På svenska

OVTES 2017, voimassa 1.2.2017 lukien

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä on 62 000 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 42 600 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 5 900 opettajaa.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-433-8

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja

1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla

Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi.

2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

3 § Palvelussuhteen ehtojen muutokset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat 4 §:ssä ja 5 §:ssä sovitut rakenteelliset muutokset.

4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset

1 mom. Lomarahan vähentäminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa.

Erillinen virka- ja työehtosopimus on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1.

2 mom. Työajan pidentäminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu tässä virka- ja työehtosopimuksessa.

5 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämä paikallisen sopimisen edistäminen

1 mom. Paikallinen sopiminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta paikallisen sopimisen edistämisestä on sovittu tässä virka- ja työehtosopimuksessa. Paikallisen sopimisen edistämisestä on laadittu yhteinen ohjeistus.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

8 § Työryhmät

Sopijaosapuolet ovat sopineet asetettavasta työryhmästä seuraavasti:

Työryhmän tehtävänä on uudistaa ja kehittää sopimuskauden aikana yleissivistävien, ammatillisten sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opettajaryhmien työaikajärjestelmiä. Työryhmän tehtävänä on arvioida, seurata ja mahdollisesti laajentaa käynnissä olevia työaikakokeiluja sekä selvittää mahdollisuuksia käynnistää uusia työaikakokeiluja sopimuskauden aikana. Työryhmän tarkoituksena on selvittää työaikasuunnittelun ja seurannan käytön edellytyksiä sekä mahdollisuuksia muuttaa ja kehittää rehtorityöaikaa eri koulumuodoissa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää kannustavan palkkausjärjestelmän parantamista.

9 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1

Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta

1 §

1 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan

kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen,
kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen,
kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen,
kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä
kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen

soveltamisaloihin kuuluvaan henkilöstöön.

2 mom.

Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 2 §:ssä mainituilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan siitä riippumatta, mitä lomarahasta määrätään 1 momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa.

2 §

1 mom.

Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavaan lomarahaan.

2 mom.

Lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

3 §

Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on

4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,
3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,
2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,

lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.

4 §

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 55 §:n 2 momentissa vuosilomapalkka lasketaan edellä 2 §:ssä tarkoitettujen lomanmääräytymisvuosien vuosiloman osalta kertomalla TTES:n 35 § 1 momentin mukaan laskettu keskituntiansio luvulla 1,35 sekä 55 §:n 5 momentin 2 kappaleessa ja 6 momentin 2 kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa luvulla 0,35.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen vuosilomapalkan laskemiseen riippumatta siitä, milloin 2 §:ssä tarkoitetuilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittu vuosiloma pidetään.

5 §

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 11 (Lasten ja nuorten taidekoulu, 10 § 3 mom.), 12 (Kansalaisopisto, 16 §) sekä 13 (Kansanopisto, 13 §) tuntiopettajien lomaraha määräytyy (lomarahan edellytysten täyttyessä) seuraavasti:

35 % x

Lomakorvaus

työvuodelta

Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää
tai 35 oppituntia

Työsuhteen keston kuukaudet

6 §

Tämä sopimus koskee myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa.

7 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

8 §

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:n mukaista lomarahaa maksetaan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, lomarahan suuruus määräytyy 3 §:n mukaisesti.

9 §

Tällä virka- ja työehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta.

10 § Sopimuksen raukeaminen

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Osio A Yleinen osa

I Soveltaminen ja työrauha

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 17 §:n mukaisesti.

2 mom.

Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.

3 mom.

Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4 mom.

Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää.

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset

1 mom.

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosiloman pituutta eikä sairausloma ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi.

Soveltamisohje

Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä.

2 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.

3 mom.

Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

3 § Poistettu

4 § Työrauha

1 mom.
Virkasuhteiset

Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

3 mom.
Työsuhteiset

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom.

Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

2 mom.

Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikkakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa, tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet.

6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä

1 mom.

Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.

2 mom.

Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.

3 mom.

Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Palkka-asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään.

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

2 Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Työn edellyttämä osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

3 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.

3.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

4 Arviointijärjestelmä

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille.

Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein.

Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella.

Kokonaisarviointi perustuu

kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3)
arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).

Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkausluvun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät.

Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa.

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

4 mom.

Poistettu

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai
kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos viranhaltija hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona
toiseen virkaan siirtymishetki

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta, ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla

1 mom.

Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %.

Soveltamisohje

Jos em. asetuksessa edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta.

2 mom.

1 momentissa mainitun asetuksen 13 a §:n tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 §:n 6 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia.

Soveltamisohje

Edellä mainitun asetuskohdan mukaan muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.

9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta.

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä

1 mom.

Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka-asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/pätevyyden saavuttamisesta.

Soveltamisohje

Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellaisia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon.

2 mom.

Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi.

11 § Henkilökohtainen lisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää viranhaltijan työsuorituksen arvioinnin perusteella, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä on määrätty.

Soveltamisohje

Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen vuosisidonnaisessa lisässä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin.

12 § Vuosisidonnainen lisä

1 mom.

Viranhaltijalle maksetaan vuosisidonnaista lisää siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.

2 mom.

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten lisien summasta.

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.

Päätoimisella tuntiopettajalla laskennassa käytetään painotettua peruspalkkaa, jos palkka on laskettu painottamalla. Mikäli vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet eroavat toisistaan, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä päätoiminen tuntiopettaja antaa eniten. Mikäli tunteja on yhtä paljon, sovelletaan opettajan kannalta edullisempaa määräystä.

Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta.

13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika

1 mom.

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan aikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa

kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä,
kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
yrittäjän työssä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä enintään yhteensä viisi (5) vuotta.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työkokemus, josta on nykyisessä tehtävässä hyötyä, esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä.

2 mom.

Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.

3 mom.

Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde tai yrittäjän työ katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika/yrittäjäaika ennen 1.1.1990 katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.

14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi ei katsota aikaa, jolta henkilö on ansainnut ja saa eläkettä. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän kertyminen katkeaa henkilön jäätyä vanhuuseläkkeelle. Palvelussuhteessa vuosisidonnaisen lisän kertyminen alkaa alusta, jos henkilö saa samanaikaisesti vanhuuseläkettä.

15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus

Eri palvelusaikoja/yrittäjäaikaa vuosisidonnaista lisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus/yrittäjäaika katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.

16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset

1 mom.

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo/työskentely on ollut keskeytyneenä.

Soveltamisohje

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palvelussuhteisiin/työskentelyaikaan, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista/työskentelyajasta vähennettävät päivät yhteen.

2 mom.

Palvelusaikaan/työskentelyaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika tai työvapaa seuraavissa tai vastaava vapaa tapauksissa:

viranhaltija/henkilö on saanut palkkaetuja äitiysvapaan/sairausloman ajalta,
viranhaltija/henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
viranhaltija/henkilö on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,

Soveltamisohje

Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavasta ajasta.

viranhaltija/henkilö on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,
koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaalla/työvapaalla/poissa enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virkavapaan/työvapaan myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.

17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

1 mom.

Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhemmin, vuosisidonnainen lisä myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.

Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää.

2 mom.

Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.

Soveltamisohje

Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.

18 § Palvelulisän siirtymäsäännös

1 mom.

Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Soveltamisohje

Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteella.

2 mom.

Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtäjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.

19 § Syrjäseutulisä

Viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 19 §:n mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa

Yleissivistävän koulun viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 20 §:n mukaisesti maksettu kehitysaluelisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 a § Rekrytointilisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 15 §:ssä on määrätty.

21 § Varsinainen palkka

1 mom.

Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)
henkilökohtainen lisä (11 §)
vuosisidonnainen lisä (12–18 §)
syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)
rekrytointilisä (20 a §)
koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)
siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet).

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.

1 momentin luettelosta poiketen kohtien 1–2 asemesta käsitteinä käytetään osiossa E palkkaa.

2 mom.

Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuuluminen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.

22 § Tukiopetuspalkkio

Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

23 § Oppilaan ohjauksen palkkio

Oppilaan ohjauksen tunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % oman viran ylituntipalkkiosta.

25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio

Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka-liitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovittu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

26 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.

2 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka	x	0,83
viran opetusvelvollisuus

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella.

3 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyä vuosisidonnaista lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan huojennus.

4 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoitettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla koulun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

5 mom.

Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.

27 § Kertatuntipalkkio

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

28 § Palkkioiden pyöristäminen

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom.

Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

2 mom.

Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa.

3 mom.

Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos em. palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan kuitenkin viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.

4 mom.

Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsinainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mukaisesti.

30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä henkilökohtaista lisää.

III Työaika

31 § Työaikamuodot

Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mukainen.

Soveltamisohje

Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):

Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyöaika

peruskoulun,
lukion ja
ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa

Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 §)

peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat
ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat
sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilaitosten päätoiminen opetushenkilöstö

Vuosityötunteihin perustuvat työajat

peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit,
kansalaisopiston opettajat ja

38 tunnin 45 minuutin työaika

ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat.

Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajien sekä ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sivutoimisten tuntiopettajien ja eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.

32 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus

1 mom.

Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan määrättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppilaitoksessa määrällisesti ja ajallisesti entisellään.

Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja perusopetusasetuksen säännöksiä.

2 mom.

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapauskohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma

1 mom.

Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa osiossa tai liitteessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan, kuitenkin 2 momentin 1–2 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liitteissä jäljempänä toisin ole sovittu.

2 mom.

Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituuteen vaikuttavien täysien lomanmääräytymiskuukausien, virantoimituspäivien veroisten päivien ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa KVTES IV luvun 3 §:n).
Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilöstöllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.

Soveltamisohje

Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV luvun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

3 mom.

Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n IV luvun 18 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

Soveltamisohje (voimassa 1.2.2017–30.9.2019)

Lomakertymälukuna käytetään edelleen KVTES 2014–2016 IV luvun 18 §:n prosenttilukuja.

34 § Lomaraha

Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 33 §:n 2 momentin määräykset huomioon ottaen.

Soveltamisohje (voimassa 1.2.2017–30.9.2019)

Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n lomarahan määräyksistä tehdyn erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti.

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus

1 mom.

Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät (ma–su).

2 mom.

Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät (ma–la) sekä kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje

Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.

Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelussuhteen päättymishetken mukainen varsinainen palkka.

V Virantoimituksen keskeytys

37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen

1 mom.

Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

2 mom.

Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla ennen koulun lyhytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yhdenjaksoinen virkavapaa ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.

Sopimuksen tarkoituksena ei ole, että lyhyt virkavapaus johtaa palkattomaan loma-aikaan, esim. siten, että viikon virkavapaasta ennen joululomaa seuraa palkaton joululoma (Yleiskirje 23/2007).

38 § Sairausloma

1 mom.

Sairausloma-ajan palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–4 § lukuun ottamatta 2 §:n 5 mom.

Soveltamisohje

Sairauslomaa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikonvaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma) jätetään sairausloma-ajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.

Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi sairauslomaa ei ole pakko anoa.

Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää maksetaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämättömänä.

2 mom.

Sairausloman karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

Pöytäkirjamerkintä

Jos viranhaltijan palvelussuhde on jatkunut määräaikaisena 31.7. saakka ja hänet on valittu saman kunnan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 1.8. lukien, viranhaltijalle maksetaan tämän sopimusmääräysten edellytysten täyttyessä sairausajan palkkaa, jos hän on työkyvytön elokuussa ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään.

3 mom.

KVTES:n V luvun 2 § 4 momentin sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkiksi syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma tai kuntoutustuella oloaika.

39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairausloman päivien määrään

1 mom.

Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapaturman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään, vaikka henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

2 mom.

Mikäli sairausloma, työtapaturma ja ammattitauti tai eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairausloma on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä, lasketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin asianomainen henkilö ei ole virkavapaalla.

40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen

1 mom.

Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Viranhaltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.

2 mom.

Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 8 §:n mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset

1 mom.

Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys- ja isyysrahasta.

2 mom.

Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus päivä-, äitiys-, isyys- ja/tai vanhempainrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole vuosilomajärjestelmässä.

3 mom.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, lukuun ottamatta isyysrahaa.

4 mom.

Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 7 ja 8 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.

5 mom.

Saadakseen sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan ajalta palkkaedut viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- ja isyysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauslomasta, äitiysvapaasta, isyysvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.

43 § Osittainen hoitovapaa

1 mom.

Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan

Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella.

45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus

Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole säännöksiin ja määräyksiin perustuvaa oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen ajalta.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.

46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena tai siviilipalvelusta.

VI Yhteiset opettajat

47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala

1 mom.

Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.

2 mom.

Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kahdessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opettajanviran haltijaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan.

48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Tässä luvussa tarkoitetun opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustettu/sijoitettu.

49 § Yhteisen opettajan työaika

1 mom.

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena, jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisistaan.

2 mom.

Opettajanviran haltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan muussa 47 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

Pöytäkirjamerkintä

2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalaisopiston, kansanopiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviran haltijalle sovittua ao. muuta työtä.

50 § Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaus

Jos opettajanviran haltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan osion B 18 ja 25 a §:n (Kiertävän opettajan huojennukset ja matkakustannusten korvaukset) määräyksiä opetusvelvollisuuden huojentamisesta ja matkakustannusten korvaamisesta ainoastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.

Soveltamisohje

Muun kuin peruskoulun tai lukion opetuksen osalta matkakustannusten korvaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 16 mukaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.

VII Virkasuhteiset tuntiopettajat

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.

A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

51 § Päätoimisuus

1 mom.

Tuntiopettaja on päätoiminen, jos

hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia tai
hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tarkoitetun tuntimäärän.

2 mom.

Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja, kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

3 mom.

Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. oppilaitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitoksessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom.

Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantajien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tuntiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnantajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.

Soveltamisohje

Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.

Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana.

Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitoksessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

tuntimäärä 1	+	tuntimäärä 2	³ 1 = päätoimisuus
pt-raja 1		pt-raja 2

52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.

Soveltamisohje

Kun tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, hänen palkkansa lasketaan seuraavasti

(tuntimäärä 1 x peruspalkka 1) + (tuntimäärä 2 x peruspalkka 2)

kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)

Jos tuntiopettajan tehtävät ovat jossakin virkaehtosopimuksen liitteessä olennaisesti vaativammat ja tehtäväkohtainen palkka tämän vuoksi ao. liitteen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa korkeampi, palkan painotuksessa käytetään ko. tehtäväkohtaista palkkaa. Esim. monialaisen ammatillisen oppilaitoksen opettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan liitteitä 4 ja 5, jossa liitteen 4 mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka on korkeampi kuin hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka.

Palkka lasketaan seuraavasti:

(liitteen 4 tuntimäärä x liitteen 4 tehtäväkohtainen palkka)
+ (liitteen 5 tuntimäärä x liitteen 5 peruspalkka)

kokonaistuntimäärä (liitteen 4 tuntimäärä + liitteen 5 tuntimäärä)

Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pidetään samana kouluna. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.

3 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan useammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa

Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitoksen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrätään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvelvollisuus.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden, maksetaan hänelle kussakin koulussa/oppilaitoksessa se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta ao. viran opetusvelvollisuuteen.

Esimerkki 1

Liikunnan tuntiopettaja, jolla on peruskoulussa (liite 1, opv 24) 16,75 vt ja lukiossa (liite 2, opv 23) 1,1 vt. Hänen opetusvelvollisuutensa ei täyty kummassakaan koulussa erikseen eikä yhdessä.

Peruskoulu

16,75 vt	x	täysi varsinainen palkka liitteestä 1
24

Lukio

1,1 vt	x	täysi varsinainen palkka liitteestä 2.
23

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden, jokaisessa koulussa/oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.

Soveltamisohje

Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimisuus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilaitoksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilaitoksissa.

Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).

Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähimpään alempaan kokonaislukuun ellei ao. liitteestä muuta johdu. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

Päätoimisen tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritellään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:

OPPILAITOS 1

Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 1 (= Y)

opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1	= Y
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on

Y	x	täysi varsinainen palkka 1
opetusvelvollisuus 1

OPPILAITOS 2

Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 2 (= Z)

opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2	= Z
kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)

Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on

Z	x	täysi varsinainen palkka 2
opetusvelvollisuus 2

Varsinaisen palkan tuntimäärän ylittävistä tunneista maksetaan ylituntipalkkio ao. oppilaitosta koskevien määräysten mukaan.

Esimerkki 2

Peruskoulun ja lukion yhteinen päätoiminen tuntiopettaja, jolla on yläkoulussa historiaa ja uskontoa 18 vt (opv 23), 1 luokanvalvojan tunti sekä lukiossa uskontoa ja psykologiaa 5 vt (opv 21), kerroin 0,5. Tunteja yhteensä on 24,5 vt.

Laskenta voidaan toteuttaa seuraavasti: ((18 x 23 + 5 x 21)/(18 + 5) = 22,57. Koska tunteja yhteensä (24,5 vt) on enemmän kuin em. tavalla saatu luku 22,57, joudutaan laskemaan varsinaisen palkan ja ylituntien osuus eri oppilaitoksissa (lukiossa ja peruskoulussa erikseen). Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään kokonaislukuun.

Peruspalkkaa ja opetusvelvollisuutta painotettaessa käytetään luokkatunteja, varsinaista palkkaa laskettaessa myös kerrointunteja ja luokanvalvojan tuntia.

Peruskoulu

19 x 23	= 17,8 = 18 vt
24,5

Varsinainen palkka on 18/23 x täysi varsinainen palkka
Ylitunteja jää 1 vt (19 – 18)

Lukio

5,5 x 21	= 4,7 = 5 vt
24,5

Varsinainen palkka on 5/21 x täysi varsinainen palkka
Ylitunteja jää 0,5 vt (5,5 – 5)

53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen

Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:

(aineen 1 tunnit x opv 1) + (aineen 2 tunnit x opv 2)

kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit)

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulussa/oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alempaan opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi paitsi liitteen 4 opetuksen osalta, jossa viikoittainen opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraavia asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia sopimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:

Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),
Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio A IV luku)
Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku)
Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimituksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)
KVTES:n V luvun 10 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 12 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalenteripäiväksi.

Soveltamisohje

Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt palvelussuhde katsotaan sekä sairausloman että äitiysvapaan karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.

2 mom.

Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.

B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

55 § Sivutoimisuus

Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.

56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

1 mom.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta.

2 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttämällä peruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvelvollisuutta. Peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.

3 mom.

Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.

57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus

Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.

2 mom. Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).

3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys

Virkasuhteiset

Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.

VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat

58 § Irtisanomisajat

1 mom.

Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työsuhteen irtisanomisaika on vähintään

14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.

2 mom.

Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään

14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta
kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.

Virkasuhteiset

3 mom.

Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.

4 mom.

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.

Soveltamisohje

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset

I Soveltaminen ja palkkaperusteryhmä

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom.

Toistaiseksi tai määräajaksi otetun rehtorin- ja opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osioita A ja B sekä peruskoulun osalta liitettä 1, lukion osalta liitettä 2 ja aikuislukion osalta liitettä 3.

Soveltamisohje

Liitettä 1 sovelletaan perusopetuslain mukaan peruskoulussa järjestettävään oppivelvollisille tarjottavaan perusopetukseen sekä esi- ja lisäopetukseen.

Liitettä 2 sovelletaan lukiolain mukaan lukiossa järjestettävään lukiokoulutukseen, joka on tarkoitettu pääasiassa nuorille.

Liitettä 3 sovelletaan lukion aikuisopetusta varten muodostetulla linjalla tai aikuislukiossa järjestettävään pääasiassa aikuisille tarkoitettuun lukiolain mukaiseen lukiokoulutukseen ja perusopetuslain mukaiseen muiden kuin oppivelvollisten perusopetukseen.

2 mom.

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtoriin ja opettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä:

II luku	Palkkaus, 13 § (tulospalkkio), 14 § (kertapalkkio), 16 § (kielilisä), ja 20 § (saatavan kuittausoikeus)
IV luku	Vuosiloma (rehtorit), ottaen huomioon mitä OVTES osion A 33 §:ssä on määrätty
V luku	Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat 6–12 §:n 2–3 mom. OVTES osion A V luvusta ilmenevin poikkeuksin
VI luku	Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset OVTES osio B 25 a § määräys
VII luku	Luottamusmiehet
VIII luku	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen irtisanomisaikoja lukuun ottamatta.

2 § Palkkaperusteryhmä

1 mom.

Palkkaperusteryhmällä tarkoitetaan jäljempänä peruskoulua koskevassa liitteessä 1

vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa päätoimisten opettajien lukumäärää
7–9 vuosiluokilla kunkin vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää
erityisluokalla annettavassa opetuksessa alkavaa 10 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville annettavassa opetuksessa palkkaperusteryhmä lasketaan kuitenkin alkavaa 8 oppilasta kohti. Erityisopetuksen ryhmien määrää laskettaessa kaikkien vuosiluokkien oppilaat luetaan yhteen.

Soveltamisohje 1 kohtaan

Päätoimisella opettajalla tarkoitetaan opettajaa, joka opettaa kyseisellä koululla vähintään 16 tuntia viikossa. Rehtorinviran haltija vuosiluokilla 1–6 katsotaan päätoimiseksi opettajaksi tuntimäärästä riippumatta.

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtiin

Palkkaperusteryhmiä laskettaessa erityisoppilaat otetaan huomioon kohdan 1 ja 2 mukaisesti sen mukaan, mille vuosiluokalle oppilas on sijoitettu, lukuun ottamatta erityisluokalle siirrettyjä, jolloin sovelletaan kohtaa 3.

2 mom.

