h 45 min) voi halutessaan säilyttää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mukaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1 500 tunnin vuosityöaikaa.

Tällaisen E-osiosta siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityöajassa olevan kokoaikaisen (1 500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.

Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilökohtaisesta vuosityöajasta.

Soveltamisohje

3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan 3 momentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

12 a § Opinto-ohjaajan työaika

1 mom.

Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 500 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä

2 mom.

Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään OVTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1 575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat siirtyneet vuosityöaikaan viimeistään 1.8.2020.

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan siirtyviin opinto-ohjaajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

3 mom.

Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika on 36,25 tuntia viikossa.

13 § Siirtymämääräys sitomattoman työajan vähimmäismäärästä

Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet osion C vuosityöaikajärjestelmään työnantajan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018–1.8.2020. Muihin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin opettajiin sovelletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia. Opettajiin sovelletaan seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä:

matemaattisten aineiden ja kielten opettaja vähintään 30 %
liiketalouden opettajat:
- kirjanpidon, laskentatoimen ja taloushallinnon opettaja vähintään 37 %
- ammatillisten teoria-aineiden opettaja (mm. toinen kotimainen kieli, vieraat kielet ja matemaattiset aineet) vähintään 34 %
- äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opettaja vähintään 43 %
merenkulkualan opettaja:
- merenkulun- ja teknillisten aineiden opettaja vähintään 30 %, työnopetuksessa vähintään 27 %
- navigointi- ja konevalvontaopetusta antava opettaja vähintään 35 %
- kielten opettaja vähintään 42 %
- muiden aineiden opettaja vähintään 38 %
E-osiosta siirtynyt opettaja vähintään 17 %

Soveltamisohje

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n 1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka on jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttuu automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtuu suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta on joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.

14 § Työajan suunnittelu ja seuranta

1 mom.

Työnantaja vahvistaa opettajalle ja opinto-ohjaajalle kirjallisen vuosityöaikasuunnitelman, jossa määritellään opetus- ja ohjaustyön sisältö, määrä ja opettajan muut tehtävät. Vuosityöaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan kanssa ja annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.

2 mom.

Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.

Soveltamisohje

Työajan suunnittelu ja seuranta perustuvat paikalliseen järjestelmään. Työaikasuunnitelmaa ja -seurantaa koskevat tarkemmat soveltamisohjeet valmistellaan paikallisesti yhteistoiminnassa opetushenkilöstön edustajien kanssa.

15 § Työajan ylittäminen / lisätyö

1 mom.

Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöaika voi olla 1 500–1 700 tuntia. Jos vuosityöaika on yli 1 500 tuntia, palkka on vastaavassa suhteessa korkeampi.

Esimerkki

Opettajan vuosityöaika on 1 650 tuntia, jolloin kuukausipalkka on vähintään 110 % 1 500 tuntia tekevän opettajan palkasta. Työajan ylityksen voi maksaa myös 3 momentin mukaisella tuntipalkkiolla.

2 mom.

Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista ao. opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokaiselta tunnilta 3 momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.

3 mom.

Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

16 § Epämukavan työajan lisät

1 mom.

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtävän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 12 § 1 momentin mukaista sitomatonta työaikaa. Iltalisä on 50 % 15 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

Soveltamisohje

Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15:n jälkeen.

2 mom.

Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, joka on 50 % 15 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

3 mom.

Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä 1 ja 2 momenttien mukaisella perusteella.

17 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukion opetussuunnitelman mukainen opetus (Voimassa 1.4.2020–31.7.2022 lukuvuosirytmissä/31.12.2022 kalenterivuosirytmissä)

Opettajalle, jolla on lukion aineenopetuksen opettajan kelpoisuus (A986/1998, 10 §) ja joka opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lisätään sitomatonta työaikaa. Sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla opetustunnit äidinkielessä ja kirjallisuudessa vähintään kertoimella 0,85 (opetusvelvollisuus 16 h/viikko), toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä kertoimella 0,62 (opetusvelvollisuus 19 h/viikko) ja matematiikassa kertoimella 0,56 (opetusvelvollisuus 20 h/viikko).

Esimerkki

Yhteisten tutkinnon osien äidinkielen opettaja opettaa lukiossa 10 tuntia viikossa. Opettajan vuosityöaika saadaan laskemalla sidottu ja sitomaton työaika yhteen eli oppitunnit (10) ja lisäämällä sitomaton työaika (10 x 0,85). Vuosityöaikajärjestelmän mukainen työaika on 18,5 tuntia (10 + 8,5).

V Vapaajaksot

18 § Opettajan vapaajaksot

1 mom.

Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä (4) viikkoa. Muuna aikana opettajalle on annettava neljän (4) viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.

2 mom.

E-osiosta siirtyneelle opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana kuuden (6) viikon eli 42 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneitä opettajia.

3 mom. (voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.)

Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10−1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5−30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisenä jaksona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momentin mukaisesti.

4 mom.

Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähintään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.

Soveltamisohje

Sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen).

19 § Opinto-ohjaajan vapaajaksot

1 mom.

Opinto-ohjaajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana vähintään viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa.

2 mom.

Muuna aikana opinto-ohjaajalle on annettava viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään viidessä osassa.

3 mom.

Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–1.5. tai enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajaksoviikko voidaan antaa erillisenä jaksona 1–2 momentin mukaisista jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää.

4 mom.

Opinto-ohjaajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta toisin.

20 § Vapaajakson ajankohdan vahvistaminen

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:

Lukuvuosijärjestelmässä:
01.10.–01.05. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.09. mennessä
02.05.–31.07. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.03. mennessä
01.08.–30.09. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.05. mennessä.

Kalenterivuosijärjestelmässä:
01.01.–01.05. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
02.05.–30.09. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.03. mennessä
01.10.–31.12. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.09. mennessä

Pöytäkirjamerkintä

Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksikkökohtaisesti.

Mikäli opettaja on osan suunnitteluvuotta töissä ja osan virkavapaalla, on vapaajaksot suunniteltava ja vahvistettava koko vuodelle, myös virkavapaa-aikaan. Alustavaa tai vahvistettua tietoa vapaajaksojen sijoittumisesta tarvitaan mm. työajan laskentaan sekä 24 §:n tarkoittamissa tilanteissa vähennyksen laskentaan.

Vapaajaksojen lopullinen sijoittuminen käy ilmi, kun vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan 20 §:n mukaisina määräaikoina.

21 § Vuosilomajärjestelmästä siirtyminen

Jos henkilö siirtyy vuosilomajärjestelmästä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.

Soveltamisohje

Henkilön siirtyessä saman työnantajan palveluksessa takaisin vuosilomasäännösten piiriin ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä, määräytyy vuosilomapäivien määrä OVTES:n A 35 §:n 2 momentin mukaisesti.

