Näyttelijät 2020–2021, voimassa 1.4.2020 lukien

Näyttelijöiden kunnallinen työehtosopimus koskee kaupunginteattereissa työskenteleviä näyttelijöitä. Sopimuksen piirissä on noin 120 näyttelijää.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-738-4

Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien

Näyttelijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on1,24 prosenttia. Palkkausluvun 13 §:n mukainen henkilökohtainen lisäja 16 §:n mukainen rasitelisä korottuvat 1,24 prosenttia.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien

Näyttelijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. Palkkausluvun 13 §:n mukaista henkilökohtainen lisä ja 16 §:n mukainen rasitelisä korottuvat 1,0 prosenttia.

3 mom.Vierailusopimuksen palkkiot

Liitteen 1a vierailusopimuksen vähimmäispalkkioita ja henkilökohtaisia palkkioita korotetaan 1.8.2020 lukien 1,24 prosenttia ja 1.4.2021 lukien 1,8 prosenttia.

4 mom. Palkkahinnoittelu

Näyttelijöiden vähimmäisperuspalkat ilmenevät palkkausluvun II 10 §:ssä ja 11 §:ssä. Vierailusopimuksen vähimmäispalkkiot ilmenevät liitteestä 1a.

3 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen palkkasummasta.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja teatterin näyttelijäyhdistyksen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

4 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

1 mom.

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittu säännöllisen työajan pidennys on voimassa 31.7.2020 asti. Kunnallisen näyttelijöiden III luvun 19a §:n määräys poistuu 1.8.2020 lukien. Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitun säännöllisen työajan pidennyksen poistuessa on tilalle sovittu vuosilomaluvun muutoksesta lomarahan vaihtamiseen vapaaksi liittyen. Muutos tulee voimaan 1.8.2020.

5 § Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä liitteessä 16 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin verohallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.

6 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen

Työntekijät

Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).

7 § Jatkuva neuvottelumenettely ja paikallinen sopiminen

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa. Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen I luvun 6 § puitteissa on mahdollista sopia paikallisesti toisin valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksistä.

8 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Sopimuskaudella on sovittu käytävän keskusteluja ja neuvotteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Näyttelijäliiton työryhmässä. Työryhmätyöskentely pyritään aloittamaan jo syksyllä 2020. Tavoitteena on tarkastella näyttelijöiden työsuhteita kokonaisuutena. Käsiteltäviä asioita ovat ainakin näyttelijöiden työaikojen ja palkkauksen kehittäminen sekä määräaikaisia sopimuksia koskevat muutostarpeet.

Lisäksi Kunnallinen työmarkkinalaitos osallistuu näyttelijätyön kaikkien työmarkkinaosapuolten yhteiseen työryhmään, jos tällainen työryhmä sopimuskaudella kokoontuu.

9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissatyönantajissa, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Helsingissä 24. kesäkuuta 2020

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO RY

I luku Yleinen osa

1 § Soveltamisala

Kunnallisten ammattiteattereiden palveluksessa olevaan kuukausipalkkaiseen näyttelijään sovelletaan tätä sopimusta sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) seuraavia määräyksiä:

II luku (Palkkaus) 14 § Kertapalkkio
III luku (Työaika) 4 § 2 mom. 4 ja 5 kohdat (Työnantajan ja lääkärin määräämät tutkimukset)
V luku (Virka- ja työvapaa) lukuun ottamatta 8 § (isyysvapaan palkallisuus), 10 § 2 momenttia ja 11 §:n 3 momentin soveltamisohjeen kahta viimeistä kappaletta.
VIII luku Lomauttaminen, Osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen irtisanomisaikoja lukuun ottamatta
Liite 16 (Matkakustannusten korvaukset).

Vierailevaan näyttelijään sovelletaan tämän sopimuksen liitteitä 1 ja 1 a.
Harjoittelijaan sovelletaan tätä sopimusta 3 ja 11 §:ssä mainituin poikkeuksin. Harjoittelijan työsopimus on voimassa 1–4 vuotta.

Soveltamisohje

Teatterikoulun käynyttä henkilöä ei voida palkata harjoittelijaksi.

2 § Työnantajan yleiset oikeudet

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa näyttelijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

3 § Työsuhteen alkaminen ja kesto

Työsopimus

Työsopimus tehdään kirjallisesti ja niin tarkasti, että kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat käyvät siitä ilmi.

Soveltamisohje

Sen lisäksi mitä tässä sopimuksessa on sovittu työhön ottamisesta ja erottamisesta, noudatetaan työsopimuslakia. Työsopimuslain mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä perustellusta syystä; Jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen (viittausmääräys).

30.9.2007 voimassa olleen työehtosopimuksen 3 §:n 2 kohdan poistaminen ei vaikuta 30.9.2007 voimassa olleisiin työsopimusten ehtoihin.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa noudattamalla kuuden kuukauden irtisanomisaikaa.

Soveltamisohje

Roolien jakoon liittyvä normaali työnjako ei ole lomautusperuste.

Vähintään yhden vuoden kestävä määräaikainen työsopimus tulee voimaan elokuun 1. päivänä ja päättyy 31.7. Tällaisella määräaikaisella työsopimuksella voi olla kiinnitettynä 1/4 teatterin näyttelijöiden lukumäärästä. Kiintiö voidaan ylittää perustellusta syystä, jos siitä sovitaan paikallisesti.

Suositus

Myöntämällä näyttelijöille 1–5 vuoden työlomia ja tekemällä vastaavan pituisia kiinnityksiä teatterit pyrkivät tarjoamaan maamme näyttelijäkunnalle mahdollisuuden teatteritaidettamme rikastuttavaan työskentelyyn erilaisissa teattereissa.

Vierailevan näyttelijän määräaikainen työsopimus on voimassa siten kuin liitteessä 1 sovitaan.

Lääkärintodistuksen esittäminen

Näyttelijän on vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsopimus raukeaa, jollei todistusta esitetä määräajassa.

Työsuhteen ja siihen liittyvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä päivästä, jolloin näyttelijä tosiasiallisesti on työnantajan käytettävissä sopimuksen mukaiseen työhön.

4 § Näyttelijän tehtävät

Näyttelijä osallistuu teatterin työohjelman mukaisesti harjoituksiin ja näytäntöihin.
Mikäli näyttelijä joutuu rooliaan varten hankkimaan jonkin erityisen taidon, on tästä ennen tehtävään ryhtymistä sovittava hänen kanssaan. Aiheutuneet kustannukset suorittaa työnantaja.
Näyttelijä on velvollinen työaikana esiintymään tilaisuuksissa, joita teatteri omaksi hyväkseen tai työnantajan toivomuksesta järjestää.
Näyttelijä osallistuu teatterin ohjelmiston ja muun taiteellisen työn suunnitteluun ja valmisteluun tämän sopimuksen liitteen neuvottelukuntaa ja näyttelijäin edustusta teatterin hallinnossa koskevan suosituksen mukaisesti.
Yli 20 vuotta näyttelijän työssä toimineen kanssa avustajatehtävästä sovitaan erikseen.

5 § Esityksen valmistaminen

Väliaikoineen vähintään kaksi tuntia kestävälle näytelmälle on varattava sen vaikeusastetta vastaava harjoitusmäärä, kuitenkin vähintään 40 varsinaista harjoitusta, ennen ensi-iltaa tai sellaista ennakkonäytäntöä, jossa maksavaa yleisöä on läsnä.
Varsinaisiin harjoituksiin tulee sisältyä

vähintään kolme valmistavaa harjoitusta, joissa tärkeimmät olosuhteet ja välineet ovat varsinaisen esityksen mukaiset sekä
vähintään kolme pääharjoitusta, joissa lavastus, valaistus, tehosteet, musiikki, avustajat, puvusto, tarpeisto, naamiot ja muut lopulliseen esitykseen kuuluvat seikat ovat samat kuin esityksessä.