Palkkaperusteryhmä lasketaan jäljempänä lukiota koskevassa liitteessä 2

kuluvana lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti
edellisenä lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti
sitä edellisenä ja edellisinä lukuvuosina yhteensä opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti.

II Palkka

3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Rehtorin hinnoittelutunnukset ja palkkaperusteryhmien lukumäärä. Tehtäväkohtainen palkka I ja II kalleusluokissa, ks. palkkaliite.

Palkkaperusteryhmien lukumäärä

Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori
4 03 01 10 1	12–23
4 03 01 20 1	24–30
4 03 01 30 1	31–

Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori
4 03 01 10 2		–6
4 03 01 20 2		7–14
4 03 01 30 2		15–19
4 03 01 40 2		20–

Erityiskoulun rehtori
4 03 01 10 3		6–11
4 03 01 20 3		12–20
4 03 01 30 3		21–25
4 03 01 40 3		26–

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §.

2 mom.

Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaamaan

vuosiluokkien 1–9 koulusta tai
vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty yhdelle rehtorinviran haltijalle.

Soveltamisohje

Erityisopetuksen palkkaperusteryhmät on määritelty tämän osion 2 § 1 momentin 3 kohdassa.

3 mom.

Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % yllä esitettyjen asteikkojen alarajaa alempi.

Soveltamisohje

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan huomioon, mitä OVTES:n osion A 6 ja 10 §:ssä on määrätty.

4 § Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 04 01 00 5) tehtäväkohtainen palkka, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §. Aikuislukion rehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 01 01 1.

5 § Peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

Peruskoulu (4 03 02 00 0)

Lukio (4 04 02 00 0)

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin viran haltijan tehtäväkohtainen palkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin ao. koulun rehtorin hinnoittelutunnuksen palkka-asteikko.

6 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran peruspalkka

1 mom.

Oppilaanohjaajan kelpoisuuden omaavan oppilaanohjauksen lehtorin (4 03 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.

Lehtorin (4 03 04 06 7), jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaanohjauksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

7 § Palkan muodostuminen

1 mom.

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Ks. tehtäväkohtainen palkka (osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje), henkilökohtainen lisä (osio A 11 §), vuosisidonnainen lisä (12–17 §), rekrytointilisä (20 a §) sekä kertapalkkio ja tulospalkkio (KVTES).

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään osiossa B tai liitteessä 1–3 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

8 § Vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat (ks. myös palkkaliite):

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	5 %	10 %
Peruskoulun aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopetuksen opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	4 %	5 %	6 %	6 %	6 %
Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorinviran haltija	2 %	4 %	5 %	11 %
Esiluokanopettaja ja vastaava päätoiminen tuntiopettaja	6 %	4 %	9 %	6 %	6 %
Lukion/aikuislukion aineenopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	6 %	3 %	10 %	4 %	6 %

III Työaika

9 § Rehtorinviran haltijan työaika

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun/oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy OVTES:n osio A 33 § 1 momentin mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoituksenmukaisimmin tehdä muualla kuin koululla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

10 § Rehtorinviran haltijan opetustuntimäärä

1 mom.

Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
12–17	11–13
18–23	10–12
24–29	7–10
30–35	5–7
36–41	4–6
42–	–2

2 mom.

Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu) rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
1–3	10–12
4–9	8–10
10–20	6–8
21–25	5–7
26–30	3–5
31–	–2

3 mom.

Erityiskoulun rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

Koulun palkkaperusteryhmien lukumäärä	Opetustunnit viikossa
1–3	11–13
4–9	9–11
10–20	7–9
21–25	6–8
26–30	4–6
31–	2–4

4 mom.

Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustuntimäärä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perusteena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.

5 mom.

Peruskoulun rehtori (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, saa lukea opetustuntimääräänsä seuraavat tehtävät:

a)         luokanvalvontatyö
b)         fysiikan ja kemian demonstraatioiden valmistelutyö (myös henkilökohtaisen palkanlisän osalta)
c)         biologian demonstraatioiden valmistelutyö ja
d)         tukiopetuksen antaminen.

6 mom.

Peruskoulun rehtorin (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, opetustuntimäärään voidaan erityisestä syystä lukea lisäksi seuraavat tehtävät:

e)         kirjaston hoitotyö
f)          biologian, fysiikan ja kemian kokoelmien hoitotyö
g)         yhteisten musiikkiesitysten hoitotyö
h)         oppilaan ohjaus
i)          kerhotyö
j)          opetuksen ohjaustyö

7 mom.

Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti 152–418 tuntiin.

8 mom.

Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti 132–363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).

Soveltamisohje

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

11 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan työajan erityismääräykset

1 mom.

Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia. Käytettävä tuntimäärä ja sen jako riippuvat toimipaikkojen koosta, sijainnista ja edellä mainittujen henkilöiden tehtäväjaosta. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä lukea opetusvelvollisuuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

2 mom.

Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia toimii pysyvästi toisen koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/-rehtoreiden, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.

3 mom.

Jos rehtori, apulaisjohtaja tai koulunjohtaja on vastuussa oppilaskodista, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan 1–3 viikkotuntia seuraavasti:

Oppilaskodissa asuvien oppilaiden lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
1–50	1
51–100	2
101–	3

12 § Peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä

1 mom.

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin viran haltijan työaika määräytyy 9 § mukaan.

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon koulun/oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 3 viikkotunnilla paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (voimaan 1.2.2017)

1 mom.

Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1245 tuntia lukuvuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

2 mom.

Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.

3 mom.

Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opettajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itse valita.

Soveltamisohje

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppilaanohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtävään valmistautumiseen.

14 § Opettajatyöpäivät

1 mom.

Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.

2 mom.

1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.

3 mom.

2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 h) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisiin opettajapäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

4 mom.

Poistettu 1.10.2007–31.7.2018

5 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden ja 1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyön lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu tai muuhun opettajatyöhön. Työaika on toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella lukuvuodeksi otetulla lukuvuoden aikana 24 tuntia. Lukuvuoden työajaksi otetulla työaika on enintään 20 tuntia.

Soveltamisohje

Tästä työajasta määrätään 12 tuntia oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina. Perustellusta syystä työaikaa voidaan määrätä pidettäväksi korkeintaan yhtenä 6 tunnin päivänä. Tämä päivä tulee pitää oppilastyövuoden aikana lauantaipäivänä. Muut tunnit työajasta pidetään osana yhteissuunnittelutyöaikaa ao. koulutusmuodon liitteen määräyksen mukaan.

Muuna opettajatyönä ei voida määrätä työtä, joka on opetusvelvollisuuteen luettavissa tai työtä, jonka korvaaminen perustuu erilliseen OVTES:n määräykseen.

6 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Määräaikaisella vähintään lukukauden työajalle tai vastaavan pituiseen palvelussuhteeseen otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvoitteen lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu tai muuhun opettajatyöhön yhteensä enintään 10 tunnin ajaksi oppilastyöpäivinä pidettävinä tilaisuuksina ja/tai vaihtoehtoisesti osana yhteissuunnittelutyöaikaa ao. koulutusmuodon liitteen määräyksen mukaan.

Soveltamisohje

Lukukauden tai vastaavan mittaisella palvelussuhteella tarkoitetaan noin 19 viikkoa kestävää tai pidempää opettajan palvelussuhdetta.

7 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla vähintään 10 vuosiviikkotuntia opettavalla sivutoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvoitteen lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu tai muuhun opettajatyöhön yhteensä enintään 10 tunnin ajaksi. Työaika määrätään pidettäväksi kuten 6 momentissa.

8 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla alle 10 vuosiviikkotuntia opettavalla sivutoimisella tuntiopettajalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvoitteen lisäksi osallistua työnantajan määräämään opinto-, suunnittelu tai muuhun opettajatyöhön yhteensä enintään 4 tunnin ajaksi. Työaika määrätään pidettäväksi tilaisuuksina oppilastyöpäivinä ja/tai vaihtoehtoisesti yhteissuunnittelutyöaikana ao. koulutusmuodon liitteen määräyksen mukaan.

9 mom.

(voimassa 1.2.–31.7.2017)
Lukuvuonna 2016–2017 5 momentissa tarkoitettua opinto-, suunnittelu tai muuta opettajatyötä voidaan määrätä ko. momentin mukaisessa palvelussuhteessa olevalle toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa ja lukuvuodeksi otetulle määräaikaiselle opettajalle enintään 10 tuntia. Lukuvuoden työajaksi otetuille työtä voidaan määrätä enintään 8 tuntia. Työaika määrätään pidettäväksi kuten 6 momentissa.

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät koulutyöpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.

16 § Opettajanviran haltijan tuntien kokoamisjärjestys

Jos peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa tai lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa, tuntien kokoamisjärjestys on seuraava:

Peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa:	Lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa:
1 peruskoulun opetustunnit	1 lukion opetustunnit kertoimineen
2 peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät	2 lukion opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
3 lukion opetustunnit kertoimineen	3 peruskoulun opetustunnit
4 lukion opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät	4 peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit rinnastetaan oppitunteihin. Opettajan toisessa koulumuodossa antamat oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin siltä osin, kuin niitä luetaan kyseisen opettajan opetusvelvollisuuteen.

Määrättäessä peruskoulun opettajanviran haltijalle ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 1 26 § 5 mom.). Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 2 13 § 2 mom.).

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit

1 mom.

Fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden viikoittaisista valmistelutunneista viidesosa luetaan peruskoulun tai lukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen. Aikuislukion opettajanviran haltijan fysiikan ja kemian luokkatuntien demonstraatioiden valmistelutunneista kymmenesosa luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen.

2 mom.

Biologian, maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon luokkatuntien demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneista kahdeskymmenesosa on luettavissa peruskoulun, lukion tai aikuislukion aineenopettajanviran haltijan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen.

Soveltamisohje

Jos demonstraatiokorvaustunniksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, pyöristetään ylöspäin. Demonstraatio- ja laborointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan työjärjestykseen.

Kunnan peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä yksityisoppikoulun fysiikan ja kemian opettajan toimesta peruskoulun virkaan siirretylle fysiikan ja kemian opettajalle suoritettavasta kemian ja fysiikan demonstraatioiden henkilökohtaisesta palkanlisästä on sovittu kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1977 liitteen nro 17 II osan 51 §:n 8 momentin pöytäkirjamerkinnässä, ja soveltamisohjeet on annettu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeessä 69/1975.

Demonstraatiokorvaustaulukko

Peruskoulu ja lukio
Fysiikan ja kemian luokkatunnit	Demonstraatiotunnit
2,50–7,49	1
7,50–12,49	2
12,50–17,49	3
17,50–22,49	4 jne.

Aikuislukio
Fysiikan ja kemian luokkatunnit	Demonstraatiotunnit
5–14,99	1
15–24,99	2
25–	3

Peruskoulu, lukio ja aikuislukio
Biologian luokkatunnit (ei maantieto)	Demonstraatiotunnit
10–29,99	1
30–	2

18 § Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen

Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi viikkotunti. Jos opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, opetusvelvollisuuteen luetaan puolitoista viikkotuntia, mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi vuosiviikkotuntia, ja jos vaihtoja on vähintään keskimäärin kahdeksan, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia.

Vaihtoehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pitämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 30 kilometriä viikossa, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.

Soveltamisohje

Työtä ei lueta opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, jos toimipaikkojen välinen matka on alle kilometrin. Jos molemmat perusteet tulevat saman opettajan kohdalla kysymykseen, lasketaan tuntimäärä kummastakin erikseen ja vahvistetaan sen vaihtoehdon mukaan joka on opettajalle edullisempi. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tuntiopettajiin.

19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

1 mom.

Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

2 mom.

Peruskoulussa on käytettävä koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa 1 momentin mukaiseen tehtävään

3 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja/tai vuosiluokkien 7–9 koululla ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, 2 momentin euromäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 koulun kiintiön mukaan.

4 mom.

Peruskoulujen, joilla ei ole käytettävissä 1–2 momentissa tarkoitettua koulukohtaista kiintiötä, palkkaperusteryhmien yhteenlasketun lukumäärän jokaista täyttä 10 palkkaperusteryhmää kohden kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa kunta- tai koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon edellä 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

5 mom.

Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

6 mom.

Aikuislukiossa kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten seuraava rahamäärä:

Tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja joiden toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

7 mom.

(voimassa 1.8.2016–31.7.2018)
Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu/oppilaitoskohtaiseen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.

Soveltamisohje

Koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä (2 mom.) voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää osin kuntakohtaisesti, jos se on koko kunnan opetuksen kehittämisen kannalta perusteltua eikä rahamäärän käyttäminen koulukohtaisesti ole tarkoituksenmukaista. Koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähintään 70 % rahamäärästä.

Ennen päätöstä koulukohtaisen rahamäärän käyttämisestä kuntakohtaisesti, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

Jos apulaisjohtaja, varajohtaja tai koulun muu opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella hoitamaan rehtorinvirkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajalta, hänelle maksetaan tehtävästä varsinaiseen palkkaan kuulumaton korvaus, joka on työnantajan vahvistamalta työtunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

21 § Poistettu

IV Virantoimituksen keskeytys

22 § Poistettu

23 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioiden ja erityistehtäväkorvausten maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta

1 mom.

Palkallisen virkavapaan ajalta ei vähennetä ylituntipalkkioita, viranhaltijalle määrättyjä tuntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja eikä erityistehtävistä maksettavaa palkkiota. Ne maksetaan työsuunnitelmassa vahvistetun viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti.

2 mom.

Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään työsuunnitelman mukaiset ylitunnit ja viranhaltijalle määrätyt tuntipalkkioperusteella maksettavat ylitunnit sekä erityistehtävät kertatuntipalkkiota (1/38 tai 1/33) käyttäen.

V Määräajaksi otetut

24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus

1 mom.

Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Poikkeuksen edelliseen muodostaa kuitenkin se, että vain ne määräaikaiset viranhaltijat, jotka on otettu vähintään 60 päiväksi, ovat oikeutettuja seuraaviin palkkaetuihin:

1 tilapäiseen hoitovapaaseen (KVTES V luku 10 §)

2 eräisiin virkavapaisiin (KVTES V luku 12 § 2 ja 3 mom.).

2 mom.

Toistaiseksi voimassaolevasta opettajanvirasta virkavapaana olevan samalla työnantajalla opettajanvirkaa määräaikaisesti hoitamaan määrättyyn opettajaan sovelletaan tämän pykälän määräyksiä.

3 mom.

Palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää palkka maksetaan tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa, kerroin-, lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunteja. Yhteissuunnitteluvelvollisuuden puuttumisen johdosta maksettava tuntipalkkio saadaan kertomalla ao. tuntiopettajan tuntipalkkio peruskoulussa kertoimella 0,94 sekä lukiossa ja aikuislukiossa kertoimella 0,96.

4 mom.

Jos koulussa noudatetaan jaksojärjestelmää ja palvelussuhde kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja se osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, maksetaan määräaikaiselle viranhaltijalle hänen palvelussuhteen kestoaikana pitämiään tunteja vastaava osuus varsinaisesta palkasta seuraavan kaavan mukaan:

Pidettyjen tuntien määrä	x	Varsinainen palkka palvelussuhteen kestoaikana
Kyseisen viran opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä palvelussuhteen kestoaikana

Soveltamisohje 4 momenttiin

Peruskoulussa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan opetusvelvollisuuteen luettavien erityistehtävien määrä.

Lukiossa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan kerroin- ja mahdolliset demonstraatiotunnit sekä mahdollisesti lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunneista osoitettuihin tehtäviin tulevat tunnit.

5 mom.

Jos määräaikaisen viranhaltijan pitämä tuntimäärä palvelussuhteen kestoaikana on opetusvelvollisuutta suurempi, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

Soveltamisohje 5 momenttiin

Jos palvelussuhde kestää vain lukuvuoden työajan tai sitä lyhyemmän ajan, maksetaan ylituntipalkkio osion A 27 §:n mukaan.

VI Erinäisiä määräyksiä

25 § Poistettu

25 a § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

1 mom.

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle opettajalle matkakustannukset korvataan KVTES liite 16 matkakustannusten korvausta koskevien määräyksien mukaan.

2 mom.

Poistettu.

26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.7.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2005 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, muodostui erotuksesta henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät.

27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta, kun 7 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on muodostunut pienemmäksi henkilön ollessa työnantajan palveluksessa 28.2.2007.

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

28 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat osion B sopimusmääräykset

1 §    Sovellettavat sopimusmääräykset
  7 §    Palkan muodostuminen
  8 §    Vuosisidonnainen lisä
14 §    Opettajatyöpäivät
15 §    Työaikaa lyhentävät arkipyhät
17 §    Demonstraatioiden valmistelutunnit
19 §    Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
20 §    Rehtorin hallinnolliset tehtävät
23 §    Ylituntipalkkion, tuntipalkkioperusteella maksettavan ylitunnin ja erityistehtäväkorvauksen maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta
24 §    Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus
25 a § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset
26 §    Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille
27 §    Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa 1.3.2007.

Osio B Liite 1 Peruskoulu

I Määritelmiä

1 § Perusopetuksen jaottelu

Tätä liitettä sovelletaan peruskoulussa annettavaan opetukseen:

Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.
Vuosiluokilla 7–9 ja 10 luokan lisäopetukseen.
Erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtaan

Sekaryhmässä on vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilaita. Sekaryhmään sovelletaan vuosiluokkia 1–6 koskevia määräyksiä, jos vuosiluokkien 1–6 oppilaita on yli puolet. Jos sekaryhmän oppilaista vähintään puolet on vuosiluokkien 7—9 oppilaita, sovelletaan vuosiluokkia 7–9 koskevia määräyksiä.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 00 5	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 03 04 00 7	Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus
4 03 04 00 8	Ylempi korkeakoulututkinto
4 03 04 00 9	Korkeakoulututkinto
4 03 04 01 0	Muu kuin edellä mainittu

3 § Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 01 2	Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 4	Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 3	Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 5	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 6	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 01 7	Muu kuin edellä mainittu

4 § Luokanopettajan (luokanopetus) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 03 04 02 8	Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus jossakin ao. kunnan peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa
4 03 04 03 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 03 1	Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 09 8	Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto
4 03 04 03 3	Muu kuin edellä mainittu

5 § Esiluokanopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

1 mom.

4 03 04 02 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 04 02 4	Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus
4 03 04 02 1	Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus
4 03 04 02 2	Muu kuin edellä mainittu

2 mom.

Jos 1 momentin esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu peruspalkka esiopetustuntien ja muiden opetustuntien mukaisessa suhteessa.

Soveltamisohje

Painotetun peruspalkan laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 52 §:ssä.

III Viranhaltijoiden työaika

6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.8.2007–31.7.2018

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

6a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2017)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on korkeintaan 126 tuntia huomioon ottaen osio B 14 § 5–8 mom. määräykset. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

7 § Opetusvelvollisuus (opv)

1 mom.

Luokanopetuksen ja erityisopetuksen opettaja	opv/vk
Esiluokanopettajan virassa	23
Luokanopettajan virassa	24
Erityisopettajan virassa	24
Erityisluokanopettajan virassa	22

Soveltamisohje

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus em. opetuksessa on sama kuin viranhaltijalla.

2 mom.

Aineenopettaja	opv/vk
Äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä)	18
Toinen kotimainen ja vieras kieli myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli)	20
Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki	21
Uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto	23
Tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsä-talous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus	24
Muut aineet	23

3 mom.

Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

4 mom.

Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotetun opetusvelvollisuuden laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 53 §:ssä.

5 mom.

Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 38.

6 mom.

Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskoulun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opettamaan lukiossa (liite 2), lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukiokertoimella 1,10, ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lukiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nämä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

8 § Koulun johtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja/tai erityiskoulun johtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
1–2	1
3	2
4–5	3
6–7	6
8	7
9–12	9
13–	12

2 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.

3 mom.

Poistettu (yhdistetty 1 momenttiin)

4 mom.

Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen 1 momentin lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

9 § Apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tuntimäärä/viikko
30–35	2–4
36–4	5–7
42–	10–12

2 mom.

Muun kuin 1 momentissa mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava:

Koulun/koulujen palkkaperusteryhmien lukumäärä	Tunnit/viikko
15–20	2–4
21–25	4–8
26–30	7–14
31–	9–16

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Jos koululle/kouluille on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulaisjohtajia, jaetaan 1 tai 2 momentin määräysten mukaan määräytyvä tuntimäärä apulaisjohtajien kesken.

3 mom.

Poistettu

4 mom.

Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtorinviran haltija ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä 2 momentin mukaista tuntimäärää.

10 § Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Ks. osion B 17 § (demonstraatioiden valmistelutunnit) ja 18 § (kiertävän opettajan työaika).

1 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajanviran haltijan osalta, lukuun ottamatta vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta.

2 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityisluokanopettaja opettaa 1 ja/tai 2 momentin luokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. 1 ja 2 momenttien molempien täyttyessä opetusvelvollisuuteen luetaan 2 vuosiviikkotuntia.

3 mom.

Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta ja kyseisellä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti.

4 mom.

Jos opettajanviran haltijalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärä, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan osion A 23 §:n oppilaan ohjaus sekä tämän liitteen
11–22 §:n erityistehtävät tarpeellisilta osin.

Soveltamisohje

Jos luokanvalvontatyö luetaan aineenopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen, tuntimääränä käytetään 1 vuosiviikkotuntia, eikä 14 §:n 1,4 vuosiviikkotuntia.

11 § Kirjaston hoitotyö

1 mom.

