Täydentäviä ohjeita liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmään liittyen
Liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmän nojalla maksettujen suoritepalkkioiden huomioon ottaminen lääkärisopimuksen määräyksiä sovellettaessa
Lääkärisopimuksen liitteessä 1 on tullut voimaan suoritepalkkausjärjestelmä 1.1.2024 lukien. Se korvaa aikaisemmin noudatetun toimenpidepalkkiojärjestelmän liitteen soveltamispiirissä.
Suoritepalkkausjärjestelmä on otettu laajasti käyttöön hyvinvointialueilla.
Suoritepalkkausjärjestelmästä on annettu aiemmin ohjeita muun muassa KT:n yleiskirjeellä 9/2022 (kohta 11.3) ja osapuolten yhteisellä nettiohjeistuksella (useita ohjeita).
Tämä ohje täydentää aiemmin annettuja ohjeita.
Suoritteiden korottaminen 1.6.2024 lukien
Enemmistö hyvinvointialueista on ottanut jo liitteen 1 mukaisen suoritepalkkausjärjestelmän käyttöön.
Muutama hyvinvointialue noudattaa vielä erillisen valtuutuksen nojalla toimenpide- ja käyntipalkkiojärjestelmää. Noudatettavasta järjestelmästä riippumatta palkkioita ja suoritteita korotetaan 1.6.2024 lukien allekirjoituspöytäkirjan 8 §:n mukaisesti 1,5 prosentilla.
Suoritteiden yksikköhintojen määrittäminen suoritekorvausjärjestelmässä
Suoritepalkkio on euromääräinen. Siirtymävaiheessa 1.1.2024–30.4.2025 suoritepalkkioiden euromäärät määritellään paikallisesti. Kun suoritepalkkioiden euromääriä määritellään paikallisesti, on määrittelyssä otettava huomioon päivystysajan ja kliinisen lisätyön vaikutukset suoritepalkkion tasoon (liite 1, 3 § 4 momentti).
Suoritekorvausjärjestelmän käyttöönotosta on annettu syksyllä 2023 erillinen ohje. Ohjeen perusperiaate on, että kenenkään ansiot (kuukausi- ja vuositason arviointi) eivät laske uuden suoritekorvausjärjestelmän käyttöönottohetkellä, mutta palkanosat voivat muuttaa muotoaan.
Muutoksen jälkeen suoritekorvausjärjestelmässä olevien lääkäreiden palkkataso vaihtelee kuukausittain.
Suoritejärjestelmän siirtymävaiheessa haetaan muun ohessa paikallisiin olosuhteisiin sopivia suoritteiden yksikköhintoja kokeilujen kautta. Hyvinvointialueilla on lääkärisopimuksen uraporraspalkkajärjestelmän ja suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä tehty erilaisia ratkaisuja.
Silloin, kun vanhoista tehtäväkohtaisista palkoista on siirretty euroja suoritepalkkausjärjestelmään, tulee erityisesti kiinnittää huomiota myös edellä kuvattuun ohjeeseen määriteltäessä suoritteiden yksikköhintojen tarkoituksenmukaisia tasoja palkanmuodostuksen kokonaisuus huomioiden.
Suoritteiden ansaitseminen
Suoritepalkkiota maksetaan tehdyistä suoritteista lääkärin säännölliseltä työajalta. Päivystysajalta ja kliinisen lisätyön ajalta suoritepalkkiot maksetaan korotettuina (liite 1, 3 § 4 momentti).
Lääkärillä voi olla myös säännöllistä työaikaa, jolloin hän ei tee suoritteita. Siltä osin, kun kyse on lääkärisopimuksen II luvun 16 §:ssä tarkoitetusta koulutus- ja ohjaustehtävästä tai esihenkilötehtävästä, lääkärille maksetaan määräyksen mukaisesti suoritekompensaatiota. Muissa tilanteissa suoritteiden puuttumista ei korvata.
Jos liitteen 1 piirissä oleva lääkäri ei ole suoritejärjestelmän piirissä, hänelle maksetaan liitteen 1 nojalla erillistä tehtävälisää (esimerkiksi mielenterveyspalveluiden piirissä työskentelevä lääkäri).
Miten suoritteet huomioidaan lääkärin poissaoloajan palkassa?
Suoritepalkkiot otetaan huomioon LS:n II luvun 15 §:n nojalla myös lääkärin vuosiloma-ajan ja palkallisen virka- ja työvapaan palkkauksessa.
Sen mukaan lääkärin tai hammaslääkärin palkallisen virka- tai työvapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta ansaitut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.