Saman harjoituksen aikana näyttelijä on velvollinen harjoittelemaan kahta näytelmää, jos harjoitusajan jakaantuminen niiden kesken käy työjärjestyksestä ajoissa ilmi. Harjoituksesta toiseen siirtynyt näyttelijä ei ole velvollinen palaamaan aikaisempaan.
Esityksen teknisiin rakentamis- ja pystytysharjoituksiin näyttelijä ei ole velvollinen osallistumaan.

Soveltamisohje

Näyttelijälle kerrotaan tuotannossa käytettävissä tehosteista, kuten savuista, pyrotekniikasta ym. Harjoituskauden alussa käydään läpi tehosteiden käyttöön liittyvät ja muut tarpeelliset työturvallisuusohjeet ja -määräykset. Tarpeetonta altistumista tehosteille vältetään.

Mikäli tuotantoon kuuluvan näyttelijän tilalle tulee toinen näyttelijä, työturvallisuusohjeet käsitellään vastaavasti uuden näyttelijän kanssa.
Viimeisen pääharjoituksen tulee jatkua kuin esitys. Sitä ei saa keskeyttää eikä näyttelijää saa sen päätyttyä pidättää kuin lyhyitä ohjeita varten.
Teatterin ulkopuoliset voivat seurata harjoitusta vain ohjaajan luvalla, jonka on neuvoteltava asiasta työryhmän kanssa. Ainoastaan teatterin henkilökuntaan ja hallintoelimiin kuuluvat ja heidän omaisensa, ulkopuoliset teatteritaiteilijat ja -opiskelijat sekä esityksen valmistamiseen osallistuneet asiantuntijat saavat olla seuraamassa valmistavia tai pääharjoituksia ohjaajan luvalla. Ohjaajan on neuvoteltava asiasta työryhmän kanssa. Viimeiseen tai muuhun sovittavaan pääharjoitukseen on kuitenkin teatterin henkilökuntaan ja hallintoelimiin kuuluvilla sekä heidän omaisillaan vapaa pääsy.
Ensi-iltaan ja sellaiseen ennakkonäytäntöön, jota on seuraamassa arvostelijoita, osallistuva näyttelijä ei samana päivänä osallistu muuhun teatterin osoittamaan työhön kuin ohjaajan ja näyttelijän keskinäisestä sopimuksesta järjestettävään kyseisen näytelmän harjoitukseen tai neuvotteluun.
Esitykselle on järjestettävä vähintään yksi muistiharjoitus alkavaa neljättä viikkoa kohti, jona sitä ei esitetä. Mikäli tästä määräyksestä halutaan poiketa, siitä on sovittava teatterin ja työryhmän kesken.

6 § Paikallinen sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi voimassa olevan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksistä. Mikäli valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti työnantajan ja liiton tai sen alayhdistyksen kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää liiton nimenomaista valtuutusta.

Soveltamisohje

Alayhdistystä edustaa neuvotteluissa luottamusmies ja muut alayhdistyksen mahdollisesti nimeämät neuvottelijat.

Paikallinen sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä.
Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin työehtosopimuksella.

Soveltamisohje

Tässä pykälässä tarkoitetun sopimisen lisäksi paikallista sopimustoimintaa voidaan harjoittaa suoraan lain nojalla kuten:

työehtosopimusta paremmat paikalliset sopimukset
kokonaisuutena työehtosopimuksen tasoiset, mutta erilaiset paikalliset sopimukset
työehtosopimusta täydentävät paikalliset sopimukset, joissa on sovittu asioista, joista työehtosopimuksessa ei ole sovittu.

Mikäli paikallisen sopimuksen sisältö on ehdollinen, esimerkiksi teatterin taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvainen, paikalliseen sopimukseen tulee sisällyttää tarkastelulausekkeet ja paikallisen sopimuksen toteuttamisen ehdot.

7 § Sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

Jollei tästä sopimuksesta muuta aiheudu, näyttelijän työsuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

8 § Työrauha

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

II Luku Palkkaus

9 § Palkkausperusteet

Näyttelijän palkka määräytyy tämän sopimuksen mukaan seuraavasti:

Tehtäväkohtainen palkka

Näyttelijän palkka
Harjoittelijan palkka

Henkilökohtainen palkka

Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa
Henkilökohtainen lisä
Esityslisä

Tulospalkkio

Muut lisät

Kannustuslisä
Rasitelisä
Paikkauskorvaus

Soveltamisohje

Näyttelijän palkasta sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Henkilökohtaisen palkan perusteena ovat näyttelijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot ja olosuhteet (taito, kyky ja kokemus).

Tehtäväkohtainen palkka

10 § Näyttelijän palkka

Näyttelijän vähimmäisperuspalkka on 2 015,01 €/kk (1.8.2020) ja 2 035,16 €/kk (1.4.2021)
Koulutetun näyttelijän vähimmäisperuspalkka on 2 330,52 €/kk (1.8.2020) ja 2 353,83 €/kk (1.4.2021)

Koulutus, joka oikeuttaa koulutetun näyttelijän vähimmäisperuspalkkaan:

Teatterikorkeakoulun teatteritaiteen kandidaatin tutkinto
Teatterikoulun tai vastaavan ruotsinkielisen koulun loppututkinto
Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksen loppututkinto
Ulkomainen tutkinto, josta opetushallitus antanut ns. rinnastamis-/tunnustamispäätöksen.

Näyttelijäopiskelijan vähimmäispalkka teatteritaiteen maisterin opintoihin kuuluvan työharjoittelun ajalta on 70 % liitteen 1 a tai 2 mukaisesta vähimmäispalkkiosta tai vähimmäisperuspalkasta.

Soveltamisohje

Tässä kohdassa tarkoitetaan sellaista korkeakouluharjoittelijaa, jonka harjoittelujaksosta yliopisto tekee sopimuksen teatterin kanssa ja teatteri tekee työsopimuksen harjoittelijan kanssa.

11 § Harjoittelijan palkka

Harjoittelijan vähimmäisperuspalkka on 1 574,43 €/kk (1.8.2020) ja 1 590,17 €/kk (1.4.2021)
Työnantaja maksaa lisäksi 20 % peruspalkasta harjoittelijan etukäteen esittämän koulutussuunnitelman toteuttamiseen liittyviä kuluja hyväksyttäviä tositteita vastaan. Koulutuksella tarkoitetaan näyttelijän työn peruskoulutusta, kuten puhetekniikkaa, laulua, improvisointia, liikuntaa ja roolianalyysiä.

Henkilökohtainen palkka

12 § Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa

Henkilökohtainen lisä on vähintään 5 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun näyttelijä on ollut vähintään 5 vuotta ja vähintään 10 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun näyttelijä on ollut vähintään 10 vuotta työsuhteessa

oman tai
muun ammattiteatterin palveluksessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai muun työnantajan palveluksessa, josta on olennaista hyötyä näyttelijän tehtävissä.

Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika tai muu luvaton poissaoloaika.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva palvelussuhde, joten esim. pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Palveluksesta samalla ammattialalla on katsottava olevan aina olennaista hyötyä. Jokainen tapaus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman teatterin palvelusta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Soveltamisohje

Lisää ei tarvitse hakea, mutta näyttelijä on velvollinen esittämään em. luotettavat kirjalliset selvitykset muun työnantajan palvelusajoista.

13 § Henkilökohtainen lisä

Näyttelijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat näyttelijän henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot.
Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Näyttelijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.

Soveltamisohje

Henkilökohtaisen lisän perusteena voi olla esitysten määrä (esim. esityskorvaus).

KVTES:n II luvun 6 §:ssä on määräykset henkilökohtaisen lisän maksamisesta ja paikallisesta käsittelystä.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on näyttelijän tehtävien määrän ja laadun muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai näyttelijästä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen.

13 a § Esityslisä

Pöytäkirjamerkintä

Tällä määräyksellä korvataan paikallisilla sopimuksilla sopimuskaudella 2010–2013 sovittu henkilökohtaiseen lisään kuuluvan esityslisän laskeminen ja maksaminen.