Koulun kirjaston hoitajaksi määrätylle asianomaiselle opettajanviran haltijalle maksetaan

yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna lukuvuoden työaikana yksi tunti viikossa
kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kaksi tuntia viikossa ja edellisen lukuvuoden kirjalainausten määrä on ollut vähintään 3 500 sekä
kolmea vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kolme tuntia viikossa ja edellä tarkoitettu lainausten määrä on ollut vähintään 6 000.

2 mom.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on määrätty, (käsi)kirjaston hoitajaksi määrätylle vuosiluokkien 7–9 sekä vähintään kuusiopettajaisen vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun asianomaiselle opettajanviran hoitajalle maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus

12 § Kokoelmien hoitotyö

Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

13 § Musiikkiesitysten hoitotyö

Koulun musiikkiesitysten hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaavan korvaus. Vastaava korvaus maksetaan luokanopettajalle, erityisluokanopettajalle tai erityisopettajalle, jolle on määrätty musiikkiesitysten hoito koulussa, jossa on vähintään kuusi opettajaa.

14 § Luokanvalvontatyö

Luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle (lehtori/luokanopettaja) maksetaan luokanopettajan (4 03 04 03 0) vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus seuraavasti:

vuosiluokkien 7–9 luokanvalvoja	1,4 vuosiviikkotuntia
vuosiluokan 6 luokanvalvoja	1,0 vuosiviikkotuntia

Soveltamisohje

Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellista asioista. Tehtävä edellyttää yhteistyötä toisten opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken sekä koulun ja kodin välillä. Tärkeätä on myös luottamuksellisten suhteiden aikaansaaminen luokan oppilaiden kanssa. Luokanvalvoja on oman luokkansa oppilaiden edustaja opetusta ja järjestyksenpitoa koskevissa asioissa. Luokanvalvojan tulee tutustua luokan oppilaisiin ja mahdollisuuksien mukaan heidän kasvuympäristöönsä ottaen erityisesti huomioon oppilaan persoonallisuuden kehittymiseen ja koulukäyntimotivaatioon sekä oppimisvaikeuksiin vaikuttavat tekijät, neuvotella tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa koulunkäyntiä koskevista asioista, osallistua luokan yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin ja olla niissä mukana, esittää tarvittaessa rehtorille neuvottelu yms. tilaisuuksien järjestämistä luokan toisten opettajien ja muiden oppilaita koulussa ohjaavien henkilöiden kanssa ja osallistua niiden järjestelyihin, osallistua oppilashuoltotoimintaan, tarkkailla luokan oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ym.

15 § Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö

1 mom.

Ruokapalvelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle kotitalousopettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kutakin alkavaa kahdeksaa peruskoulua kohden. Korvaus voi kuitenkin olla enintään kuusi vuosiviikkotuntia.

2 mom.

Jos ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvonta on määrätty useamman kotitalousopettajan tehtäväksi, jaetaan 1 momentissa tarkoitettu viikkotuntikiintiö kotitalousopettajien kesken työmäärän mukaisessa suhteessa.

16 § AV-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ

1 mom.

Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajanviran haltijalle seuraava korvaus:

7–9 vuosiluokkien koulu
1–11	palkkaperusteryhmää	1	vuosiviikkotunti
12–	palkkaperusteryhmää	1 ½	vuosiviikkotuntia
1–6 vuosiluokkien koulu ja erityiskoulu
alle 12	palkkaperusteryhmää	½	vuosiviikkotuntia
12–19	palkkaperusteryhmää	1	vuosiviikkotunti
20–	palkkaperusteryhmää	1 ½	vuosiviikkotuntia

Jos vuosiluokkien 7–9 koululla ja lukiolla on yhteinen AV-välineistö, jota peruskoulun opettaja on määrätty hoitamaan, luetaan palkkaperusteryhmiin myös lukion palkkaperusteryhmät.

2 mom.

Tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle tietotekniikan vastuuhenkilölle yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus ja vuosiluokilla 7–9, jossa luetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

17 § Oppilaskunnan ohjaustyö

Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle puolta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 1–6 palkkaperusteryhmää ja yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 7–14 palkkaperusteryhmää ja puoltatoista vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava tätä suuremmissa kouluissa.

18 § Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan 11 §:n (kirjaston hoitotyö), 12 §:n (kokoelmien hoitotyö), 16 §:n (av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ) ja 17 §:n (oppilaskunnan ohjaustyö) korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin em. pykälissä on määrätty.

19 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin korvaus on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole peruskoulun/lukion viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkioperuste luvulla 24.

20 § Koulumatkakuljetusoppilaiden ohjaustyö

Jos opettajanviran haltija määrätään järjestämään oppilaille ohjattua toimintaa koulumatkakuljetusten vuoksi aamulla tai iltapäivällä, hänelle maksetaan tehtävästä valvontatunnista luokanopettajan (4 03 04 03 0) yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus. Korvausta ei makseta, jos työ tehdään jonkin muun palkatun tehtävän yhteydessä.

Soveltamisohje

Muusta palkatusta tehtävästä on kyse esim. 60 minuutin tuntiin sisällytettävässä välitunnissa.

21 § Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö

Oppilaskodin oppilaiden vapaa-ajan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle maksetaan luokanopettajan (4 03 04 03 0) yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.

22 § Opetuksen ohjaustyö

Opetuksen ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.

23 § Taide- ja taitoaineet

Vuosiluokkien 7–9 koulussa taide- ja taitoaineita opettavalle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan taide- ja taitoaineidenkorvaus, jos opettajan tehtäviin kuuluu keskimääräistä enemmän raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa sekä välineistön kunnossapitoa. Määräystä sovelletaan myös em. vaatimukset täyttävään lukion ja peruskoulun yhteiseen opettajaan. Tarkoitukseen on käytettävä yhteensä korvaus, jonka suuruus määräytyy palkkaliitteestä.

24 § Kielistudion esimies

Kielistudion esimieheksi määrätylle opettajanviran haltijalle maksetaan korvaus, joka saadaan jakamalla opettajan varsinainen palkka luvulla 152.

25 § Kuulolaitteiden huoltotyö

Kuulovammaisten koulun oppilaiden henkilökohtaisten kuulolaitteiden huoltotehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus kutakin koulun alkavaa 25 oppilasta kohti.

Soveltamisohje 23–25 §:ään

Tämän liitteen 23–25 §:n tehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. Opetusvelvollisuuteen ei voi lukea myöskään osion A 22 §:n tukiopetuspalkkiota, 24 §:n toisen opettajan tunnin hoitopalkkiota, 25 §:n yksityisopiskelijan kuulustelupalkkiota eikä osion B 19 §:n koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaista lisätehtävää.

26 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 7 §:n 1–4 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

Peruskoulun opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä lukion sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,96.

2 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

3 mom.

Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja peruskoulun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

4 mom.

Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näiden tuntien osalta on oman viran mukainen ylituntipalkkio.

5 mom.

Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai A 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

IV Tuntiopettajien palkka ja työaika

27 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

	Vuosiluokkien 7–9 opetus
4 03 07 03 8	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 03 07 04 0	Muu kuin edellä mainittu perusopetuksen aineenopetuksen, luokanopetuksen, erityisopetuksen opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 1	Ylempi korkeakoulututkinto
4 03 07 04 2	Korkeakoulututkinto
4 03 07 04 3	Muu kuin edellä mainittu
	Erityisopetus
4 03 07 04 4	Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 6	Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 5	Erityisopettajan kelpoisuus
4 03 07 04 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 8	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus taikka perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 04 9	Muu kuin edellä mainittu
	Vuosiluokkien 1–6 opetus
4 03 07 05 4	Luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkea-koulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa
4 03 07 05 6	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 05 7	Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 09 9	Korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto
4 03 07 05 9	Muu kuin edellä mainittu
	Erillisen esiopetusryhmän opetus
4 03 07 06 2	Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 03 07 06 5	Erityisesiluokan opettaja, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus
4 03 07 06 3	Asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus
4 03 07 06 4	Muu kuin edellä mainittu

2 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen opetusta antavalla tuntiopettajalla on aineenopettajan kelpoisuus opettamassaan aineessa, tuntipalkkio määräytyy tämän aineen osalta vuosiluokkien 7–9 opetuksen tuntipalkkion mukaisena. Muiden tuntien palkkio määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen tuntipalkkion mukaisesti.

Soveltamisohje

Useamman aineen opetusta antavan tuntiopettajan kelpoisuuteen opettamiinsa aineisiin sovelletaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ää ja 22 §:ää sellaisina kun ne ovat 1.1.1999.

28 § Tuntiopettajan työaika

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 6 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika.

2 mom.

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 7 §:n mukaan, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

29 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 26 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 27 § 1 momentin mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 7 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,94.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,83. Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio (1/38) kerrotaan luvulla 0,94, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,94-kerrointa ei sovelleta sellaisen saman kunnan lukion viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa.

30 § Poistettu

31 § Poistettu

32 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan osion A 22, 23 ja 24 §:n sekä tämän liitteen 10 § 4 momentin ja 11–25 §:n määräyksiä. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi tämän liitteen 26 §:n määräyksiä.

2 mom.

Jos tuntiopettajalla ei peruskoulussa ole oppitunteja, mutta hän hoitaa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on se 23.

3 mom.

Poistettu

4 mom.

Sellaisen sivutoimisen tuntiopettajan, jolla on virka lukiossa, tuntiopetustunnit määräytyvät virantoimituksen keskeytyksen ajalta osion B 23 §:n mukaan.

33 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 1 59 §:n 6 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin hän on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja jonka siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

Osio B Liite 2 Lukio

I Viranhaltijoiden palkka

1 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 04 04 01 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 04 01 8	Aiempi lukio-opetusta antavan opettajan tai perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 04 02 2	Korkeakoulututkinto
4 04 04 02 3	Muu kuin edellä mainittu

II Viranhaltijoiden työaika

2 § Yhteissuunnittelutyöaika

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 2–5 tuntia opettajaa kohti kahdessa viikossa.

2 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2017)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on 50–107 tuntia huomioon ottaen osio A 32 §:n määräys ja osio B 14 § 5–8 mom. määräykset. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää

3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

	tuntia/viikko
Äidinkieli ja kirjallisuus	16
Toinen kotimainen kieli, vieras kieli (myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli, oppilaan kotikieli) ja tietotekniikka	19
Matematiikka, fysiikka, kemia, kuvataide, musiikki	20
Uskonto, filosofia, psykologia, elämänkatsomustieto, terveystieto, biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi	21
Opinto-ohjaus, kotitalous, tekstiilityö, tekninen työ	22
Liikunta sekä muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine (soveltava kurssi)	23

2 mom.

A1–2- ja B1-kielessä sekä S2-kielessä (suomi/ruotsi toisena kielenä) opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.

3 mom.

Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erisuuruinen tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan osion A 53 §:n määräämin perustein.

Soveltamisohje

Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja. Sekalehtorin kaikki lukiossa ja aikuislukiossa pitämät tunnit ovat joko opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja tai omalla ylituntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja. Ylituntipalkkioperusteena käytetään painottamalla saatua opetusvelvollisuutta. Painotettua opetusvelvollisuutta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan lukion ja aikuislukion luokkatunnit.

4 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman koulun apulaisrehtorin tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luettava tuntimäärä on seuraava:

Opiskelijoiden lukumäärä	Tunnit/viikko
200–400	2–6
401–600	5–10
601–	6–13

2 mom.

Poistettu

3 mom.

Jos lukiolla ja peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koululla on yhteinen apulaisrehtori, opiskelijoiden lukumäärän luetaan lukion opiskelijoiden lisäksi peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koulun oppilaat.

5 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, opetusvelvollisuuteen voidaan lukea kerrointunteja (6 §) ja lukioresurssitunteja (7 §). Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §), kiertävän opettajan työaika (osio B 18 §) ja oppilaan ohjaus (osio A 23 §). Opetusvelvollisuuden ylimeneviltä tunneilta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus.

Soveltamisohje

Jäljempänä 8–12 §:n ja osion A 22 §:n (Tukiopetuspalkkio), 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio), ja osion B 19 §:n (Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen.

6 § Kerrointunnit

1 mom.

Palkanmaksun perusteena oleva kokonaistuntimäärä saadaan kertomalla luokkaopetustuntimäärä luvulla 1,10.

2 mom.

Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit lasketaan yhteen fysiikan ja kemian luokkaopetustuntien kanssa, minkä jälkeen saatu summa kerrotaan luvulla 1,10. Esimerkiksi jos opettajalla on 15 fysiikan ja kemian tuntia viikossa, demotunteja on 3, eli luokkaopetustunteja on yhteensä 18. Kerrointunnit ovat 1,8. Palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä on yhteensä 19,8 tuntia.

7 § Lukioresurssitunnit

Lukioresurssituntien määrä on lukiota kohden 14 viikkotuntia, johon lisätään 0,17 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukuvuoden 2016–17 ajan lukioresurssi on kuitenkin lukiota kohden 14,75, johon lisätään 0,17 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin kuten ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkistamiseen ja lukion päättötutkintoon kuuluviin suullisiin kuulusteluihin. Vaihtoehtoisesti voidaan päättää pienemmän resurssin käyttämisestä, jolloin kyseisiin luokan ulkopuolisiin tehtäviin käyttämätön viikkotuntimäärä on käytettävä opetustyöhön. Asiasta päätetään lukuvuodeksi kerrallaan.

Soveltamisohje

Lukioresurssista on käytettävä suurin osa luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Jos päätetään resurssin käyttämisestä opetustyöhön, tulee siitä sopia opettajakunnan kanssa. Jos resurssin käyttämisestä ei saavuteta yksimielisyyttä, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 14 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

8 § Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu

1 mom.

Lukion oman opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus 7 §:n mukaisesta lukioresurssista.

2 mom.

Lukion oman opiskelijan kuulustelusta ja ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistuksesta ja arvostelusta maksetaan opettajanviran haltijalle yksityisoppilaan kuulustelumaksun suuruinen korvaus, jos opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota ei ao. lukiossa opeteta. Jos kuulusteltavia on samassa kuulustelussa useampia, porrastetaan korvaus kuten yksityisopiskelijan kuulustelussa. Yksityisopiskelijan kuulusteluun maksettavasta korvauksesta määräykset sisältyvät 9 §:ään.

Soveltamisohje

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkatehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. Peruskoulun opettajalle, joka ei lainkaan opeta lukiossa, maksetaan valvontapalkkio. Hänelle maksettava korvaus saadaan jakamalla hänen peruskoulun varsinainen palkkansa luvulla 152. Peruskoulun opettajalle, jolla on tunteja peruskoulussa ja lukiossa ei makseta valvontakorvausta. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan valvontakorvaus, joka on puolet ao. opettajan tuntipalkkiosta.

Lukion oppiaineen kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista, kurssien päättökuulusteluista mukaan lukien hylätyn kuulustelun uusimiskuulustelut tai lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävästä kuulustelusta/kokeesta ei makseta erikseen korvausta.

Päätoimiselle opettajalle ei makseta erillistä korvausta hänen pitämästään lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista, kurssien kuulusteluista eikä lukioon ottamisen yhteydessä järjestettävistä kokeista.

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät

1 mom.

Yksityisopiskelija on ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistuva henkilö lukuun ottamatta

lukion omaa opiskelijaa, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa
opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kahtena ylioppilastutkintoasetuksen16 §:ssä tarkoitettuna tutkintokertana
henkilöä/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana
opiskelijaa, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.

2 mom.

Lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Kuulustelu voidaan jakaa useampaan osakuulusteluun, jolloin korvaus vastaavasti ositetaan. Kukin koko oppimäärän kerralla tapahtuva kuulustelu ja oppimäärän osakuulustelu sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.

Soveltamisohje

Tavallisesti oppiaine kuulustellaan kolmessa osakuulustelussa, jolloin yhdestä osakuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Perustellusta syystä voidaan laajan oppiaineen kuulusteleminen järjestää em. useamassa osassa, jolloin em. korvaus maksetaan jokaisesta osakuulustelusta.

Jos asianomaisen aineen opettaja ei voi kuulustella yksityisopiskelijaa, kuulustelukorvaus voidaan maksaa kuulustelevalle rehtorille.

3 mom.

Jos saman oppiaineen kuulustelussa/osakuulustelussa kuulustellaan useampaa yksityisopiskelijaa, kustakin kuulusteltavasta maksetaan täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen, 1/4 osa palkkiosta kymmenestä kahteenkymmeneen opiskelijaan ja 1/6 osa palkkiosta 21 opiskelijasta lukien.

Täysi palkkio määräytyy 2 momentin mukaan.

4 mom.

Yksityisopiskelijan kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan aineenopettajan korvausperuste valvontatunnilta, ellei valvonta tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

5 mom.

Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoituksen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan aineenopettajanviran haltijalle kutakin koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus. Vieraan kielen kokeen eri osien tarkastus ja arvostelu katsotaan yhdeksi kokeeksi, samoin äidinkielen kokeen osasuoritukset.

10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät, kun rehtori on esteellinen hoitamaan niitä, korvaus kultakin tehtävään käytetyltä tunnilta on varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

11 § Etäopetukseen liittyvä työ

Opiskelijan etäopiskelusta opettajanviran haltijalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvelvollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitelmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

12 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin palkkioperuste on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole lukion/peruskoulun viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 (osio B liite 1) sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio luvulla 24.

13 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 3 §:n 1–2 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista tai muutakaan henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Soveltamisohje

Lukion opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä peruskoulun sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,94.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

III Tuntiopettajien palkka ja työaika

14 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

4 04 07 03 7	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 07 03 9	Aiempi lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 07 04 0	Poistettu ja siirretty kohtaan 4 04 07 03 9
4 04 07 04 2	Korkeakoulututkinto
4 04 07 04 1	Muu kuin edellä mainittu

15 § Tuntiopettajan työaika

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 2 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika.

2 mom.

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 3 §:n mukaan.

3 mom.

Jos tuntiopettaja ei opeta lukiossa mitään oppiainetta, vaan hänet on määrätty hoitamaan koulun tukitoimintotehtävää (resurssi irrotettu lukioresurssista), on tämän tehtävän osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 23 tuntia viikossa.

16 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 13 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 14 §:n mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 15 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,96.

Määräys on tullut voimaan 1.8.2003. Jos sivutoiminen tuntiopettaja on otettu palvelukseen toistaiseksi tai on 31.7.2003 ollut ao. kunnan lukiossa, palkka maksetaan em. korkeampana niin kauan kuin hän jatkaa yhdenjaksoista palvelustaan ao. kunnan lukiossa.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ao. kalleusluokan mukaisella kertoimella 0,83). Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio kerrotaan luvulla 0,96, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,96-kerrointa ei sovelleta sellaiseen saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa.

17 § Poistettu

18 § Poistettu

19 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Muutoin tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A päätoimisia ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

2 mom.

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

5 §	Opetusvelvollisuutta huojentavat erityistehtävät
6 §	Kerrointunnit
7 §	Lukioresurssitunnit
8 §	Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu
9 §	Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
11 §	Etäopetukseen liittyvä työ
12 §	Kerhotyö.

3 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan edellä mainittujen määräysten lisäksi seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

2 § ja 2 a §	Yhteissuunnittelutyöaika
4 §	Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle
13 §	Ylituntipalkkio.

20 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 2 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin opettaja on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja johon siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

Osio B Liite 3 Aikuislukio

I Soveltaminen

1 § Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset

Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2 määräyksiä:

9 § Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 04 04 02 4	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 04 02 5	Aiempi lukio-opetusta antavan tai muu aikuislukion opettajan kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 04 02 7	Korkeakoulututkinto
4 04 04 02 6	Muu kuin edellä mainittu

III Viranhaltijoiden työaika

3 § Yhteissuunnittelutyöaika

3 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä (voimaan 1.8.2017)

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on 45–94 tuntia huomioon ottaen osio A 32 §:n määräys ja osio B 14 § 5–8 mom. määräykset. Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen suunnittelu ei voi lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

4 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa.

2 mom.

Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 33. Samalla kertoimella muutetaan opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät sekä viikkotuntien perusteella erikseen korvattavat tehtävät vuositunneiksi. Edellä sanottu koskee myös niitä lehtoreita, joilla on sekä aikuislukion (liite 3) että lukion (liite 2) tunteja.

3 mom.

Jos opettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erilainen, tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.

Soveltamisohje

5 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman koulun apulaisrehtorin tehtävät, työnantaja vahvistaa opettajan opetusvelvollisuuden 8–16 viikkotunniksi. Opetusvelvollisuuden suuruudesta päättäessään työnantaja ottaa huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet.

6 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät

Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §).

1 mom.

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan aikuislukiolisänä seuraavat tuntimäärät:

lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta ja arvostelusta kutakin pakollisen ja valinnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 5 tuntia sekä
perusopetuksen ja muusta kuin yllämainitusta lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 3 tuntia.

Jos kurssin tuntimäärä on pienempi tai suurempi kuin 28 oppituntia, tuntimäärään lisätään kuitenkin lukio-opetuksen vapaaehtoisesta ja valinnaisesta kurssista 33/28-osaa sekä perusopetuksen ja lukio-opetuksen muusta kurssista 31/28-osaa.

2 mom.

Lukiokoulutuksen äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta aineenopettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan äidinkielen ja kirjallisuuden 28 oppitunnin kurssista 7 tuntia.

3 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ryhmänohjaajan tehtävät, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti. Jos työnantaja määrää opettajalle opinto-ohjauksen luokan ulkopuolisia tehtäviä, opetusvelvollisuuteen luetaan työsuunnitelmassa vahvistettu viikkotuntimäärä.