22 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus (muutos voimaan 1.1.2021)

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan virkasuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään. Vapaajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset virkasuhteeseen sisältyneet työpäivät (ma–pe). Opettajan vahvistetut vapaajaksopäivät eivät ole työpäiviä.

Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajaksokorvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajaksokorvauspäivien lukumäärällä. Jos virkasuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma-su) vähennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti kuitenkin siten, että kerroin on 0,33.

Soveltamisohje

Kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa ollut opettaja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen virkasuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 16.8.–17.12.2021. Viikko 42 on vahvistettu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Virkasuhteeseen sisältyy 85 työpäivää (ma-pe). Vapaajaksokorvaus lasketaan seuraavasti: työpäivien lukumäärä 85 x 0,42 = 35,7 vapaajaksokorvauspäivää. Tästä vähennetään syysloman vapaajakson kalenteripäivät (35,7 – 7 = 28,7). Opettajalle maksetaan vapaajaksokorvausta 28,7 päivältä.

Päiväpalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on palvelussuhteen päättymiskuukausi. Varsinainen palkka on määritelty OVTES:n A 21 §:ssä.

23 § Lomaraha (muutos voimaan 1.5.2021)

Opettajalle, päätoimiselle tuntiopettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan OVTES:n mukainen lomaraha. Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,82.

VI Virka- ja työvapaa

24 § Palkattoman virkavapaan vaikutus vapaajakson palkkaukseen

1 mom.

Jos opettaja, päätoiminen tuntiopettaja tai opinto-ohjaaja on ollut suunnitteluvuoden aikana palkattomalla virkavapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään virkavapaan keston suhteessa.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opettajaan, joka hakee virkavapaata hoitaakseen toista tehtävää oman työnantajan palveluksessa.

2 mom.

Vapaajakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,24 kerrotulla työpäivien määrällä.

3 mom.

Palkaton virkavapaa vähentää vapaajakson palkkaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 30 kalenteripäivää. Toisen työnantajan työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan virkavapaaseen ei sovelleta 30 kalenteripäivän sääntöä. Palkattoman virkavapaan kestoa tarkastellaan virkavapaan ensimmäisestä päivästä alkaen suunnitteluvuosittain.

4 mom.

Jos palkattomaan virkavapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa vahvistettuja vapaajakson kalenteripäiviä (ma–su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle.

5 mom.

Määräys koskee vain seuraavia palkattomia virkavapaita:

opintovapaalain (273/79) mukainen opintovapaa
hoitovapaa ja harkinnanvarainen palkaton virkavapaa, esim. vuorotteluvapaa.

Kohtia 1–2 tarkastellaan toisistaan erillään 30 kalenteripäivän täyttymistä seurattaessa.

Esimerkki 1

Opettaja on ollut palkattomalla harkinnanvaraisella virkavapaalla 1.8.–20.12.2020. Virkavapaan alle jää viikolle 42 vahvistettu vapaajaksoviikko. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 31.8.–20.12.2020. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä oli 75 työpäivää. Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä luvulla 0,24 (75 x 0,24 = 18,00). Tästä vähennetään vielä virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma–su) lukumäärä (18,00 – 7 = 11,00). Vapaajakson palkasta vähennetään 11,00 päiväpalkkaa.

Päiväpalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on se kuukausi, jonka vapaajakson palkasta 24 §:n mukainen vähennys tehdään. Varsinainen palkka on määritelty OVTES:n A 21 §:ssä.

Esimerkki 2

Opettaja on opintovapaalla 31.8.2020–30.4.2021. Virkavapaan alle jäävät viikoille 42, 52, 53 ja 9 vahvistetut vapaajaksoviikot.

Oppilaitos on kalenterivuositarkastelussa.

Opettajan opintovapaa osuu kahdelle eri suunnitteluvuodelle.

Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Nämä kalenteripäivät lasketaan suunnitteluvuosittain. Suunnitteluvuonna 2020 virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 30.9.–31.12.2020 ja suunnitteluvuonna 2021 aikaväliltä 31.1–30.4.2021. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä 30.9.–31.12.2020 oli 53 työpäivää ja aikavälillä 31.1.–30.4.2021 oli 60 työpäivää.

Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kummankin suunnitteluvuoden osalta erikseen. Virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä kerrotaan luvulla 0,24. Suunnitteluvuonna 2020 vapaajakson palkkaa vähentäviä päiviä on: 53 x 0,24 = 12,72 ja suunnitteluvuonna 2021 60 x 0,24= 14,4 päivää.

Vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä vähennetään erikseen kummankin suunnitteluvuoden osalta virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma-su) lukumäärä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle.

Suunnitteluvuonna 2020 virkavapaaseen on sisältynyt vapaajaksot viikoilla 42, 52 ja viikosta 53 ma–to eli yhteensä 18 vapaajakson kalenteripäivää (12,72 – 18 = – 5,28). Saatu luku on miinusmerkkinen. Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta ei tule tehtäväksi vähennystä suunnitteluvuonna 2020 olleen opintovapaan osan vuoksi. (Mikäli vähennystä olisi jäänyt tehtäväksi, olisi vähennys tehty vuonna 2021 olevan seuraavan vapaajakson palkasta. Näin siksi, että esimerkissä opintovapaa kestää suunnitteluvuoden yli eikä vuonna 2020 ole vapaajaksoa, josta vähennyksen voisi tehdä.)

Suunnitteluvuonna 2021 virkavapaaseen on sisältynyt vapaajakso 1.1.–3.1. (viikon 53 pe–su) sekä vapaajakso viikolla 9. Viikolle 53, ajalle 1.1.–3.1.2021 vahvistetut vapaajaksopäivät sijoittuvat virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle, eikä niitä siksi vähennetä. Vapaajakson palkkaa vähentävistä 14,4 päivästä vähennetään 7 vapaajakson kalenteripäivää (14,4 – 7 = 7,4). Opettajan seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään 7,4 päiväpalkkaa.

Oppilaitos on lukuvuositarkastelussa.

Opettajan opintovapaa osuu yhdelle suunnitteluvuodelle.

Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Nämä kalenteripäivät lasketaan suunnitteluvuosittain.

Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 30.9.2020–30.4.2021. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä 30.9.2020–30.4.2021 oli 133 työpäivää. Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä luvulla 0,24 (133 x 0,24 = 31,92). Tästä vähennetään vielä virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma–su) lukumäärä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle (31,92 – 28 = 3,92). Opettajan seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään 3,92 päiväpalkkaa.

24 a § Virkavapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen (voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelu ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelu)

Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

VII Tuntiopettajat

25 § Päätoiminen tuntiopettaja

1 mom.

Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1 500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 12 §:n opettajaviran haltijalla. Alle 1 500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 24.8.–18.12.2020. Viikko 42 on alustavasti suunniteltu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Virkasuhteeseen sisältyy 80 työpäivää (ma–pe). Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n 1 momentin mukainen. Täysiä työviikkoja on 16, joten opettajan 100 %:n työaika on 16 x 37,5 = 600 tuntia. Jos opettajalle on vahvistettu 500 työtuntia, on opettajan työaika tällöin 83,33 % täydestä työajasta (500/600).

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 800 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 12 § mukainen.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan päätoimiseksi, jos hän opettaa keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa.

3 mom.

4 11 07 00 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 07 00 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 07 00 3	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 11 07 00 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus

26 § Sivutoiminen tuntiopettaja

1 mom.

Tuntiopettaja katsotaan sivutoimiseksi, jos hän opettaa keskimäärin alle 16 tuntia viikossa. Sivutoimiselle tuntiopettajalle (4 11 07 03 3) maksetaan palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio jokaiselta pidetyltä opetustunnilta.

Soveltamisohje

Tuntipalkkion määrittämisessä tulee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus, opettajan taidot ja kyky sekä opettajan koulutustaso ja kelpoisuus.

2 mom.

Kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy osion A II luvun 8 §:n mukaisesti.

Osio F Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön yhteiset määräykset

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tämä osio sisältää musiikkioppilaitoksessa annettavan opetuksen opetushenkilöstön, kansalais- ja kansanopistoissa annettavan opetuksen opetushenkilöstön ja lasten ja nuorten taidekouluissa annettavan opetuksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdot. Tämän osion lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan OVTES:n osiota A sekä soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom.

Osio sisältää seuraavat liitteet:
liite 10 Musiikkioppilaitos
liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu
liite 12 Kansalaisopisto
liite 13 Kansanopisto

(Liitteet 11–13 koskevat myös oppilaitosten työsuhteisia tuntiopettajia).

2 § Palkan muodostuminen

1 mom.

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Soveltamisohje

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osiossa tai liitteessä 10–13 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ao. palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

3 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 2 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta tulee olemaan pienempi.

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viran haltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan esim. apulaisrehtorin tehtävät tilanteessa, jossa ko. perusteella on maksettu lisäpalkkiota. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

Osio F Liite 10 Musiikkioppilaitos

I Viranhaltijoiden palkka

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Rehtorin (4 08 01 00 2) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

2 mom.

Apulaisrehtorin (4 08 02 00 5) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä osio A 6 §.

2 § Musiikin perusopetuksen opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 08 04 01 2	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 04 01 4	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus
4 08 04 01 3	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus

3 § Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Lehtorin (4 08 04 00 8) palkka I kalleusluokassa ja II kalleusluokassa (ks. palkkaliite).

Jos opettajan tehtäväksi määrätään opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtävä, luetaan tehtävän työmäärää vastaava työaika (tuntimäärä) opettajan opetusvelvollisuuteen.

Soveltamisohje

Työssäoppimisjakson ohjaamistehtävän laadun ja laajuuden määrää työnantaja. Ohjaustyön määrä ja laatu saattaa muodostua eri oppilaitoksissa ja eri koulutusaloilla erilaiseksi. Ohjaustyö riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta em. tehtävissä. Lisäksi “vanhoissa“ työpaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää kokemusta; uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan. Osa työssä oppimisjakson opiskelijoista voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, joku saattaa olla ao. työpaikan vanha työntekijä. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan (esim. kuinka usein opettaja käy työpaikalla), määrää opettajan työnantaja, joka vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja laajuudesta ja päättää ko. toimintaan käytettävän panoksen suuruuden.

Huomautus

Ammatillinen korkeakouluopetus on pääosin siirtynyt ammattikorkeakoulussa annettavaksi. Konservatorion yliopettajan virassa olevaan sovelletaan OVTES:n 2001–2002 yliopettajaa koskevia sopimusmääräyksiä.

4 § Vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

Voimassa 31.3.2021	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	2 %	2 %	9 %	6 %	6 %

Voimassa 1.4.2021 alkaen	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	2 %	1 %	9 %	6 %	6 %

II Viranhaltijoiden työaika

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi

2 mom.

Rehtorin ja apulaisrehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.

Työnantaja päättää rehtorin lukuvuosittaisen opetustuntimäärän ottaen huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 315 tunniksi ja apulaisrehtorin opetustuntimäärän enintään 420 tunniksi.

4 mom.

Apulaisrehtorina toimivan opettajanviran haltijan vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan 350–560 tunnin puitteissa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Opettajan opetustyö ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetustyö pyritään suunnittelemaan 35 viikolle. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

2 mom.

Opettajan opetusvelvollisuus on 23 opetustuntia viikossa ja vuotuinen opetusvelvollisuus on 805. Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan opetusvelvollisuus on em. poiketen 22 opetustuntia viikossa ja vuotuinen opetusvelvollisuus on 770.

3 mom.

Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pituus 60 minuuttia.

Pöytäkirjamerkintä

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Työtunnin (kurssitutkinnon, kevättutkinnon ja pääsytutkintolautakunnan) sekä koulutuksen ja opetustyön suunnittelutunnin pituus on 60 minuuttia.

4 mom.

Muun työn asemesta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.

5 mom.

Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantaihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisestä syystä toisin sovita.

7 § Sivutoimipisteen johtaja ja opettaminen sivutoimipisteessä

1 mom.

Jos opettaja määrätään hoitamaan sivutoimipisteen johtajan tehtävät, hänelle maksetaan 1–4 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Sivutoimipisteen oppilaiden lukumäärä	Korvaus viikkotunteina
20–50	1
51–100	2
101–200	3
201–	4

2 mom.

Jos opettajanviranhaltija määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, hänelle maksetaan 1–3 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Matkakilometrit viikossa	Korvaus viikkotunteina
100–149	1
150–199	2
200 tai enemmän	3

Soveltamisohje

Tätä tehtävää ei voida lukea opetusvelvollisuuteen.

8 § Opettajanviran haltijan ylituntipalkkio

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n ja kertatuntipalkkio 27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83 ja jaetaan 6 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 4 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää.

III Tuntiopettajien palkka ja työaika

9 § Tuntiopettajan palkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 08 07 02 6	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 07 02 8	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus
4 08 07 02 7	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan ja hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkio (ks. palkkaliite)

4 08 07 02 9	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 07 03 0	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus
4 08 07 03 1	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus

10 § Tuntiopettajan opetusvelvollisuus sekä lautakunta- ja suunnittelutehtävät

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 23 tuntia viikossa.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu peruspalkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

3 mom.

Jos tuntiopettajalle määrätään lautakunta- tai suunnittelutehtäviä, kultakin tunnilta maksetaan tuntipalkkio, joka lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 9 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä palkasta ja 6 §:n 2 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

4 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio määräytyy 9 §:n 2 momentin mukaisesti.