Esitykseen osallistuvalle näyttelijälle maksetaan esityslisä, joka maksetaan esityskauden päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje

Esityskaudet ovat: syyskausi kesävapaasta 31.12. saakka ja kevätkausi 1.1. alkaen kesävapaaseen saakka.

Esityslisän euromäärä lasketaan jakamalla esityslisiin Suomen Teattereiden ja Suomen Näyttelijäliiton 29.4.2010 allekirjoittamalla työehtosopimuksella sovittu palkkasumma luvulla, joka saadaan kertomalla esityskauden toteutuneet esitykset niihin osallistuneiden näyttelijöiden lukumäärällä.

Soveltamisohje

Tällä valtakunnallinen esityslisäjärjestelmällä ei ole vaikutusta teattereissa mahdollisesti paikallisesti sovittuihin esityskorvausjärjestelmiin, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tulospalkkio

14 § Tulospalkkio

Näyttelijälle voidaan maksaa erillistä tulospalkkiota, joka perustuu teatterin tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen. Tulospalkkiona voidaan maksaa ao. tulosyksikön näyttelijöille osa hyödystä, joka työnantajalle voidaan todeta koituvan tuloksellisuuden parantumisesta. Tulospalkkioihin voidaan käyttää vuodessa enintään 5 % ao. tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta. Tuloksen aikaansaamiseen vaikuttaneelle näyttelijälle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa. Seurantajaksoon kohdistuva työnteon keskeytysaika vuosilomaa lukuun ottamatta vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei työnantaja toisin päätä.

Muut lisät

15 § Kannustuslisä

Näyttelijälle maksetaan kannustuslisänä määräaikaisesti tai toistaiseksi palkkaus 1–4 %:lla peruspalkasta korotettuna, mikäli työnantaja harkitsee lisän suorittamisen työtehtävissä osoitetun erityisen ammattitaidon, ahkeruuden, pätevyyden lisääntymisen tai muun erityisen syyn vuoksi perustelluksi. Tämän kannustuslisän myöntämiseen saadaan käyttää enintään 0,4 % teatterin kuukausipalkkaisten näyttelijöiden palkkojen yhteismäärästä.

Soveltamisohje

Kannustuslisä maksetaan näyttelijälle vuosiloman ajalta sekä työloman ajalta siltä osin kuin yhdessä tai useammassa erässä myönnetty yhtäjaksoinen työloma ei ylitä 30 kalenteripäivää.

16 § Rasitelisä

Alueellista toimintaa harjoittavan teatterin toimeenpanemalle kiertueelle osallistuvalle näyttelijälle maksetaan rasitelisänä 47,03 euroa (1.8.2020) ja 47,50 euroa (1.4.2021) kultakin matkavuorokaudelta.
Rasitelisä maksetaan kalenterikuukausittain kiertueelle osallistumista seuraavan kuukauden aikana.

Soveltamisohje

Näyttelijälle, joka on ollut 31.8.2004 teatterin palveluksessa ja jolla on ollut tuolloin oikeus työehtosopimuksen 2003–2004 17 §:n 3 kohdan rasitelisään, maksetaan lisän sijasta 40,82 euron suuruista henkilökohtaista lisää 1.9.2004 lukien. Lisä poistuu tai pienenee palkan tarkistuksia vastaavasti.

17 § Paikkauskorvaus

Korvauksesta, joka maksetaan näyttelijälle tämän joutuessa asettumaan toisen näyttelijän tilalle ja oppimaan uuden roolin poikkeuksellisen nopeasti, on määrätty paikkausohjesäännössä (liite 4).

18 § Varsinainen palkka

Varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

tehtäväkohtainen palkka (10–11 §)
henkilökohtainen palkka (12–13 §, 13 a §)

Soveltamisohje

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa mm. vuosiloma-ajan sekä sairaus- ja äitiysvapaan palkkaa.

III luku Työaika

Yleiset työaikajärjestelyt ja lepoajat

19 § Säännöllinen työaika

Näyttelijän säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä.
Näyttelijän päivittäinen säännöllinen työaika on mahdollista ylittää 9 tuntiin 15 minuuttiin saakka, jos se on tarpeen esitykseen tai esityksiin tai valmisteleviin tai pääharjoituksiin käytettävästä ajasta johtuen.
Näyttelijän työpäivien määrä näytäntövuodessa vaihtelee riippuen vuosiloman pituudesta.

Soveltamisohje

Muut kalenteripäivät kuin vuosilomapäivät ja vapaapäivät ovat työpäiviä. Näyttelijällä, jonka vuosiloman pituus määräytyy 27 § 4 kohdan mukaan, on 224 työpäivää.

19 a § Vuotuisen työajan lisääminen (poistettu 1.8.2020)

20 § Työajan sijoittelu

Päivittäinen työaika jakautuu kahteen samoina aikoina alkavaan työjaksoon siten, että yksi työjakso voi kestää enintään neljä tuntia.

Työjaksojen enimmäispituudet voidaan ylittää esitysten, valmistavien harjoitusten ja pääharjoitusten osalta.
Näytäntöjen alkamisajat voivat vaihdella, jos siitä on asianmukaisesti ilmoitettu.
Harjoitusten jaksottelu, alkamisajat ja pituudet voivat vaihdella, kun siitä on työryhmän kanssa sovittu.
Jos kyseessä on samana päivänä toistettava lyhyt näytelmä, lasketaan työajaksi niiden alkamis- ja loppumisajan väliin lisäksi 1,5 tuntia valmistautumiseen ja jälkitehtäviin.
Kahteen väliaikoineen yli kaksi tuntia kestävään näytäntöön osallistuva näyttelijä on sinä päivänä vapaa muusta teatterityöstä.
Näyttelijän työjaksot on päivittäin sijoitettava niin, että ne päättyvät viimeistään klo 23. Yli klo 23:n saa kestää työjakso, joka viimeistään klo 19.30 alkaneen näytännön pituuden vuoksi ei ole päättynyt klo 23.
Sunnuntaina pidettävä harjoitus on sijoitettava klo 14:n ja 22:n välille.
Näytäntöön valmistautumisesta ja jälkitöistä luetaan työajaksi niihin käytettävä aika, kuitenkin vähintään 30 minuuttia ennen näytäntöä ja vähintään 15 minuuttia näytännön jälkeen.

Soveltamisohje

Pääharjoitusten yhteydessä todetaan kunkin näyttelijän esityskohtainen työaika valmistautumisineen ja jälkitöineen.

Kahden työjakson väliin jäävä aika luetaan työajaksi, jos se on vähemmän kuin 1,5 tuntia.

21 § Päivittäiset lepoajat

Jokaiseen yli kolme tuntia kestävään työjaksoon sisältyy 15 minuutin tauko.
Näytäntöjen väliin on varattava riittävä lepoaika. Tehtäessä työtä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia, on työaikaan, esimerkiksi peräkkäisten näytäntöjen väliin, sisällytettävä mahdollisuus ruokailuun.

22 § Vapaapäivät

Näyttelijällä on 111 vapaapäivää näytäntövuodessa 1.8.2010 lukien.

Soveltamisohje

Vapaapäivät on pyrittävä järjestämään näyttelijäkunnalle samanaikaisesti, mutta ne voidaan erityisistä syistä antaa näytelmäkohtaisesti tai näyttelijän kanssa siitä sovittaessa näyttelijäkohtaisesti.

Vapaapäivien lisäksi annettavasta vuosilomasta on määrätty erikseen vuosilomaluvussa.

Näyttelijän vapaapäivät järjestetään siten, että

Näyttelijällä on vähintään yksi vapaapäivä viikossa siten, että näyttelijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Viikoittainen vapaa-aika on ilmoitettava viimeistään kymmenen päivää aikaisemmin. Ilmoitettua vapaapäivää ei ilman näyttelijän suostumusta voi vaihtaa toiseksi, ellei muutokselle ole työaikalain mukaista perustetta.