4 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään aikuislukion hallinnassa ja vastuulla olevien kokoelmien, audiovisuaalisten välineiden, tietokonelaitteistojen tai kirjaston hoito, opetusvelvollisuuteen luetaan työsuunnitelmassa vahvistettu viikkotuntimäärä. Tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä enintään 10 viikkotuntia.

Soveltamisohje

Tämän liitteen 1 §:n ja 7–9 §:n sekä osion A 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio) ja 22 §:n (Tukiopetuspalkkio) ja osion B 19 §:n (Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen.

7 § Ylioppilaskirjoitusten valvonta

Jos opettajanviran haltija määrätään valvomaan ylioppilaskirjoituksia aikana, jona hänellä ei ole muita palkattuja tehtäviä, korvaus kultakin valvontatunnilta on ao. opettajan varsinainen palkka kuukaudessa jaettuna luvulla 152.

8 § Kielistudion esimies

Jos opettajanviranhaltija määrätään tekemään kielistudion esimiestehtävät, korvaus kultakin vahvistetulta tunnilta on ao. opettajan varsinainen palkka kuukaudessa jaettuna luvulla 152.

9 § Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

Opettajan, jonka tehtäväksi on määrätty kesäkurssin järjestelystä ja valvonnasta huolehtiminen, korvaus kummastakin kesäkurssijaksosta erikseen on oman ylituntipalkkioperusteen mukainen vuosiviikkotuntipalkkio.

10 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Soveltamisohje

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n painotettu opetusvelvollisuus.

IV Tuntiopettajien palkka ja työaika

11 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

4 04 07 05 0	Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
4 04 07 05 1	Aiempi lukio-opetusta antavan tai muu aikuislukion opettajan kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
4 04 07 05 2	Poistettu ja siirretty kohtaan 4 04 07 05 1
4 04 07 05 3	Korkeakoulututkinto
4 04 07 05 4	Muu kuin edellä mainittu

12 § Tuntiopettajan työaika

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa. Opetusvelvollisuus maa- ja metsätaloudessa, kaupallisissa aineissa, tiedotusopissa, perhekasvatuksessa, näyttämötaiteen ja teatteritaiteen opetuksessa sekä puheopetuksessa on 20 tuntia viikossa. Jos tuntiopettajalla ei ole aikuislukiossa minkään oppiaineen tunteja opetettavana vaan hän hoitaa yksinomaan luokan ulkopuolisia erikseen korvattavia tehtäviä, on näiden tehtävien osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 20 viikkotuntia.

13 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

Osio B
17 §	Demonstraatioiden valmistelutunnit
19 §	Koulu-/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä
20 §	Rehtorin hallinnolliset tehtävät
Liite 2
9 §	Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät
10 §	Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi
sekä soveltuvin osin
14 §	Tuntiopettajan peruspalkka ja hinnoittelutunnukset
16 §	Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio
17 §	Poistettu
18 §	Poistettu
19 §	Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä
Liite 3
4 §	Opetusvelvollisuus (2–3 mom.)
5 §	Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle
6 §	Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät
7 §	Ylioppilaskirjoitusten valvonta
8 §	Kielistudion esimies
9 §	Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

2 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia määräyksiä:

Liite 3

3 §

Yhteissuunnittelutyöaika

3 a § Yhteissuunnittelutyöajan vuotuinen tuntimäärä

10 §

Ylituntipalkkio

Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset

1 § Monialainen ammatillinen oppilaitos

1 mom.

Monialaisella ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan oppilaitosta, jonka opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion eri liitteitä.

2 mom.

Opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen oppilaitosmuodon palvelussuhteen ehtojen mukaisina, mihin virka on perustettu tai määrätty.

Soveltamisohje

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät osion F liitteen 10 mukaan.

Koulutusalojen sijoittamisesta eri liitteisiin on määräys 2 §:ssä.

3 mom.

Päätoimiselle tuntiopettajalle lasketaan tarvittaessa eri oppilaitosmuodoissa pidettävien tuntien perusteella painotettu peruspalkka ja opetusvelvollisuus. Ylituntipalkkioperuste määräytyy painotuksen mukaisena.

Soveltamisohje

Mikäli näissä oppilaitosmuodoissa vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet ovat erilaiset, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä opettaja eniten antaa ja jos tunteja on yhtä paljon, opettajalle edullisemman määräyksen mukaan.

1 a § Osio C:n ja E:n sopimusmääräysten soveltaminen 1.1.2012–31.7.2018

1 mom.

Tätä pykälää sovelletaan opettajaan, joka opettaa aikuiskoulutuksessa, kun koulutuksen järjestäjällä ei ole erillistä aikuiskoulutuskeskusta.

Pöytäkirjamerkintä

Jos koulutuksen järjestäjä on soveltanut opettajaan tämän pykälän voimaan tullessa osio C liitteiden 4–9 mukaisia palvelussuhteen ehtoja, tämän pykälän soveltaminen edellyttää lisäksi opettajan suostumusta, jollei kyseessä ole uuden viran tai vastaavan tehtävän hoitaminen.

Jos koulutuksenjärjestäjällä on ollut erillinen aikuiskoulutuskeskus ja sen lakkautettuaan se on edelleen paikallisesti soveltanut opetushenkilöstöön E osion palvelussuhteen ehtoja, työnantaja voi edelleen soveltaa E osion palvelussuhteen ehtoja opettajaan, joka on työnantajan palveluksessa tämän pykälän voimaan tullessa ja johon on sovellettu E osiota, niin kauan aikaa kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä.

2 mom.

Jos opettaja opettaa ammattioppilaitoksen, kauppaoppilaitoksen, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen tai merenkulkuoppilaitoksen nuorisoasteella vähintään 50 % opetusvelvollisuudestaan, hänen palvelussuhteen ehtoihinsa sovelletaan ammatillisia oppilaitoksia koskevia liitteitä 4–6 ja/tai 9. Muussa tapauksessa työnantaja voi soveltaa opettajan palvelussuhteen ehtoina ammatillista aikuiskoulutuskeskusta koskevaa E osiota.

Soveltamisohje

Opettaja opettaa vähintään 50 % nuorisoasteella, jos hänelle on osoitettu siihen opetusta vähintään puolet opetusvelvollisuudesta. Tällainen on esim. opettaja, joka opettaa tai jolla on opetusvelvollisuuteen luettavia tehtäviä nuorisoasteella vähintään 465,5 tuntia opetusvelvollisuuden ollessa 931 tuntia vuodessa.

3 mom.

Jos opettajan opetustyöhön varattavissa olevasta työajasta vähintään 50 % kertyy sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen tai metsä- ja puutalousalan oppilaitoksen nuorisoasteelta, hänen palvelussuhteen ehtoihinsa sovelletaan ammatillisia oppilaitoksia koskevia liitteitä 7 tai 8. Muussa tapauksessa työnantaja voi soveltaa opettajaan palvelussuhteen ehtoina ammatillista aikuiskoulutuskeskusta koskevaa E osiota.

1 b § Aikuiskoulutuskeskuksen (osio E) tuntien huomioon ottaminen C osion tuntiopettajan päätoimisuuden täyttymistä määriteltäessä 1.1.2012–31.7.2018

1 mom.

Tätä pykälää sovelletaan koulutuksen järjestäjään palvelussuhteessa olevaan tuntiopettajaan, kun koulutuksen järjestäjällä on erillinen aikuiskoulutuskeskus.

2 mom.

Osion C tuntiopettajan päätoimisuuteen luetaan E osion opetustunteja toisin kuin OVTES:n A osion 51 § 2 momentissa on määrätty. Tuntiopettajan palkkaus määräytyy edellä mainitusta huolimatta A osion 52 § 3 momentin mukaisesti.

2 § Ammatillisen koulutuksen soveltamisalat

1 mom.

Koulutusalat sijoittuvat liitteisiin 4–9 seuraavasti:

Liite	Oppilaitosmuoto	Koulutusala/opintoala
4	Ammattioppilaitos	Tekniikan ja liikenteen muut opintoalat kuin merenkulku Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kauneudenhoitoala Kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus Luonnonvara-ala/maatila-, puutarha- ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala kuin metsä- ja puutalousala
5	Kauppaoppilaitos	Kauppa ja hallinto
6	Taide- ja viestintä-kulttuurioppilaitos	Kulttuuriala/viestintä ja kuvataide sekä tanssi ja teatteri
7	Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos	Sosiaali- ja terveysala
8	Metsä- ja puutalousoppilaitos	Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous sekä muu luonnonvara-ala
9	Merenkulkuoppilaitos	Tekniikan ja liikenteen ala/merenkulku

2 mom.

Jos sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa annetaan ammattioppilaitosliitteen 4 alaista kotitalousalan- ja/tai kauneudenhoitoalankoulutusta, voidaan paikallisesti sopia näiden koulutusalojen osalta sovellettavaksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta koskevaa liitettä 7.

3 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.

4 09 01 02 4

Rehtorin peruspalkka (ks. palkkaliite)

Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, alkupalkka on kuitenkin 7 % yllä olevaa alempi.

2 mom.

Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.

4 § Apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.

Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin tai aikuiskoulutusjohtajan peruspalkat, ks. palkkaliite.

4 00 03 00 1	Ylempi korkeakoulututkinto
4 00 03 00 2	Muu tutkinto

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain enintään 760 tunniksi ja aikuiskoulutusjohtajan enintään 350 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

5 § Poistettu

6 § Opinto-ohjaajan viran palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.

Kokonaistyöajassa olevan opinto-ohjaajan peruspalkka, ks. palkkaliite

4 00 03 00 3	Ylempi korkeakoulututkinto
4 00 03 00 4	Muu tutkinto

2 mom.

Opinto-ohjaajan opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 500 tunniksi.

7 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma

1 mom.

Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom.

Viranhaltijan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

8 § Vuosisidonnainen lisä

Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori, apulaisrehtori, aikuiskoulutusjohtaja			5 %	4 %	4 %
opinto-ohjaaja	2 %	3 %	5 %	4 %	4 %

9 § Palkan muodostuminen

1 mom.

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20 a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.

Soveltamisohje

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osiossa tai liitteessä 4–9 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

10 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukio-opetus

1 mom.

Opettajalle, jolla on lukion aineenopetuksen opettajan kelpoisuus (A 986/98, 10 §) ja joka opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus siten, että äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetusvelvollisuus on 16, toisessa kotimaisessa ja vieraassa kielessä 19 ja matematiikassa 20.

2 mom.

Jos ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa, jonka perusteella ylläpitäjän tekemän päätöksen nojalla lukiokoulutusta annetaan ja ylioppilastutkinto järjestetään ko. ammatillisessa oppilaitoksessa, maksetaan 1 momentin lisäksi ylioppilaskirjoitusten valmistavasta tarkistamisesta kutakin koetta kohden palkkaliitteestä ilmenevä kertapalkkio.

Soveltamisohje

Vieraan kielen kokeen eri osien tarkistus ja arvostelu katsotaan yhdeksi kokeeksi, samoin äidinkielen osasuoritukset.

3 mom.

Ylioppilaskirjoituksen kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan opettajan palkkioperuste valvontatunnilta, joka ei tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on asianomaisesta virasta maksettava varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

11 § Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisä

1 mom.

Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai sen jälkeen, iltaopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylituntipalkkiosta (1/38). Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

2 mom.

Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin ja sunnuntaisin pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuopetuslisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä).

Soveltamisohje

Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilaitoksen lukuvuoden päättäjäispäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Luonnonvara-alalla annettavan tavanomaisen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.

Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.

Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.

3 mom.

Jos oppilaitoksen toiminnan kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, voidaan asiasta erikseen sopia tapauskohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

12 § Eräät muut kuin luokanopetustehtävät

1 mom.

Jos opettajan tehtäväksi määrätään opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtävä, luetaan tehtävän työmäärää vastaava työaika (tuntimäärä) opettajan opetusvelvollisuuteen.

Soveltamisohje

Työssäoppimisjakson ohjaamistehtävän laadun ja laajuuden määrää työnantaja. Ohjaustyön määrä ja laatu saattaa muodostua eri oppilaitoksissa ja eri koulutusaloilla erilaiseksi. Ohjaustyö riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta em. tehtävissä. Lisäksi “vanhoissa“ työpaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää kokemusta; uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan. Osa työssä oppimisjakson opiskelijoista voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, joku saattaa olla ao. työpaikan vanha työntekijä. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan (esim. kuinka usein opettaja käy työpaikalla), määrää opettajan työnantaja, joka vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja laajuudesta ja päättää ko. toimintaan käytettävän panoksen suuruuden.

2 mom.

Jos opettajalle määrätään tehtäväksi ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon/näytön järjestely-, tutkinnon vastaanottamis- ja arviointityö, maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

3 mom.

Jos opettajalle määrätään tehtäväksi opiskelijoiden etäopiskeluna suoritettavan kurssin ohjaustyö (harjoitustehtävien laadinta, korjaaminen, arviointi, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja kurssin käytännön järjestelytehtävät), maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

4 mom.

Jos opiskelijoiden tehtäväksi on annettu kurssin jonkin osan itsenäinen opiskelu ja opettajan tehtäväksi määrätään itseopiskelun ohjaamistehtävä, joka ei tapahdu luokkaopetuksen, tukiopetuksen tai muun palkatun tehtävän yhteydessä, maksetaan tästä tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

5 mom.

Jos työnantaja määrää opettajalle oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvän suunnittelu- tai projektityön taikka antaa oppilaitoksensa ulkopuolelle myytävän suunnittelu- ja konsultointitehtävän, maksetaan tehtävästä työmäärää vastaava palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

6 mom.

Korvauksen perusteena olevaa tuntimäärää päätettäessä momenttien 2–5 kohdalla on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.

Soveltamisohje

Ennen tässä pykälässä mainitun tehtävän määräämistä opettajalle on tehtävän tavoitteista, sisällöstä ja siihen käytettävissä olevan työajan määrästä keskusteltava etukäteen asianomaisen opettajan kanssa. Työnantajan vahvistaessa em. tehtäviin käytettävän tuntimäärän on lisäksi otettava huomioon se työmäärä, joka mahdollisesti tehdään luokkaopetustuntien tai muun palkatun työn yhteydessä.

7 mom.

Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviikkotuntina.

13 § Virkavapaan vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen

Opettajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot hänelle vahvistetun tuntimäärän mukaisesti.

Soveltamisohje

Palkattoman virkavapaan ajalta ei makseta palkkaa.

14 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007 sekä kelpoisuusasetuksen muutoksen perusteella 1.8.2011.

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio on ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 8 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on ollut pienempi.

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tai osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

3 mom.

Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen johdosta tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen OVTES 2010–2011 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Osio C Liite 4 Ammattioppilaitos

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tätä liitettä sovelletaan seuraavilla koulutusaloilla:

tekniikan ja liikenteen ala lukuun ottamatta merenkulkuoppilaitoksissa annettavaa opetusta
matkailu-, ravitsemis- ja talousala
sosiaali- ja terveysalaan kuuluva kauneudenhoitokoulutus
kulttuurialaan kuuluva käsi- ja taideteollisuuskoulutus
luonnonvara-alaan kuuluva maatila-, puutarha- ja kalatalouskoulutus.

2 mom.

1 momentissa mainitun koulutusalan opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtona sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

3 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajanviran haltijaan.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

	AMMATILLISISSA AINEISSA
4 09 04 00 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 09 04 00 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin- tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 09 04 00 3	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 09 04 00 8	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 09 04 00 5	Ylempi korkeakoulututkinto
4 09 04 00 6	Muu soveltuva tutkinto

Pöytäkirjamerkintä

Yllä oleva hinnoittelu sisältää sekä nykyisen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen (986/1998) 13 ja 14 §:n että aikaisemmin voimassa olleiden kelpoisuusasetusten mukaisen pätevän opettajan peruspalkan.

1.8.2000 alkaen tämän liitteen soveltamisen piiriin tulleet sellaiset liitteen 11 opettajat, joilla on opistoasteen tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto, rinnastetaan hinnoittelukohtaan 4 09 04 00 2. Soveltuvan opistoasteen tutkinnon suorittanut OVTES 1999 liitteiden 11–13 opettaja tai Opetushallituksen hyväksymän tutkinnon suorittanut liitteen 8 opettaja rinnastetaan hinnoittelukohtaan 4 09 04 00 3.

3 § Vuosisidonnainen lisä

Opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
6 %	4 %	6 %	6 %	6 %

III Viranhaltijoiden työaika

4 § Opettajan työaika

1 mom.

Opettajan työpäivien laskennallinen lähtökohta on lukuvuodessa 195 työpäivää. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä sattuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi, vähennetään työpäiviä vastaavalla päivien määrällä. Vuotuisista työpäivistä vähintään viisi on koulutus-/suunnittelutyöpäivää.

Soveltamisohje

Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät vuotuista opetusvelvollisuutta kukin yhden päivän opetusvelvollisuutta vastaavalla tuntimäärällä.

Oppitunti on 60 minuutin pituinen jakso, johon sisältyy enintään 15 minuuttia kestävä välitunti. Työnopetuksessa välitunti on kuitenkin enintään 15 minuuttia kahdessa oppitunnissa.

Luonnonvara-alalla opettajan viikoittaisen ja vuotuisen työajan sijoittelussa noudatetaan voimassa olevaa vakiintunutta käytäntöä.

2 mom.

Ammatillisissa aineissa opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on 931 tuntia.

Yhteisten aineiden opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on kielten opetuksessa 779 tuntia, työkyvyn ylläpitämisessä, liikunnassa ja terveystiedossa 874 tuntia ja muissa yhteisissä aineissa 817 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantajan palveluksessa olevan työnopetuksen teknikon tutkinnon tai vastaavan (OVTES 2010–2011 hinnoittelutunnuksen 4 09 04 004) viran tehtävissä opetusvelvollisuus on edellä mainitusta poiketen 969 tuntia vuodessa. Ks. Pienkirje 12/21/2011.

3 mom.

Jos yhteisten aineiden lehtori opettaa kahta tai useampaa muuta kuin ammatillista ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. Viikoittainen painotettu opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella.

4 mom.

Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. Viikoittainen painotettu opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella.

5 mom.

Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuotuinen opetusvelvollisuus luvulla 38. Viikoittainen opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella.

5 § Suunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2017)

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua oppilaitoksessa keskimäärin 81 tunnin ajan vuodessa oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön.

Soveltamisohje

Suunnittelutyöhön kuuluu osastokokouksiin ja vastaaviin kokouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito oppilaiden vanhempiin sekä opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Velvollisuus osallistua suunnittelutyöhön koskee kaikkia, jotka opettavat vähintään 16 tuntia ao. oppilaitoksessa. Suunnittelutyön korvaus sisältyy opetusvelvollisuuden ohella opettajalle maksettavaan tehtäväkohtaiseen palkkaan.

6 § Laitteistokorvaus

Varsinaisten opetustuntien ulkopuolella tehtävistä toimivaltaisen viranomaisen määräämistä opetusvälineistön, -laitteiston ja -materiaalin kehittämiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä maksetaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen 1–6 viikkotunnin suuruinen korvaus opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

7 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom.

Yhden tai useamman luokanvalvojan/ryhmänohjaajan tehtävistä huojennetaan opettajan vuotuista opetusvelvollisuutta 38 tuntia.

2 mom.

Apulaisrehtorina toimivana opettajan vuotuista opetusvelvollisuutta huojennetaan 152–266 tuntia.

3 mom.

Osastonjohtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti:

Luokkien lukumäärä	Opetustuntien huojennus viikossa
3	2
4–5	3
6–7	4
8–9	5
10–	5 + 1	jokaista seuraavaa alkavaa kolmea luokkaa kohti

Jos osastojen linjojen lukumäärä on viisi tai sitä enemmän, saa osastonjohtaja edellä olevan lisäksi yhden huojennustunnin viikossa.

Soveltamisohje

Osastonjohtaja-nimikkeestä ks. yleiskirje A 9/93.

4 mom.

Yleisaineiden yhdysopettajaksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti:

Luokkien lukumäärä	Opetustuntien huojennus viikossa
1–35	1
36–60	2
61–	3

5 mom.

Urakointityön vastaavana töiden johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla jokaista opettajan vastuualueeseen kuuluvaa urakoivaa luokkaa kohti. Huojennus voi kuitenkin olla enintään neljä viikkotuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Urakoivana luokkana pidetään luokkaa, jonka oppilaiden työnopetusajasta keskimäärin yli kolmasosa on urakointityötä varsinaisen työsalin ulkopuolella.

6 mom.

Jos ravintotalousosaston opettaja on välittömässä työnjohdollisessa esimiesasemassa koulun keittiöhenkilökuntaan ja vastaa koulun oppilasruokalan toiminnasta, hänen opetusvelvollisuuttaan huojennetaan tehtävien laajuudesta riippuen 1–4 viikkotunnilla.

8 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n 2–5 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 3 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää eikä osion A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Viranhaltijan ylituntipalkkio määräytyy viran ylituntipalkkion mukaisena myös muiden kuin ao. virkaan kuuluvien tuntien osalta.

Soveltamisohje

1.8.2001 voimaantulleella sopimusmuutoksella ei muutettu sellaisen 31.7.2001 palveluksessa olleen opettajan ylituntipalkkioperustetta, joka jatkoi saman työnantajan palveluksessa. Tällä tarkoitetaan teknikon tutkinnon tai vastaavan suorittaneen lehtorin ylituntipalkkiota ammatillisten teoria-aineiden opetuksen osalta.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste määräytyy painotuksen mukaisena, jos hänelle on laskettu osioiden A tai C mukaan painotettu palkka ja/tai painotettu opetusvelvollisuus.