11 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

Muilta osin tuntiopettajan palvelussuhteessa noudatetaan opetusalan virkaehtosopimuksen yleisen osan pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

2 mom.

Tuntiopettajan, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 7 §:n 2 momentissa on todettu.

3 mom. (voimaan 1.8.2020)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 §:n 3 mom. mukaista muuta työtä 8 tuntia vuodessa, jolloin korvaus maksetaan 8 tuntia ylittävältä osalta.

4 mom. (voimaan 1.8.2020)

Vähintään lukukauden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 §:n 3 mom. mukaista muuta työtä 4 tuntia lukukaudessa, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

IV Erinäisiä määräyksiä

12 § Matkakustannusten korvaus (voimaan 1.8.2020)

Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa alle 16 tuntia viikossa, työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa matkustamisesta aiheutuvat kustannukset.

13 § Virkavapaan tai muun virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen

Opettajan palkallisen virkavapaan ajalta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen vuoksi.

14 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio F Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu

I Palkka ja työaika

1 § Rehtorin palkka

1 mom.

Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Em. palkka-asteikon soveltaminen edellyttää, että rehtorilla on

4 05 01 00 1	taideteollisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai
4 05 01 00 2	taideteollisessa korkeakoulussa tai taideteollisessa oppilaitoksessa suoritettu kuvaamataidon opettajan tutkinto.

2 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin virassa noudatetaan työaikaa, joka vastaa soveltuvin osin KVTES:n toimistotyössä noudatettavaa työaikaa.

Soveltamisohje

Kuvataidekoulun työkautena koulun toiminnan pääasiallinen ajoittuminen ilta-aikaan edellyttää joustavuutta rehtorin päivittäisen työajan alkamisessa, jaksotuksessa ja päättymisessä.

2 mom.

Oppituntien lukumäärä vahvistetaan 6–14 viikkotunnin puitteissa.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantaja vahvistaa rehtorin oppituntien lukumäärän em. rajojen puitteissa. Opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. koulun opetuspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä koulun muun henkilökunnan määrä. Jos opetustuntien määrä on yli 6 000 tuntia lukuvuodessa, voidaan opetusvelvollisuutta huojentaa vielä yhdellä tunnilla viikossa.

3 mom.

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 § Opettajan palkka

1 mom.

Opettajan (4 05 04 00 4) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

2 mom.

Jos opettajalla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen kelpoisuus tai hän on taiteilija, jolla on asetuksen 948/1998 (siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukainen pedagoginen kelpoisuus, yllä olevan tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

3 mom.

4 §:n 2 momentin työajassa olevan opettajan (4 05 04 00 5) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

4 mom.

4 §:n 2 momentin työajassa olevan opettajan, jolla on 2 momentissa mainittu pätevyys, yllä oleva tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

4 § Opettajan työaika (voimaan 1.8.2020)

Vaihtoehto 1

1 mom.

Opettajan työaika on vuodessa 790 tuntia, josta opetustunteja on 578 tuntia ja muuta työnantajan määräämää työtä 212 tuntia.

Vaihtoehto 2

2 mom.

Opettajan työaika on vuodessa 1 200 tuntia, joka jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön siten, että opetustunteja on enintään 1 momentin mukainen määrä.

Pöytäkirjamerkintä

Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät.

3 mom.

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

4 mom.

Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin. Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tuntia.

5 § Kuvataidekoulun johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus

Johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 1–4 tuntia viikossa alempi kuin muutoin.

6 § Rehtorin ja opettajan vuosisidonnainen lisä

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

Voimassa 31.3.2021 asti	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	2 %	5 %	10 %	10 %

Voimassa 1.4.2021 alkaen	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	1 %	5 %	10 %	10 %

II Tuntiopettajat

7 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisen osalta noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

8 § Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättymisessä noudatetaan KVTES:n VIII luvun 3 §:n määräyksiä.

9 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 05 0704 0) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen palkkio.

2 mom.

Näyttelyn suunnittelusta ja järjestämisestä maksetaan 50 % 1 momentissa mainitusta palkkiosta.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Muun tehtävätunnin kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

10 § Vuosilomakorvaus ja lomaraha

1 mom.

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan koulun työkauden päättyessä tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom.

Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen.

3 mom.

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin.

Soveltamisohje

Ks. liitteen 13 13 §:n soveltamisohje.

11 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 7 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman koulunsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

12 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

13 § Palkanmaksu

1 mom.

Palkanmaksukausi on yksi kalenterikuukausi. Palkka maksetaan viimeistään seuraavan kuukauden seitsemäntenä kalenteripäivänä. Palkka saadaan maksaa pankin välityksellä. Tuntiopettajan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille, jolleivät työnantaja ja tuntiopettaja toisin sovi.

2 mom.

Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

3 mom.

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jossa on yksityiskohtainen selvitys palkan perusteista, sen suuruudesta sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.

14 §

Poistettu 1.8.2020

Osio F Liite 12 Kansalaisopisto

I Viran-/toimenhaltijoiden palkka

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Rehtorin (4 06 01 00 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 mom.

Apulaisrehtorin (4 06 02 00 2) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 06 04 00 6	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 06 04 00 7	Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansalaisopistonopettajan virkaan

3 § Suunnittelijaopettajan tehtäväkohtainen palkka ja hinnoittelutunnukset

Tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

4 06 04 00 8	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 06 04 00 9	Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansalaisopistonopettajan virkaan

4 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, päätoimisen opettajan ja suunnittelijaopettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

Voimassa 31.3.2021 asti	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	2 %	9 %	6 %	6 %
Suunnittelijaopettaja	2 %	2 %	10 %	10 %	10 %

Voimassa 1.4.2021 alkaen	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	1 %	9 %	6 %	6 %
Suunnittelijaopettaja	2 %	1 %	10 %	10 %	10 %

II Viran-/toimenhaltijoiden työaika

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.

Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden ottaen huomioon opiston koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 100 tuntiin.

4 mom.

Oppilaitoksen, jossa on vähintään 11 000 opetustuntia työvuodessa, apulaisrehtorin työajasta ja vuosilomasta noudatetaan mitä edellä on rehtorin osalta todettu.
Muissa oppilaitoksissa apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntimäärän työvuodessa:

a) yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opettaja sekä matemaattis-luonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia.

b) muut 580 tuntia.

2 mom.

Opettajan muu työvelvollisuus on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen vuoksi matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia edellä sanottuun muuhun työvelvollisuuteen.

3 mom.

Jos opettaja opettaa useita aineita, joiden opetusvelvollisuudet ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.

4 mom.

Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 1 momentissa on mainittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan opettajan suostumuksin vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 200 tuntia työvuodessa.

5 mom.

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin kuuluu opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokoukseen.