Pääsiäisviikolla näyttelijällä on viisi vapaapäivää maanantaista lähtien.
Helmi- ja maaliskuun toinen, toukokuun toinen, elokuun kolmas, lokakuun ensimmäinen sekä marraskuun kolmas maanantai sekä jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä.

Soveltamisohje kohtiin 1 ja 2

Vapaapäivien sijoittelusta neuvotellaan luottamusmiehen kanssa 23 §:n mukaisen vuosityösuunnitelmaa koskevien neuvottelujen yhteydessä.
Vapaapäivät pyritään järjestämään seuraavasti:

syyskaudella:
vähintään 5 x 2 pv yhtäjaksoinen vapaa;
vähintään 2 x 3 pv yhtäjaksoinen vapaa, joista yksi pyritään järjestämään koulun syysloman aikaan;
vapaapäivistä vähintään 2 on lauantaipäiviä;
vähintään 1 yhtäjaksoinen em. vapaa toteutuu lokakuun ja yksi marraskuun aikana.

kevätkaudella:
vähintään 6 x 2 pv yhtäjaksoinen vapaa;
vähintään 2 x 3 pv yhtäjaksoinen vapaa;
vapaapäivistä vähintään 2 on lauantaipäiviä;
vähintään 1 yhtäjaksoinen em. vapaa toteutuu helmikuun ja yksi maaliskuun aikana.

23 § Työsuunnitelmat

1 Viikkotyösuunnitelma

Teatterin viikkotyösuunnitelma ja seuraavan viikon alustava työsuunnitelma asetetaan tiedotustaululle viimeistään edellisen viikon keskiviikkona. Jos viikkotyösuunnitelmaa on välttämätöntä muuttaa, muutoksesta neuvotellaan luottamusmiehen kanssa ja siitä ilmoitetaan näyttelijöille.

2 Vuosityösuunnitelma

Ennen näytäntövuoden alkua työnantaja ilmoittaa sitovasti näyttelijän kesälle ajoittuvan vapaan ajankohdan.

Soveltamisohje

Kevätnäytäntökauden päättyessä käyttämättä olevat vapaapäivät on annettava 31.7. mennessä yhtäjaksoisena ajanjaksona vuosiloman yhteydessä. Kesäteatteritoimintaa harjoittavissa teattereissa voidaan poiketa yhtäjaksoisuutta koskevasta määräyksestä.

Ennen näytäntökauden alkua työantaja ilmoittaa sitovasti kyseisen näytäntökauden vapaa-, alkamis- ja päättymispäivät. Lisäksi ilmoitetaan alustavasti seuraavan näytäntökauden vapaa-, alkamis- ja päättymispäivät.

Vuosityösuunnitelmasta neuvotellaan hyvissä ajoin luottamusmiehen kanssa ennen sen ilmoittamista. Työnantaja voi muuttaa vuosityösuunnitelmaa pakottavista syistä sopimalla luottamusmiehen ja näyttelijän kanssa. Alustavaa työsuunnitelmaa voidaan aina muuttaa.

Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset

23 a § Lisätyö

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Esityksestä, valmistavasta tai pääharjoituksesta johtuva lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika kokonaan tai osittain täysinä päivinä näyttelijän kanssa sovittavana aikana.

Muutoin lisätyö korvataan työaikalain (viittausmääräys) mukaan.

24 § Ylityö

Jos näyttelijän päivittäinen työaika ylittää tämän sopimuksen 19 § kohdassa määrätyn 9 tuntia 15 minuuttia esitykseen, esityksiin, valmisteleviin tai pääharjoituksiin käytettävästä ajasta johtuen, ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.
Jos näyttelijän päivittäinen työaika muutoin kuin 1 kohdasta mainitusta syystä ylittää 8 tuntia, ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.
Jos näyttelijän näytäntövuoden työpäivien määrä ylitetään, kultakin ylittävältä työpäivältä maksetaan 50 prosentilla korotettu päiväpalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.

25 § Sunnuntaityö

Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika. Jos näyttelijä osallistuu em. päivinä kolmeen näytäntöön, maksetaan kolmannen näytännön osalta kolminkertainen korottamaton tuntipalkka tai annetaan sovittaessa vastaava vapaa-aika.
Jos sunnuntaiksi tai muuksi kirkolliseksi juhlapäiväksi taikka itsenäisyys- tai vapunpäiväksi määrätty työ peruutetaan niin myöhään, että näyttelijä on jo saapunut työpaikalle, maksetaan sunnuntaityökorvauksena yhden tunnin palkka, eikä mainittua päivää lasketa vapaapäiväksi.

26 § Tuntipalkan laskeminen

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 163.

IV luku Vuosiloma

27 § Vuosiloman antaminen

Vuosilomaa annettaessa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudatetaan vuosilomalain (162/2005) säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.
Vuosiloma on annettava 31.7. mennessä yhtäjaksoisesti. Lomakauteen ajoittuvan vuosiloman alkamisesta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen sen alkamista.

Soveltamisohje

Kesäteatteritoimintaa harjoittavissa teattereissa voidaan poiketa yhtäjaksoisuutta koskevasta määräyksestä.

Näyttelijöiden koulutussopimuksen 3 §:n 1 kohdan mukainen koulutusaika katsotaan vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaiseksi opintovapaaksi.
Näyttelijälle, jolla on henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuosi, annetaan lomakauteen sijoitettavien 24 vuosilomapäivän lisäksi lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua vuosilomana kuusi arkipäivää.
Näyttelijällä, jolla on henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään viisitoista vuotta, on oikeus saada lomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

28 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 26 arkipäivän palkan perusteella.
Edellä 27 §:n 4 kohdassa tarkoitetun näyttelijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 30 arkipäivän mukaan ja 5 kohdassa tarkoitetun näyttelijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät 36 arkipäivän mukaan.
Päiväpalkka lasketaan jakamalla varsinainen kuukausipalkka luvulla 25. Jollei täten laskettu lomapalkka vastaa näyttelijälle muuten maksettavaa palkkaa, se tasataan lomapalkkaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä näyttelijän todellista palkkaa vastaavaksi.
Näyttelijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntaityötä, saa sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaavan lisäyksen vuosiloma-ajan palkkaan. Sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava lisäys otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa siten, että 1 kohdan mukaan laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia 1.8.–31.7. säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut sunnuntaityökorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Näin laskettu lisäys voi olla enintään 30 prosenttia varsinaisesta vuosiloma-ajan palkasta.
Mikäli vuosiloma keskeytyy vuosilomalain 25 §:n tarkoitetulla tavalla ja työnantaja ryhtyy maksamaan sairausajan palkkaa, työnantaja saa tältä ajalta tulevan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan itselleen.

29 § Lomaraha

Näyttelijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen 28 §:n 1–2 kohdassa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan.
Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksiin.
Lomaraha maksetaan yhdellä kertaa elokuun palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti toisin sovita. Lomakorvauksiin lomaraha maksetaan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä. Jos työsuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksuajankohtaa, maksetaan lomaraha viimeistään palkanmaksun yhteydessä.
Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos näyttelijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos näyttelijä purkaa työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai työnantaja on purkanut näyttelijän työsopimuksen.

29 a § Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (voimaan 1.8.2020)

Tämän luvun 29 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan näyttelijän suostumuksella antaa myös vapaana. Näyttelijä ja työnantaja voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Sopimiseen, lomarahapäivien lukumäärään ja muuhun asiassa huomioitavaan sovelletaan KVTES IV luvun 19 §:n määräystä.

V luku Erityisiä määräyksiä

30 § Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etu

Työnantaja maksaa teatterin palveluksessa olleen näyttelijän kuoltua ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen edun siten, kuin siitä on työehtosopimuksin sovittu kuntien työntekijäin osalta.