IV Tuntiopettajat

9 § Tuntiopettaja

1 mom.

Tuntiopettajiin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset ovat seuraavat:

	AMMATILLISISSA AINEISSA
4 09 07 01 5	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 09 07 01 6	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin- tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 09 07 01 7	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 09 07 02 2	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 09 07 01 9	Ylempi korkeakoulututkinto
4 09 07 02 0	Muu soveltuva tutkinto

2 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti 2 §:n mukaisesta peruspalkasta ja 4 §:n 2–5 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan lisäksi mitä 2 §:n pöytäkirjamerkinnässä on todettu, jolloin se vaikuttaa tuntipalkkioperusteen.

3 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 5 §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

4 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 5 §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

V Erinäisiä määräyksiä

10 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2004 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2005 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, muodostuu erotuksesta henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio C Liite 5 Kauppaoppilaitos

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Kauppaoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajanviran haltijaan.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka ks. palkkaliite)

4 14 04 00 3	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 14 04 00 4	Soveltuva korkeakoulututkinto
4 14 04 00 5	Muu soveltuva tutkinto

3 § Vuosisidonnainen lisä

Opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
6 %	4 %	6 %	6 %	6 %

III Viranhaltijoiden työaika

4 § Opettajan työpäivät ja opetusvelvollisuus

1 mom.

Opettajan työpäivien laskennallinen lähtökohta on lukuvuodessa 192 työpäivää. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä sattuu muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi, vähennetään työpäiviä vastaavalla päivien määrällä. Vuotuisista työpäivistä vähintään kaksi on koulutus-/suunnittelutyöpäivää.

Soveltamisohje

2 mom.

Ammatillisten teoria-aineiden opetusvelvollisuus on vuodessa 760 tuntia. Ammatillisia teoria-aineita ovat mm. toinen kotimainen kieli, vieraat kielet ja matemaattiset aineet. Äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opetusvelvollisuus on kuitenkin vuodessa 646 tuntia sekä kirjanpidon, laskentatoimen ja taloushallinnon opetusvelvollisuus on vuodessa 722 tuntia. Muiden aineiden opetusvelvollisuus vuodessa 836 tuntia.

Soveltamisohje

Jos oppilaitoksessa on sovellettu opetusvelvollisuutta koskevaa määräystä toisin lukuvuonna 2013–2014, soveltamiskäytäntöä voidaan jatkaa.

3 mom.

Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuotuinen opetusvelvollisuus luvulla 38.

4 a § Suunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2017)

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua oppilaitoksessa 24 tuntia vuodessa oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön.

Soveltamisohje

5 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom.

Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan tehtävän hoitamisesta 114 tuntia vuodessa.

2 mom.

Yhden tai useamman luokanvalvojan/ryhmänohjaajan tehtävistä huojennetaan opettajan vuotuista opetusvelvollisuutta 38 tuntia.

3 mom.

Varsinaisten oppituntien ulkopuolella tehtävistä työnantajan määräämistä opetusvälineistön, -laitteiston ja -materiaalin kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä tehtävistä opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan työnantajan määräämällä viikkotuntimäärällä.

6 § Suuntautumisopintojen johtaja/koulutusohjelmajohtaja

Suuntautumisopintojen johtajaksi/koulutusohjelmajohtajaksi määrätylle opettajalle maksetaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen enintään neljän viikkotunnin suuruinen palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

7 § Kurssiopetuslisä

Opettajan ammattikurssilla (muu kuin työllisyys- tai oppisopimuskurssi tai vähintään lukuvuoden kestävä ammatillinen lisäkoulutus) pitämät tunnit kerrotaan kertoimella 1,15; ei kuitenkaan oppilaitoksen loman ajaksi määrätyn opetuksen osalta.

8 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n 2–3 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 3 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää eikä osion A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Ylituntipalkkio on myös muista kuin ao. virkaan kuuluvista tunneista sama kuin viran mukaisista ylitunneista.

IV Tuntiopettajat

9 § Tuntiopettaja

1 mom.

Tuntiopettajiin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset ovat seuraavat:

4 14 07 01 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 14 07 01 2	Soveltuva korkeakoulututkinto
4 14 07 01 3	Muu soveltuva tutkinto

2 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti 2 §:n mukaisesta peruspalkasta ja 4 §:n 2–3 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

3 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 a §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

4 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 a §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

V Erinäisiä määräyksiä

10 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio C Liite 6 Taide ja viestintäkulttuurioppilaitos

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajanviran haltijaan.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

	AMMATILLISISSA AINEISSA
4 18 04 00 2	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 18 04 00 3	Soveltuva korkeakoulututkinto
4 18 04 00 4	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 18 04 00 5	Muu soveltuva tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa (tanssi- ja sirkusala)
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 18 04 00 8	Ylempi korkeakoulututkinto
4 18 04 00 9	Korkeakoulututkinto

3 § Vuosisidonnainen lisä

Opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
2 %	4 %	6 %	6 %	6 %

III Viranhaltijoiden työaika

4 § Opettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Ammatillisten aineiden opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on viestintäkulttuurialalla 722 ja muilla aloilla 798 tuntia. Hinnoittelutunnuksen 4 18 04 00 5 mukaisen opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on kuitenkin viestintäkulttuurialalla 760 ja muilla aloilla 912 tuntia.

Yhteisten aineiden opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on työkyvyn ylläpitämisessä, liikunnassa ja terveystiedossa 874 tuntia ja muissa yhteisissä aineissa 836 tuntia.

2 mom.

Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuotuinen opetusvelvollisuus luvulla 38.

4 a § Suunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2017)

Soveltamisohje

5 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom.

Suunnittelutyöllä huojennetaan opettajan opetusvelvollisuutta 1 tunti viikossa. Määräys koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden lisäksi ao. oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä. Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että asianomaisen palvelussuhde ko. oppilaitokseen kestää yli viikon.

Soveltamisohje

2 mom.

Opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan luokan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä seuraavasti:

1
Kirjaston hoidosta edellyttäen, että kirjasto on asianmukaisesti hoidettu ja avokäytössä tai vähintään kaksi tuntia viikossa oppilaiden käytössä, seuraavasti:

Kirjaston nideluku	Opetustunnit lukuvuodessa
1 000–2 000	38
2 001–3 000	76
3 001–5 000	114
5 001–	152

2
Luokanvalvojan tehtävistä 38 tuntia lukuvuodessa.

3
Oppilaitoksella on käytettävissä enintään 80 tuntia lukuvuodessa oppilaitoksen näyttelyiden valmistamiseen.

4
Opintokäyntien ohjaukseen käytetystä ajasta enintään kuusi tuntia päivää kohden.

5
Harjoittelijoiden harjoittelukirjojen tarkastuksesta kuusi tuntia vuodessa harjoittelijaa kohden ja puolen vuoden harjoittelusta vastaavasti kolme tuntia vuodessa harjoittelijaa kohti.

6 § Laitteistokorvaus

Varsinaisten opetustuntien ulkopuolella tehtävistä toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen määräämistä opetusvälineistön, -laitteiston ja -materiaalin kehittämiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä maksetaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen 1–6 viikkotunnin suuruinen palkkio opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaan.

7 § Ylituntipalkkio

Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 3 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää eikä osion A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää.

IV Tuntiopettajat

8 § Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

Tuntiopettajien palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä. Tuntiopettajan peruspalkka ja hinnoittelutunnukset (ks. palkkaliite) ovat seuraavat:

	AMMATILLISISSA AINEISSA
4 18 07 00 2	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 18 07 00 3	Soveltuva korkeakoulututkinto
4 18 07 00 4	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 18 07 00 5	Muu soveltuva tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa (tanssi- ja sirkusala)
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 18 07 00 8	Ylempi korkeakoulututkinto
4 18 07 00 9	Korkeakoulututkinto

2 mom.

Yhteisten aineiden tuntiopettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on liikunnassa 912 ja muissa aineissa 836 tuntia.

3 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 7 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti 2 §:n mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 4 §:n ja 8 §:n 2 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

4 mom. (voimaan 1.8.2017)

5 mom. (voimaan 1.8.2017)

V Erinäisiä määräyksiä

9 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio C Liite 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opetushenkilöstön palvelu-suhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 16 04 00 5	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 16 04 00 6	Muu soveltuva tutkinto

3 § Vuosisidonnainen lisä

Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	20 v.
2 %	3 %	6 %	6 %

III Viranhaltijoiden työaika

4 § Työaika

1 mom.

Työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom.

Opettajan tehtävistä on osa sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.

3 mom.

Opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kuitenkin siten, että muuhun kuin opetustyöhön on varattava vähintään 776 tuntia vuodessa.

Pöytäkirjamerkintä

Lukuvuosikohtaisesta työajan jakaantumisesta voidaan paikallisten tarpeiden niin vaatiessa poiketa siten, että työajan jakaantuminen toteutuu 2 ja 3 momentin mukaiseksi kahden vuoden tasoittumisjaksolla.

4 mom.

Ennen työvuoden alkua on opettajalle vahvistettava työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut tehtävät. Työsuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

Soveltamisohje

Mikäli työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaikasuunnitelmaa, voidaan opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä poistaa tai vaihtaa. Työaikasuunnitelmaa muutetaan myös silloin, kun opettajalle määrätään lisätehtäviä tai -työtä.

5 mom.

Jos työnantaja on määrännyt opettajan työaikasuunnitelmassa vuotuisen työajan yli tämän pykälän 1 momentin mukaisen työajan ja, mikäli opettajan työaika ei tasoitu korkeintaan kahden vuoden tasoittumisjaksolla, lisätyöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton palkkio. Palkkio on lisätyömääräyksen työtunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

Työnantaja voi halutessaan antaa edellä mainitun lisätyökorvauksen vastaavana vapaana seuraavalla työkaudella.

Soveltamisohje

Ylityskorvauksen maksaminen edellyttää, että työnantaja on antanut lisätyömääräyksen. Lisätyömääräys annetaan työaikasuunnitelmaa muuttamalla.

5 § Vuosiloma

Opettajan vuosiloma määräytyy OVTES:n osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

IV Tuntiopettajat

6 § Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

Kokonaistyöaikaan otetun tuntiopettajan palkka, työaika ja vuosiloma määräytyvät samoin perustein kuin vastaavalla viranhaltijalla. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite):

4 16 07 00 5	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 16 07 00 6	Muu soveltuva tutkinto

Soveltamisohje

Tuntiopettaja, jonka kokonaistyöajan osuus on vähintään 19 tuntia viikossa ja 760 tuntia vuodessa, on päätoiminen tuntiopettaja. Tällaisen tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi, kuin mitä tuntiopettajalle määrätty työaika on kokonaistyöaikaa lyhyempi.

2 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 2 §:n mukaan määräytyvästä ao. kalleusluokan mukaisesta peruspalkasta, josta saadaan vuosiviikkotuntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se teoriaopetuksessa luvulla 22 ja käytännönläheisessä opetuksessa luvulla 25. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan kuten osion A 27 §:ssä on määrätty kertatuntipalkkion laskemisesta.

3 mom.

Jos opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä oleva tuntiopettaja opettaa päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän monialaisessa oppilaitoksessa useammassa kuin tämän liitteen mukaisessa opetuksessa, on hänen opetusvelvollisuutensa teoriaopetuksessa 22 ja käytännönläheisessä opetuksessa 25 tuntia viikossa.

4 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan oikeus vuosisidonnaiseen lisään on 3 §:n mukainen.

5 mom.

Muilta osin opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevan tuntiopettajien palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

6 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 §:n 3 momentin mukaista muuta kuin opetustyötä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

7 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 §:n 3 momentin mukaista muuta kuin opetustyötä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

Osio C Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

Metsä- ja puutalousoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

	AMMATILLISISSA AINEISSA
4 19 04 00 8	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 19 04 00 9	Soveltuva korkeakoulututkinto tai insinööri
4 19 04 01 0	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 19 04 01 8	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 19 04 01 4	Ylempi korkeakoulututkinto
4 19 04 01 5	Korkeakoulututkinto

3 § Vuosisidonnainen lisä

Opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
2 %	4 %	6 %	4 %	6 %

III Viranhaltijoiden työaika

4 § Opettajan työaika

1 mom.

Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom.

Opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kuitenkin siten, että muuhun kuin opetustyöhön on varattava lukuvuodessa vähintään 724 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Lukuvuosikohtaisesta työajan jakaantumisesta voidaan paikallisten tarpeiden niin vaatiessa poiketa siten, että työajan jakaantuminen toteutuu 2 momentin mukaiseksi kahden vuoden tasoittumisjaksolla.

3 mom.

Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.

4 mom.

Soveltamisohje

5 mom.

Työnantaja voi halutessaan antaa edellä mainitun lisätyökorvauksen vastaavana vapaana seuraavalla työkaudella.

Soveltamisohje

Ylityskorvauksen maksaminen edellyttää, että työnantaja on antanut lisätyömääräyksen. Lisätyömääräys annetaan työaikasuunnitelmaa muuttamalla.

5 § Vuosiloma

Opettajan vuosiloma määräytyy OVTES:n osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

IV Tuntiopettajat

5 a § Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

Kokonaistyöaikaan otetun tuntiopettajan palkka, työaika ja vuosiloma määräytyvät samoin perustein kuin vastaavalla viranhaltijalla. Kokonaistyöajassa olevan tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja palkat (ks. palkkaliite):

	AMMATILLISISSA AINEISSA
4 19 07 00 8	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 19 07 00 9	Soveltuva korkeakoulututkinto tai insinööri
4 19 07 01 0	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 19 07 01 8	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 19 07 01 4	Ylempi korkeakoulututkinto
4 19 07 01 5	Korkeakoulututkinto

Soveltamisohje

Tuntiopettaja, jonka kokonaistyöajan osuus on vähintään viikossa 19 ja vuodessa 760 tuntia, on päätoiminen tuntiopettaja. Tällaisen tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin mitä tuntiopettajalle määrätty työaika on kokonaistyöaikaa lyhyempi.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan oikeus vuosisidonnaiseen lisään on 3 §:n mukainen.

3 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 2 §:n mukaan määräytyvästä ao. kalleusluokan mukaisesta peruspalkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkotuntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se viikoittaisella opetusvelvollisuudella, joka on 23.

4 mom.

Jos opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä oleva tuntiopettaja opettaa päätoimisuuden edellyttämän tuntimäärän monialaisessa oppilaitoksessa useammassa kuin tämän liitteen mukaisessa opetuksessa, hänen opetusvelvollisuutensa määräytyy 3 momentin mukaisena.

5 mom.

Muilta osin opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevan tuntiopettajan palvelussuhteessa noudatetaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

6 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 §:n 2 momentin mukaista muuta kuin opetustyötä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

7 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 §:n 2 momentin mukaista muuta kuin opetustyötä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

V Erinäisiä määräyksiä

6 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio C Liite 9 Merenkulkuoppilaitos

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Merenkulkuoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän liitteen lisäksi OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan samoja määräyksiä kuin opettajanviran haltijaan.

II Viranhaltijoiden palkka

2 § Laboratorioinsinöörin peruspalkka

Laboratorioinsinöörin (4 20 04 00 3) peruspalkka, ks. palkkaliite.

3 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

	AMMATILLISISSA AINEISSA
	Merenkulkuaineissa ja teknillisissä aineissa
4 20 04 01 0	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 20 04 01 1	Muu soveltuva tutkinto
4 20 04 00 8	Ammatinopetuksessa
4 20 04 00 9	Työnopetuksessa
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 20 04 00 4	Ylempi korkeakoulututkinto
4 20 04 00 5	Alempi korkeakoulututkinto
4 20 04 00 6	Muu tutkinto

4 § Vuosisidonnainen lisä

Opettajan ja laboratorioinsinöörin vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
6 %	4 %	6 %	6 %	6 %

III Työaika

5 § Laboratorioinsinöörin työaika

Laboratorioinsinööriin sovelletaan osion C yhteisten määräysten 7 §:n 1–2 momentin määräyksiä. Kokonaistyöaikaan voi sisältyä enintään 26 viikkotuntia opetusta.

6 § Opettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Opetusvelvollisuus merenkulku- ja teknillisissä aineissa sekä ammatinopetuksessa on 874 ja työnopetuksessa 950 tuntia vuodessa. Opetusvelvollisuus kielten opetuksessa on 722, työkyvyn ylläpitämisessä, liikunnassa ja terveystiedossa 817 ja muissa aineissa 760 tuntia vuodessa.

2 mom.

Jos opettaja (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, kansalaistieto, matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka) tai opettaja (työkyvyn ylläpito, liikunta ja terveystieto) opettavat kahta tai useampaa muuta kuin ammatillista oppiainetta, opettajan opetusvelvollisuus lasketaan painottamalla hänen opettamiensa aineiden viikoittaiset opetusvelvollisuudet niihin käytetyillä keskimääräisillä viikkotunneilla. Jos painotetuksi opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaisluku, tasoitetaan opetusvelvollisuus lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tasoitetaan opetusvelvollisuus pienempään lukuun.

3 mom.

Opettajan viikoittainen opetusvelvollisuus saadaan jakamalla vuotuinen opetusvelvollisuus luvulla 38.

6 a § Suunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2017)

Soveltamisohje

7 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom.

Suunnittelutyöllä huojennetaan opettajan opetusvelvollisuutta 1,5 tuntia viikossa. Määräys koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden lisäksi ao. oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä. Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että asianomaisen palvelussuhde ko. oppilaitokseen kestää yli viikon.

Soveltamisohje

2 mom.

Yhden tai useamman luokanvalvojan/ryhmänohjaajan tehtävistä huojennetaan opettajan vuotuista opetusvelvollisuutta 38 tuntia.

3 mom.

Varsinaisten oppituntien ulkopuolella tehtävistä työnantajan määräämistä opetusvälineistön-, laitteiston ja -materiaalin kehittämiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä huojennetaan opetusvelvollisuutta työnantajan määräämä viikkotuntimäärä.

4 mom.

Navigointi- ja konevalvontaopetusta antavan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan kahdella viikkotunnilla.

5 mom.

Osastonjohtajaksi määrätyn opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan tehtävän laajuudesta riippuen 2–5 viikkotunnilla.

8 § Ylituntipalkkio

Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26–27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 6 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 4 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää eikä osion A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää.

IV Tuntiopettajat

9 § Tuntiopettaja

1 mom.

Tuntiopettajiin sovelletaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettaja koskevia määräyksiä.

2 mom.

Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

	AMMATILLISISSA AINEISSA
	Merenkulkuaineissa ja teknillisissä aineissa
4 20 07 01 0	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 20 07 01 1	Muu soveltuva tutkinto
4 20 07 00 8	Ammatinopetuksessa
4 20 07 00 9	Työnopetuksessa
	YHTEISISSÄ AINEISSA
4 20 07 00 4	Ylempi korkeakoulututkinto
4 20 07 00 5	Alempi korkeakoulututkinto
4 20 07 00 6	Muu tutkinto

3 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti 3 §:n mukaisesta peruspalkasta ja 6 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

4 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 a §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

5 mom. (voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 a §:n mukaisia tehtäviä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

V Erinäisiä määräyksiä

10 § Siirtymämääräys 1.1.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio D Ammattikorkeakoulu -poistettu-

Osio D Ammattikorkeakoulu poistettu 1.1.2017

Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

1 § Soveltamisala

1
Tätä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat

rehtorit ja apulaisrehtorit
kokoaikaiset opettajat
osa-aikaiset opettajat
sivutoimiset tuntiopettajat sekä
koulutuksen/opetuksen suunnittelijat, joiden työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu myös opetusta.

2
Rehtorin ja apulaisrehtorin palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Vuosisidonnainen lisä määräytyy kuitenkin osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.
		5 %

3
Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan seuraavia KVTES:n määräyksiä:

I luku	Yleinen osa
5 §	Työnantajan yleiset oikeudet
6 §	Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
9 §	Lääkärintodistuksen esittäminen
10 §	Työntekijän tehtävät
II luku	Palkkaus
1 §	Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan
10 §	Olennainen muutos tehtävissä
11 §	Henkilökohtainen lisä
13 §	Tulospalkkio
14 §	Kertapalkkio
15 §	Rekrytointilisä
16 §	Kielilisä
18 §	Palkanmaksu
	(Poikkeus: Osa-aikaiselle opettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä. Paikallisesti voidaan sopia myös KVTES:n 18 §:n mukaisen palkanmaksuajankohdan noudattamisesta.)
19 §	1 mom.: Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta/osa kalenterikuukauden palkka
	3 mom.: Vajaa kuukausi työntekijän pyynnöstä
20 §	Työnantajan saatavan kuittausoikeus
III luku	Työaika
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
4 §	2 mom.: Työaika/Eräitä erityistilanteita
25 §	Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-ajankorvausten suorittamisajankohta
IV luku	Vuosiloma
	Vuosilomapalkkaa laskettaessa KVTES:n mukaisena varsinaisena kuukausipalkkana pidetään 2 § 3 kohdan mukaista kokonaispalkkaa. Vuosilomaluvun 13 §:n 3 momentin mukaista vuosilomapalkan lisäystä laskettaessa otetaan KVTES:n määräyksistä poiketen huomioon tämän osion 2 §:n 2 kohdan mukaiset ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yötyökorvaukset.
V luku	Virka- ja työvapaa sekä perhevapaat kokonaisuudessaan.
VI luku	Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
VII luku	Luottamusmiehet
VIII luku	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen (lukuun ottamatta 7 §:ää Pakollinen työharjoittelu)
Liite 16	Matkakustannusten korvaukset

4
Sivutoimisiin tuntiopettajiin noudatetaan seuraavia KVTES:n määräyksiä:

I luku	Yleinen osa
2 §	2 mom.: Sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin
5 §	Työnantajan yleiset oikeudet
6 §	Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
9 §	Lääkärintodistuksen esittäminen
10 §	Työntekijän tehtävät
II luku	Palkkaus
18 §	Palkanmaksu
	Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä.
V luku	Virka- ja työvapaat
6 §	Oikeus perhevapaisiin
7 §	Kokonaissuunnitelman tekeminen
8 §	Äitiysvapaan palkallisuus
9 §	Isyysvapaan palkallisuus
12 §	Eräät virka- ja työvapaat
VII luku	Luottamusmiehet
VIII luku	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen (lukuun ottamatta 7 §:ää Pakollinen työharjoittelu)
Liite 16	Matkakustannusten korvaukset

2 § Koko- ja osa-aikainen opettaja

Koko- ja osa-aikaisen opettajan työaika on seuraava:

1
Säännöllinen viikoittainen työaika:

kokoaikainen opettaja	38 tuntia 45 minuuttia
osa-aikainen opettaja	16–38 tuntia 45 minuuttia.

Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu tämän osion mukaiseen tuntimäärään enintään 1 vuoden tasoittumisjakson aikana.

Tasoittumisjakson työaika voidaan ylittää (lisätyö).

Arkipyhäviikkojen työaika määräytyy soveltuvin osin KVTES:n III luvun 7 §:n 2 momentin mukaisesti. Jos osa-aikaisen opettajan palkkaus määrätään kuukausittain erikseen laskettavan työajan perusteella, otetaan huomioon myös arkipyhät.

Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut tehtävät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työkauden pituus sekä työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

2
Työaikakorvaukset

Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu lisätyö korvataan maksamalla opettajalle tuntia kohden palkka, joka saadaan siten, että opettajan 3 kohdan mukaan määräytyvä kuukausipalkka jaetaan luvulla 163. Osa-aikaisen opettajan tuntipalkan määräämisessä käytetään sitä kokoaikaisen opettajan kuukausipalkkaa, josta ao. opettajan osa-aikapalkka on laskettu.

Jos maanantain ja perjantain välinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 18.00–22.00 väliseen aikaan, maksetaan näistä tunneista 15 % rahakorvaus (iltatyökorvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaisin klo 07.00–22.00 välisenä aikana tehdystä työstä (lauantaityökorvaus). Sunnuntaisin ja yöllä klo 22.00–07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 30 % rahakorvaus (sunnuntai- ja yötyökorvaus).

Kukin em. rahakorvauksista lasketaan 2 § 3 kohdan mukaisesta tuntipalkasta ja ne on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

3
Palkkaus ja hinnoittelutunnukset

Kelpoisuusehdot täyttävän opettajan palkkahinnoittelu, ks. palkkaliite.

4 30 04 00 4	Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 30 04 00 5	Korkeakoulututkinto ja insinöörin tutkinto
4 30 04 00 6	Opistoasteen tutkinto
4 30 04 00 7	Muu tutkinto

Palveluvuodet määräytyvät ja niiden hakemiseen sovelletaan, mitä OVTES:n osiossa A on määrätty. Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

Palkkaa asteikon puitteissa määrättäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus sekä työntekijän taito ja kyky.

Soveltamisohje

Jos opettajalla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista ammatilliselle koulutukselle määriteltyä kelpoisuutta, noudatetaan edellä olevia asteikkoja alarajaltaan enintään 30 %:lla alennettuina.

Jos työsuhteen aikana suoritetusta koulutuksesta johtuen opettajan työkyky ja -taito työnantajan arvion mukaan lisääntyvät (esim. tutkintomestarikoulutus), tarkistetaan palkkausta asteikon puitteissa.

Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on siinä suhteessa kokoaikaisen opettajan palkkaa alempi kuin hänen viikoittainen työaikansa on kokoaikaisen opettajan työaikaa (38 h 45 min) lyhyempi.

Jos osa-aikaisen opettajan palkallisen työvapaan viikoittaista työaikaa ei ole tiedossa, maksetaan opettajalle palkka edellisen vuosineljänneksen keskimääräisen työajan mukaan.

3 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1
Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 16 tuntia viikossa.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan jokaiselta pidetyltä oppitunnilta erikseen sovittu tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.

Sivutoimisella tuntiopettajalla on oikeus työsopimuslain nojalla sairausajan palkkaan ja vuosilomalain nojalla vuosilomaan ja/tai lomakorvaukseen.

Tuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2
(voimaan 1.8.2017)

Yli 20 viikon palvelussuhteeseen otettu vähintään 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä vuodessa, jolloin tuntipalkka maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

Yli 20 viikon palvelussuhteeseen otettu alle 10 viikkotuntia opettava sivutoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään muuta kuin opetustyötä vuodessa, jolloin tuntipalkka maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

Osio F Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön yhteiset määräykset

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tämä osio sisältää musiikkioppilaitoksessa annettavan opetuksen opetushenkilöstön, kansalais- ja kansanopistoissa annettavan opetuksen opetushenkilöstön ja lasten ja nuorten taidekouluissa annettavan opetuksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdot. Tämän osion lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan OVTES:n osiota A sekä soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom.

Osio sisältää seuraavat liitteet:
liite 10 Musiikkioppilaitos
liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu
liite 12 Kansalaisopisto
liite 13 Kansanopisto

(Liitteet 11–13 koskevat myös oppilaitosten työsuhteisia tuntiopettajia).

2 § Palkan muodostuminen

1 mom.

tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.

Soveltamisohje

2 mom.

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osiossa tai liitteessä 10–12 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ao. palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

3 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 2 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta tulee olemaan pienempi.

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viran haltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan esim. apulaisrehtorin tehtävät tilanteessa, jossa ko. perusteella on maksettu lisäpalkkiota. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

Osio F Liite 10 Musiikkioppilaitos

I Viranhaltijoiden palkka

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Rehtorin (4 08 01 002) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

2 mom.

Apulaisrehtorin (4 08 02 00 5) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä osio A 6 §.

2 § Musiikin perusopetuksen opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 08 04 01 2	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 04 01 4	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus
4 08 04 01 3	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus

3 § Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Lehtorin (4 08 04 00 8) palkka I kalleusluokassa ja II kalleusluokassa (ks. palkkaliite).

Huomautus

Ammatilliseen opetukseen sovelletaan osion C 12 §:n 1 momenttia (työssäoppimisen ohjaamistehtävä).

Ammatillinen korkeakouluopetus on pääosin siirtynyt ammattikorkeakoulussa annettavaksi. Konservatorion yliopettajan virassa olevaan sovelletaan OVTES:n 2001–2002 yliopettajaa koskevia sopimusmääräyksiä.

4 § Vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja	2 %	3 %	9 %	6 %	6 %

II Viranhaltijoiden työaika

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi

2 mom.

Rehtorin ja apulaisrehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.

Työnantaja päättää rehtorin lukuvuosittaisen opetustuntimäärän ottaen huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 315 tunniksi ja apulaisrehtorin opetustuntimäärän enintään 420 tunniksi.

4 mom.

Apulaisrehtorina toimivan opettajanviran haltijan vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan 350–560 tunnin puitteissa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus (voimaan 1.8.2017)

1 mom.

Opettajalla on opetustyötä vähintään 35 viikkoa ja muuta työtä enintään 3 viikkoa lukuvuodessa. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

2 mom.

Opettajan opetusvelvollisuus on 23 opetustuntia viikossa. Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan opetusvelvollisuus on em. poiketen 22 opetustuntia viikossa.

3 mom.

Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn viikoittainen työaika on 38 tuntia ja tunnin pituus 60 minuuttia.

Pöytäkirjamerkintä

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Työtunnin (kurssitutkinnon, kevättutkinnon ja pääsytutkintolautakunnan) sekä koulutuksen ja opetustyön suunnittelutunnin pituus on 60 minuuttia.

4 mom.

Muun työn asemesta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä kahdella tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 114 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.

5 mom.

Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantaihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisestä syystä toisin sovita.

7 § Sivutoimipisteen johtaja ja opettaminen sivutoimipisteessä

1 mom.

Jos opettaja määrätään hoitamaan sivutoimipisteen johtajan tehtävät, hänelle maksetaan 1–4 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Sivutoimipisteen oppilaiden lukumäärä	Korvaus viikkotunteina
20–50	1
51–100	2
101–200	3
201–	4

2 mom.

Jos opettajanviranhaltija määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, hänelle maksetaan 1–3 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Matkakilometrit viikossa	Korvaus viikkotunteina
100–149	1
150–199	2
200 tai enemmän	3

Soveltamisohje

Tätä tehtävää ei voida lukea opetusvelvollisuuteen.

8 § Opettajanviran haltijan ylituntipalkkio

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n ja kertatuntipalkkio 27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,83 ja jaetaan 6 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 4 §:n mukaista henkilökohtaista lisää.

III Tuntiopettajien palkka ja työaika

9 § Tuntiopettajan palkka

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 08 07 02 6	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 07 02 8	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus
4 08 07 02 7	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus

2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan ja hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkio (ks. palkkaliite)

4 08 07 02 9	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 07 03 0	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus
4 08 07 03 1	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus

10 § Tuntiopettajan opetusvelvollisuus sekä lautakunta- ja suunnittelutehtävät

1 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 23 tuntia viikossa.

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu peruspalkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

3 mom.

Jos tuntiopettajalle määrätään lautakunta- tai suunnittelutehtäviä, kultakin tunnilta maksetaan tuntipalkkio, joka lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 9 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä palkasta ja 6 §:n 2 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

4 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio määräytyy 9 §:n 2 momentin mukaisesti.

11 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

Muilta osin tuntiopettajan palvelussuhteessa noudatetaan opetusalan virkaehtosopimuksen yleisen osan pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

2 mom.

Tuntiopettajan, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 7 §:n 2 momentissa on todettu.

3 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu, vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja, voidaan määrätä tekemään 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

4 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

IV Erinäisiä määräyksiä

12 § Matkakustannusten korvaus

Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa alle 16 tuntia viikossa ja joka asuu toimipisteen sijaintikunnan ulkopuolella, työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa matkustamisesta aiheutuvat kustannukset

13 § Virkavapaan tai muun virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen

Opettajan palkallisen virkavapaan ajalta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen vuoksi.

14 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Osio F Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu

I Palkka ja työaika

1 § Rehtorin palkka

1 mom.

Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Em. palkka-asteikon soveltaminen edellyttää, että rehtorilla on

4 05 01 00 1	taideteollisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai
4 05 01 00 2	taideteollisessa korkeakoulussa tai taideteollisessa oppilaitoksessa suoritettu kuvaamataidon opettajan tutkinto.

2 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin virassa noudatetaan työaikaa, joka vastaa soveltuvin osin KVTES:n toimistotyössä noudatettavaa työaikaa.

Soveltamisohje

Kuvataidekoulun työkautena koulun toiminnan pääasiallinen ajoittuminen ilta-aikaan edellyttää joustavuutta rehtorin päivittäisen työajan alkamisessa, jaksotuksessa ja päättymisessä.

2 mom.

Oppituntien lukumäärä vahvistetaan 6–14 viikkotunnin puitteissa.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantaja vahvistaa rehtorin oppituntien lukumäärän em. rajojen puitteissa. Opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. koulun opetuspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä koulun muun henkilökunnan määrä. Jos opetustuntien määrä on yli 6 000 tuntia lukuvuodessa, voidaan opetusvelvollisuutta huojentaa vielä yhdellä tunnilla viikossa.

3 mom.

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 § Opettajan palkka

1 mom.

Opettajan (4 05 04 00 4) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

2 mom.

Jos opettajalla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen kelpoisuus tai hän on taiteilija, jolla on asetuksen 948/1998 (siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukainen pedagoginen kelpoisuus, yllä olevan tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

3 mom.

4 §:n 2 momentin työajassa olevan opettajan (4 05 04 00 5) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

4 mom.

4 §:n 2 momentin työajassa olevan opettajan, jolla on 2 momentissa mainittu pätevyys, yllä oleva tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

4 § Opettajan työaika (voimaan 1.8.2017)

Vaihtoehto 1

1 mom.

Opettajan työaika on vuodessa 814 tuntia, josta opetustunteja on 578 tuntia ja muuta työnantajan määräämää työtä 236 tuntia.

Vaihtoehto 2

2 mom.

Opettajan työaika on vuodessa 1 224 tuntia, joka jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön siten, että opetustunteja on enintään 1 momentin mukainen määrä.

Pöytäkirjamerkintä

Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät.

3 mom.

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

5 § Kuvataidekoulun johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus

Johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 1–4 tuntia viikossa alempi kuin muutoin.

6 § Rehtorin ja opettajan vuosisidonnainen lisä

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	3 %	5 %	10 %	10 %

II Tuntiopettajat

7 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisen osalta noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

8 § Työsuhteen päättyminen

Työsuhteen päättymisessä noudatetaan KVTES:n VIII luvun 3 §:n määräyksiä.

9 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 05 0704 0) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen palkkio.

2 mom.

Näyttelyn suunnittelusta ja järjestämisestä maksetaan 50 % 1 momentissa mainitusta palkkiosta.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Muun tehtävätunnin kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

10 § Vuosilomakorvaus ja lomaraha

1 mom.

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan koulun työkauden päättyessä tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom.

Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen.

3 mom.

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin.

Soveltamisohje

Ks. liitteen 13 13 §:n soveltamisohje.

11 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman koulunsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

12 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 10 §:ssä mainitaan.

13 § Palkanmaksu

1 mom.

Palkanmaksukausi on yksi kalenterikuukausi. Palkka maksetaan viimeistään seuraavan kuukauden seitsemäntenä kalenteripäivänä. Palkka saadaan maksaa pankin välityksellä. Tuntiopettajan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille, jolleivät työnantaja ja tuntiopettaja toisin sovi.

2 mom.

Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

3 mom.

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jossa on yksityiskohtainen selvitys palkan perusteista, sen suuruudesta sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.

14 § Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu, vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja, voidaan määrätä tekemään 4 §:n mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

2 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 4 §:n mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

Osio F Liite 12 Kansalaisopisto

I Viran-/toimenhaltijoiden palkka

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Rehtorin (4 06 01 00 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 mom.

Apulaisrehtorin (4 06 02 00 2) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 06 04 00 6	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 06 04 00 7	Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansalaisopistonopettajan virkaan

3 § Suunnittelijaopettajan tehtäväkohtainen palkka ja hinnoittelutunnukset

Tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

4 06 04 00 8	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 06 04 00 9	Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansalaisopistonopettajan virkaan

4 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, päätoimisen opettajan ja suunnittelijaopettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori ja apulaisrehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja	2 %	3 %	9 %	6 %	6 %
Suunnittelijaopettaja	2 %	3 %	10 %	10 %	10 %

II Viran-/toimenhaltijoiden työaika

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.

Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden ottaen huomioon opiston koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 100 tuntiin 1.8.2012 lukien.

4 mom.

Oppilaitoksen, jossa on vähintään 11 000 opetustuntia työvuodessa, apulaisrehtorin työajasta ja vuosilomasta noudatetaan mitä edellä on rehtorin osalta todettu.
Muissa oppilaitoksissa apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2017)

1 mom.

Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntimäärän työvuodessa:

a) yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opettaja sekä matemaattis-luonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia.

b) muut 580 tuntia.

2 mom.

Opettajan muu työvelvollisuus on 374 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen vuoksi matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia edellä sanottuun muuhun työvelvollisuuteen.

3 mom.

Jos opettaja opettaa useita aineita, joiden opetusvelvollisuudet ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.

4 mom.

Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 1 momentissa on mainittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan opettajan suostumuksin vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 200 tuntia työvuodessa.

5 mom.

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin kuuluu opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokoukseen.

6 mom.

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.

Soveltamisohje

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opistotyön luonteen vuoksi yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittäminen, opiskelijan ohjaaminen, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

7 mom.

Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, luetaan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärää opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.

8 mom.

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

7 § Opettajan opetustuntimäärän huojennukset

1 mom.

Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on 6 000–10 999, työnantaja voi huojentaa apulaisrehtorin opetustuntien määrän vähintään 400 tunniksi. Kuitenkin milloin em. opistossa on vähintään neljä opettajanviran haltijaa, apulaisrehtorin opetustuntien määrä voidaan huojentaa vähintään 300 tunniksi.

2 mom.

Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntiensa määrän vähintään 400 tunniksi. Jos osastossa kuitenkin on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.

3 mom.

Työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrän vähintään 200 tunniksi, jos opettaja toimii sellaisena oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty opetusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus. Opistossa tulee olla tällöin vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa.

8 § Iltaopetus

Jos opettaja määrätään opettamaan vähintään puolet opetustunneista kello 16.00 jälkeen, hänelle maksetaan vähintään palkkaliitteestä ilmenevä korvaus.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevän opettajan iltaopetuslisän suuruus on em. palkkaliitteen mukainen, ja osa-aikaisen opettajan ao. lisä on suhteessa täyteen työaikaan. Lisä huomioidaan lomarahaa laskettaessa.

9 § Suunnittelijaopettajan työaika (voimaan 1.8.2017)

1 mom.

Suunnittelijaopettajan, jonka tehtäviin kuuluu opintokokonaisuuksien/kurssien suunnittelua, koordinointia, hankkeiden hallintaa ja seurantaa (talous- yms. vastuu), sidottu vuotuinen työaika määrätään 1 224 tunniksi. Työaika jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön työnantajan päätöksen mukaisesti siten, opetustunteja voi olla enintään 6 §:n 1 momentin mukainen määrä.

Soveltamisohje

Omien oppituntien valmistelu ja jälkikäteistyöt tehdään opetustyöajan ja työnantajan muun määräämän työajan (eli 1 224 tunnin) ulkopuolisena aikana.

2 mom.

Työnantaja ja 6 §:n mukaista työaikaa noudattava opettaja voivat sopia tämän pykälän 1 momentin mukaiseen työaikaan siirtymisestä siten, että siirtyminen tapahtuu elokuun 1. päivästä lukien.

3 mom.

Luottamusmiehen kanssa voidaan sopia työajan jakautumisesta toisin kuin 1 momentissa on määrätty (1.8.2012–31.7.2018).

10 § Suunnittelijaopettajan opetustuntimäärästä poikkeaminen

Työnantaja sekä opettaja ja/tai häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä sopia toistaiseksi tai määräajaksi, että suunnittelijaopettajan edellä 4 §:n mukaiset vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat samat kuin päätoimisen opettajan ja/tai siitä, ettei 9 § 1 momentin opetustuntien enimmäismääräystä sovelleta.

III Tuntiopettajat

11 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

12 § Tehtävät

1 mom.

Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom.

Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 13 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

3 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu, vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja, voidaan määrätä tekemään 2 momentin mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

4 mom.

(voimaan 1.8.2017)
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 2 momentin mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

13 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 06 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom.

Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 6 §:n 7 momentissa.

3 mom.

Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

14 § Määrävuosikorotus

1 mom.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, maksetaan 6 % korkeampi tuntipalkkio.

Soveltamisohje

Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yhden kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksaminen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.

2 mom.

Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 §:ssä on määrätty.

15 § Vuosilomakorvaus

1 mom.

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom.

Soveltamisohje

Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

16 § Lomaraha

50 %	Lomakorvaus työvuodelta	x	Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia
		Työsuhteen keston kuukaudet

Soveltamisohje (voimassa 1.2.2017–30.9.2019)

Lomaraha lasketaan ja maksetaan käyttäen prosenttilukuna kolmeakymmentäviittä (35) viidenkymmenen (50) sijaan.

17 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

18 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 10 §:ssä mainitaan.

19 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolelta sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä maksetaan päiväraha.

Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.

20 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.

IV Erinäisiä määräyksiä

21 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaisia lisiä.

Osio F Liite 13 Kansanopisto

I Viran-/toimenhaltijoiden palkka ja työaika

1 § Rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 1 (ks. palkkaliite)

4 07 04 01 3	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 07 04 01 4	Muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansanopistonopettajan virkaan

Soveltamisohje

Työnantaja ja opettaja, johon on sovellettu vaihtoehtoa 2, (ks. kokonaistyöaika 7 §) voivat sopia vaihtoehto 1 mukaiseen palkkaus- ja työaikaan siirtymisestä.

3 § Opettajan työaika vaihtoehdossa 1 (voimaan 1.8.2017)

1 mom.

Opettajan kokonaistyövelvollisuus jakautuu työvuoden aikana opetusvelvollisuuteen ja muuhun työvelvollisuuteen.

2 mom.

Opettajan vuotuinen kokonaistyövelvollisuus on seuraava:

äidinkieli	700 tuntia
opiskelijalle vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia	800 tuntia
muut aineet	870 tuntia

Opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuuden tuntimäärästä.

Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, hänen opetusvelvollisuutensa lasketaan eri aineiden opetusvelvollisuuksien mukaan painotettuna.

Pöytäkirjamerkintä

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus, kansankorkeakoulun erikoiskurssin tutkielmien ohjausta ja tarkastusta lukuun ottamatta sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.

3 mom.

Opettajan vuotuinen muun työn työvelvollisuus on 339 tuntia vuodessa, jos opettajan opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvollisuudesta.