Jos taas kyse ei ole vuosilomasta tai palkallisesta virka- tai työvapaasta, suoritteita ei oteta huomioon palkan määrässä. Näin ollen esimerkiksi ylityövapaan tai muun työaikakorvausvapaan (päivystysvapaan) ajalta lääkärille maksetaan hänen varsinaista palkkaansa ilman suoritteiden huomioon ottamista, koska kyse ei ole LS:n II luvun 15 §:n tarkoittamista vapaista. Vastaavasti menetellään myös työnantajan määräämän, työajaksi luettavan koulutuksen suhteen.
Poissaoloajan palkan laskemisesta
LS:n II luvun 15 §:n sanamuoto on muuttunut 1.4.2024 lukien. Uudistetun sanamuodon mukaan tarkastellaan säännölliseltä työajalta ansaittuja suoritepalkkioita ja toimenpidepalkkiota yms., kun aikaisemman määräyksen sanamuodon mukaan tarkasteltiin maksettuja toimenpidepalkkiota yms. Muutos on tullut voimaan takautuvasti siten, että uudistetun sanamuodon mukaista tarkastelua tehdään 1.4.2024 jälkeen maksuun tulevien palkkojen suhteen. Toisin sanoen lomanmääräytymisvuotta 1.4.2023–31.3.2024 tarkastellaan määräyksen uuden sanamuodon perusteella.
Yleiskirjeessä 27/2023 todetaan, että 1.4.2024 lukien korotusprosentin laskennassa käytetään virantoimitus- tai työssäolon aikana käytettyjä säännölliseltä työajalta ansaittuja varsinaisia palkkoja. Virantoimituksella tai työssäololla tarkoitetaan tässä työssäolopäiviä ja säännönmukaisia vapaapäiviä. Aikaisemmin laskennassa huomioitiin myös poissaolojen ajalta maksetut varsinaiset palkat. Muutoksen seurauksena poissaolojen ajalta maksettavan varsinaisen palkan korotusprosentti nousee ja kuukausiansio vastaa paremmin työssäoloajan keskimääräisiä ansioita.
Päivitetyn LS:n II luvun 15 §:n määräyksen mukaan tarkastelun ulkopuolelle jätetään siis virka- ja työvapaat ja vuosiloma-ajat, joten niiltä ajanjaksoilta maksettua varsinaista palkkaa ei oteta huomioon. Sitä vastoin tarkastelun piirissä ovat työssäoloajalta maksetut palkat esim. työnantajan määräämän koulutuksen ajalta ja mahdollisen työaikakorvausvapaan ajalta (esim. ylityö). Tältä osin laskentatapa ei siis ole muuttunut.
Poissaoloajan palkan laskemisessa otetaan huomioon myös suoritepalkkausjärjestelmän siirtymävaiheen aikana maksettu suoritesiivu kuten 15 §:ssä on todettu toimenpidepalkkioiden ja suoritepalkkioiden suhteen.
Jos palvelussuhde on alkanut kesken lomanmääräytymisvuoden, voidaan paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sopia poissaoloajan palkan varsinaisen palkan korotusprosentista.
Liitteen 1 piirissä 1.2.2024 voimaantullut LS:n II luvun 16 §:n suoritekompensaatio tulee huomioitua 15 §:n mukaisissa palkanmaksutilanteissa varsinaisen palkan käsitteen kautta. Suoritekompensaatio on osa varsinaista palkkaa LS:n II luvun 14 §:n mukaan. Huomioitavaa on, että se tulee maksettavaksi aina myös työssäoloajalta (esimerkiksi työajaksi luettava koulutus) ja esimerkiksi työaikakorvausvapaan ajalta.
Suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jääneen (liite 1, 3 § 1 momentti, soveltamisohje) tehtävälisä lasketaan suoritekorvausjärjestelmässä samalla uraportaalla olevien lääkärien keskimääräisen suoriteosan perusteella.
Suoritekompensaatio ja suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jääneen tehtävälisä maksetaan 1.2.2024 lukien.
Keskimääräinen suoriteosuus eli suoritesiivu
Suoritesiivua maksetaan liitteen 1 suoritekorvausjärjestelmään siirryttäessä niin kauan, että uuden suoritekorvausjärjestelmän mukaiset suoritteet saadaan maksuun. Suoritesiivun tarkoituksena on turvata lääkäreiden palkkataso siirtymävaiheessa. Suoritesiivun suuruus lasketaan useamman kuukauden ajalta joko uraporraskohtaisesti tai hinnoittelutunnuskohtaisesti tai kaikkien liitteen 1
lääkäreiden osalta.
KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat tehneet ohjeet yhdessä. KT, SLL ja SHL korostavat, että yhdessä annetut ohjeet ja vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin ovat sopijaosapuolten tulkintoja velvoittavista sopimusmääräyksistä. Ne on otettava huomioon, kun sopimuksia sovelletaan paikallisesti.