31 § Työnantajan hankkimat/näyttelijän omat varusteet

Työnantaja hankkii kaikki esityksen vaatimat varusteet. Jos näyttelijä käyttää omia varusteitaan, työnantaja maksaa hänelle korvauksen, josta sovitaan erikseen. Työnantajan varustetta tai materiaalia ei saa käyttää muuhun kuin työnantajan osoittamaan tarkoitukseen. Jos näyttelijä hävittää varomattomasti tai tuottamuksellisesti hänelle luovutetun varusteen, hän on korvausvelvollinen. Vastaavasti työnantaja korvaa näyttelijän varusteen sen vahingoittuessa työnantajan työssä.

32 § Tekijänoikeuksiin liittyvät määräykset

Esityksessä tai harjoituksessa otetun valokuvan taikka ääni- tai kuvatallenteen teatteri voi korvauksetta käyttää ja esittää julkisesti epäkaupallisessa tarkoituksessa toimintansa esittelemiseksi ja ohjelmistonsa markkinoimiseksi. Käyttämiseen tai julkiseen esittämiseen ei saa liittyä muun toiminimen mainontaa.

Teatteri voi luovuttaa tallenteen Teatterimuseon arkistoon kulloinkin voimassa olevan Teatterimuseon audiovisuaalista arkistoa koskevan teatterialan järjestöjen ja Teatterimuseon välisen sopimuksen mukaisesti.
Näyttelijällä on oikeus tutustua ennakolta siihen informaatioon, jonka teatteri hänestä henkilönä julkistaa.
Teatterin toimesta harjoitettua ohjelmaa tai osia siitä saa esittää vain teatterin toimesta tai luvalla. Lisäksi on otettava huomioon tekijänoikeuslain määräykset.
Em. määräykset eivät sido näyttelijää loman aikana.
Jos näyttelijä osallistuu näytelmän käsikirjoittamiseen, dramatisointiin tai muuhun luovaan työhön panoksella, joka ylittää teoskynnyksen, hänellä on oikeus korvaukseen, mikäli siitä on sovittu, ja oikeus tulla kreditoiduksi tämän luovan työn osalta. Syntyneen yhteisteoksen mahdollisesta jatkokäytöstä on sovittava kaikkien yhteisteoksen oikeudenhaltijoiden kanssa.

33 § Vuosittaiset lahjanäytännöt

Työnantaja antaa, mikäli mahdollista, vuosittain hakemuksesta yhdelle tai useammalle näyttelijälleen yhteisen lahjanäytännön kotimaista tai ulkomaista opiskelua varten tai sen korvauksena näyttelijäyhdistyksen kanssa sovitun summan.

34 § Näyttelijän oikeus lääkärissä käynteihin

Näyttelijä voi maksutta kääntyä työnantajan osoittaman lääkärin puoleen. Lisäksi näyttelijällä on oikeus työnantajan kustannuksella kääntyä työnantajan osoittaman korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin puoleen. Muista erikoislääkäripalveluista päättää työnantaja.

35 § Päihdeasioiden käsitteleminen

Näyttelijään sovelletaan kunnan päihdeohjelmaa siten kuin suositus päihdeasioiden käsittelemisestä edellyttää.

36 § Varallaoloa varten harjoiteltu rooli

Nk. understudy-tehtäviä voidaan määrätä näyttelijälle, jos asiasta on sovittu työehtosopimuksen 6 §:ssä mainitulla tavalla.

Soveltamisohje

Tässä tarkoitetaan tehtävää, jossa näyttelijä opettelee ja pitää yllä jonkun toisen näyttelijän roolia asettuakseen hänen tilalleen.

36 a § Säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävä työ

Näyttelijä voi tarvittaessa tehdä osan työstään säännöllisen työajan ulkopuolella, jos asiasta sovitaan työnantajan ja näyttelijän kesken. Työstä, joka ei mahdu näyttelijän säännölliseen työaikaan, maksetaan sovittua työn määrää vastaava palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje

Harjoitusaikataulut pyritään suunnittelemaan siten, ettei syntyisi tarvetta säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävään työhön. Korvaus säännöllisen työajan ulkopuolisesta työstä edellyttää työnantajan antamaa määräystä.

VI luku Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä

37 § Välitön neuvonpito

Työehtosopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskeva erimielisyys on työnantajan edustajan ja toisaalta näyttelijän tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään.

38 § Paikallisneuvottelut

Ellei asiaa saada edellä tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää työnantajan ja paikallisen näyttelijäyhdistyksen kesken neuvoteltavaksi.

39 § Keskusneuvottelut

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Näyttelijäliiton kesken.
Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.
Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen sopimukseen osallinen voi saattaa työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

40 § Neuvottelujen käyminen ja pöytäkirja

Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Keskusneuvottelujen käymistä koskeva vaatimus on tehtävä kirjallisesti.
Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.
Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla. Paikallisneuvotteluissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen, on pöytäkirjassa selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä osapuolten kanta. Pöytäkirjasta on lähetettävä kappale molemmille sopimusosapuolille.

41 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

Työehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

42 § Kanteen vireillepano

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.
Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

Liite 1 Vierailevan näyttelijän sopimus

Tämä sopimus ja sen vähimmäispalkkiot on hyväksytty ammattiteatterien palveluksessa olevan näyttelijän vierailusopimukseksi.

ottaa

esiintymään

nimisessä näytelmässä

osassa

seuraavin sopimusehdoin:

1 §

Osa luokitellaan A/B-tehtäväksi.

Osaluokittelussa tulee ottaa huomioon roolihenkilön asema näytelmän kokonaisuudessa. Osaluokittelun suorittavat näytelmän ohjaaja ja taiteellinen johto.

2 §

Sopimus on voimassa __ / __ 201__ – __ / __ 201__

3 §

Näytelmän arvioidun valmistautumisaikataulun puitteissa sijoitetaan näytelmän harjoitukset ajalle __ / __ 201__ – __ / __ 201__

Ensi-ilta __ / __ 201__

4 §

Palkkioksi näyttelijä saa ________ euroa/näytäntö/pääharjoitus.

Palkkion määräytymisperusteena on mm. näyttelijän työkokemus, koulutus ja ammatinhallinta.

Harjoituksesta maksetaan 50 prosenttia näytäntöpalkkiosta.

Näytäntöpalkkio taataan vähintään 15 esityskerralta.

Jos työlistalla ollut näytäntö teatterista johtuvasta syystä peruutetaan vähemmän kuin 10 vuorokautta ennen näytäntöä, näyttelijälle maksetaan 75 prosenttia näytäntöpalkkiosta.

Jos työlistalla ollut harjoitus teatterista johtuvasta syystä peruutetaan vähemmän kuin 10 vuorokautta ennen harjoitusta, näyttelijälle maksetaan 75 prosenttia harjoituspalkkiosta.

5 §

Sunnuntaityökorvauksena maksetaan tehtävän edellyttämä palkkio kaksinkertaisena.

6 §

Vuosilomakorvaus määräytyy vuosilomalain 16 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että lomakorvaus on 12 prosenttia vuosilomalain 16 §:ssä tarkoitetusta palkasta. Lomakorvaus maksetaan viimeisen palkkionmaksun yhteydessä. Jos työsuhde jatkuu seuraavalle näytäntökaudelle maksetaan lomakorvaus (edellisen) näytäntövuoden päättyessä.

7 §

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa kunkin kuukauden viidentenätoista/viimeisenä päivänä.

8 §

Edellä 3 §:ssä määriteltyä harjoitusajanjaksoa on pyrittävä noudattamaan, ellei ole erityisiä syitä sen muuttamiseen. Harjoitusaikataulu annetaan tiedoksi kuten vakituisille näyttelijöille.

9 §

Sopimusta uusittaessa siihen tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alustava näytäntösuunnitelma kulloinkin näytäntökauden alussa koko näytäntökaudeksi.

10 §

Teatteri korvaa vierailijan matkakulut kaikilta vierailupäiviltä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen 16 mukaisesti.