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat tehtävät tulee kokonaistyövelvollisuutta jaettaessa yleisesti määritellä. Muuhun työvelvollisuuteen ensisijaisesti kuuluvia ovat sisäoppilaitoksen luonteesta johtuvat kasvatukselliset, ohjaus-, valvonta- ja huoltotehtävät. Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy myös apulaisrehtorin ja vararehtorin tehtävät sekä opettajalle mahdollisesti määrätyt erityistehtävät, esimerkiksi kirjaston hoito.

4 mom.

Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä niin vaatii, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Tällöin muuta työvelvollisuutta lisätään tai vähennetään 1,5 tuntia jokaista oppituntia kohden. Opettajan opetusvelvollisuuden tulee olla kuitenkin vähintään 2/3 työvelvollisuudesta, ellei toimivaltainen viranomainen erityisistä syistä päätä alentaa opetusvelvollisuutta puoleen kokonaistyövelvollisuudesta.

5 mom.

Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitavalle opettajalle saadaan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista ohjaukseen osallistuvaa hänen toimenpiteidensä kohteena olevaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.

6 mom.

Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, luetaan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärä opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.

7 mom.

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

4 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 2 (ks. palkkaliite)

4 07 04 02 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 07 04 02 2	Soveltuva korkeakoulututkinto
4 07 04 02 3	Muu tutkinto

Soveltamisohje

Vaihtoehtoa 2 sovelletaan niiden kansanopiston opettajien palvelussuhteen ehtoihin, joihin ei sovelleta vaihtoehtoa 1.

Työnantaja ja opettaja, johon on sovellettu vaihtoehtoa 1, voivat sopia vaihtoehto 2 mukaiseen palkkaus- ja työaikaan siirtymisestä.

5 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	4 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 1	2 %	3 %	9 %	6 %	6 %
Opettaja vaihtoehdossa 2	2 %	3 %	5 %

6 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.

Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden työvuosittain paikallisesti ottaen huomioon opiston koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 325 tunniksi.

3 mom.

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 § 1 momentin mukaan.

7 § Opettajan työaika ja vuosiloma vaihtoehdossa 2

1 mom.

Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Kokonaistyöaika jakaantuu opetukseen ja muuhun työhön.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajan tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee työvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.

Opettajan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.

Opettajan opetusvelvollisuus työvuodessa on seuraava:

1	Äidinkieli	525 tuntia
2	Opiskelijalle vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia	600 tuntia
3	Uskonto, psykologia, historia, kirjallisuus, yhteiskuntaoppi, taloustieto, biologia, maantieto ja muut aineet	652 tuntia

4 mom.

Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä vaatii, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Opetusvelvollisuutta ei kuitenkaan tule alentaa alle 90 %:iin opetusvelvollisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä

Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus on 45 minuuttia.

5 mom.

Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitava opettajalle saadaan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista ammatinvalinnan ohjaukseen osallistuvaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.

II Tuntiopettajat

8 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 6 §:n määräyksiä.

9 § Tehtävät

1 mom.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

3 mom.

(voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu, vähintään 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja, voidaan määrätä tekemään 2 momentin mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 10 tuntia ylittävältä osalta.

4 mom.

(voimaan 1.8.2017)

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu alle 10 viikkotuntia opettava tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 2 momentin mukaista muuta työtä, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

10 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 07 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 3 §:n 6 momentissa.

3 mom.

Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

11 § Määrävuosikorotus

1 mom.

Soveltamisohje

2 mom.

Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 §:ssä on määrätty.

12 § Vuosilomakorvaus

1 mom.

2 mom.

13 § Lomaraha

50 %	Lomakorvaus työvuodelta	x	Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää tai 35 oppituntia
		Työsuhteen keston kuukaudet

Soveltamisohje

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

Soveltamisohje (voimassa 1.2.2017–30.9.2019)

Lomaraha lasketaan ja maksetaan käyttäen prosenttilukuna kolmeakymmentäviittä (35) viidenkymmenen (50) sijaan.

14 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairausajan ja äitiysvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 ja 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

15 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 10 §:ssä mainitaan.

16 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

17 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.

III Erinäisiä määräyksiä

18 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai henkilön siirtyessä muuhun toimeen/virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaisia lisiä.

Osio B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön työaikakokeiluja koskevat sopimusmääräykset

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala ja voimassaolo

1 mom.

Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien palvelussuhteen ehtoina, jos asiasta on sovittu asianomaisen pääluottamusmiehen kanssa.

2 mom.

Nämä sopimusmääräykset ovat voimassa 1.8.2014–31.7.2018.

3 mom.

Muilta osin sovelletaan soveltuvin osin voimassaolevaa kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES).

II Peruskoulun rehtorinviran haltijan työaika ja palkka

2 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan työaika

1 mom.

Pöytäkirjamerkintä

Ennen työvuoden alkua rehtorille vahvistetaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä rehtorin muut tehtävät.

2 mom.

Rehtorinviran haltijan vuotuinen opetustuntimäärä on vuosiluokkien 1–6 koulussa (alakoulu), erityiskoulussa, vuosiluokkien 7–9 koulussa (yläkoulu) tai yhtenäisessä peruskoulussa 38–494 tuntia. Vähintään 42 palkkaperusteryhmää käsittävässä alakoulussa tai vähintään 31 palkkaperusteryhmää käsittävässä yläkoulussa työnantaja voi vahvistaa opetustuntimäärän nollaksi.

Soveltamisohje

Rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, johdettavien määrä, koululle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman koulun johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

3 § Peruskoulun rehtorinviran haltijan palkka

1 mom.

Rehtorinviran haltijan tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokissa sekä hinnoittelutunnukset palkkaperusteryhmittäin, ks. palkkaliite.

2 mom.

I Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtorin palkka ilmenee palkkaliitteestä

Hinnoittelutunnukset
4 03 01 10 1	12–23
4 03 01 20 1	24–30
4 03 01 30 1	31–

3 mom.

II Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtorin palkka ilmenee palkkaliitteestä

Hinnoittelutunnukset
4 03 01 10 2	–6
4 03 01 20 2	7–14
4 03 01 30 2	15–19
4 03 01 40 2	20–

4 mom.

III Erityiskoulun rehtorin palkka ilmenee palkkaliitteestä

Hinnoittelutunnukset
4 03 01 10 3	6–11
4 03 01 20 3	12–20
4 03 01 30 3	21–25
4 03 01 40 3	26–

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §.

5 mom.

Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaamaan

a) vuosiluokkien 1–9 koulusta tai

b) vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty yhdelle rehtorinviran haltijalle.

Soveltamisohje

Erityisopetuksen palkkaperusteryhmät on määritelty B osion yhteisten määräysten 2 § 1 momentin 3 kohdassa.

Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % ao. asteikkojen alarajaa alempi.

III Vuosityöaikaan otettu lukion opinto-ohjaajanviran haltijan työaika ja palkka

4 § Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajanviran haltijan työaika (voimaan 1.2.2017)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 624, josta 424 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

2 mom.

Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.

5 § Lukion opinto-ohjaajanviran haltijan tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan (4 0404 066) peruspalkka ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.

Opettajan (hitu 4 04 04 06 7), jolla ei ole lukion opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6 § Rehtorin ja lukion opinto-ohjaajan vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			5 %	5 %	10 %
Lukion opinto-ohjaaja	2 %	4 %	5 %	11 %

IV Peruskoulun lisätehtäväkiintiö

7 § Peruskoulun lisätehtäväkorvauskiintiö

1 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään koulun tai kunnan opetustoimen kehittämiseen, suunnitteluun, hallintoon liittyvä lisätehtävä tai keskimääräistä enemmän taide- ja taitoaineen hankinta- ja kunnossapitotyötä, siitä maksetaan korvaus tehtävän työllistävyyden, vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella. Työnantaja vahvistaa lisätehtäviin koulu- tai kuntatasolla käytettävän rahamäärän.

Soveltamisohje

Työ, joka voi tulla korvattavaksi tämän määräyksen mukaan, on muuta kuin oman viran hoitamiseen liittyvää työtä (perustehtävä). Opettajan perustehtäväkuvaan kuuluvat tehtävät eivät ole lisätehtäviä.

Erikseen määritellyillä korvauksilla korvataan sellaisia lisätehtäviä, jotka eivät kuulu jokaisen opettajan perustehtäväkuvaan, esim. vaativia kehittämisprojekteja tai koulun kirjaston hoitoa. Lisätyöt voivat tulla korvattavaksi B osion 14 § 2 momentin mukaan (suunnittelutyö, työyhteisön kehittäminen, koulutyön ulkopuolisena aikaan määrätty koulutus) tai tämän sopimusmääräyksen mukaan. Vaativia kehittämistehtäviä voivat olla kansainväliset, kansalliset tai kuntaa koskevat tehtävät, kuten esim. opetussuunnitelman/arviointi-järjestelmän tai muun kehittämisohjelman laatiminen, koulun toimintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuten EU-projektin yhdyshenkilön tehtävät tai muuhun laajempaan projektiin, opetusministeriön tai OPH:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen opetuksen kehittämisprojektiin osallistumiseen liittyvät työt tai koulun rakennusprojektin yhteydessä suunnittelutyöhön yms. osallistuminen (esim. asiantuntija kemian koeluokkatilojen suunnittelussa).

Tällä sopimusmääräyksellä korvataan työnantajan määräämän ylimääräisen lisätyön aiheuttamaa työn tekemiseen tarvittavaa lisäaikaa, ei mahdollista tehtäväkohtaisessa palkassa huomioon otettavaa tehtävän vaativuuden olennaista lisääntymistä. Samaa työtä/tekijää ei voi korvata sekä tehtäväkohtaisessa palkassa tehtävien vaativuuden lisääntymisenä että lisätyönä, ellei kyseessä ole perustehtäväkuvan ulkopuolinen ylimääräistä työaikaa edellyttävä lisätehtävä, joka lisää samalla tehtävien vaativuutta olennaisesti.

2 mom.

Edellä 1 momentin mukaisten lisätehtävien korvaamiseen on käytettävä euromäärä, joka ilmenee jäljempänä palkkataulukosta (pakollisen lisätehtävän = ent. kunta- ja koulukohtainen sekä taito- ja taideaineiden korvaus.)

3 mom.

Kunnan toimivaltainen viranomainen saa harkintansa mukaan käyttää 1 momentin tarkoitukseen 2 momentissa määrätyn euromäärän lisäksi sen euromäärän, jonka se käytti OVTES 2010–2011 osio B liite 1 mukaisiin erityistehtäviin (11–22 § ja 24–25 §).

4 mom.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia 2–3 momentteja suuremman euromäärän käyttämisestä 1 momentin mukaiseen tarkoitukseen. Tämän momentin mukainen euromäärä rahoitetaan paikallisesta järjestelyerästä tai työnantajan harkinnan perusteella muusta tarkoitukseen ohjaamasta rahasta. Siltä osin, kun tehtäviin käytetään paikallista järjestelyerää, se palautuu uudelleen jaettavaksi paikallista järjestelyerää seuraavan kerran jaettaessa, jos rahamäärää ei enää käytetä tämän sopimusmääräyksen mukaisten tehtävien korvaamiseen.

5 mom.

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää, tämän pykälän mukainen lisätehtävä on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Viranhaltijalle määrätyn lisätehtävän euromäärä kuukaudessa	x	Viikoittainen huojentamaton opetusvelvollisuus
Täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa

Osio C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön työaikakokeilua koskevat sopimusmääräykset

I Soveltaminen

1 § Soveltamisala

1 mom.

Näitä sopimusmääräyksiä (2–10 §) sovelletaan jäljempänä mainittujen opettajaryhmien palvelussuhteen ehtona, jos asiasta on sovittu asianomaisen pääluottamusmiehen kanssa.

2 mom.

Nämä sopimusmääräykset ovat voimassa 1.8.2012–31.7.2018

3 mom.

Muilta osin sovelletaan OVTES:n osiota A ja osion C yhteisiä määräyksiä lukuun ottamatta osio A 32 § ja osio C 10–12 §. Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

II Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos

II a Viranhaltijoiden palkka

2 § Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka
(ks. OVTES palkkaliite)

4 10 04 00 5	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 16 04 00 6	Muu soveltuva tutkinto

3 § Vuosisidonnainen lisä

Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 v.	8 v.	10 v.	20 v.
2 %	3 %	6 %	6 %

II b Viranhaltijoiden työaika

4 § Työaika

1 mom.

Työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

2 mom.

Soveltamisohje

Nuorisoasteen koulutuksen opettajan työaikaa voidaan sijoittaa 40 työviikolle. Aikuiskoulutuksen opettajan työaikaa voidaan sijoittaa 42 työviikolle. Opettajan suostumuksella työaikaa voidaan sijoittaa nuorisoasteen koulutuksessa myös 41–42 työviikolle. Opettajan työaikaa voidaan sijoittaa lisäksi kahdelle lisäviikolle yli 42 työviikon.

3 mom.

Ennen työvuoden alkua on opettajalle vahvistettava työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut tehtävät.

Soveltamisohje

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaikasuunnitelmaa, opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä poistetaan tai vaihdetaan. Työaikasuunnitelma muutetaan myös silloin, kun opettajalle määrätään lisätehtäviä tai -työtä.

5 § Työajan ylityskorvaus

Jos työnantaja on määrännyt opettajan työaikasuunnitelmassa vuotuisen työajan yli 4 § 1 momentin mukaisen työajan, lisätyöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton palkkio, joka on lisätyömääräyksen työtunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

Soveltamisohje

Ylityskorvauksen maksaminen edellyttää, että työnantaja on antanut lisätyömääräyksen. Lisätyömääräys annetaan työaikasuunnitelmaa muuttamalla.

6 § Epämukavan työajan lisät

1 mom.

Jos työnantaja on määrännyt opettajan työaikasuunnitelmassa työtä kello 18.00–07.00 väliselle ajalle, työ on ilta/yötyötä, joka korvataan ilta/yötyölisällä. Rahakorvauksen suuruus on 30 % 5 §:n mukaisesta tuntipalkasta. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

2 mom.

Työnantajan lauantaihin ja sunnuntaihin työaikasuunnitelmassa määräämä työ on viikonlopputyötä, joka korvataan 1 momentin mukaisesti. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

3 mom.

Jos työnantaja on sijoittanut opettajan työaikaa 42 viikkoa ylittävälle kahdelle lisäviikolle (4 § 2 mom. soveltamisohje), tästä maksetaan korvaus, jonka suuruus on 30 % 5 §:n mukaisesta tuntipalkasta.

Soveltamisohje 1–3 momenttiin

Epämukavan työajan lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.

7 § Vuosiloma

Opettajan vuosiloma määräytyy OVTES:n osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

II c Tuntiopettajat

8 § Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot

1 mom.

Tämän liitteen 4 §:n mukaiseen kokonaistyöaikaan otetun tuntiopettajan palkka, työaika ja vuosiloma määräytyvät samoin perustein kuin vastaavalla viranhaltijalla. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite):

4 16 07 00 5	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 16 07 00 6	Muu soveltuva tutkinto

Soveltamisohje

2 mom.

3 mom.

4 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan oikeus vuosisidonnaiseen lisään on 3 §:n mukainen.

5 mom.

Muilta osin opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässä olevan tuntiopettajien palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A pää- ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.

III Muut ammatilliset oppilaitokset

9 § Sopimusmääräysten soveltaminen

Muita ammatillisia oppilaitoksia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppilaitoksen muuhun kuin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opettajaan.

10 § Palvelussuhteen ehdot joista voidaan poiketa:

Opettajien kuukausipalkka sovitaan euromääräisenä kuukausipalkkana. Palkka määräytyy henkilökohtaisesti toisaalta tehtävien vaativuuden, vastuullisuuden ja määrän sekä toisaalta henkilökohtaisen osaamisen perusteella.
OVTES:n opetusvelvollisuutta ja muita työaikaa koskevia määräyksiä ei sovelleta 9 §:ssä tarkoitettuihin opettajiin.
Kokeiluun osallistuminen edellyttää tehtävä- ja tulostoimenkuvien olemassaoloa.
Asianomaista opettajaa koskevan sopimuksen tekevät toisaalta toimivaltainen työnantajan edustaja ja toisaalta opettaja yhdessä häntä edustavan luottamusmiehen kanssa.
Opettajan tehtävä- ja tulostoimenkuvaa voidaan tarvittaessa muuttaa kesken lukuvuoden, jolloin 1 kohdan perusteiden muuttuessa sovitaan palkan tarkistamisesta.

Palkkaliite

OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien

OSIO A Yleinen osa
Palkkiot
Yksityisoppilaan kuulustelu (25 §)	36,05	€/kerta

OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset
Tehtäväkohtainen palkka

Hinnoittelutunnus		Alaraja	Yläraja	Alaraja	Yläraja
		I kl	I kl	II kl	II kl
4 03 01 10 1	Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori, 12–23 palkkaperusteryhmää	3 699,51	3 973,12	3 664,11	3 935,08
4 03 01 20 1	Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori, 24–30 palkkaperusteryhmää	3 821,51	4 133,15	3 784,95	4 093,59
4 03 01 30 1	Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori, 31– palkkaperusteryhmää	3 973,12	4 312,86	3 935,08	4 271,63
4 03 01 10 2	Vuosiluokkien 7–9 käsittävän koulun rehtori, –6 palkkaperusteryhmää	3 821,51	4 133,15	3 784,95	4 093,59
4 03 01 20 2	Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori, 7–14 palkkaperusteryhmää	4 133,15	4 496,32	4 093,59	4 453,29
4 03 01 30 2	Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori, 15–19 palkkaperusteryhmää	4 312,86	4 683,11	4 271,63	4 638,31
4 03 01 40 2	Vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtori, 20– palkkaperusteryhmää	4 496,32		4 453,29
4 03 01 10 3	Erityiskoulun rehtori, 6–11 palkkaperusteryhmää	3 821,51	4 133,15	3 784,95	4 093,59
4 03 01 20 3	Erityiskoulun rehtori, 12–20 palkkaperusteryhmää	3 973,12	4 312,86	3 935,08	4 271,63
4 03 01 30 3	Erityiskoulun rehtori, 21–25 palkkaperusteryhmää	4 312,86	4 683,11	4 271,63	4 638,31
4 03 01 40 3	Erityiskoulun rehtori, 26– palkkaperusteryhmää	4 496,32	4 899,23	4 453,29	4 852,35
4 03 02 00 0	Peruskoulun kokonaistyöajassa oleva apulaisrehtori (osio B 5 §)
4 04 02 00 0	Lukion kokonaistyöajassa oleva apulaisrehtori (osio B 5 §)
4 04 01 00 5	Lukion rehtori (osio B 4 §)	4 371,67	5 452,41	4 329,83	5 400,23
4 04 01 01 1	Aikuislukion rehtori (osio B 4 §)	4 371,67	5 452,41	4 329,83	5 400,23
4 03 04 06 6	Peruskoulun oppilaanohjaaja (osio B 6 §)	2 953,73		2 925,60
4 03 04 06 7	Peruskoulun oppilaanohjaaja, ei kelpoisuutta (osio B 6 § 2 mom.)
Palkkiot		Vuosiluokkien 1–6 koulu, €/kk		Vuosiluokkien 7–9 koulu tai erityiskoulu €/kk
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 6–8 palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)				226,97
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 9–16 palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)		226,97		453,94
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 17–21 palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)		340,47		567,43
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 22–25 palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)		340,47		794,41
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 26–29 palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)		453,94		1021,39
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 30–33 palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)		567,43		1134,84
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, 34– palkkaperusteryhmää (19 § 2 mom.)		680,91		1248,35
		lukio
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, oppilaita 100–200 (19 § 5 mom.)		192,13
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, oppilaita 201–400 (19 § 5 mom.)		288,17
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, oppilaita 401–600 (19 § 5 mom.)		384,21
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä, oppilaita 601– (19 § 5 mom.)		480,28
		Peruskoulu ja aikuislukio
Koulu/oppilaitoskohtainen lisätehtävä (19 § 4 ja 6 mom.)		96,04

