Varhaiskasvatuksen opettajan työaikaa koskeva erityismääräys (Osio G)

1. Miten päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan työaikaa eli sak-työaikaa koskeva erityismääräys muuttui 1.5.2018?

Työaikamääräykseen tehtiin kolme suurta muutosta:

•     Viikkotyöajasta varattava työaikaosuus nousi noin 13 prosenttiin.
   
• Viikkotyöajasta varattava työaikaosuus on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Jatkossa yhteistyötehtäviin pitää varata työaikaa edellä mainittuihin tehtäviin varatun ajan lisäksi.
   
• Määräyksen soveltamisala laajennettiin koskemaan varhaiskasvatuksessa työskentelevien johtajien ja opettajien lisäksi sairaaloissa työskenteleviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia.

2. Miten suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin tarvittava aika otetaan huomioon työvuoroluettelossa?

Edellä mainittujen ammattiryhmien työaika suunnitellaan niin, että työvuoroluetteloon varataan kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuolella tehtäviin

• varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun
• arviointi- ja kehittämistehtäviin
• esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.

Edellä mainittuihin tehtäviin katsotaan yleisesti kuluvan noin 13 prosenttia työajasta eli viikossa näihin tehtäviin tulee varata työvuoroluettelosta noin 5 tuntia.

Työntekijän ja/tai viranhaltijan pitää voida tosiasiallisesti tehdä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä työvuoroluetteloon merkittynä ajankohtana. Sak-työaikaa ei pidä jakaa liian pieniin osiin tai merkitä sellaiseen ajankohtaan, jolloin pedagogista asiantuntijuutta tarvitaan erityisen paljon lapsiryhmässä.

3. Mihin tehtäviin viikkotyöajasta varattava noin 13 prosentin työaikaosuus on tarkoitettu?

Sopimusmääräyksen mukaan tämä työaikaresurssi on tarkoitettu työhön, jota varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat tekevät lapsiryhmän ulkopuolella kuten

• varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön pedagoginen suunnittelu
• arviointi- ja kehittämistehtävät
• esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat.

Kiertävien varhaiskasvatuksen erityisopettajien toiminnan suunnitteluun varataan riittävä aika, jota ei ole sopimuksessa määritelty tarkemmin. Sama koskee myös sairaalasektorilla työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia.

Lapsiryhmän opetukseen ja kasvatukseen osallistuvan päiväkodin johtajan tai vastaavassa asemassa olevan varajohtajan tai varhaiskasvatuksen opettajan työajan käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika sekä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä yhteistyöhön tarvittava aika.

Näiden ammattiryhmien tekemiä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä voidaan tehdä itsenäisesti tai varhaiskasvatuksen opettajien tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajan yhteisenä suunnitteluna. Lain mukaan opettaja vastaa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmista.

4. Millä ajalla yhteistyötehtäviä hoidetaan?

Kaikki työtehtävät suoritetaan säännöllisen työajan puitteissa, ja työtehtäviin käytetty aika on työaikaa.

Työvuoroluettelosta tulee varata kulloinkin riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen- ja asiantuntijayhteistyöhön.

Jatkossa yhteistyötehtäviin käytettävä työaika tulee varata suunnittelu- arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi.

5. Mitä tarkoitetaan moniammatillisella tai asiantuntijayhteistyöllä?

Moniammatillinen yhteistyö on päiväkodin sisäistä yhteistyötä, jota tehdään oman henkilökunnan kesken, kuten esimerkiksi tiimi- ja henkilöstöpalaverit.

Asiantuntijayhteistyö on monialaista yhteistyötä, jota tehdään eri sektoreiden välillä, kuten esimerkiksi opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa.

6. Voiko tätä työaikaresurssia käyttää koko henkilöstön yhteisiin viikkopalavereihin tai kehittämis- tai koulutustilaisuuksiin tai vanhempien osallisuuden mahdollistavaan suunnitteluun?

Työaikaresurssi on tarkoitettu käytettäväksi lapsiryhmän ulkopuolella tehtäviin

• varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön pedagogiseen suunnitteluun
• arviointi- ja kehittämistehtäviin
• esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.

Koko henkilöstöä koskeviin palavereihin sekä kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin tarvittava aika tulee varata suunnittelu- arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi.

Vanhempien tapaamisiin tarvittava aika tulee varata suunnittelu- arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi riippumatta siitä, mitä asioita vanhempien tapaamisessa käsitellään.

7. Voiko suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajan osuus vaihdella toimintavuoden aikana?

Suunnittelu- arviointi- ja kehittämisajan tarve voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain muun muassa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävistä ja toiminnan tarpeista lähtien.

Toimintakauden alussa suunnittelutarve on suurempi ja vastaavasti toimintakauden lopussa arviointi ja kehittäminen ovat suuremmassa roolissa. Suunnitelmien laatimiseen tarvittavan ajan määrä voi vaihdella, sillä lasten esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen ei välttämättä sijoitu tasaisesti jokaiselle kuukaudelle toimintavuoden aikana.

8. Voiko varhaiskasvatuksen opettaja tehdä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä kotonaan? Miten se merkitään työvuoroluetteloon?

Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti työpaikan ulkopuolella. Esimerkiksi opettajan itsenäisesti tekemiä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä voidaan tehdä myös etänä. Yhteinen suunnittelu ja lasten henkilökohtaiset suunnitelmat tehdään yleensä työpaikalla.

Vahvistettuun työvuoroluetteloon tulee merkitä kaikki lapsiryhmän ulkopuolella tehtävään työhön varattu työaika. Tästä työajasta osa voidaan merkitä työvuoron alkuun tai loppuun työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä varten. Työn tekemisestä työpaikalla tai sen ulkopuolella päättää työnantaja/esimies. Toteutumaosioon tulee vastuukysymysten vuoksi kirjata, onko työ tehty työpaikalla vai sen ulkopuolella.

9. Millaisia edellytyksiä voidaan asettaa suunnittelutehtäviin tarvittaville, asianmukaisille työtiloille ja välineille?

Lasten esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat on yleensä laadittava työpaikalla, jotta salassapitomääräyksiä noudatetaan. Tästä syystä jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla riittävästi rauhallisia työtiloja ja -välineitä tätä työtä varten.

Opettajan itsenäisesti hoitamia suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä voi tehdä myös kotona. Työnantaja voi päättää näin etenkin silloin, jos päiväkodin työtilat ovat riittämättömät.

Työnantajan järjestäessä työtilat on syytä arvioida muun muassa

• tietokoneiden riittävyys
• työtilan häiriöttömyys ja rauhallisuus sekä valaistus ja ilmanvaihto
• työpöydän ja -tuolin säädettävyys
• suunnittelumateriaalien säilytystilojen riittävyys
• päiväkodin kaikkien opettajien mahdollisuus tehdä kirjallisia töitä tehtävään varattuna aikana ja mahdollisesti samaan aikaan.

Ohje on julkaistu alun perin 20.4.2018 KVTES:n ohjeissa. Ohjetta on päivitetty 24.2.2022 ja se on siirretty OVTES:n ohjeisiin.