Matkustamisesta on sovittu: _________________________________

Majoituksesta on sovittu: _________________________________

11 §

Teatteri antaa vierailusopimuksen päättyessä näyttelijälle työtodistuksen.

12 §

Näyttelijä, joka syyllistyy rikkomukseen, joka voi johtaa erottamiseen tai sopijapuoli, joka ilman toisen sopijapuolen suostumusta päättää työsuhteen, on velvollinen maksamaan toiselle sopijapuolelle 15 näytännön palkkiota vastaavan summan.

13 §

Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan soveltuvin osin kunnallista näyttelijöiden työehtosopimusta.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

	päivänä		kuuta	201

teatteri		näyttelijä

Liite 1 a Vierailusopimuksen vähimmäispalkkiot

Palkkiot

	1.8.2020	1.4.2021
A-rooli	191,18	194,62
B-rooli	159,85	162,73

Liite 2 Poistettu

Liite 2, Vieraileva näyttelijä on poistettu näyttelijöiden työehtosopimuksesta 2017.

Liite 3 Näyttelijän kiertuesopimus ja matkaohjesääntö

1 § Yleistä

Tämä liite koskee matkoja ja teatterin ulkopuolella tapahtuvia näytäntöjä kotimaassa. Muista vierailuista sovitaan kussakin tapauksessa näyttelijäyhdistyksen kanssa.
Näyttelijälle ilmoitetaan työsopimusta solmittaessa teatterissa vallitseva kiertuekäytäntö.
Kulkeminen ja kuljetus työnantajan määräämästä lähtöpaikasta tehtävän varsinaiseen suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen luetaan työaikaan.
Jos virkamatkaksi luettavasta matkasta suoritetaan matkakustannusten korvaus ja mahdollinen päiväraha, luetaan matkaan käytetystä ajasta työajaksi ainoastaan se aika, joka on kulunut työtehtäväksi luettavien tehtävien suorittamiseen. Sen johdosta, että näyttelijä on käyttänyt työaikaansa virkamatkaksi luettavan matkan suorittamiseen, älköön hänen työaikaansa pidennettäkö.

2 § Matkakustannusten korvaukset

Sen lisäksi, mitä tässä liitteessä on sovittu, matkakustannusten korvaukset määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen mukaisesti.
Korvaukseen oikeuttava matka ei ole matka asunnosta toimi-, työ- tai kokoontumispaikkaan ja takaisin (työmatka).
Virkamatkaksi luettavaksi matkaksi katsotaan sellainen työnantajan asiassa tehty matka, joka ei kuulu näyttelijän tavanomaisiin tehtäviin ja joka perustuu työnantajan antamaan määräykseen.
Virantoimitusmatkaksi luettavaksi matkaksi katsotaan matka, joka liittyy näyttelijän tavanomaisiin tehtäviin ja suoritetaan teatterin toiminta-alueella tai sen ulkopuolella yhden matkavuorokauden aikana. Kuitenkin sellainen matka, joka kuuluu näyttelijän tavanomaisiin tehtäviin, katsotaan virkamatkaksi luettavaksi matkaksi, mikäli jo matkaa järjestettäessä tiedetään, että sen aikana joudutaan majoittumaan ja yöpymään.

3 § Erityisiä määräyksiä

Edellä 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista matkoista ilmoitetaan samalla tavalla kuin teatterin muustakin työstä lähtö- ja arvioituine paluuaikoineen.
Virantoimitusmatkaksi luettavilla matkoilla matkoihin kulunut sekä näytäntöjen välinen aika on työaikaa.
Lähtö matkalle voi tapahtua aikaisintaan kymmenen tuntia edellisen työpäivän tai kaksi tuntia edellisen työjakson päättymisen jälkeen, jollei paikallisesti toisin sovita.
Virka- ja virantoimitusmatkaksi luettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin matkan ja näyttelijän hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista.
Jos näyttelijän kiertue- ja matkaohjesäännössä tarkoitettu työ jatkuu klo 00.00 jälkeen, luetaan työaika edelliseen vuorokauteen kuuluvaksi.

Liite 4 Palkkausohjesääntö

1 §

Jos näyttelijä joutuu asettumaan toisen näyttelijän tilalle ja oppimaan hänen tehtävänsä kahdessa päivässä tai sitä lyhyemmällä valmistautumisajalla, hän saa vakinaisen palkkansa lisäksi 15 tunnin palkan jokaiselta alkavalta 30 riville kirjoitetulta A4-kokoiselta sivulta.

2 §

Jos näyttelijä saa tehtäväänsä varten valmistautumisaikaa enemmän kuin kaksi päivää, teatterilla on oikeus paikkauskorvauksen suuruutta laskiessaan ottaa vähennyksenä huomioon 45 riviä päivässä puolen päivän tarkkuudella niiltä päiviltä, jolloin näyttelijä ei tee muuta teatterin hänelle määräämää työtä. Jokaisesta tämän jälkeen annettavasta harjoituskerrasta teatterilla on oikeus vähentää korvattavasta rivimäärästä 22.

3 §

Korvattavien rivien laskemisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

Puherivi on 60 kirjainpaikan, laulurivi kolmen lauletun tahdin ja runorivi yhden säkeen pituinen
Puherepliikin 10 kirjainpaikan loppuriviä ei oteta huomioon
Parenteeseja ei oteta huomioon
Isku lasketaan yhdeksi riviksi.

4 §

Jos tehtävän merkitys on suurempi kuin riviluku edellyttää, on palkkiosta sovittava etukäteen kussakin tapauksessa erikseen.

5 §

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi teatteri ja näyttelijä voivat paikkauskorvauksesta sopiessaan ottaa huomioon myös tehtävän vaativuuden, tuttuuden ja syventymisajan.

6 §

Mikäli erittäin pakottavista syistä joudutaan tilanteeseen, jossa näyttelijä joutuu asettumaan toisen näyttelijän tilalle niin poikkeuksellisen nopeasti ja niin harvoina esiintymiskertoina, että hän esiintyy roolivihko kädessään, maksetaan hänelle 50 % täysimääräisestä paikkauskorvauksesta. Osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan välttämään tällaisia tilanteita.

7 §

Kiistanalaisissa kysymyksissä arvion suorittavat teatterin taiteellinen johto ja luottamusmies.

8 §

Paikkaustapauksissa näyttelijälle suoritetaan korvauksena vähintään 15 tunnin palkka ja enintään korkein teatterissa näyttelijälle maksettu henkilökohtainen palkka.

9 §

Paikkaustapaukseksi ei katsota tehtävää, jonka näyttelijä saa

työryhmän sisällä vaihdossa toisen näyttelijän kanssa harjoitusajalla, kun kohtuullinen määrä harjoituskertoja on vielä jäljellä
palatessaan sairauslomalta, äitiys-, opinto- tai muulta vastaavalta vapaalta tai lomalta entiseen rooliinsa, jolloin häneen sovelletaan tämän työehtosopimuksen 5 §:n 8 kohdan määräyksiä.

10 §

Vierailevan näyttelijän käyttäminen paikkaustehtävissä

Tätä sopimusta sovelletaan myös vierailevaan näyttelijään, jonka vähin palkkio paikkaustapauksessa on kaksi ylimääräistä näytäntöpalkkiota. Teatterilla on oikeus vähentää paikkauskorvauksen sivumäärästä annettua valmistautumisaikaa vastaava oppimisvelvollisuus, joka on 45 riviä vuorokaudessa, jolloin annetuista harjoituksista ei suoriteta lisävähennyksiä.
Vierailut, joissa näyttelijä asettuu toisen näyttelijän tilalle hänelle entuudestaan tuttuun tehtävään eikä näin ollen joudu oppimaan tehtäväänsä poikkeuksellisen nopeasti, jäävät nämä sopimuksen ulkopuolelle ja palkkiosta tulee sopia kussakin tapauksessa erikseen.