OSIO B LIITE 1 Peruskoulu
Peruspalkat
		I kl	II kl
4 03 04 00 5	Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus	2 811,63	2 785,04
4 03 04 00 7	Lehtori/muu kuin em. perus-, aineen-, luokan- tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus	2 621,20	2 596,43
4 03 04 00 8	Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto	2 297,58	2 275,85
4 03 04 00 9	Lehtori/korkeakoulututkinto	2 199,22	2 178,42
4 03 04 01 0	Lehtori/muu kuin edellä mainittu	2 078,62	2 058,97
4 03 04 01 2	Erityisopetuksen opettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 831,16	2 804,38
4 03 04 01 4	Erityisopetuksen opettaja/alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 732,15	2 706,31
4 03 04 01 3	Erityisopetuksen opettaja/erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 644,58	2 619,54
4 03 04 01 5	Erityisopetuksen opettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 603,34	2 578,74
4 03 04 01 6	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus tai perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 495,07	2 471,52
4 03 04 01 7	Erityisopetuksen opettaja/muu kuin edellä mainittu	2 180,78	2 160,16
4 03 04 02 8	Luokanopettaja/luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa	2 811,63	2 785,04
4 03 04 03 0	Luokanopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 603,34	2 578,74
4 03 04 03 1	Luokanopettaja/perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 519,30	2 495,47
4 03 04 09 8	Luokanopettaja/korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto	2 055,36	2 036,09
4 03 04 03 3	Luokanopettaja/muu kuin edellä mainittu	1 960,17	1 942,54
4 03 04 02 0	Esiluokanopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 258,55	2 237,19
4 03 04 02 4	Esiluokanopettaja/erityisesiluokan opettaja jolla erityislastentarhanopettajan kelpoisuus	2 258,55	2 237,19
4 03 04 02 1	Esiluokanopettaja/asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus	2 211,57	2 190,62
4 03 04 02 2	Esiluokanopettaja/muu kuin edellä mainittu	1 900,91	1 884,98
4 03 07 03 8	Vuosiluokkien 7–9 tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus	2 811,63	2 785,04
4 03 07 04 0	Vuosiluokkien 7–9 tuntiopettaja/muu kuin em. perus-, aineen-, luokan- tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus	2 621,20	2 596,43
4 03 07 04 1	Vuosiluokkien 7–9 tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto	2 297,58	2 275,85
4 03 07 04 2	Vuosiluokkien 7–9 tuntiopettaja/korkeakoulututkinto	2 199,22	2 178,42
4 03 07 04 3	Vuosiluokkien 7–9 tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu	2 078,62	2 058,97
4 03 07 04 4	Erityisopetuksen tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus	2 831,16	2 804,38
4 03 07 04 6	Erityisopetuksen tuntiopettaja/alempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan kelpoisuus	2 732,15	2 706,31
4 03 07 04 5	Erityisopetuksen tuntiopettaja/erityisopettajan kelpoisuus	2 644,58	2 619,54
4 03 07 04 7	Erityisopetuksen tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 603,34	2 578,74
4 03 07 04 8	Vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA 2) annettavan opetuksen erityisopettajan kelpoisuus tai perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus.	2 495,07	2 471,52
4 03 07 04 9	Erityisopetuksen tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu	2 180,78	2 160,16
4 03 07 05 4	Vuosiluokkien 1–6 tuntiopettaja/luokanopettajan kelpoisuus, ylempi korkeakoulututkinto ja aineenopettajan kelpoisuus jossakin peruskoulussa yhteisenä opetettavassa aineessa	2 811,63	2 785,04
4 03 07 05 6	Vuosiluokkien 1–6 tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 603,34	2 578,74
4 03 07 05 7	Vuosiluokkien 1–6 tuntiopettaja/perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 519,30	2 495,47
4 03 07 09 9	Vuosiluokkien 1–6 tuntiopettaja/korkeakoulututkinto/lastentarhanopettajan tutkinto	2 055,36	2 036,09
4 03 07 05 9	Vuosiluokkien 1–6 tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu	1 960,17	1 942,54
4 03 07 06 2	Esiopetuksen tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 258,55	2 237,19
4 03 07 06 5	Esiopetuksen tuntiopettaja/erityisesiluokan opettajan, jolla on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus	2 258,55	2 237,19
4 03 07 06 3	Esiopetuksen tuntiopettaja/asetuksen 986/1998 7 §:n mukainen kelpoisuus	2 211,57	2 190,62
4 03 07 06 4	Esiopetuksen tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu	1 900,91	1 884,98

Palkkiot		€/kk

	Taide- ja taitoaineiden lisät, yhteensä/koulu (23 §)
	1–2 palkkaperusteryhmää	192,31
	3–8 palkkaperusteryhmää	384,60
	9– palkkaperusteryhmää	576,91

OSIO B LIITE 2 Lukio
Peruspalkat		I kl	II kl
4 04 04 01 7	Lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus	2 981,47	2 953,31
4 04 04 01 8	Lehtori/aiempi lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 845,43	2 818,48
4 04 04 02 2	Lehtori/korkeakoulututkinto	2 401,40	2 378,72
4 04 04 02 3	Lehtori/muu kuin edellä mainittu tutkinto	2 126,33	2 106,25
4 04 07 03 7	Tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus	2 981,47	2 953,31
4 04 07 03 9	Tuntiopettaja/aiempi lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 583,64	2 559,22
4 04 07 04 2	Tuntiopettaja/korkeakoulututkinto	2 295,21	2 273,50
4 04 07 04 1	Tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu tutkinto	2 126,33	2 106,25
Palkkiot		€/kerta
	Yksityisopiskelijan kuulustelu (oppiainetta kohden, 9 § 1 mom.)	114,30
	Yksityisopiskelijan kuulustelu (soveltamisohje, 9 § 1 mom.)	38,17
	Yksityisopiskelijan yo-kirjoituksen valmistava tarkistus ja arvostelu (liite 2 9 § 5 mom.)	38,17
OSIO B LIITE 3 Aikuislukio
Peruspalkat		I kl	II kl
4 04 04 02 4	Aikuislukion ja aikuislinjan lehtori/ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus	2 981,47	2 953,31
4 04 04 02 5	Aikuislukion ja aikuislinjan lehtori/aiempi lukio-opetusta antavan tai muu aikuislukion opettajan kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 842,65	2 815,75
4 04 04 02 7	Aikuislukion ja aikuislinjan lehtori/korkeakoulututkinto	2 403,80	2 381,08
4 04 04 02 6	Aikuislukion ja aikuislinjan lehtori/muu kuin edellä mainittu	2 127,41	2 107,30
4 04 07 05 0	Tuntiopettaja/ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus	2 981,47	2 953,31
4 04 07 05 1	Tuntiopettaja/aiempi lukio-opetusta antavan tai muu aikuislukion opettajan kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus	2 583,64	2 559,22
4 04 07 05 3	Tuntiopettaja/korkeakoulututkinto	2 295,21	2 273,50
4 04 07 05 4	Tuntiopettaja/muu kuin edellä mainittu	2 126,33	2 106,25
Palkkiot		€/kerta
	Yksityisopiskelijan kuulustelu (oppiainetta kohden, liite 2 9 § 1 mom.)	114,30
	Yksityisopiskelijan osakuulustelu (soveltamisohje, liite 2 9 § 1 mom.)	38,17
	Yksityisopiskelijan yo-kirjoituksen valmistava tarkistus ja arvostelu (liite 2 9 § 5 mom.)	38,17
OSIO C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset
Peruspalkat		I kl	II kl
4 09 01 02 4	Rehtori	3 902,83	3 865,43
4 00 03 00 1	Apulaisrehtori ja aikuiskoulutusjohtaja/ylempi korkeakoulututkinto	3 706,21	3 670,60
4 00 03 00 2	Apulaisrehtori ja aikuiskoulutusjohtaja/muu tutkinto	3 577,97	3 543,28
4 00 03 00 3	Opinto-ohjaaja/ylempi korkeakoulututkinto	3 407,97	3 374,92
4 00 03 00 4	Opinto-ohjaaja/muu tutkinto	3 309,94	3 278,06
Palkkiot		€/kerta
Ylioppilaskirjoitusen valmistavan tarkistuksen palkkio (10 § 2 mom.)		38,08

OSIO C LIITE 4 Ammattioppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 09 04 00 1	Ammatillisten aineiden lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 102,88	3 073,43
4 09 04 00 2	Ammatillisten aineiden lehtori/soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto	2 702,02	2 676,38
4 09 04 00 3	Ammatillisten aineiden lehtori/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 523,07	2 499,17
4 09 04 00 8	Ammatillisten aineiden lehtori/muu soveltuvat tutkinto tai koulutus	2 464,02	2 440,61
4 09 04 00 5	Ammatillisen oppilaitoksen yhteisten aineiden lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto	2 821,31	2 794,54
4 09 04 00 6	Ammatillisen oppilaitoksen yhteisten aineiden lehtori/muu soveltuva tutkinto	2 317,20	2 295,23
4 09 07 01 5	Ammatillinen oppilaitos/tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 102,88	3 073,43
4 09 07 01 6	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto	2 702,02	2 676,38
4 09 07 01 7	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 523,07	2 499,17
4 09 07 02 2	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai koulutus	2 464,02	2 440,61
4 09 07 01 9	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 821,31	2 794,54
4 09 07 02 0	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/muu soveltuva tutkinto	2 317,20	2 295,23

OSIO C LIITE 5 Kauppaoppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 14 04 00 3	Lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 936,22	2 908,33
4 14 04 00 4	Lehtori/soveltuva korkeakoulututkinto	2 604,14	2 579,45
4 14 04 00 5	Lehtori/muu soveltuva tutkinto	2 340,00	2 317,79
4 14 07 01 1	Tuntiopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 936,22	2 908,33
4 14 07 01 2	Tuntiopettaja/soveltuva korkeakoulututkinto	2 604,14	2 579,45
4 14 07 01 3	Tuntiopettaja/muu soveltuva tutkinto	2 340,00	2 317,79

OSIO C LIITE 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 18 04 00 2	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 04 00 3	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto	2 325,25	2 303,21
4 18 04 00 4	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 309,03	2 287,14
4 18 04 00 5	Lehtori/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa (tanssi- ja sirkusala)	2 106,81	2 086,81
4 18 04 00 8	Lehtori/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 04 00 9	Lehtori/yhteiset aineet/korkeakoulututkinto	2 309,03	2 287,14
4 18 07 00 2	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 07 00 3	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto	2 325,25	2 303,21
4 18 07 00 4	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 309,03	2 287,14
4 18 07 00 5	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa (tanssi- ja sirkusala)	2 106,81	2 086,81
4 18 07 00 8	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 07 00 9	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/korkeakoulututkinto	2 309,03	2 287,14

OSIO C LIITE 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 18 04 00 2	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 04 00 3	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto	2 325,25	2 303,21
4 18 04 00 4	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 309,03	2 287,14
4 18 04 00 5	Lehtori/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa (tanssi- ja sirkusala)	2 106,81	2 086,81
4 18 04 00 8	Lehtori/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 04 00 9	Lehtori/yhteiset aineet/korkeakoulututkinto	2 309,03	2 287,14
4 18 07 00 2	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 07 00 3	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto	2 325,25	2 303,21
4 18 07 00 4	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 309,03	2 287,14
4 18 07 00 5	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot taidekoulussa (tanssi- ja sirkusala)	2 106,81	2 086,81
4 18 07 00 8	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 451,04	2 427,77
4 18 07 00 9	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/korkeakoulututkinto	2 309,03	2 287,14

OSIO C LIITE 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 16 04 00 5	Lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 227,97	3 197,02
4 16 04 00 6	Lehtori/muu	3 073,32	3 043,80
4 16 07 00 5	Tuntiopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikoreakoulututkinto	3 227,97	3 197,02
4 16 07 00 6	Tuntiopettaja/muu	3 073,32	3 043,80

OSIO C LIITE 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 19 04 00 8	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 253,16	3 222,28
4 19 04 00 9	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto tai insinöörin tutkinto	2 970,54	2 942,35
4 19 04 01 0	Lehtori/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 884,56	2 857,22
4 19 04 01 8	Lehtori/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai koulutus	2 697,15	2 671,54
4 19 04 01 4	Lehtori/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	3 124,42	3 094,78
4 19 04 01 5	Lehtori/yhteiset aineet/korkeakoulututkinto	2 884,56	2 857,22
4 19 07 00 8	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 253,16	3 222,28
4 19 07 00 9	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva korkeakoulututkinto tai insinöörin tutkinto	2 970,54	2 942,35
4 19 07 01 0	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/soveltuva opistoasteen tutkinto	2 884,56	2 857,22
4 19 07 01 8	Tuntiopettaja/ammatilliset aineet/muu soveltuva tutkinto tai koulutus	2 697,15	2 671,54
4 19 07 01 4	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	3 124,42	3 094,78
4 19 07 01 5	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/korkeakoulututkinto	2 884,56	2 857,22

OSIO C LIITE 9 Merenkulkuoppilaitos
Peruspalkat		I kl	II kl
4 20 04 00 3	Laboratorioinsinööri	2 808,98	2 782,29
4 20 04 01 0	Lehtori/merenkulku- ja teknisissä aineissa/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 065,05	3 035,96
4 20 04 01 1	Lehtori/merenkulku- ja teknisissä aineissa/muu tutkinto	2 871,46	2 844,22
4 20 04 00 8	Lehtori/ammatinopetus	2 294,68	2 272,90
4 20 04 00 9	Lehtori/työnopetus	2 191,10	2 170,35
4 20 04 00 4	Lehtori/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 821,44	2 794,64
4 20 04 00 5	Lehtori/yhteiset aineet/alempi korkeakoulututkinto	2 510,43	2 486,65
4 20 04 00 6	Lehtori/yhteiset aineet/muu tutkinto	2 456,45	2 433,16
4 20 07 01 0	Tuntiopettaja/merenkulku- ja teknillisissä aineissa/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	3 065,05	3 035,96
4 20 07 01 1	Tuntiopettaja/merenkulku ja teknilliset aineet/muu tutkinto	2 871,46	2 844,22
4 20 07 00 8	Tuntiopettaja/ammatinopetus	2 294,68	2 272,90
4 20 07 00 9	Tuntiopettaja/työnopetus	2 191,10	2 170,35
4 20 07 00 4	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/ylempi korkeakoulututkinto	2 821,44	2 794,64
4 20 07 00 5	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/alempi korkeakoulututkinto	2 510,43	2 486,65
4 20 07 00 6	Tuntiopettaja/yhteiset aineet/muu tutkinto	2 456,45	2 433,16

OSIO F LIITE 10 Musiikkioppilaitos		Alaraja	Yläraja	Alaraja	Yläraja
Tehtäväkohtainen palkka		I kl	I kl	II kl	II kl
4 08 01 00 2	Rehtori	3 617,69	4 554,72	3 582,96	4 510,98
4 08 02 00 5	Apulaisrehtori	3 255,49	4 024,68	3 224,22	3 986,05

Peruspalkka		I kl		II kl
4 08 04 01 2	Opettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 491,95		2 468,24
4 08 04 01 4	Opettaja/soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus	2 426,75		2 403,66
4 08 04 01 3	Opettaja/muu tutkinto tai aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus	2 183,60		2 162,81
4 08 04 00 8	Ammatillisen koulutuksen opettaja	2 491,95		2 468,24
4 08 07 02 6	Tuntiopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 282,93		2 261,18
4 08 07 02 8	Tuntiopettaja/soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus	2 237,45		2 216,13
4 08 07 02 7	Tuntiopettaja/muu soveltuva tutkinto tai aiempi opettajan tai säestäjän tutkinto	2 081,92		2 062,12

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio		€/tunti
4 08 07 02 9	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	27,52
4 08 07 03 0	Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai aiempi lehtorin kelpoisuus	27,00
4 08 07 03 1	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajan tai säestäjän kelpoisuus	25,29

OSIO F LIITE 11 Lasten ja nuorten taidekoulu		Alaraja	Yläraja	Alaraja	Yläraja
Tehtäväkohtainen palkka		I kl	I kl	II kl	II kl
4 05 01 00 1	Rehtori/taideteollisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu soveltuvat ylempi korkeakoulututkinto	3 159,41	3 683,68	3 135,27	3 648,40
4 05 01 00 2	Rehtori/taideteollisessa korkeakoulussa tai taideteollisessa oppilaitoksessa suoritettu kuvaamataidon opettajan tutkinto	3 159,41	3 683,68	3 135,27	3 648,40
4 05 04 00 4	Taidekoulun opettaja vaihtoehto 1	2 123,85	2 409,22	2 104,73	2 386,18
4 05 04 00 5	Taidekoulun opettaja vaihtoehto 2	2 204,73	2 543,14	2 184,71	2 518,81
Tuntipalkat		Alaraja	Yläraja
4 05 07 04 0	Lasten ja nuorten taidekoulun tuntiopettaja	24,19	30,98

OSIO F LIITE 12 Kansalaisopisto		Alaraja	Yläraja	Alaraja	Yläraja
Peruspalkat		I kl	I kl	II kl	II kl
4 06 01 00 1	Rehtori	3 584,31	4 328,60	3 550,00	4 288,67
4 06 02 00 2	Apulaisrehtori	3 034,56	3 835,43	3 005,52	3 798,73
4 06 04 00 6	Opettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 502,99		2 479,26
4 06 04 00 7	Opettaja/muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansalaisopistonopettajan virkaan	2 252,08		2 230,75
4 06 04 00 8	Suunnittelijaopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 771,14	3 075,42
4 06 04 00 9	Suunnittelijaopettaja/muu tutkinto tai erivapaus kansalaisopistonopettajan virkaan	2 506,35	2 727,44
Tuntipalkat		Alaraja	Yläraja
4 06 07 03 3	Kansalaisopiston tuntiopettaja	24,63	28,24
Palkkiot		€/kk
Iltaopetuspalkkio (8 §)		64,72

OSIO F LIITE 13 Kansanopisto		Alaraja	Yläraja	Alaraja	Yläraja
Peruspalkat		I kl	I kl	II kl	II kl
4 07 01 01 1	Rehtori	3 483,92	4 165,99	3 450,59	4 111,52
4 07 04 01 3	Opettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 472,94		2 449,51
4 07 04 01 4	Opettaja/muu soveltuva tutkinto tai erivapaus kansanopistonopettajan virkaan	2 243,13		2 221,83
4 07 04 02 1	Opettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (vaihtoehto 2)	3 165,89		3 135,86
4 07 04 02 2	Opettaja/soveltuva alempi korkeakoulututkinto (vaihtoehto 2)	3 086,62		3 057,33
4 07 04 02 3	Opettaja/muu tutkinto (vaihtoehto 2)	2 650,08		2 624,94
Tuntipalkat		Alaraja	Yläraja
4 07 07 03 3	Kansanopiston tuntiopettaja	24,63	28,24

OSIO E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Palkka
4 30 04 00 4	Kokoaikainen opettaja/ylempi korkeakoulututkinto	Alaraja	Yläraja
	0 vuotta	3 726,85	4 375,68
	5 vuotta	3 913,19	4 562,04
	10 vuotta	4 108,85	4 757,71
	15 vuotta	4 314,30	4 963,13
	20 vuotta	4 486,87	5 135,72
4 30 04 00 5	Kokoaikainen opettaja/korkeakoulu- tai insinöörin tutkinto
	0 vuotta	3 505,79	4 018,65
	5 vuotta	3 681,08	4 193,94
	10 vuotta	3 865,13	4 377,99
	15 vuotta	4 058,38	4 571,24
	20 vuotta	4 220,74	4 733,59
4 30 04 00 6	Kokoaikainen opettaja/opistoasteen tutkinto
	0 vuotta	3 044,32	3 492,20
	5 vuotta	3 196,53	3 644,40
	10 vuotta	3 356,35	3 804,24
	15 vuotta	3 524,17	3 972,04
	20 vuotta	3 665,14	4 113,02
4 30 04 00 7	Kokoaikainen opettaja/muu tutkinto
	0 vuotta	2 818,54	3 179,92
	5 vuotta	2 959,47	3 320,85
	10 vuotta	3 107,45	3 468,84
	15 vuotta	3 262,83	3 624,19
	20 vuotta	3 393,34	3 754,71

OSIO B Kokeilu		Alaraja	Yläraja	Alaraja	Yläraja
Peruspalkat		I kl	I kl	II kl	II kl
Vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun rehtori (osio B Kokeilu 3 § 1 mom.)		3 699,51	4 312,86	3 664,11	4 271,63
40301101	12–23 palkkaperusteryhmää
40301201	24–30 palkkaperusteryhmää
40301301	31– palkkaperusteryhmää
Vuosiluokkien 7–9 käsittävän koulun rehtori (osio B Kokeilu 3 § 1 mom.)		3 821,51	4899,23	3784,95	4 852,35
40301102	–6 palkkaperusteryhmää
40301202	7–14 palkkaperusteryhmää
40301302	15–19 palkkaperusteryhmää
40301402	20– palkkaperusteryhmää
Erityiskoulun rehtori (osio B Kokeilu 3 § 1 mom.)		3 821,51	4899,23	3784,95	4 852,35
40301103	6–11 palkkaperusteryhmää
40301203	12–20 palkkaperusteryhmää
40301303	21–25 palkkaperusteryhmää
40301403	26– palkkaperusteryhmää

40404066	Lukion opinto-ohjaaja (osio B Kokeilu 5 § 1 mom.)	3 737,77		3706,69
40404067	Lukion opinto-ohjaaja, ei kelpoisuutta (osio B Kokeilu 5 § 2 mom.)

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja

1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla

2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

3 § Palvelussuhteen ehtojen muutokset

4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset

1 mom. Lomarahan vähentäminen

2 mom. Työajan pidentäminen

5 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämä paikallisen sopimisen edistäminen

1 mom. Paikallinen sopiminen

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

8 § Työryhmät

9 § Sopimuksen raukeaminen

Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta

1 §

1 mom.

2 mom.

2 §

1 mom.

2 mom.

3 §

4 §

Soveltamisohje

5 §

6 §

7 §

8 §

9 §

10 § Sopimuksen raukeaminen

Osio A Yleinen osa

I Soveltaminen ja työrauha

1 § Soveltamisala

1 mom.

Soveltamisohje

2 mom.

3 mom.

4 mom.

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset

1 mom.

Soveltamisohje

2 mom.

3 mom.

3 § Poistettu

4 § Työrauha

1 mom. Virkasuhteiset

2 mom.

3 mom. Työsuhteiset

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom.

Soveltamisohje

2 mom.

Soveltamisohje

6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä

1 mom.

2 mom.

3 mom.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus

2 Vaativuustekijät

Työn edellyttämä osaaminen

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Työolosuhteet

3 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

3.3 Esimiesasema

4 Arviointijärjestelmä

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

4 mom.

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

Soveltamisohje

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla

1 mom.

Soveltamisohje

2 mom.

Soveltamisohje

1 mom.
Virkasuhteiset

3 mom.
Työsuhteiset