Ohjeet

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. 

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Arkipyhien vaikutuksesta säännölliseen työaikaan ja palkkaukseen on sovittu tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 9, 23 ja 27 §:ssä. Säännöllistä työaikaa lyhentävät arkipyhät on lueteltu 9 §:n 2 momentissa. Päivät, joilta maksetaan arkipyhäkorvaus, on lueteltu 27 §:ssä. Siitä, miten arkipyhäviikoilta maksetaan palkka, on sovittu 23 §:ssä. Päivätyöntekijöillä arkipyhäksi lasketaan kyseinen päivä klo 00:sta klo 24:ään. Vuorotyöntekijöiden kunkin arkipyhän aikarajat on määritelty erikseen.

Sopimuskauden alussa on otettava huomioon asioita, jotka vaikuttavat lukuvuoden työn suunitteluun jo elokuun 2020 aikana. Ne liittyvät kilpailukykysopimuksen perusteella sovittuihin työajan pidennyksiin OVTES:n eri osioissa.

Hallitus antoi 17.3.2020 valmiuslain käyttöönotosta asetuksen eduskunnalle. Lain 13 luvussa säädetään julkis- ja yksityisoikeudellisista palvelussuhteista, esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta tietyissä tilanteissa.

KT ja Julkisen alan unioni ry ovat yksimielisiä tämän ohjeen sisällöstä.

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 lukien. Työaikalain vuorokausileposäännös muuttuu ja vaikuttaa työvuorosuunnitteluun heti tammikuussa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalueella. Muutoksilla on merkitystä 1.1.2020 lähtien työvuorojärjestelyissä. Muutosten vuoksi työnantajien on hyvä käydä läpi työvuorojärjestelynsä jaksotyössä.

Sosiaali- ja terveysalan samoin kuin metsä- ja puutalousalan opettajien vuotuinen työtuntimäärä vastaa pituudeltaan vuotuista toimistotyöaikaa. ​Työajan pituuden voi katsoa alla olevasta taulukosta.

KVTES:n työaikaluvun 4 §:n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija ja/tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Kun leirejä ja retkiä järjestetään, työajat on aina määriteltävä etukäteen. Myös matkakustannusten maksamista koskevat periaatteet on määriteltävä etukäteen.

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia ja metsä- ja puutalousoppilaitoksia koskevissa OVTES-liitteissä noudatetaan kokonaistyöaikaa, joka koskee koko opetushenkilöstöä. Tämän työajan jakamisesta vuositasolla opetus- ja muuhun työhön on sovittu ainoastaan se minimituntimäärä, joka on osoitettava muuhun kuin opetustyöhön. Tätä määräystä on vaikea soveltaa silloin, kun palvelussuhde ei ole voimassa koko työvuotta tai kun opettajan virkavapaa katkaisee työkauden tai palvelussuhde päättyy työkauden aikana.

Työaikamääräyksissä lyhytaikaisella työntekijällä tarkoitetaan sellaista työntekijää, jonka palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa (KVTES III luku 9 § 2 mom). Se ei ole sidoksissa siihen, miten palkka määräytyy KVTES:n II luvun perusteella (tuntipalkka vai päiväpalkka).

Sosiaali- ja terveysalan samoin kuin metsä- ja puutalousalan opettajien vuotuinen työtuntimäärä vastaa pituudeltaan vuotuista toimistotyöaikaa. Työajan pituuden voi katsoa alla olevasta taulukosta.

Sosiaali- ja terveysalan samoin kuin metsä- ja puutalousalan opettajien vuotuinen työtuntimäärä vastaa pituudeltaan vuotuista toimistotyöaikaa. ​Työajan pituuden voi katsoa alla olevasta taulukosta.

Pienekirjeessä annetaan tietoa näyttelijöiden työehtosopimuksesta 2017.