Liite 5 Vapaalippusopimus

1 §

Teatterin päätoimisella näyttelijällä on oikeus saada näytäntökuukausittain vähintään neljä vapaalippua. Vapaaliput kelpaavat teatterin kaikkiin näytäntöihin, paitsi ensi-iltoihin. Vapaalippu ei oikeuta varaamaan paikkaa ennakolta. Tarkemmasta käytännöstä sovitaan teatterikohtaisesti.

2 §

Vapaalipuista peritään teatterikohtaisesti määritelty perusmaksu. Näin kertyneistä vapaalipputuloista vähintään puolet luovutetaan teatterin opintorahastolle.

3 §

Opintorahaston hallinnossa on teatterin henkilökunnalla ja kunnan ao. viranomaisella tasaveroinen edustus. Rahasto tekee ehdotuksen vapaalippujen hinnasta (perusmaksusta) ja jakaa kertyneistä varoista koulutusapurahoja teatterin henkilökunnalle.

4 §

Perusmaksua korkeampaa vapaalippuhintaa perittäessä ei teatteri ole velvollinen maksamaan korotuksen osalta rahastolle lisäosuutta.

5 §

Näyttelijän perheen jäsenet pääsevät teatterin näytäntöihin asianomaisessa teatterissa sovitun käytännön mukaisesti.

6 §

Tällä sopimuksella ei huononneta teattereiden olemassa olevia vapaalippu- ja opintorahastokäytäntöjä.

Liite 6 Näyttelijän koulutussopimus

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee kunnallisia ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausipalkkaisia näyttelijöitä.

2 § Jatkuvan koulutustoiminnan periaate

Teatterityön luonne ja siihen liittyvät erikoisvaatimukset edellyttävät jatkuvaa koulutustoimintaa. Tällaiseen koulutukseen tulisi suhtautua myönteisesti.

3 § Ilmaisutekninen ja muu perus-, jatko- ja täydennyskoulutus

Teatteri myöntää näyttelijälle, joka on saanut valtion taiteilija-apurahan vähintään puoleksi vuodeksi, anomuksesta palkatonta työvapaata koulutusta varten vähintään kaksi (2) kuukautta sopivaksi katsomanaan ajankohtana edellyttäen, että näyttelijä on jättänyt anomuksensa työnantajalle kahdeksan (8) kuukautta ennen koulutuksen tai kurssin alkamista. Kahden kuukauden työvapaa ei vähennä näyttelijän vuosilomaa eikä muita työsuhde-etuuksia.
Työnantaja voi lähettää näyttelijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, jolloin työnantaja korvaa näyttelijälle tästä aiheutuneet suoranaiset kustannukset hänen kuukausipalkkaansa vähentämättä. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suoritetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti.
Teatterikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja sopijaosapuolten yhdessä järjestämät tai hyväksymät ammattikurssit katsotaan ammatilliseksi koulutukseksi. Niihin hyväksytylle näyttelijälle teatteri myöntää riittävän ajoissa jätetyn anomuksen perusteella joko kokonaan tai osittain palkallista työvapaata kalenterivuodessa vähintään

yhdelle näyttelijälle, mikäli teatterin näyttelijämäärä on 20 tai sitä pienempi,
kahdelle näyttelijälle, mikäli teatterin näyttelijämäärä on 21 tai sitä suurempi.

Soveltamisohje

Osittainen palkallinen työvapaa tulee kysymykseen, kun näyttelijä on koulutustaan varten saanut taloudellista tukea teatterilta tai muulta yhteisöltä.

Tässä pykälässä mainittu koulutus katsotaan opintovapaalain mukaiseksi koulutukseksi.

4 § Ammattiyhdistyspoliittinen ja vastaava koulutus

Yhteistyön parantamiseksi ja työrauhan ylläpitämiseksi sopijapuolet suosittavat osapuolten yhteistä työsuhdeasioihin ja työturvallisuuteen liittyvää koulutustoimintaa.
Luottamusmiehen, varaluottamusmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun, joka voi olla sama henkilö, osallistuessa sopijapuolten yhdessä järjestämiin tai hyväksymiin koulutustilaisuuksiin työnantaja korvaa näyttelijän kuukausipalkkaa vähentämättä kurssista aiheutuneet suoranaiset kustannukset, kuitenkin enintään viideltä työpäivältä näytäntövuodessa. Matkakustannusten korvaus ja päiväraha suoritetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvaamista koskevien määräysten mukaisesti.
Tässä pykälässä mainittu koulutus katsotaan opintovapaalain mukaiseksi koulutukseksi. Ammattiyhdistyskoulutusajasta jätetään kuitenkin enintään 30 kalenteripäivää saman kalenterivuoden aikana lukematta opintovapaa-ajaksi mikäli teatteri on maksanut näyttelijälle palkkaa tältä ajalta.

Liite 7 Luottamusmiessopimus

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee kunnallisia ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausipalkkaisia näyttelijöitä.

2 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan edistää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Suomen Näyttelijäliiton välillä solmitun näyttelijöiden kunnallisen työehtosopimuksen noudattamista, työnantajan ja näyttelijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan säilyttämistä.

3 § Luottamusmies ja varaluottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan näyttelijää, jonka teatterin näyttelijäyhdistys on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen teatterin palveluksessa sekä perehtynyt kunnalliseen näyttelijöiden työehtosopimukseen sekä asianomaisen teatterin olosuhteisiin.
Tarvittaessa varaluottamusmies voi hoitaa luottamusmiehen asemasta luottamusmiehen tehtäviä. Työnjaosta luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen kesken ilmoitetaan työnantajalle.
Mitä tässä sopimuksessa on sanottu luottamusmiehestä koskee myös varaluottamusmiestä aikana, jolloin hän työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiehen tehtäviä.

4 § Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valitseminen

Teatterin näyttelijäyhdistys valitsee luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen. Vaali voidaan suorittaa myös työaikana työpaikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse teatterin toimintaa.
Valitusta luottamusmiehestä ja varaluottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on

edustaa kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa sitä näyttelijäyhdistystä, joka on hänet valinnut,
välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia työnantajan ja näyttelijöiden välillä.

6 § Tietojen ja selvitysten saanti

Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen ehdoista, tulee luottamusmiehen saada kaikki kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa edustamiensa näyttelijöiden kirjalliset työsopimukset.

7 § Neuvottelujärjestys

Kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen ehtoja koskevat erimielisyydet selvitetään kunnallisen näyttelijöiden työehtosopimuksen VII luvun mukaista neuvottelumenettelyä noudattaen.

8 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on velvollinen noudattamaan kunnallista näyttelijöiden työehtosopimusta, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita.
Näyttelijän tehtäviä lukuun ottamatta luottamusmiehenä toimivalle näyttelijälle ei ilman hänen suostumustaan saa määrätä lisätehtäviä. Häntä ei myöskään saa siirtää toiseen tehtävään, jonka palkka on aikaisemmasta tehtävästä maksettavaa palkkaa alempi.
Työnantaja voi myöntää perustellusta syystä luottamusmiehelle luottamusmiestehtävien hoitamista varten tilapäistä vapaata.
Jos luottamusmies työnantajan määräyksestä joutuu hoitamaan luottamusmiestehtäviä työajan ulkopuolella, luetaan tehtävän suorittamiseen kulunut aika työajaksi.

Soveltamisohje

Jos luottamusmies joutuu työtehtävistä johtuvista syistä tekemään luottamusmiestehtäviä 20 §:n työajan ulkopuolella, voidaan soveltaa KVTES:n VII luvun 8 §:n 3 momenttia.

9 § Luottamusmiehen toimitilat

Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään sopiva tila, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtävien hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä. Lisäksi luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajalla yleisesti käytössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä ohjelmia sekä sähköpostia.

Soveltamisohje

Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta järjestää tässä pykälässä tarkoitetut käyttöoikeudet on otettava huomioon teatterin koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus, ajankäytön määrä ja laitteiston tarve.