6 mom.

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.

Soveltamisohje

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opistotyön luonteen vuoksi yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittäminen, opiskelijan ohjaaminen, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

7 mom.

Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, luetaan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärää opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.

8 mom.

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavalla osalla.

7 § Opettajan opetustuntimäärän huojennukset

1 mom.

Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on 6 000–10 999, työnantaja voi huojentaa apulaisrehtorin opetustuntien määrän vähintään 400 tunniksi. Kuitenkin milloin em. opistossa on vähintään neljä opettajanviran haltijaa, apulaisrehtorin opetustuntien määrä voidaan huojentaa vähintään 300 tunniksi.

2 mom.

Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntiensa määrän vähintään 400 tunniksi. Jos osastossa kuitenkin on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.

3 mom.

Työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrän vähintään 200 tunniksi, jos opettaja toimii sellaisena oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty opetusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus. Opistossa tulee olla tällöin vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa.

8 § Iltaopetus

Jos opettaja määrätään opettamaan vähintään puolet opetustunneista kello 16.00 jälkeen, hänelle maksetaan vähintään palkkaliitteestä ilmenevä korvaus.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevän opettajan iltaopetuslisän suuruus on em. palkkaliitteen mukainen, ja osa-aikaisen opettajan ao. lisä on suhteessa täyteen työaikaan. Lisä huomioidaan lomarahaa laskettaessa.

9 § Suunnittelijaopettajan työaika (voimaan 1.8.2020)

1 mom.

Suunnittelijaopettajan, jonka tehtäviin kuuluu opintokokonaisuuksien/kurssien suunnittelua, koordinointia, hankkeiden hallintaa ja seurantaa (talous- yms. vastuu), sidottu vuotuinen työaika määrätään 1 200 tunniksi. Työaika jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön työnantajan päätöksen mukaisesti siten, että opetustunteja voi olla enintään 6 §:n 1 momentin mukainen määrä. Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin. Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tunnilla.

Soveltamisohje

Omien oppituntien valmistelu ja jälkikäteistyöt tehdään opetustyöajan ja työnantajan muun määräämän työajan (eli 1 200 tunnin) ulkopuolisena aikana.

2 mom.

Työnantaja ja 6 §:n mukaista työaikaa noudattava opettaja voivat sopia tämän pykälän 1 momentin mukaiseen työaikaan siirtymisestä siten, että siirtyminen tapahtuu elokuun 1. päivästä lukien.

10 § Suunnittelijaopettajan opetustuntimäärästä poikkeaminen

Työnantaja sekä opettaja ja/tai häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä sopia toistaiseksi tai määräajaksi, että suunnittelijaopettajan edellä 4 §:n mukaiset vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat samat kuin päätoimisen opettajan ja/tai siitä, ettei 9 § 1 momentin opetustuntien enimmäismääräystä sovelleta.

III Tuntiopettajat

11 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

12 § Tehtävät

1 mom.

Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom.

Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 13 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

3–4 mom. Poistettu

13 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 06 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom.

Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 6 §:n 7 momentissa.

3 mom.

Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

14 § Määrävuosikorotus

1 mom.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, maksetaan 6 % korkeampi tuntipalkkio.

Soveltamisohje

Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yhden kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksaminen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.

2 mom.

Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 §:ssä on määrätty.

15 § Vuosilomakorvaus

1 mom.

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom.

Soveltamisohje

Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

16 § Lomaraha

50 %	Lomakorvaus työvuodelta	x	Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia
		Työsuhteen keston kuukaudet

17 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 7 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

18 § Tilapäinen hoitovapaa

19 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolelta sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä maksetaan päiväraha.

Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.

20 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.

IV Erinäisiä määräyksiä

21 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaisia lisiä.

Osio F Liite 13 Kansanopisto

I Viran-/toimenhaltijoiden palkka ja työaika

1 § Rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 1 (ks. palkkaliite)

4 07 04 01 3	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 07 04 01 4	Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansanopistonopettajan virkaan

Soveltamisohje

Työnantaja ja opettaja, johon on sovellettu vaihtoehtoa 2, (ks. kokonaistyöaika 7 §) voivat sopia vaihtoehto 1 mukaiseen palkkaus- ja työaikaan siirtymisestä.

3 § Opettajan työaika vaihtoehdossa 1

1 mom.

Opettajan kokonaistyövelvollisuus jakautuu työvuoden aikana opetusvelvollisuuteen ja muuhun työvelvollisuuteen.

2 mom.

Opettajan vuotuinen kokonaistyövelvollisuus on seuraava:

äidinkieli	700 tuntia
opiskelijalle vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia	800 tuntia
muut aineet	870 tuntia

Opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuuden tuntimäärästä.

Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, hänen opetusvelvollisuutensa lasketaan eri aineiden opetusvelvollisuuksien mukaan painotettuna.

Pöytäkirjamerkintä

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus, kansankorkeakoulun erikoiskurssin tutkielmien ohjausta ja tarkastusta lukuun ottamatta sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.

3 mom. (voimaan 1.8.2020)

Opettajan vuotuinen muun työn työvelvollisuus on 315 tuntia vuodessa, jos opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuudesta.

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat tehtävät tulee kokonaistyövelvollisuutta jaettaessa yleisesti määritellä. Muuhun työvelvollisuuteen ensisijaisesti kuuluvia ovat sisäoppilaitoksen luonteesta johtuvat kasvatukselliset, ohjaus-, valvonta- ja huoltotehtävät. Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy myös apulaisrehtorin ja vararehtorin tehtävät sekä opettajalle mahdollisesti määrätyt erityistehtävät, esimerkiksi kirjaston hoito.

4 mom. (voimaan 1.8.2020)

Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä niin vaatii tai opettajan kanssa sovitaan, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Tällöin muuta työvelvollisuutta lisätään tai vähennetään 1,5 tuntia jokaista oppituntia kohden. Opettajan opetusvelvollisuuden tulee olla kuitenkin vähintään 2/3 työvelvollisuudesta, ellei toimivaltainen viranomainen erityisistä syistä päätä alentaa opetusvelvollisuutta puoleen kokonaistyövelvollisuudesta.

5 mom.

Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitavalle opettajalle saadaan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista ohjaukseen osallistuvaa hänen toimenpiteidensä kohteena olevaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.

6 mom.

Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, luetaan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärä opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.

7 mom.

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

4 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 2 (ks. palkkaliite)

4 07 04 02 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 07 04 02 2	Soveltuva korkeakoulututkinto
4 07 04 02 3	Muu tutkinto

Soveltamisohje

Vaihtoehtoa 2 sovelletaan niiden kansanopiston opettajien palvelussuhteen ehtoihin, joihin ei sovelleta vaihtoehtoa 1.

Työnantaja ja opettaja, johon on sovellettu vaihtoehtoa 1, voivat sopia vaihtoehdon 2 mukaiseen palkkaukseen ja työaikaan siirtymisestä.

5 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

Voimassa 31.3.2021 asti	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 1	2 %	2 %	9 %	6 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 2	2 %	2 %	5 %

Voimassa 1.4.2021 alkaen	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 1	2 %	1 %	9 %	6 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 2	2 %	1 %	5 %

6 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.

Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden työvuosittain paikallisesti ottaen huomioon opiston koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 325 tunniksi.

3 mom.

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 § 1 momentin mukaan.

7 § Opettajan työaika ja vuosiloma vaihtoehdossa 2

1 mom.

Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Kokonaistyöaika jakaantuu opetukseen ja muuhun työhön.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajan tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee työvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.

Opettajan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.

Opettajan opetusvelvollisuus työvuodessa on seuraava:

1	Äidinkieli	525 tuntia
2	Opiskelijalle vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia	600 tuntia
3	Uskonto, psykologia, historia, kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, taloustieto, biologia, maantieto ja muut aineet	652 tuntia

4 mom.

Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä vaatii, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Opetusvelvollisuutta ei kuitenkaan tule alentaa alle 90 %:iin opetusvelvollisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä

Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus on 45 minuuttia.

5 mom.

Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitava opettajalle saadaan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista ammatinvalinnan ohjaukseen osallistuvaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.

II Tuntiopettajat

8 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 6 §:n määräyksiä.

9 § Tehtävät

1 mom.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

3–4 mom. Poistettu 1.8.2020

10 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 07 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 3 §:n 6 momentissa.

3 mom.

Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

11 § Määrävuosikorotus

1 mom.

Soveltamisohje

2 mom.

Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 §:ssä on määrätty.

12 § Vuosilomakorvaus

1 mom.

2 mom.

13 § Lomaraha

50 %	Lomakorvaus työvuodelta	x	Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia
		Työsuhteen keston kuukaudet

Soveltamisohje

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

14 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 7 §:n mukaan.

Soveltamisohje

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

15 § Tilapäinen hoitovapaa

16 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

17 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.

III Erinäisiä määräyksiä

18 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai henkilön siirtyessä muuhun toimeen/virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaisia lisiä.

Osio G Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstö

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tätä osiota sovelletaan kelpoisuusvaatimukset täyttävään päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä toimivaan opetushenkilöstöön.

Soveltamisohje

Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä tarkoitetaan Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä.

Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä tarkoitetaan myös varhaiskasvatuslain 75 §:n siirtymäsäännösten mukaista kelpoisuutta toimia varhaiskasvatuslain 26 §:n, 30 §:n ja 31 §:n mukaisissa tehtävissä.

Lisäksi varhaiskasvatuksen esiopettajan tehtävässä toimivan kelpoisuusvaatimuksen täyttää Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998 7 §:n mukaisen kelpoisuus.

2 mom.

Tämän osion lisäksi varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön noudatetaan OVTES:n osion A seuraavia määräyksiä:

I soveltamisala ja työrauha

1 § Soveltamisala 1, 2 ja 4 momentit
4 § Työrauha

III Työaikamuodot

31 § Työaikamuodot

3 mom.

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä:

I luku Yleinen osa

2 § (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 4 § (paikallinen sopiminen), 5 § (työnantajan yleiset oikeudet), 6 § (työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen, 7 § (virantoimitus), 8 § (palvelussuhteen jatkuminen keskeytymättä), 9 § (lääkärintodistuksen esittäminen), 10 § (työntekijän tehtävät).

II luku Palkkaus

1 § (viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan), 2 § (palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä), 4 § (osa-aikaisen palkka), 5 §:n pöytäkirjamerkintä työsuojeluvaltuutetun korvauksesta, 7 § (palkkahinnoittelu), 8 § (palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät), , 11 § (henkilökohtainen lisä), 13 § (tulospalkkio), 14 § (kertapalkkio), 15 § (rekrytointilisä), 16 § (kielilisä), 18 § (palkanmaksu), 19 § (palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta), 20 § (saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä), 21 § (palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta)

III luku Työaika (soveltuvin osion)

IV luku Vuosiloma

V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset

VII Luottamusmiehet

VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen

Liite 16 Matkakustannusten korvaukset

II Palkkaus

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön palkkaukseen sovelletaan edellä lueteltujen KVTES:n määräysten lisäksi tämän palkkausluvun määräyksiä.

2 § Varsinainen palkka

Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
henkilökohtainen lisä
työkokemuslisä ja määrävuosilisä
syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
kielilisä
rekrytointilisä
luottamusmieskorvaus ja
työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Soveltamisohje

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä

31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei KVTES:n II luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä

Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n määräysten mukaisesti.

3 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)
ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä)
palvelusaika (työkokemuslisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Lisäksi voidaan maksaa muita KVTES:ssä erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

Soveltamisohje

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta tilasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on laadittava suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

Jos vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän mukaisen vastaavan palkan, eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, säilyy tehtäväkohtainen palkka ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Palkkausjärjestelmien erilaisuudesta johtuva palkkaero supistuu uuden palkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen palkan noustessa. Palkkaero ja sen peruste (kuntarakennelain tai liikkeen luovutusta koskevat pakottavat säännökset) on syytä dokumentoida. Tavoitteena on tasapuolinen palkka yhtä vaativissa tehtävissä.

Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.

Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan paikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kesken. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti.

Pöytäkirjamerkintä kokonaispalkkaisesta projektityöntekijästä/-viranhaltijasta

Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on maksettu 31.12.2011 voimassa olleen Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 15 §:n määräyksen mukaista kokonaispalkkaa, maksetaan palkka edelleen ko. määräyksen mukaan palvelussuhteen voimassaoloajan.

4 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Se kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävänkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen.

Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan/työntekijän tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa.

Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle/työntekijälle hänen pyynnöstään. Työntekijän tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. tämän osion 5 § ja viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta, ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa.

Työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään ajantasaisena. Kun työntekijän/viranhaltijan tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin. (ks. tämän osion 5 § Olennainen muutos tehtävässä).

2 Vaativuustekijät

Osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Yhteistyötaidot

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

3 Tehtävien vaativuuden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallisten tehtävien perusteella. Palkkahinnoittelukohdan soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkahinnoittelukohdassa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan tai työntekijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tai työntekijän tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

Ks. myös 4 § 2 mom.

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (5 §:ssä ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole.

3.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin palkkahinnoittelukohtia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri palkkahinnoittelukohtaan. Esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

4 Arviointijärjestelmä ja arviointi

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka avulla tehtävien vaativuuden arviointi voidaan suorittaa.

Suositeltavaa on käyttää tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.