10 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

11 § Vierailevien näyttelijöiden luottamusmies

Tässä sopimuksessa tarkoitettu luottamusmies edustaa myös vierailevaa näyttelijää, joka on valtuuttanut luottamusmiehen tähän tehtävään.

12 § Luottamusmieskorvaus

Luottamusmiehelle korvataan luottamusmiestyöstä erillinen rahakorvaus kuukaudessa. Tämä korvaus on 64 euroa 1.8.2020 lukien ja 65 euroa 1.4.2021 lukien.

Luottamusmieskorvaus voidaan paikallisen sopimuksen nojalla maksaa varaluottamusmiehelle, jos luottamusmiehen tehtäviä on jaettu luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen kesken tämän sopimuksen 3 § 3 kohdan mukaan.

Liite 8 Suositus näyttelijöiden edustuksesta teatterin hallinnossa ja neuvottelukunnassa

1 § Soveltamisala

Tämä suositussopimus koskee kunnallisia ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia kuukausipalkkaisia näyttelijöitä.

I Näyttelijöiden edustus teatterin hallinnossa

2 § Edustus päättävässä viranomaisessa

Teatterin hallinnosta päättävässä viranomaisessa on kaksi näyttelijäyhdistyksen edustajaa.

3 § Edustus jaostossa ja työvaliokunnassa

Kussakin 2 §:ssä mainitun viranomaisen jaostossa tai työvaliokunnassa on näyttelijäyhdistyksen edustaja.

4 § Puhevalta eräissä asioissa

Näyttelijän ottamista ja erottamista koskevissa asioissa näyttelijäyhdistyksen edustajat saavat 2 ja 3 §:ssä tarkoitetuissa viranomaisissa ottaa osaa sekä yleis- että yksityiskohtaiseen keskusteluun paitsi henkilökunnan palkoista päätettäessä.

5 § Näyttelijäyhdistyksen lausunto

Teatterin johtajia, ohjaajia ja dramaturgeja otettaessa 2 §:ssä mainittu viranomainen pyytää ennen päätöksen tekemistä näyttelijäyhdistyksen lausunnon.

6 § Vaitiolovelvollisuus

Asioita, joita on käsitelty 2 ja 3 §:ssä mainituissa viranomaisissa, ei saa viranomaisen luvatta saattaa muiden tietoon.

7 § Kokousten ajankohta

Edellä 2 ja 3 §:ssä mainittujen viranomaisten kokoukset pidetään aikana, jona näyttelijäyhdistyksen edustajat voivat niihin teatterityön estämättä osallistua.

II Neuvottelukunta

8 § Tehtävät

Teatterissa toimii neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää teatterin luovaa työtä sekä osallistua työn suunnitteluun.

9 § Kokoonpano

Neuvottelukunnassa on teatteriin työsuhteessa olevan johdon, näyttelijäkunnan sekä mahdollisesti muiden teatterin työntekijäryhmien keskuudestaan valitsemia edustajia. Neuvottelukuntaan voi kuulua myös 2 §:ssä mainitun viranomaisen edustaja, mikäli neuvottelukunta yksimielisesti niin päättää.

Neuvottelukunta valitaan vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukunta valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuorovuosin teatterin johdon ja henkilökunnan edustajista sekä ottaa sihteerin, jonka tulee olla työsuhteessa teatteriin.

Neuvottelukunta valitsee tarvittaessa taiteellisen jaoston sekä mahdollisesti muita jaostoja.

10 § Kokoontuminen

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta vähintään neljä kertaa vuodessa ja muulloinkin, jos vähintään puolet neuvottelukunnan jäsenistä niin vaatii.

11 § Järjestelyryhmä

Teatterissa toimii teatterin johdon edustajan puheenjohdolla ns. järjestelyryhmä, joka käsittelee teatterin tuotantoon liittyviä käytännön asioita.

12 § Yhteinen kokous

Edellä 2 §:ssä mainittu viranomainen ja teatterin koko henkilökunta kokoontuvat kerran näytäntökauden aikana teatterin työajalla keskustelemaan yhdessä teatterin toimintaan liittyvistä asioista.

13 § Suositussopimuksen voimassaolo

Tämä suositussopimus on voimassa niin kuin kunnallinen näyttelijöiden työehtosopimus.

Liite 9 Sopimus menettelytavoista näyttelijän määräaikaisen työsopimuksen työsuhdeturvaksi

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee kunnallisia ammattiteattereita ja niiden palveluksessa olevia 30.9.2007 voimassa olleen työehtosopimuksen
3 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja kuukausipalkkaisia näyttelijöitä.

2 § Työsopimuksen määräaikaisuus

Tällä sopimuksella ei muuteta näyttelijän määräaikaisen työsopimuksen luonnetta eikä irtisanomismenettelyä.

3 § Sopimuksen uusimatta jättäminen

Näyttelijän määräaikainen työsopimus voidaan jättää uusimatta vain työsopimuslain 7 luvun 1–3 §:ssä mainituin perustein tai jos syynä on näyttelijän ilmeinen ammattitaidon puute.

4 § Selvittely riitatapauksessa

Mikäli näyttelijän määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättämisen perusteista ja oikeutuksesta syntyy erimielisyyttä, antavat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Näyttelijäliitto ry pyynnöstä yhteisen lausunnon.
Mikäli lausunnon antamisen jälkeenkin on erimielisyyttä uusimatta jättämisen perusteista ja oikeutuksesta, voidaan asia saattaa yleisen alioikeuden tutkittavaksi.

5 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa niin kuin kunnallinen näyttelijöiden työehtosopimus.

Liite 10 Soveltamisohje

Näyttelijän vapaapäivien laskeminen työsuhteen/työnteon kestäessä osan näytäntövuotta

Vapaapäivien lukumäärä näyttelijän työn keskeydyttyä kesken näytäntövuoden työsuhteen alkamisen tai päättymisen johdosta lasketaan siten, että näyttelijän työsuhteeseen sisältyvät kalenteripäivät alkavana tai päättyvänä näytäntövuotena jaetaan kalenterivuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu osamäärä kerrotaan näytäntövuoden vapaapäivien ja vuosilomapäivien lukumäärällä (111 + vuosilomapäivät). Vapaapäivien lukumäärästä vähennetään näyttelijän ansaitsemat vuosilomapäivät.

Esimerkki 1, kun näyttelijän vuosilomapäiviä vuodessa on 30

Näyttelijän työsuhde päättyy 31.12.

153 : 365 x 141 = 59,10 = 59

Näyttelijä siis ansaitsee 1.8.–31.12.
59 vapaapäivää, johon sisältyvät myös vuosilomapäivät.

Esimerkki 2, kun näyttelijän vuosilomapäiviä vuodessa on 30

Näyttelijän työsuhde alkaa 1.2.

181 : 365 x 141 = 69,92 = 70

Näyttelijä siis ansaitsee 1.2.–31.7. 70 vapaapäivää, johon sisältyvät myös vuosilomapäivät.

Työnteon keskeydyttyä kesken näytäntövuoden sairaus-, äitiys-, isyys-, vanhempainloman, hoito- tai opintovapaan tai muun työloman vuoksi, ei suoriteta erityisiä laskelmia vapaapäivien suhteen, vaan ne kuluvat ko. lomien aikana.

Esimerkki 3

Näyttelijä hoitovapaalla 1.8.–31.1.

Näyttelijälle maksetaan vapaapäivien ja vuosiloman ajalta palkka vähentämättömänä.

Sairastuminen vapaan aikana

Jos näyttelijä sairastuu vapaan (ei vuosiloman) aikana, sairauspäivien ajalle sattuvia vapaapäiviä ei siirretä eikä korvata.

Vuosiloman siirrossa noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.

Sopimukseen liittyvät lait

Painetussa sopimuskirjassa olevat lait löytyvät Finlexin verkkosivuilta

Vuosilomalaki

18.3.2005/162

http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162

Työaikalaki

5.7.2019/872

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872