Eri vaativuustekijöillä voi olla erilaiset painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin painoarvo.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voidaan ulottaa koskemaan kunkin palkkaliitteen eri palkkahinnoittelukohdassa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään, esim. ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdissa 06RUO020–06RUO060. Paikallisesti voidaan kuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli sitä yhteisesti pidetään tarkoituksenmukaisena.

Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa, joiden edustamiin viranhaltijoihin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.

Arviointijärjestelmän toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.

Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein.

Kokonaisarviointi perustuu

kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä ja -vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3),
arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).

Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella (ks. kohta 5).

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia ja arviointijärjestelmää koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon.

Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa.

Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Työntekijän osalta tehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan työsopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa ja uutta työsopimusta tehtäessä esim. sijaisuuksia jatkettaessa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten viranhaltijoiden/työntekijöiden palkka määritellään KVTES:n palkkausluvun 8 §:n mukaisesti.

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

2 mom.

Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai toimivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaisesti määriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä em. kelpoisuusvaatimuksia voi tehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.

Soveltamisohje

Ks. KVTES:n palkkausluvun 7 § 1 mom. soveltamisohjeen hinnoittelussa käytettyjä koulutusilmaisuja 1 ja 2 kohdat.

Mikäli viranhaltija/työntekijä saavuttaa em. kelpoisuuden, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan vähintään palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.

5 § Olennainen muutos tehtävissä

1 mom.

Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
toiseen virkaan siirtymishetki.

2 mom.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista.

Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.

6 § Työkokemuslisä

1 mom.

Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta

virka-/työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään
muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai
yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta.

Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.

Soveltamisohje

Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan olennaista hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.
Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.

2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelussuhteisiin.

Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan työkokemuslisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).

Mikäli työntekijällä/viranhaltijalla on vähintään 5 vuotta/vähintään 10 vuotta KVTES 2010–2011 palkkausluvun 6 § 4 mom. mukaista henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa 31.12.2011, niin henkilökohtaisesta lisästä siirtyy osuus, joka vastaa 5 prosenttia/10 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, uudeksi 3 prosentin/8 prosentin työkokemuslisäksi 1.1.2012 lukien sekä mahdollinen muu henkilökohtaisen lisän euromäärä jää edelleen henkilökohtaiseksi lisäksi.

2 mom.

Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman kunnan/kuntayhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

7 § Palkkahinnoittelu

Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen (45999999) määrittämisestä ks. KVTES:n palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen.

Varhaiskasvatusyksikön johto- ja esimiestehtävät (45000020)

Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatusyksikön johtaminen ja/tai henkilöstön välittömänä esimiehenä toimiminen. Tehtäviin voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön.

Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaista kelpoisuutta vailla oleviin sovelletaan KVTES:sta

45000020	Peruspalkka	1.4.2021
		2 723,08 €

Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön johtaja, päiväkodin johtaja sekä jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat.

Varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävät (45000042)

Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatuksen erityispedagogiikan asiantuntijatehtävät kuten lasten erityisopetuksen ja kasvatuksen tehtävät sekä muun henkilöstön ohjaaminen ja tuki.

Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. Lisäksi tehtävät edellyttävät aina myös soveltuvaa erikoistumiskoulutusta. Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaista kelpoisuutta vailla oleviin sovelletaan KVTES:sta.45000042

45000042	Peruspalkka	1.4.2021
		2 631,77 €

Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kiertävä/konsultoiva erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja.

Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät (45000044)

Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä.

Tehtävät edellyttävät soveltuvaa korkeakoulututkintoa, tai vastaavaa aikaisempaa opistoasteista tutkintoa. Varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaista kelpoisuutta vailla oleviin sovelletaan KVTES:sta.

45000044	Peruspalkka	1.4.2021
		2 419,97 €

Tähän palkkahinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja ja lastentarhanopettaja.

Palkkahinnoittelun yhteinen soveltamisohje

Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja tämän osion 4 § soveltamisohjeineen.

Palkkahinnoittelukohta määräytyy työntekijän/viranhaltijan tehtävien ja asianomaisessa palkkahinnoittelukohdassa mainittujen edellytysten perusteella eikä sitä ratkaise yksinomaan tehtävänimike.

Koulutus

Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuuluvassa tehtävässä edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä on palkkahinnoittelukohdassa todettu tai alan erikoistumiskoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Esimerkiksi koulutustasosta palkkahinnoittelukohdissa 45000020, 45000042 ja 45000044 työnantaja edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ko. palkkahinnoittelukohdassa mainitun tutkintovaatimuksen sijaan. Ks. tämän osion 4 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus.

Esimiesasema

Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvissa tehtävissä toimivien työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäviin voi sisältyä esimiestehtäviä tai työnjohtotehtäviä. Tämä tulee myös huomioida tehtävien vaativuutta arvioitaessa. Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. tämän osion 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

Tehtävien vaativuuden arvioinnista

Palkkahinnoitteluliitteeseen kuuluvien tehtävien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (mm. palvelujen tuotantotapojen muuttuminen, teknologian ja työvälineiden sekä työmenetelmien kehittyminen ja asiakaspalveluvaatimusten kasvaminen) voivat vaikuttaa tehtävien sisältöön. Tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. tämän osion 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten.

Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole. Varhaiskasvatuksessa esimerkkinä tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan tehtävästä on vastuu esiopetuksesta. Samoin mm. hoito- ja huolenpitotehtävissä toimivien osalta pitkäaikaissairaiden lasten hoidon ohjaus ja seuranta sekä lääkehoidon toteuttaminen ovat esimerkkejä tällaisesta lisätehtävästä ja -vastuusta.

Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näiden tehtävien keskinäinen vertailu.

8 § Eräät työaikamääräykset

1 mom.

Päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan työaikaa koskevat erityismääräykset

Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävissä toimivalle annetaan kutakin KVTES IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti yksi ylimääräinen vapaapäivä (ns. ves -päivä), kuitenkin enintään viisi päivää vuosittain. Em. täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomapäiviä.

Soveltamisohje

1 Työajan suunnittelu päiväkodeissa

Edellä 1 momentissa tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.

Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 13 % työajasta. Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

Tämän lisäksi kulloinkin on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön.
Lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.

Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan antama kirjallinen määräys.

2 Ylimääräiset vapaapäivät ns. ves-päivä

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan määrittelee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lomanmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin/ viranhaltijoihin. Työntekijälle/viranhaltijalle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa virassa tai tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää.

Muut virantoimituksesta/työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa.

Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle viranhaltijalle/työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Vapaapäivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä / 2

Esimerkki

Jos työntekijä/viranhaltija taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. virkaa tai tehtävää edellisenä kalenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi siis antaa heti kun ne on ansainnut.

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja työntekijän/viranhaltijan esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen.

Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työ-/virkasuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä/ viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy vapaapäiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo vapaapäivien ansainnassa.

Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön työaikakokeiluja koskevat sopimusmääräykset

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala ja voimassaolo

1 mom.

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien palvelussuhteen ehtoina, jos asiasta on sovittu asianomaisen pääluottamusmiehen kanssa.

2 mom.

Nämä sopimusmääräykset ovat voimassa 1.8.2014–31.7.2022.

3 mom.

Muilta osin sovelletaan soveltuvin osin voimassaolevaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES).

II Peruskoulun rehtorinviran haltijan työaika ja palkka

2 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan työaika

1 mom.

Pöytäkirjamerkintä

Ennen työvuoden alkua rehtorille vahvistetaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä rehtorin muut tehtävät.

2 mom.

Rehtorinviran haltijan vuotuinen opetustuntimäärä on vuosiluokkien 1–6 koulussa (alakoulu), erityiskoulussa, vuosiluokkien 7–9 koulussa (yläkoulu) tai yhtenäisessä peruskoulussa 38–494 tuntia. Vähintään 42 palkkaperusteryhmää käsittävässä alakoulussa tai vähintään 31 palkkaperusteryhmää käsittävässä yläkoulussa työnantaja voi vahvistaa opetustuntimäärän nollaksi.

Soveltamisohje

Rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, johdettavien määrä, koululle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman koulun johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

3 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan palkka

1 mom.

Rehtorinviran haltijan tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokissa sekä hinnoittelutunnukset palkkaperusteryhmittäin, ks. palkkaliite.

2 mom.

I Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtorin palkka ilmenee palkkaliitteestä

Hinnoittelutunnukset
4 03 01 10 1	12–23
4 03 01 20 1	24–30
4 03 01 30 1	31–

3 mom.

II Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtorin palkka ilmenee palkkaliitteestä

Hinnoittelutunnukset
4 03 01 10 2	–6
4 03 01 20 2	7–14
4 03 01 30 2	15–19
4 03 01 40 2	20–

4 mom.

III Erityiskoulun rehtorin palkka ilmenee palkkaliitteestä

Hinnoittelutunnukset
4 03 01 10 3	6–11
4 03 01 20 3	12–20
4 03 01 30 3	21–25
4 03 01 40 3	26–

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §.

5 mom.

Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaamaan

a) vuosiluokkien 1–9 koulusta tai

b) vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty yhdelle rehtorinviran haltijalle.

Soveltamisohje

Erityisopetuksen palkkaperusteryhmät on määritelty B osion yhteisten määräysten 2 § 1 momentin 3 kohdassa.

Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % ao. asteikkojen alarajaa alempi.

4 § Poistettu

5 § Poistettu

6 § Rehtorin vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	5 %	10 %

III Peruskoulun lisätehtäväkiintiö

7 § Peruskoulun lisätehtäväkorvauskiintiö

1 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään koulun tai kunnan opetustoimen kehittämiseen, suunnitteluun, hallintoon liittyvä lisätehtävä tai keskimääräistä enemmän taide- ja taitoaineen hankinta- ja kunnossapitotyötä, siitä maksetaan korvaus tehtävän työllistävyyden, vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella. Työnantaja vahvistaa lisätehtäviin koulu- tai kuntatasolla käytettävän rahamäärän.

Soveltamisohje

Työ, joka voi tulla korvattavaksi tämän määräyksen mukaan, on muuta kuin oman viran hoitamiseen liittyvää työtä (perustehtävä). Opettajan perustehtäväkuvaan kuuluvat tehtävät eivät ole lisätehtäviä.

Erikseen määritellyillä korvauksilla korvataan sellaisia lisätehtäviä, jotka eivät kuulu jokaisen opettajan perustehtäväkuvaan, esim. vaativia kehittämisprojekteja tai koulun kirjaston hoitoa. Lisätyöt voivat tulla korvattavaksi B osion 14 § 2 momentin mukaan (suunnittelutyö, työyhteisön kehittäminen, koulutyön ulkopuolisena aikaan määrätty koulutus) tai tämän sopimusmääräyksen mukaan. Vaativia kehittämistehtäviä voivat olla kansainväliset, kansalliset tai kuntaa koskevat tehtävät, kuten esim. opetussuunnitelman/arviointi-järjestelmän tai muun kehittämisohjelman laatiminen, koulun toimintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuten EU-projektin yhdyshenkilön tehtävät tai muuhun laajempaan projektiin, opetusministeriön tai OPH:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen opetuksen kehittämisprojektiin osallistumiseen liittyvät työt tai koulun rakennusprojektin yhteydessä suunnittelutyöhön yms. osallistuminen (esim. asiantuntija kemian koeluokkatilojen suunnittelussa).

Tällä sopimusmääräyksellä korvataan työnantajan määräämän ylimääräisen lisätyön aiheuttamaa työn tekemiseen tarvittavaa lisäaikaa, ei mahdollista tehtäväkohtaisessa palkassa huomioon otettavaa tehtävän vaativuuden olennaista lisääntymistä. Samaa työtä/tekijää ei voi korvata sekä tehtäväkohtaisessa palkassa tehtävien vaativuuden lisääntymisenä että lisätyönä, ellei kyseessä ole perustehtäväkuvan ulkopuolinen ylimääräistä työaikaa edellyttävä lisätehtävä, joka lisää samalla tehtävien vaativuutta olennaisesti.

2 mom.

Edellä 1 momentin mukaisten lisätehtävien korvaamiseen on käytettävä euromäärä, joka ilmenee jäljempänä palkkataulukosta (pakollisen lisätehtävän = ent. kunta- ja koulukohtainen sekä taito- ja taideaineiden korvaus.)

3 mom.

Kunnan toimivaltainen viranomainen saa harkintansa mukaan käyttää 1 momentin tarkoitukseen 2 momentissa määrätyn euromäärän lisäksi sen euromäärän, jonka se käytti OVTES:n 2010–2011 osion B liite 1 mukaisiin erityistehtäviin (11–22 § ja 24–25 §).

4 mom.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia 2–3 momentteja suuremman euromäärän käyttämisestä 1 momentin mukaiseen tarkoitukseen. Tämän momentin mukainen euromäärä rahoitetaan paikallisesta järjestelyerästä tai työnantajan harkinnan perusteella muusta tarkoitukseen ohjaamasta rahasta. Siltä osin, kun tehtäviin käytetään paikallista järjestelyerää, se palautuu uudelleen jaettavaksi paikallista järjestelyerää seuraavan kerran jaettaessa, jos rahamäärää ei enää käytetä tämän sopimusmääräyksen mukaisten tehtävien korvaamiseen.

5 mom.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää, tämän pykälän mukainen lisätehtävä on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Viranhaltijalle määrätyn lisätehtävän euromäärä kuukaudessa	x	Viikoittainen huojentamaton opetusvelvollisuus
Täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa