På svenska

LS 2022–2025, voimassa 1.6.2023 lukien

Lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piirissä on noin 17 700 lääkäriä. Heistä 10 400 työskentelee sairaaloissa ja 4 200 terveysasemilla.

Hammaslääkäreinä työskentelee 2 600 ja eläinlääkäreinä 500 lääkäriä.

Tämä Lääkärisopimuksen versio on julkaistu vain verkossa. Sopimukseen on päivitetty 1.6.2023 lukien voimassa olevat lääkärien ja hammaslääkärien uraporrasjärjestelmään liittyvät muutokset.

Lisäksi sopimuksen liitteisiin 1–4 sekä lukuihin on päivitetty 1.2.2024 voimaan tulleet muutokset. Nämä muutokset on lihavoitu tekstissä ja niiden yhteyteen on laitettu merkintä voimassa 1.2.2024 lukien.

Sopimuksen tästä versiosta on poistettu eläinlääkäreitä koskeva liite 5. Eläinlääkäreihin sovelletaan Lääkärisopimuksen versiota, joka on ollut voimassa 1.5.2022 lukien.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7465-50-9

Lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Palkankorotukset vuonna 2022

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2022 lukien

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,58 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,58 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteissä 3–4

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022

Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia, jolloin palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

Soveltamisohje

Mikäli erä jaetaan yleiskorotuksena yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

3 § Palkankorotukset vuonna 2023

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2023 lukien

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,92 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteissä 3–4

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,48 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 liitteissä 1–4

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Perälauta vuoden 2023 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2023 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2023 mennessä tiedossa olevien sopimusvuoden 2023 kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),
Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)
Auto- ja kuljetusala: Kuorma-autoalan työehtosopimus (Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2023 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 28.2.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

4 § Sopimuskorotukset vuonna 2024

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2024 lukien

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,92 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteissä 3–4

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 liitteissä 1–4

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Perälauta vuoden 2024 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2024 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2024 mennessä tiedossa olevien sopimusvuoden 2024 kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),
Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)
Auto- ja kuljetusala: Kuorma-autoalan työehtosopimus (Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2024 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 29.2.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2024 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

5 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt

1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen

Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden.

Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen

Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.

3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys siitä, miten järjestelyerät on jaettu.

6 § Liitteen 5 palkantarkistukset

Yleiskorotus 1.6.2022

Hinnoittelemattomien viranhaltijoiden sekä hinnoittelutunnukseen L5EL3000 kuuluvien viranhaltijoiden osalta tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia.

Keskitetty erä 1.10.2022

Myös liite 5 on keskitetyn erän piirissä. Muilta osin ks. 2 § 2 momentti.

Yleiskorotus 1.1.2023

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2023 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,5 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2023

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

Soveltamisohje

Järjestelyerien jakamisesta muutoin ks. 4 §.

Keskitetty erä 1.1.2023

Liitteessä 5 toteutetaan päivystysuudistus, jonka seurauksena korotetaan päivystyksestä maksettavia peruskorvauksia liitteestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vuosi 2024

Yleiskorotus 1.6.2024

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

Soveltamisohje

Järjestelyerien jakamisesta muutoin ks. 4 §.

Eläinlääkärien päivystyskorvaukset 1.6.2024

Päivystyskorvauksia korotetaan 1,5 prosentilla.

7 § Terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää koskeva päivitys

Terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmän muutokset astuvat voimaan 1.1.2023. Hinnoittelukohdassa L2TH5200 olevien terveyskeskushammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan samana ajankohtana 41,41 eurolla. Muutos on kustannusneutraali. Liitteen 2 toimenpide- ja käyntipalkkiot eivät korotu.

8 § Euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen

Euromääräisiä palkkioita on korotettu seuraavasti:

Liite 1

1.6.2022 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla.
1.6.2023 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.
1.6.2024 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Liite 3

1.6.2022 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla.
1.6.2023 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 1,48 prosentilla.
1.6.2024 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Liite 4

1.6.2022 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla.
1.6.2023 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 0,5 prosentilla.
1.6.2024 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan vastaavansuuruisella korotuksella.

Kaikki edellä mainitut korotukset:

Mikäli 1.10.2022 tuleva erä jaetaan yleiskorotuksena korottuvat euromääräiset palkkiot vastaavasti. Asiasta tiedotetaan myöhemmin. Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

Eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan 1.6.2022 2,51 prosentilla 1.6.2023 1,9 prosentilla ja 1.6.2024 1,9 prosentilla. Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

Korotukset toteutuvat 8 §:n mukaisesti ellei 15 §:n mukaisen palkkausjärjestelmätyöryhmätyön tuloksena muuta sovita. Tieto tästä annetaan ennen 1.6.2024 tulevia korotuksia.

9 § Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden hinnoittelupäivitys

Liitteiden 3–4 sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden hinnoittelutunnuksia on päivitetty 1.6.2022 alkaen. Lisäksi 1.6.2023 alarajoja korotetaan liitteistä 3–4 ilmenevällä tavalla.

10 § Palkkahinnoittelujen tarkistaminen, amanuenssien peruspalkka

Palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja on korotettu liitteistä 1–5 ilmenevällä tavalla.

Amanuenssien peruspalkka ks. palkkausluvun 2 §.

Mikäli 1.10.2022 tuleva erä jaetaan yleiskorotuksena korottuvat peruspalkat vastaavasti. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.

Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

11 § Perhevapaauudistus

Kunta-alalle on sovittu perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen, jotka koskevat myös Lääkärisopimuksen piirissä olevia. Asiasta tarkemmin KVTES:n 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä ja sen liitteessä.

12 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

13 § Hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa koskeva kannanotto

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat laatineet tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä olevan kannanoton hoidon jatkuvuudesta ja työhön liittyvistä osatekijöistä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on covid-19 epidemian jälkeen entistä tärkeämpää.

14 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

15 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat palkkausjärjestelmäuudistuksesta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä. Uudistus voi sisältää simulointeja ja kokeiluja. Palkkausmääräykset muodostavat kokonaisuuden lääkärisopimuksessa.

Asiasta lisää allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1.

Ks. myös virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027.

Suomen Lääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskuslääkärien uusien suoritepalkkausmääräysten käyttöönottoa ja vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmään tässä sopimuksessa tehtyjen muutosten vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Lääkärisopimuksen työaikajärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena ja pyritään neuvottelemaan määräykset niin, että lääkärisopimus tunnistaisi erilaiset työnteon tavat (esim. vastaanottotyö, työ jossa, ympärivuorokautista päivystystä, työ, jossa arkipäivystystä ym.). Osana työryhmän työtä kootaan työaikamääräykset kokonaisuudessaan osaksi lääkärisopimusta.

Ns. sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja selvitetään ja ajantasaistetaan.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä ottaen huomioon mahdolliset muutokset lainsäädännössä.

Palkkausjärjestelmän mahdollisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvottelevat myös muutoksista virkaeläinlääkäreiden työaikamääräyksiin.

16 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa lääkärien virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 4 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 30.4.2025 saakka.

Helsingissä 8. kesäkuuta 2022

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen lääkärisopimuksessa

Liite 2. Osapuolten kannanotto: Hoidon jatkuvuus Covid-19 epidemian jälkeen entistä tärkeämpää

Liite 1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen lääkärisopimuksessa

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmästä on jo pitkään neuvoteltu valtakunnallisesti. Palkkausjärjestelmää on tarkoitus uudistaa kokonaisuutena palvelemaan paremmin tulevaisuuden terveydenhuoltoa hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä sekä palkitsemaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä nykyistä oikeudenmukaisemmin. Neuvotteluissa huomioidaan myös se, että hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on sama työnantaja 1.1.2023 alkaen.

Tästä syystä sopijaosapuolet toteavat, että paikallistasolla ei ole syytä luoda uutta palkkausjärjestelmää ennen kuin Lääkärisopimuksen ratkaisu on tiedossa.

Paikallisiin sopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät ja niiden siirtyminen/huomioiminen hyvinvointialueille ohjeistetaan neuvotteluosapuolten taholta myöhemmin. Se ajankohta, milloin uuteen järjestelmään hyvinvointialueella siirrytään, on kuitenkin riippuvainen myös valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen antamasta siirtymäajasta.

Kohti osaamiseen ja vastuuseen perustuvaa palkkamallia

KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto pilotoivat uudentyyppisen palkkausjärjestelmän tiettyjä osia vuonna 2017. Määräyksiä pilotoitiin kolmessa kuntayhtymässä eri puolilla Suomea.

Pilotista saatuja kokemuksia hyödynnettiin jatkoneuvotteluissa ja 1.4.2021 tehtiin osaratkaisu perustamalla uusi hinnoittelukohta liitteisiin 1–4 (vaativat erikoislääkärin/-hammaslääkärin tehtävät).

Neuvotteluosapuolet ovat jatkaneet neuvotteluita jatkuvan neuvottelun periaattein. Osapuolet tavoittelevat järjestelmäuudistusta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä.

Myös Lääkärisopimuksessa on kohta kaksikymmentä vuotta ollut käytössä tehtävän vaativuuden arviointi. Järjestelmä on osoittautunut vaikeaksi sovellettavaksi asiantuntijatyössä, jossa tehtävän sisältöön vaikuttaa myös mm. henkilön oma osaaminen.

Erityisesti Lääkärisopimuksen alalla, missä tehtävänkuvat rajautuvat vahvasti koulutuksen, työssä kertyneen osaamisen ja roolin (esim. johtotehtävät) perusteella, paikallinen vaativuuden arviointijärjestelmä on koettu osin turhaksi ja raskaana ylläpitää. Mm. näistä syistä, neuvotteluosapuolet tähtäävät valtakunnallisesti yksinkertaisempaan malliin, jossa tehtävästä maksettava palkka muuttuisi portaittain tehtäväsisällön, osaamisen ja urakehityksen myötä.

Uudistuksen tavoitteena on tukea hoidon laadun ja tuloksellisuuden kehittämistä ja palkita lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oikeudenmukaisesti ja uran eri kohdissa oikea-aikaisesti.

Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä huomioisi sekä osaamisen ja vastuun kehittymisen että henkilökohtaisen suoriutumisen, mutta myös erilaiset työurat entistä paremmin (esim. opetustehtävissä toimivat, tutkijat, johtajat). Tarkoituksena on luopua paikallisesti suoritettavasta tehtävien vaativuuden arvioinnista ja rakentaa valtakunnallisesti yhtenäinen malli, joka huomioisi toimivan palkkausjärjestelmän edellyttämät elementit.

Palkkausjärjestelmää kehitettäessä arvioidaan kaikkien nykyisen palkkausjärjestelmän mukaisten palkanosien toimivuutta. Lääkärisopimuksessa sovitut euromäärät olisivat ko. tehtävästä vähintään maksettavia palkkoja. Hyvinvointialueen palkkataso määritellään paikallisesti. Palkkojen harmonisaatioon pyritään löytämään myös valtakunnallisia askelmerkkejä. Neuvotteluissa ratkaistaan myös kokonaispalkkaisten asema.

Muita palkitsemisen elementtejä tarvitaan myös jatkossa (mm. rekrytointilisä, kertapalkkiot ym.).

Suoritepalkkausjärjestelmät

Palkkausjärjestelmän uusin muutos Lääkärisopimukseen 2022–2025 koskee terveyskeskuslääkärien suoritepalkkausjärjestelmää. Myös terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää on uudistettu.

Asiaa on selostettu yleiskirjeessä 9/2022.

Liite 2 KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto: Hoidon jatkuvuuden turvaaminen hyvinvointialueilla välttämätöntä

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Tulevina vuosina terveyskeskusten toimintaan kohdistuu myös monia muita muutoksia. On tärkeää, että myös muutostilanteissa henkilöstön jaksamisesta huolehditaan. Henkilöstön tulee voida tehdä hyvää työtä kestävissä olosuhteissa.

Covid-19-epidemia on johtanut terveydenhuollossa henkilöstöä kuormittavaan hoitovelkaan ja henkilökunnan jaksamisen ongelmiin (Lähde: Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen 2021).

Työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että terveyskeskustyössä hoidon jatkuvuus ja pitkät potilassuhteet parantavat työn tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta sekä yksittäisen lääkärin ja hammaslääkärin työn mielekkyyttä. Työmarkkinaosapuolet kehottavat paikallisia toimijoita vahvistamaan terveyskeskustyön myönteisiä voimavaroja.

Resurssit, johtaminen ja työnjako avainasemassa

Jotta terveyskeskustyö olisi tuloksellista ja tukisi työssäjaksamista, on tarpeen hallita työn kuormitustekijöitä ja varmistaa ainakin seuraavat asiat:

Työnantajalla on oltava mahdollisuus ja riittävät resurssit ohjata ja johtaa toimintaa. Lähiesihenkilön rooli on arjen työn sujuvuuden kannalta keskeinen.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen vaatii lisäresursointia, eikä se saisi johtaa henkilöstön kuormituksen kasvuun.
Säännöllisen työajan tulisi riittää työtehtävien suorittamiseen, siten että lääkärit ja hammaslääkärit voivat hoitaa potilaitaan hoitosuositusten mukaisesti.
Hammaslääkärin työssä keskeistä on myös hoitojen valmistuminen kohtuullisessa ajassa.
Työ on organisoitava siten, että pitkät potilas-lääkärisuhteet varmistetaan. Tästä hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät.
Ammattiryhmien välisellä tarkoituksenmukaisella työnjaolla voidaan vaikuttaa hyvinkin nopeasti lääkärien/hammaslääkärien työssäjaksamiseen. Lääkärien ja hammaslääkärien tehtäviin kuuluu sairauden diagnostiikka ja hoidosta päättäminen, eikä tätä voida siirtää muille ammattiryhmille.
Työnjakoa tuleekin kehittää niin, että lääkärit ja hammaslääkärit hoitavat koulutuksensa ja osaamisensa mukaisia tehtäviä ja mahdollisimman vähän muita tehtäviä.
Turhia rajoja eri ammattiryhmien välisessä työnjaossa tulee karsia sekä normatiivisesti että työnantajien toimesta käytännön työsuunnittelussa.
Palvelun järjestäjällä on oltava mahdollisuus kohdentaa palveluja hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.
Terveydenhuollon palveluntuottajat ovat viime vuosina kehittäneet erilaisia matalan kynnyksen palveluja ja tapoja vastata potilaiden hoitotarpeisiin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa.
Terveyskeskustyötä tulee kehittää niin, että potilas voi terveystarpeestaan riippuen mennä suoraan oikean terveydenhuollon ammattihenkilön – sairaanhoitajan, suuhygienistin, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, psykologin, hammaslääkärin tai lääkärin – vastaanotolle.
Digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa on jatkettava hoidon tarpeen arvioinneissa ja laajennettava sitä muihin mahdollisiin perusterveydenhuollon toimintoihin.
Riittävät täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet sekä kouluttaja- ja tutorlääkärien/-hammaslääkärien tuki tulee turvata.
Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla toimivat ja tarkoituksenmukaiset työtilat ja työvälineet.
Tietojärjestelmien toimivuuden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja niissä esiintyvien ongelmien poistuminen vapauttaisi paljon lääkärien ja hammaslääkärien aikaa potilastyöhön. Myös moninkertaisesta kirjaamisesta ja tarpeettomasta tilastoinnista on lääkärin ja hammaslääkärin työssä päästävä eroon.
Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen tulee mahdollistaa niin ammattitaidon ylläpitämisen kuin uuden oppimisen ja työuralla edistymisen sekä palkkauksen kehittymisen mahdollistamiseksi.
Psykososiaalisen kuormituksen hallinnalla, henkisen hyvinvoinnin edistämisellä ja henkilökohtaisten edellytysten huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, hillitä työkyvyttömyyskustannuksia sekä tukea työelämässä jatkamista ja pidempiä työuria.

Tavoitteena julkisen perusterveydenhuollon vaikuttavuuden lisääminen

Terveyskeskustyön tulisi sisältää työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta edistäviä voimavaroja, joiden vahvistaminen sitouttaa lääkäri- ja hammaslääkärikuntaa pitkiin palvelussuhteisiin ja helpottaa uusien ammattilaisten rekrytointia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, oikeudenmukainen kohtelu työpaikalla ja työyhteisön hyvä ja innovatiivinen ilmapiiri ovat työssäjaksamista ja sitoutumista tukevia tekijöitä. Nämä mahdollistavat pitkät potilas-lääkärisuhteet, jotka lisäävät sekä työn merkityksellisyyden kokemusta että sen yhteiskunnallista arvostusta.

Työmarkkinaosapuolet kannustavat näiden työn positiivisten piirteiden vahvistamiseen ja edellä kuvattujen toimien toteuttamiseen. Uusien sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan integraation toteuttavien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen vuoden 2023 alusta luo tähän erinomaisen tilaisuuden. Näin voidaan varmistaa tarpeen mukaisen hoidon saatavuus kaikille suomalaisille.

I Yleinen osa

Soveltamisala

1 § Soveltamisala

Tätä virka- ja työehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan tehtäessä lääkärin ja hammaslääkärin ja/tai kun tehtävä edellyttää lääketieteen tai hammaslääketieteen osaamista. Ks. tarkemmin yleiskirjeen 9/2022 liitteenä 3 oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

Tässä virka -ja työehtosopimuksessa ja sen liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin yleisen osan soveltamisohjeliitteessä.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–4 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä HYVTES) viranhaltijoita/työntekijöitä koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

Sekä kunta-alan että hyvinvointialan palveluksessa oleviin eläinlääkäreihin sovelletaan LS 2022–2025 31.5.2023 voimassa olevia määräyksiä sekä kulloinkin voimassa olevan kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n viranhaltijoita/työntekijöitä koskevia määräyksiä siten kuin ko. Lääkärisopimuksessa on tarkemmin määritelty.

Soveltamisohje

Liitteen 5 piirissä olevat ovat Lääkärisopimuksessa 30.4.2025 saakka. ks. Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista.

2 mom. HYVTESin määräysten soveltaminen

HYVTESin ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovelletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää HYVTESin vastaavan yleisen määräyksen.

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite nro

Soveltamispiiri

Määräykset

Perusterveydenhuollon lääkärit

a) perusterveydenhuollossa ml. kuntouttavalla vuodeosastolla ja kotisairaanhoidossa
työskentelevät lääkärit (1.2.2024 alkaen)
b) sosiaalihuollossa ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelevät lääkärit (1.2.2024 alkaen)
c) työterveyshuollon lääkärit

Uraporrasjärjestelmä
Tehtävälisä
Suoritepalkkausjärjestelmä 1.1.2024 alkaen
Kliinisen lisätyön palkkiot

Perusterveydenhuollon hammaslääkärit

Perusterveydenhuollossa ja opetusklinikoilla työskentelevät hammaslääkärit

Uraporrasjärjestelmä
Tehtävälisä
Toimenpidepalkkiot
Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot
Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä
Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Erikoissairaanhoidon lääkärit

Erikoissairaanhoidossa sekä
perusterveydenhuollon ylläpitämässä
erikoissairaanhoidossa toimivat
lääkärit.

Uraporrasjärjestelmä
Tehtävälisä
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot
Yliopistollisen sairaalansivuviranhaltijat

Erikoissairaanhoidon hammaslääkärit

Erikoissairaanhoidossa työskentelevät laillistetut hammaslääkärit.

Uraporrasjärjestelmä
Tehtävälisä
Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot
Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot
Lukujen I, II, III ja IV ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen
Liite sisältää erillisentoimenpideluettelon.

Soveltamisohje

Jos lääkäri/hammaslääkäri työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, häneen sovelletaan sen liitteen määräyksiä, jossa hän pääasiallisesti työskentelee. Palkkauksen määräytymisestä ks. kuitenkin II luvun 7 §.

Suorite- ja toimenpidepalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu.

II Palkkaus

Sovellettavat määräykset

1 § HYVTESin palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan HYVTESin palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

HYVTES-
pykälä

HYVTES-
asia

Poikkeukset HYVTESin soveltamisesta

1 §

Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan

17 §

Työnantajan edustajan palkka

18 §

Palkanmaksu

19 §

Palkan laskeminen kalenterikuukautta
lyhyemmältä ajalta

20 §

Saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä

21 §

Palkka virantoimituksesta
pidättämisen ajalta

2 § Palkkaukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä

Uraporrasjärjestelmä

Uraporrasjärjestelmä määrittää sen, mitä palkkaa lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä on maksettava. Uraporrasjärjestelmä sisältää portaita, jotka vastaavat uran kehitystä. Uraporrasjärjestelmässä palkka muuttuu portaittain mm. koulutuksen, tehtäväsisällön ja uran vaiheiden myötä.

Uraporraspalkka

Uraporraspalkka on tehtävästä maksettava palkka, joka määräytyy sovellettavan portaan mukaan. Sovellettava porras määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella. Uraporraspalkka on osa varsinaista palkkaa.

Liitteissä 1–4 on määritelty vähintään maksettavan uraporraspalkan euromäärä. Lääkärille/hammaslääkärille maksettavan uraporraspalkan suuruus määräytyy paikallisen palkkatason perusteella.

Paikallisesta sopimisesta ks. 4 § soveltamisohje.

Osaaminen ja vastuu OSVA

Osaaminen ja vastuu (OSVA) ovat tekijöitä, joiden perusteella määritellään tehtävään sovellettava porras. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisilla (7 §) tehtävästä maksettava palkka määräytyy myös osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella.

Tehtävälisä

Tehtävälisä on palkkatekijä, jota maksetaan uraporraspalkan tai sitä vastaavan tehtävästä maksettavan palkan lisäksi tehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkassa. Tehtävälisät on määritelty liitteissä 1–4. Ks. 6 §

Tehtävästä maksettava palkka

Tehtävästä maksettava palkka muodostuu uraporrasjärjestelmän piiriin kuuluvalla uraporraspalkasta ja mahdollisesta tehtävälisästä. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisella (7 §) tehtävästä maksettavalla palkalla tarkoitetaan uraporraspalkkaa vastaavaa palkkaa ja mahdollisia tehtävälisiä.

Kokonaispalkka

Kokonaispalkalla tarkoitetaan yhtä palkkaa, joka sisältää kaikki lääkärisopimuksen palkkausluvun mukaiset palkanosat, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Kokonaispalkkaa on mahdollista käyttää uraporrasjärjestelmän ulkopuolisissa ylemmissä johtotehtävissä. Ks. 8 §

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtaista lisää maksetaan mm. työssä suoriutumisen ja muiden mahdollisesti paikallisesti määriteltyjen kriteerien perusteella. Ks. 9 §.

Työkokemuslisä

Työkokemuslisä perustuu palvelusaikaan. Ks. 10 §

Palkkausjärjestelmä

3 § Palkkausjärjestelmä

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmässä palkan perusteena on
1. tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen ja vastuu (uraporraspalkka ja tehtävälisä),
2. työssä suoriutuminen ja ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä),
3. palvelusaika (työkokemuslisä),
4. suoritteet (toimenpide- ja suoritepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot) ja
5. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Lisäksi voidaan maksaa muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita ja korvauksia.

Soveltamisohje

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa hyvinvointialan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla. Toimiva palkkausjärjestelmä on kannustava, avoin ja läpinäkyvä.

Lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä maksettava palkka perustuu ensisijaisesta 4 §:n mukaiseen uraporrasjärjestelmään ja 6 §:n edellytysten täyttyessä maksettavaan tehtävälisään.

Palkkausluvun 7 §:n mukaisissa tilanteissa kysymys on uraporrasjärjestelmän ulkopuolisista, joiden tehtävästä maksettava palkka määräytyy ko. pykälän sekä 6 §:n tehtävälisää koskevien määräysten perusteella.

Palkkausluvun 8 §:n edellytysten täyttyessä voidaan maksaa ao. määräysten mukaista kokonaispalkkaa.

Pöytäkirjamerkintä siirtymävaiheesta

Aiemmin tehtävästä maksettavan palkan määräytymisperusteena ollut tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä muuttuu 1.6.2023 alkaen uraporrasjärjestelmäksi sisältäen erillisen tehtävälisän. Lisäksi sopimukseen on lisätty määräykset suoritekompensaatiosta tietyissä tilanteissa. Muilta osin HYVTESissä olleita palkkausmääräyksiä on siirretty osaksi lääkärisopimusta. Niiden sisältö ei pääosin muutu. HYVTESin edelleen noudatettavat palkkausmääräykset näkyvät 1 §:ssä olevasta taulukosta. Lisäksi ks. 4 §:n soveltamisohje ja siirtymämääräys 6 § soveltamisohjeessa.

4 § Uraporraspalkka

1 mom.

Lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä vähintään maksettava uraporraspalkka määräytyy liitteissä 1–4 kuvattujen portaiden mukaan. Portaan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu (OSVA).
Paikallisesti voidaan sopia lisäportaita, ks. soveltamisohje.

Soveltamisohje

Osaaminen ja vastuu (OSVA)

Lääkärin/hammaslääkärin tehtävään sovellettava porras määräytyy tehtävien edellyttämän osaamisen ja vastuun perusteella.

Osaamisella tarkoitetaan tehtävän edellyttämää

tutkintoa tai koulutusta,
työuralla hankittuja keskeisiä tietoja ja -taitoja ja
ammatillisen osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa (eli esim. ns. täydennyskoulutus).

Vastuulla tarkoitetaan

vastuuta aineellisista arvoista ja/tai tiedoista,
vastuuta yksilöstä/ihmisestä, vastuuta potilaista ja/tai potilasryhmistä,
suunnittelu-, kehitys- ja tulosvastuuta ja/tai
työnjohto- tai esihenkilövastuuta.

Vastuun laajuus, vaikuttavuus ja syvyys vaihtelee.

Tehtävän edellyttämään osaamiseen ja vastuuseen vaikuttaa tehtävään kuuluva itsenäisen harkinnan määrä (mm. kliininen autonomia).

Sovellettavan portaan määräytyminen

Työnantaja päättää uraporrasjärjestelmän piiriin kuuluvan lääkärin/hammaslääkärin tehtävään sovellettavan portaan. Tehtävän sijoittaminen oikealle portaalle tehdään kokonaisarvioinnilla. Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja porraskuvauksessa ennalta määritellyin perustein.

Lääkärin/hammaslääkäriin tehtävään sovellettava porras määräytyy sen liitteen mukaan, mitä tehtävään sovelletaan. Työnantajan on käytettävä harkintavaltaansa siten, että sovellettava porras määritellään mahdollisimman objektiivisesti. Ks. myös tässä soveltamisohjeessa ohje yhteistyöstä henkilöstön edustajien kanssa.

Siirtymävaiheessa uuteen uraporrasjärjestelmään työnantaja käy tehtävät läpi ja tekee alustavan sijoittelun tehtävistä eri portaisiin. Lähtökohtana portaille sijoittamisessa voidaan käyttää vanhan järjestelmän mukaisia hinnoittelutunnuksia liitteiden 1 §:ien porraskuvausten mukaisesti, mutta tämän lisäksi on huomioitava mahdolliset siirtymät eri portaille (esim. 2A -> 2B) sekä myös uusille portaille sijoitettavat tehtävät (esim. 2B->2C). Uraporrasjärjestelmä toimii siten, että vaativimpien tehtävien osuus korostuu uran edetessä (esim. 2C).

Työnantaja tekee selvityksen uuden uraporrasjärjestelmän tasoista ja tehtävien sijoittelusta 31.5.2024 mennessä. Tieto annetaan valtakunnallisille neuvotteluosapuolille 15.6.2024 mennessä.

Tarkastelua kaikkien portaiden käytöstä tehdään kalenterivuosittain yhdessä luottamusmiehen kanssa.

Liitteissä 1–4 on uraporraspalkkaa koskevan 1 §:n soveltamisohjeessa kuvattu, millaista osaamista ja vastuuta kunkin portaan soveltaminen edellyttää. Niiden tarkoitus on auttaa työnantajaa tehtävän sijoittamisessa oikealle portaalle. Paikallisesti ko. kuvauksia voi olla tarpeen täydentää paikallisen tilanteen perusteella. Palkkaportaan soveltamisen edellytyksiä ei kuitenkaan voida tiukentaa kuvauksia täydennettäessä.

Osa portaista on sidottu kriteeriin, jonka täyttyessä on siirryttävä soveltamaan uutta porrasta Esimerkiksi kun lääkäri/hammaslääkäri saa oikeuden toimia laillistettuja lääkärinä/hammaslääkärinä tai erikoislääkärinä/erikoishammaslääkärinä. Uutta porrasta sovelletaan seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myöntänyt laillistuksen ja lääkäri/hammaslääkäri on esittänyt selvityksen asiasta työnantajalle. Kun seuraavan portaan soveltaminen edellyttää tiettyä määrää työskentelyä, sovelletaan uutta porrasta edellytyksen täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen tehtävä, mikäli uraporrasjärjestelmästä ei löydy tehtävään sovellettavaa porrasta ja tästä syystä sovellettavaa uraporraspalkkaa ei voida määritellä. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisesta tehtävästä maksettava palkka määritetään 7 §:n mukaisesti tai ylemmissä johtotehtävissä kokonaispalkkana (ks. 8 §).

Lääkärille/hammaslääkärille on pyydettäessä ilmoitettava portaalle sijoittamisen perusteet.

Lisäportaista voidaan sopia paikallisesti. Lisäportaista sopiminen paikallisella sopimuksella edellyttää KT:n ja JUKO ry:n antamaa etukäteistä hyväksyntää. Hyväksyntää haetaan yleiskirjeestä 21/2023 löytyvällä mallilla valtakunnalliselta LS-palkkausryhmältä.

Uraporrasjärjestelmän mukaisesta palkasta päättäminen

Työnantaja päättää sovellettavasta portaasta ja sen mukaisesta palkasta. Paikallinen uraporraspalkka määräytyy työnantajalla käytössä olevan palkkatason mukaisesti.

Samaan portaaseen kuuluvien palkat tulee olla samansuuruiset. Portaiden välillä tulee olla tarkoituksen mukainen palkkaero, joka huomioi osaamisen ja vastuun lisääntymisen. Siirtymävaiheessa maksussa oleva palkka ei saa vaikuttaa sovellettavan portaan valintaan.

Luontoisedun merkityksestä

Viranhaltijan/työntekijän luontoisedun arvo katsotaan uraporraspalkan osaksi arvioitaessa sitä, onko uraporraspalkka Lääkärisopimuksen mukainen. Verovapaata ateriaetua, polkupyöräetua, työsuhdematkalipun verovapaata osaa tai työtehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kuitenkaan katsota uraportaasta maksettavaksi palkaksi.

Polkupyöräedun määräytymisestä ks. yleiskirje 19/2023.

Tehtävämuutosten vaikutus sovellettavaan uraportaaseen ja uraporraspalkkaan

Lääkärin/hammaslääkärin tehtävien tai ammattiaseman (esim. siirtyminen esihenkilöksi) muuttuminen voi merkitä myös sovellettavan portaan muuttumista. Osa liitteiden 1–4 portaiden kriteereistä on automaattisia ja osa sisältää jonkin verran harkintaa. Ks. lisäksi tehtävämuutoksen vaikutuksesta uraporraspalkkaan 5 §.

Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa palkkausjärjestelmän käyttöönotossa ja sopimuskaudella

Siirtymävaiheen ajaksi perustetaan paikallinen LS-palkkausryhmä. Paikallinen LS-palkkausryhmä kokoontuu säännöllisesti koko sopimuskauden ajan.

Käyttöönottovaiheessa paikallisessa LS-palkkausryhmässä neuvotellaan yhdessä paikallisesti tarkennettavista liitteiden 1–4 porraskuvauksista ja selvitetään eri ratkaisuvaihtoehtoja esille tuleviin soveltamisen ongelmiin. Neuvotteluissa pyritään yksimieliseen ratkaisuun. Lisäportaista sopiminen vaatii paikallisen sopimuksen, ks. 4 §.

Mikäli paikallisesti ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten uraporrasjärjestelmää sovelletaan joissakin tilanteessa (tyyppitilanne), osapuolet voivat siirtymäkauden ajan tuoda soveltamisongelman käsiteltäväksi valtakunnalliseen LS-palkkausryhmään, joka antaa ratkaisusuosituksen.

Työnantaja tekee viime kädessä palkkausjärjestelmää koskevat päätökset ja linjanvedot.

Luottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväksi paikalliset uraporrasjärjestelmän määritykset ja portaille määritetyt tehtävät. Tämä koskee sekä järjestelmän käyttöönottoa koskevaa neuvotteluvaihetta että valmiin järjestelmän soveltamisvaihetta. Myös lääkärillä/hammaslääkärillä on oikeus saada tietoonsa hänen tehtävänsä sijoittuminen portaalle ja sen perustelut.

Siirtymäaika uraporrasjärjestelmään

Uraporrasjärjestelmään siirtymiseen on aikaa 31.12.2023 asti (siirtymäkausi). Siirtymä voi tapahtua niin pian kuin se on käytännössä mahdollista. Palkkoja voi olla tarpeen yhteensovittaa sekä johtuen uudesta uraporrasjärjestelmästä että hyvinvointialueiden perustamisen aiheuttamista palkkaeroista samassa portaassa. Yhteensovittaminen tehdään kohtuullisessa ajassa. Ks. lisäksi yleiskirje 1/2023.

5 § Tehtävämuutoksen vaikutus sovellettavaan portaaseen

1 mom.

Jos lääkärin/hammaslääkärin tehtävä muuttuu tai muutetaan vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan/tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, porrasta tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Porras ja uraporraspalkka korottuvat tehtävämuutosajankohdasta lukien, kun muutettu tehtävä vastaa ylemmän portaan porraskuvausta.
Porras ja uraporraspalkka alentuvat kahdeksan viikon kuluttua tehtävän muutosajankohdasta, kun muutettu tehtävä vastaa alemman portaan porraskuvausta.
Porras ja uraporraspalkka alentuvat tehtävämuutosajankohdasta, kun

lääkäri/hammaslääkäri hakeutuu työhön, joka on määritelty alemmalle portaalle
tai ko. alemmalle portaalle määriteltyä työtä tarjotaan lomautuksen sijaan tai lääkärin/hammaslääkärin omasta pyynnöstä tai
siirrytään toiseen virkaan.

2 mom.

Vuosilomasijaisuuksissa porrasta ei alenneta ja portaan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

Uraporraskuvaukset määrittelevät, milloin osaaminen ja vastuu tehtävässä on muuttunut niin, että edellytykset toiselle portaalle siirtymiselle ovat olemassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siirrossa toiseen virkaan tai tehtävään.

Portaat on kuvattu liitteissä 1–4. Paikallisesti on mahdollista tarkentaa porraskuvauksia. Muuttuneen tehtävän sisältöä verrataan porraskuvauksiin määritettäessä sovellettavaa porrasta. Päätös sovellettavasta portaasta on tarkoituksenmukaista tehdä ennen tehtävämuutosta.

Uraporraspalkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon portaan määrittelyssä, esim. toimiminen tilapäisesti esihenkilön sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista.

Sovellettavaa porrasta ei voi alentaa, jos tehtävässä vaaditussa osaamisessa ja vastuussa ei tapahdu muutoksia.

Tehtävien muutos voi tapahtua myös vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Asiaa tarkastellaan vähintään vuosittain esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Työnantaja vastaa, että tehtävä on sijoitettu oikealle portaalle tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun perusteella.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosilomapalkan määräytymisestä, ks. HYVTES IV luku 13 §.

6 § Tehtävälisä

1 mom.

Tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Tehtävälisä on euromääräinen. Euromäärät määritellään paikallisesti. Liitteissä 1–4 määritellyissä tilanteissa tehtävälisä on velvoittava.

Soveltamisohje

Tehtävälisää on mahdollista käyttää sekä uraporrasjärjestelmässä olevien että 7 §:n mukaisissa uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten lisätehtävissä.

8 §:n mukaista kokonaispalkkaa määritettäessä lisätehtävät huomioidaan palkassa eikä erillistä tehtävälisää makseta.

Tehtävälisiä voidaan samanaikaisesti maksaa usealla eri perusteella.

Tehtävälisäkategoriat on lueteltu liitteissä 1–4.

Pöytäkirjamerkintä siirtymävaiheesta

Paikallisen järjestelmän mukaiset tehtävälisät edellyttävät yhteensovittamista ja muuntamista uuden palkkausjärjestelmän mukaiseksi. Yhteensovittaminen ja muuntaminen tehdään kohtuullisessa määräajassa.

Uraporrasjärjestelmään siirryttäessä työnantajan käytössä olevat tehtävälisät tai vastaava osa tehtäväkohtaista palkkaa (erillisestä tehtävästä maksettava palkanosa, joka pystytään kirjallisesti todentamaan) muutetaan uraporrasjärjestelmän mukaiseksi tehtävälisäksi. Mikäli ei pystytä osoittamaan tehtäväkohtaisten palkkojen erojen johtuvan lisätehtävistä, tehtäväkohtaisesta palkasta ei voi erottaa osaa tehtävälisäksi. Uraporrasjärjestelmän osaksi siirretään sellainen tehtävälisä, jota luonteensa vuoksi on maksettu kaikille tai lähes kaikille ko. portaalla olevista lääkäreistä/hammaslääkäreistä.

Esimerkki 1 perusterveydenhuollon lääkäreiden liitteestä 1

/ lähtötilanne ”perusesimerkki”

Eri terveysasemilla työskentelevien kolmen terveyskeskuslääkärin nykyiset tehtäväkohtaiset palkat ovat A) 5 000 €, B) 5 500 € ja C) 6 000 €. Kaikkien kolmen tehtävät ovat sisällöltään vastaavia, eikä heistä kenellekään ole nimetty yksittäistä erityistehtävää. Kaikki kolme sijoitetaan portaalle X ja palkkojen yhteensovittamisen myötä jokaisen kolmen uraporraspalkka on 6 000 €.

Esimerkki 2 perusterveydenhuollon lääkäreiden liitteestä 1

/olemassa oleva tehtävälisä

Eri terveysasemilla työskentelevien kolmen terveyskeskuslääkärin nykyiset tehtäväkohtaiset palkat ovat A) 5 000 €, B) 5 500 € ja C) 6 000 €. Tämän lisäksi lääkärillä B on virkamääräyksessä todettuna erillinen lisä kehittämisvastuusta 300 €, joka muunnetaan tehtävälisäksi. Tämän jälkeen lääkärit sijoitetaan portaalle X, koska tehtävät ovat toisiaan sisällöllisesti vastaavia. Palkkojen yhteensovittamisen myötä jokaisen kolmen uraporraspalkka on 6 000 € ja lääkärillä B on tämän lisäksi tehtävälisä 300 €.

Esimerkki 3 perusterveydenhuollon hammaslääkäreiden liitteestä 2:

Työnantaja on Lääkärisopimuksen mukaisesti tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella määritellyt hammaslääkärille muita korkeamman tehtäväkohtaisen palkan X euroa, koska hänen työnkuvassaan on painottunut muita hammaslääkäreitä enemmän oikomishoito (ns. perehtynyt hammaslääkäri). Vastaavasti työnantaja on päättänyt, että ns. syventyneille hammaslääkäreille maksetaan Y euroa enemmän kuin muille hammaslääkäreille.

Hammaslääkäriin, jolle on maksettu korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa, koska hän on työskennellyt syventynyttä osaamista edellyttävässä tehtävässä, sovelletaan uraporrasjärjestelmässä porrasta 1E ja Y euroa siirretään osaksi paikallista palkkatasoa ko. portaalla. Ns. perehtyneeseen hammaslääkäriin sovelletaan palkkaporrasta 1C–1E tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun perusteella ja lisäksi maksetaan vähintään X euron suuruista tehtävälisää.

Kummankaan tehtävästä maksettava palkka ei alene.

2 mom.

Tehtävälisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli lisätehtävä on määräaikainen, tehtävälisää maksetaan lisätehtävän keston ajan.

Soveltamisohje

Tehtävälisä on osa tehtävästä maksettavaa palkkaa. Tehtävälisä on osa varsinaista palkkaa, mutta se on erillinen palkkauselementti uraporraspalkkaan nähden.

Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan tai vastaavan tehtävästä maksettavan palkan (7 §) ja tehtävälisien yhteenlasketusta euromäärästä.

Toistaiseksi myönnettyyn tehtävälisän poistamiseen sovelletaan soveltuvin osin 5 §:n 1 momentin määräyksiä (tehtävämuutoksen vaikutus portaaseen).

Määräaikainen tehtävälisä poistuu määräajan loppuessa. Jos tehtävää, josta lisää on maksettu, jatketaan määräajan jälkeen, maksetaan edelleen tehtävälisää, kunnes lisätehtävä tosiasiallisesti poistuu. Esimerkiksi vuosiloma tai palkallinen virka-/työvapaa ei keskeytä tehtävälisän maksamista.

7 § Uraporrasjärjestelmän ulkopuoliset

1 mom.

Jollei uraporrasjärjestelmässä ole lääkärin/hammaslääkärin tehtävään soveltuvaa porrasta, työnantaja päättää tehtävästä maksettavasta palkasta. Palkkaa määrättäessä otetaan huomioon tehtävässä edellytetty osaaminen ja vastuu sekä sellaiset tehtävät, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna määrittelyssä.

Soveltamisohje

Ko. lääkäreistä/hammaslääkäreistä voidaan muodostaa omia ryhmiä osaamisen ja vastuun arviointia varten. Myös yksittäinen tehtävä arvioidaan. Tällaisia tehtäviä voivat olla mm. erilliset tutkimus- ja kehittämistehtävät ja ylemmät johtotehtävät sekä erittäin kokeneet erikoistumattomat kliinikot (ks. liite 1).

Esihenkilöiden ja alaisten palkan välisestä suhteesta ks. 8 §.

2 mom.

Lääkärin/hammaslääkärin tehtävä on uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen myös, jos tehtävä muodostuu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tehtävistä. Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn/sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Soveltamisohje 1–2 mom.

Osaamisen ja vastuun perusteella tehtävästä maksetun palkan lisäksi maksetaan lääkärisopimuksen mukaisia palkanosia mukaan lukien liitteissä olevat suoritekorvaukset ja päivystyskorvaukset.

8 § Kokonaispalkkainen lääkäri/hammaslääkäri

Johtamistehtävissä toimivalle lääkärille/hammaslääkärille, jonka tehtävän edellyttämä osaaminen ja vastuu ylittävät liitteissä 1–4 määriteltyjen uraporrasjärjestelmän portaat, voidaan maksaa kokonaispalkkaa.

Kokonaispalkka sisältää kaikki tämän sopimuksen palkkausluvun mukaiset palkanosat, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu.

Soveltamisohje

työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, määräytyykö ylemmissä johtotehtävissä toimivan lääkärin/hammaslääkärin tehtävästä maksettava palkka 7 §:n vai 8 §:n mukaan. Kokonaispalkan maksaminen edellyttää, että johtamistehtävissä toimivan lääkärin/hammaslääkärin tehtävän edellyttämä osaaminen ja vastuu ylittää uraporrasjärjestelmän portaat (ylempi johtotehtävä).

Palkasta päätettäessä huomioidaan lääkärinsopimuksen palkkausmääräykset, joita sovelletaan uraporrasjärjestelmässä ja sen ulkopuolella oleviin.

Mikäli lääkärin/hammaslääkärin palkka on määritelty kokonaispalkaksi, hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei työnantajan asianomaista lääkäriä/hammaslääkäriä koskevassa päätöksessä ole erikseen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu.

Tavoitteena on, että kunkin esihenkilö- tai johtavassa asemassa olevan palkka on oikeassa suhteessa paitsi tehtävässä vaadittuun osaamisen ja vastuuseen, myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan.

Kokonaispalkkaiselle lääkärille/hammaslääkärille maksetaan edellytysten täyttyessä liitteiden 1–4 mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot tai suoritepalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot.

Työaikakorvausten maksamisesta säädetään HYVTESin III luvun 21 §:ssä. Lääkärin/hammaslääkärin palkan määräytyminen kokonaispalkkana ei ole yksinään peruste työaikakorvausten suorittamatta jättämiseen. Lääkärille/hammaslääkärille maksetaan päivystyskorvaukset, mikäli hän päivystää.

Työnantajan edustajat ks. HYVTES II 17 §.

Siirtymämääräys

Kokonaispalkkaisten tilanne käydään paikallisesti läpi. Kokonaispalkkainen lääkäri/hammaslääkäri siirretään uraporrasjärjestelmään, mikäli hän ei ole uuden määräyksen mukaisesti kokonaispalkkainen. Paikallisen järjestelmän mukainen kokonaispalkka muunnetaan palkkausjärjestelmän mukaisiin osiin.

Ks. yleiskirjeen 21/2023 esimerkki.

9 § Henkilökohtainen lisä

1 mom.

Lääkärille/hammaslääkärille voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Työnantaja päättää henkilökohtaisesta lisästä.

Soveltamisohje

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa tai poistaa vain tässä pykälässä mainituissa tilanteissa.

2 mom.

Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti lääkärin/hammaslääkärin työsuorituksen arvioinnin perusteella. Paikallisesti voidaan määritellä myös henkilökohtaista lisää maksettavaksi pätevyyksien tai oppiarvojen perusteella (1.2.2024 alkaen).

Soveltamisohje

Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi

tuloksellisuus
monitaitoisuus ja luovuus
erityistiedot ja -taidot
yhteistyökyky
vastuuntunto
oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Henkilön työsuoritusta ja onnistumista työssä voi merkittävästi parantaa esim. erityispätevyys, tohtorin tutkinto ja myönnetty yliopiston dosentuuri. Ko. pätevyys/oppiarvo voi muodostua henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi, vaikka se ei sellaisenaan olekaan tehtävän edellytyksenä tai vaikuta uraporraspalkkaan (1.2.2024 alkaen).

Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille/työntekijöille.

Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta uraporraspalkkaan, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.

Koulutus-/ohjaustehtävässä toimimisen vaikutuksista uraporraspalkkaan, ks. tarkemmin liitteet 1–4.

3 mom.

Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri lääkäri-/hammaslääkäriryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.

4 mom.

Lääkärille/hammaslääkärille on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.

5 mom.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai lääkäristä/hammaslääkäristä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen.

Soveltamisohje

Lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskustelussa.

6 mom.

Lääkärien/hammaslääkärien työsuorituksen arvioinnin ja henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti lääkäreitä/hammaslääkäreitä edustavan pääsopijajärjestön edustajien kanssa.

Soveltamisohje

Neuvottelu tapahtuu kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 13 §:n 2 momentin määräyksen mukaisesti, jollei pääsopimuksen 12 §:n määräyksen mukaisesti toisin sovita. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.

Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökohtaisten tulosten palkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syntymisessä. Tästä syystä henkilökohtaisen lisän perusteiden on tärkeää olla henkilöstön tiedossa.

7 mom. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

Henkilökohtaisia lisiä tulee olla hyvinvointialueella/hyvinvointiyhtymässä käytössä vuositasolla liitteittäin tarkasteltuna

1. perusterveydenhuollon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja
2. erikoissairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 1,5 %

laskettuna uraporraspalkkojen ja vastaavien tehtävästä maksettavien ja tehtävälisien vuotuisesta yhteismäärästä.

Soveltamisohje

8 §:n mukaista kokonaispalkkaisen lääkärin/hammaslääkärin palkkaa ei lasketa mukaan tarkasteluun (1.2.2024 alkaen). Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan kerran vuodessa. Jos vähimmäismäärä ei tarkastelussa täyty, puuttuvat henkilökohtaiset lisät tulee jakaa liitteen piiriin kuuluville lääkäreille/hammaslääkäreille ja henkilökohtaisten lisien määräytymisperusteet ja tasot tulee tarkistaa (1.2.2024 alkaen).

Seuraavan kerran ko. tarkistus tulee suorittaa kesäkuun 2024 loppuun mennessä (1.2.2024 alkaen).

10 § Työkokemuslisä

1 mom.

Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % tehtävästä maksettavasta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja 8 % tehtävästä maksettavasta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta

virka-/työsuhteessa asianomaiseen hyvinvointialueeseen/hyvinvointiyhtymään
muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai
yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta.

Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.

Soveltamisohje

Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan ja tehtävälisän yhteenlasketusta summasta. Uraporrasjärjestelmän ulkopuolisilla (7 §) työkokemuslisän laskennassa käytetään uraporraspalkkaa vastaavan palkan ja tehtävälisän yhteenlaskettua summaa.

Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan olennaista hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.

2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelussuhteisiin.

Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan työkokemuslisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).

Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022–30.4.2025

Henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi.

2 mom.

Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

11 § Rekrytointilisä

1 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa rekrytointilisää, mikäli asianomainen viranomainen harkitsee lisän suorittamisen perustelluksi. Rekrytointilisän maksamisperusteet ja voimassaolo tulee ilmetä viranhaltijan/työntekijän lisän myöntämistä koskevasta päätöksestä. Työntekijän kanssa asiasta sovitaan esim. työsopimuksessa.

Soveltamisohje

Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Rekrytointilisä on luonteensa vuoksi pääsääntöisesti määräaikainen.

Mikäli työnantaja käyttää yleisesti rekrytointilisää, selvitetään lisän maksamisperusteet henkilöstön edustajien kanssa, kuten kertapalkkioidenkin kohdalla.
Rekrytointilisä on varsinaista palkkaa.

12 § Kielilisä

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kielilisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa.

Soveltamisohje

Muu kuin viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva kielitaito voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisessa lisässä.

Työnantaja harkitsee, missä tehtävässä kielilisää maksetaan ja millainen näyttö kielitaidosta vaaditaan.

13 § Laajennetun toiminnan korvaus, voimassa sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025

1 mom.

Mikäli lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17–20 tai perjantaisin klo 17–18 maksetaan laajennetun toiminnan korvauksena:

5–6 % uraporraspalkasta tai sitä vastaavasta tehtävästä maksettavasta palkasta ja tehtävälisästä, jos työvuoroja on 1–2
7–9 % uraporraspalkasta tai sitä vastaavasta tehtävästä maksettavasta palkasta ja tehtävälisästä, jos työvuoroja on 3–5 kalenterikuukaudessa.

Tällaisia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa.

Soveltamisohje

Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

Laajennetun toiminnan korvauksen suuruutta määritellessä otetaan huomioon se, kuinka usein säännöllistä työaikaa sijoitetaan em. kellonrajojen jälkeen.

Laajennetun toiminnan korvaus on osa varsinaista palkkaa. Työkokemuslisä lasketaan uraporraspalkan tai sitä vastaavasta tehtävästä maksettavasta palkan, tehtävälisän ja laajennetun toiminnan korvauksen yhteenlasketusta summasta.

Lisäksi maksetaan HYVTESin III luvun 19 §:n 1 momentin mukainen iltatyökorvaus.

Säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset (LS III luvun 10 §).

Suoritepalkkiot ks. liitteet 1–4.

Laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen perusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Korvauksen luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja.

Varsinainen palkka

14 § Varsinainen palkka

Lääkärin/hammaslääkärin varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

uraporraspalkka tai 7 §:n mukainen vastaava tehtävästä maksettava palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
tehtävälisä
henkilökohtainen lisä
työkokemuslisä ja määrävuosilisä
syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
kielilisä
rekrytointilisä
luottamusmieskorvaus
työsuojeluvaltuutetun korvaus ja
laajennetun toiminnan korvaus (voimassa 1.5.2022–30.4.2025)
16 §:n mukainen suoritekompensaatio (koulutus- ja ohjaustehtävissä sekä eräissä johtotehtävissä olevien suoritekompensaatio) (1.2.2024 alkaen)

Mikäli lääkärin/hammaslääkärin palkka määräytyy 8 §:n mukaisena kokonaispalkkana, kokonaispalkka on hänen varsinainen palkkansa.

Soveltamisohje

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä

31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei tämän luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä

Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n määräysten mukaisesti.

Määräyksen yhteinen soveltamisohje

Liitteisiin 1–4 kuuluvien varsinainen palkka palkallisen virka- tai työvapaan ajalta, ks. tämän luvun 15 §.

Sopimuksen piiriin kuuluvan vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste, ks. tämän luvun 17 §.

15 § Varsinainen palkka palkallisen virka- tai työvapaan ajalta

Lääkärin/hammaslääkärin palkallisen virka- tai työvapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta ansaitut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje

Lääkärin/hammaslääkärin varsinaista palkkaa korotetaan myös osan päivää kestävän palkallisen virka-/työvapaan ajalta käyttäen apuna tuntipalkkaa.

Pöytäkirjamerkintä

Määräyksen uusi sanamuoto tulee voimaan 1.4.2024. 1.4.2024 maksuun tulevat 15 § mukaiset varsinaisen palkan korotukset määräytyvät ko. sopimusmääräyksen mukaan (1.2.2024 alkaen).

16 § Suoritekompensaatio koulutus- ja ohjaustehtävissä sekä eräissä johtotehtävissä

Suorite- tai toimenpidejärjestelmään kuuluvan lääkärin/hammaslääkärin siirtyessä tekemään osittain esihenkilö-/johtotehtävää, liitteen 1–2 ja 4 piirissä (lähinnä uraporras 3A), tai koulutus-/ohjaustehtävää (esim. 20–40 % säännöllisestä työajasta) palkkaa määriteltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta maksettavien suoritepalkkioiden alentuminen tai puuttuminen.

Suoritekompensaatio lasketaan lääkärille/hammaslääkärille maksettujen suoritekorvausten keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Paikallisesti voidaan määritellä vaihtoehtoisesti suoritekompensaatio samaan portaaseen kuuluvien lääkärien/hammaslääkärien keskimääräisten suoritekorvausten perusteella. Suoritekompensaatio on osa varsinaista palkkaa.

Tätä määräystä sovelletaan suoritepalkkausjärjestelmässä olevaan lääkäriin/hammaslääkäriin.

Soveltamisohje

Suoritteilla tarkoitetaan liitteessä 1–2 ja 4 mukaisia säännölliseltä työajalta maksettavia suoritepalkkiota ja toimenpide- ja käyntipalkkioita.

Ko. tehtävässä olevan uraporraspalkka määritellään kokonaisharkinnalla tehtävässä edellytettävän osaamisen ja vastuun perusteella. Mikäli tehtävälisän maksamisen edellytykset täyttävät, maksetaan myös tehtävälisää. Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea opetuksen ja ohjauksen hyvää laatua.

Sekä ko. tehtäviä omasta organisaatiosta tekemään siirtyvien että uutena rekrytoitavien palkkaus asetetaan tasapuolisesti ko. suoritekompensaatio huomioiden. Uusien rekrytoitavien osalta käytetään samaan portaaseen kuuluvien keskimääräistä suoritekorvausta.

Liitteissä 2 ja 4 määräys tulee voimaan 1.6.2023 alkaen. Liitteessä 1 määräys tulee voimaan 1.2.2024.

17 § Vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste

1 mom.

Lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta ansaitut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta ansaitusta varsinaisesta palkasta. Myös lomakorvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

2 mom.

Lääkärin ja hammaslääkärin lomaraha lasketaan 1 momentin mukaisesta palkasta.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosilomapalkan määräytymisestä, ks. HYVTES IV luku 13 §.

Pöytäkirjamerkintä

Määräyksen uusi sanamuoto tulee voimaan 1.4.2024. 1.4.2024 maksuun tulevat 17 § mukaiset varsinaisen palkan korotukset määräytyvät ko. sopimusmääräyksen mukaan (1.2.2024 alkaen).

18 § Osa-aikaisen palkka

1 mom.

Osa-aikatyössä uraporraspalkka tai sitä vastaava tehtävästä maksettava palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin lääkärin/hammaslääkärin työaika on Lääkärisopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Jos osa-aikatyön työaika muuttuu esim. kokoaikaiseksi, uraporraspalkka tai sitä vastaava tehtävästä maksettava palkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa, ellei esim. henkilökohtaisen lisän osalta ole muuta päätetty tai edellytetty.

2 mom.

Edellä 1 momentin määräykset eivät muuta ennen 1.1.1998 alkaneen osa-aikatyön palkkausperusteita työajan säilyessä ennallaan ja palvelussuhteen jatkuessa keskeytyksettä.

Määräyksen yhteinen soveltamisohje

Sivuviroissa ja -toimissa noudatettavasta palkkauksesta ks. liitteet 3–4.

Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 28 §:ssä tarkoitettujen yliopistollisten sairaaloiden sivuviran- ja sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vastaavasti kuin päävirkaisen tai -toimisen sairaalalääkärin tai -hammaslääkärin.

Palkkiot

19 § Tulospalkkio

1 mom.

Työnantaja voi ottaa käyttöön tulospalkkiojärjestelmän, jonka perusteella työntekijälle/viranhaltijalle voidaan maksaa tulospalkkiota. Tulospalkkio perustuu palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saavuttamiseen tai ylittämiseen.

2 mom.

Tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen perusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Vuosilomaa ja raskaus- ja vanhempainvapaan yhteensä 105 ensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta sekä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun viranhaltijan/työntekijän 105 ensimmäistä vanhempainvapaapäivää lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää vastaavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei työnantaja toisin päätä.

3 mom.

Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.

Soveltamisohje (1–3 mom.)

Tulospalkkion perusteena olevien tavoitteiden asettaminen

Tulospalkkion perusteeksi valitaan asianomaisessa tulosyksikössä yleensä kaksi tai useampia tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan onnistumista mahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perusteeksi valittujen tavoitteiden saavuttamista tai ylittämisestä riippuu tulospalkkion maksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta päätetty.

Tavoitteet on määräajoin asetettava uudelleen ottaen huomioon tapahtunut kehitys ja sen hetkiset mahdolliset ongelmat. Tavoitteiden taso ei saa olla liian matala eikä toisaalta epärealistisen korkea.

Tarkoitus on, että sekä työntekijät/viranhaltijat että työnantaja hyötyvät tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta.

Hyötyä voi syntyä mm. työprosessien sujuvuuden lisääntymisestä, palvelun laadun parantumisesta, kustannussäästöistä, suoritemäärän muutoksista, henkilöstön osaamisen kasvamisesta tai hyödyntämisestä.

Seurantajakso

Tulospalkkion perusteena olevan seurantajakson pituus voi olla esimerkiksi vuosi, puoli vuotta tai neljännesvuosi. Mikäli seurantajakso on puoli vuotta tai pitempi, olisi henkilöstön motivoinnin kannalta perusteltua antaa henkilöstölle seurantajakson aikana väliaikatietoja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää vuoden pituista seurantajaksoa.

Henkilöstön osallistuminen asian valmisteluun

Kun tulospalkkiojärjestelmää ja tulospalkkion käyttöönottoa on alustavasti valmisteltu, asia käsitellään henkilöstön/henkilöstön edustajien kanssa. Tavoitteena on henkilöstön sitoutuminen tulokselliseen toimintaan.

Työnantaja päättää mm. seuraavista tulospalkkiota koskevista asioista:

tulosyksikön määrittely
tulospalkkion piiriin kuuluva henkilöstö
palkkion perusteena olevat tavoitteet
seurantajakson pituus
mikä osa hyödystä jaetaan henkilöstölle
tulospalkkion enimmäismäärän määrittely
jaetaanko palkkiot samansuuruisina vai esimerkiksi uraporraspalkkojen tai sitä vastaavien tehtävistä maksettavien palkkojen suhteessa.
todeta, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet
jaettavan tulospalkkioerän suuruuden
viranhaltijan/työntekijän mahdollisesti saaman tulospalkkion suuruuden.

Henkilöstörahasto

Tulospalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahastolain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstörahastolaissa (934/2010, viittausmääräys; katso KT:n yleiskirje 23/2011).

20 § Kertapalkkio

1 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.

Soveltamisohje

Palkkausjärjestelmän perusteista ks. palkkausluvun 3 §.

Toimivaltainen viranomainen päättää kertapalkkioiden suuruudesta.

2 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi.

Soveltamisohje

Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltija/työntekijän osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla. Kertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä.

Soveltamisohje (1 ja 2 mom.)

Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön kanssa. Kertapalkkion luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja.

III Työaika

Sovellettavat määräykset

1 § HYVTESin työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan HYVTESin työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

HYVTES- pykälä	HYVTES- asia	Poikkeukset HYVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräitä erityistilanteita
12 §	Vuorokauden ym. alkaminen
18 § ja 19 §:n 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	HYVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
20 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
21 §	Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset	Johtavassa asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 11 §.
27 §	Työajan tasoittumissuunnitelma	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 15 §:n määräys jäljempänä.
30 §	Työaikapankki
31 §	Liukuva työaika
32 § 1 mom.	Liukuvan työajan ehdot
33 §	Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan kertymän rajat (saldokertymät)
34 §	Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa	Lisä- ja ylityökorvaukset määräytyvät tämän luvun 8 ja 10 pykälien mukaan
35 §	Palvelussuhteen päättyminen liukuvassa työajassa

Säännöllisen työajan määräykset

2 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

poistettu.

2 mom. Täysi säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on 52 viikkoa.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

4 mom. Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen/työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, lomarahavapaan, virka-/työvapaan, kursseihin osallistumisen (virka-/työvapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti:

Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä. Osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden vastaavalla osuudella kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Soveltamisohje

Mikäli keskeytys on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, katsotaan työpäiviksi maanantai–perjantai riippumatta siitä, miten viranhaltija/työntekijä muuten työskentelee. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.

Päivystysvapaalla tarkoitetaan 11 §:ssä tarkoitettujen päivystyskorvausten vapaa-aikakorvausta.

Mikäli koulutus tai kursseille osallistuminen on työajaksi luettavaa aikaa, se ei aiheuta 4 mom. mukaista keskeytystä.

Ks. lisäksi työvuoroluettelon suunnittelusta työaikaluvun soveltamisohjeliite.

Esimerkki 1

Perusterveydenhuollon lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomalla/virka-/työvapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon.

Kolmen viikon säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia – 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) – 7 tuntia 39 minuuttia (toinen pääsiäispäivä) – 15 t 18 minuuttia (7 t 39 min + 7 t 39 min, päivystysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 53 tuntia 33 minuuttia.

Esimerkki 2

Osa-aikainen (työaika 90 t / 3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virka-/työvapaalla. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan virka-/työvapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.
Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson säännöllinen työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
Osa-aikaisella on keskeytyneellä työaikajaksolla arkipyhä. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan keskeytystä vastaavasti sekä suhteutetun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Esimerkki 3

Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on 3 viikon työaikajaksossa 90 tuntia (keskimäärin 30 tuntia viikossa = 78,43 % täydestä työajasta)¹ . Hän on ennalta tiedetysti vuosilomalla ensimmäisen viikon² ja kaksi päivää toisella viikolla³. Kolmannen viikon perjantaina hän sairastuu yllättäen, jolloin hänellä olisi ollut 6 tunnin työvuoro ⁴.

Työaikajakson säännöllinen työaika on 90 t¹ – 30 t² – 6 t³ – 6 t³ – 6 t⁴ = 42 t, joka on samalla lisätyöraja. Työaikajakson säännöllinen työaika ja lisätyöraja lasketaan seuraavasti: (78,43 % ((3 x 38 t 15 min)¹ – 38 t 15 min² – 7 t 39 min³ – 7 t 39 min³ )) – 6 t⁴ = 42 t.

5 mom. Säännöllisen työajan sijoittelu sopimuskaudella 1.5.2022–30.4.2025

Työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Kun työnantaja valmistelee tai aikoo muuttaa säännöllisen työajan järjestelyjä, työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat, ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan liitteiden 1–4 piirissä oleviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin.

Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on aina toiminnan vaatimukset ja palvelujen mitoittaminen vastaamaan tarvetta. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden työaikojen sijoittelussa on huomioitava myös muun tarvittavan henkilöstön työaikojen ja tukipalvelujen yhteensovittaminen ja käytettävissä olevat muut resurssit (esimerkiksi tilat ja laitteet). Palvelujen tarve voi muuttua ja vaikuttaa myös säännöllisen työajan järjestämistapoihin.

Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon tai työaikajakson eri työpäiville, jollei toiminta tai viranhaltijan/työntekijän työajan ja vapaa-ajan suhde muuta edellytä.

Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Työpäivien määrä voi vaihdella eri viikoilla. Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa.

Osa-aikatyötä tekeville työnantaja on voinut hyväksyä työajan sijoittelusta erilaisia työaika- ja vapaajaksoja. Tällöin työaikajakson tulee olla riittävän pitkä keskimääräisen työajan tasaamiseksi.

Viranhaltijalla on säännöllisen työajan järjestelystä riippumatta päivystysvelvollisuus.

Lepoajat ja rajoitukset yötyöhön

3 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Lääkärit ja hammaslääkärit

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava edellä mainitun tauon lisäksi tilaisuus ruokailla työajalla 15–20 minuutin ajan kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Sitä vastoin hän ei voi poistua työpaikalta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon/työtehtäviin liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esihenkilön luvalla.

Lepoaikoja (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin kun se on virka-/työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esihenkilö tai viranhaltija/työntekijä itse.

4 § Palautumistauko

Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (esimerkiksi kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauon järjestämisestä ei saa aiheutua häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun eikä päivittäisen lepoajan yhteyteen.

5 § Vuorokausilepo

1 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika vapaamuotoisena päivystyksenä tehtyä työtä lukuun ottamatta.

Soveltamisohje

Päivystysasetuksessa (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon antamisesta ja päivystyksen järjestämisestä. Näiden velvoitteiden täyttäminen voi edellyttää sitä, että vuorokausilepoa lyhennetään käytettävissä olevat resurssit huomioiden tämän pykälän 2 tai 3 momentin edellytyksin.

Ks. työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnitteleminen vapaaksi 17 §.

2 mom.

Vuorokausilepo voidaan suunnitella 11 tuntia lyhyemmäksi alla olevin edellytyksin, jos päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saada muutoin tarkoituksenmukaisesti järjestettyä.

viranhaltijalla/työntekijällä on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoon tai
kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka

Soveltamisohje

Määräyksessä yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja päivystysasetuksen (583/2017) 2 §:ssä tarkoitettua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä sekä terveyskeskusten mahdollisia omia kiirevastaanottoja (viittausmääräys).

Jaetulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan sekä päivystysvuoron jakamista kahteen osuuteen (ns. ilta- ja yöpäivystys) että myös ilta-ajan päivystykseen käytettävää lisäresurssia, jolla pyritään helpottamaan yöpäivystyksen potilaskuormaa. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on tilanne, jossa kumpikin päivystäjä on ensin työskennellyt säännöllisen työaikansa ja jäänyt tämän jälkeen päivystämään. Toinen päivystäjä työskentelee klo 23:een asti tämän momentin b-poikkeuksen mukaisesti ja toinen päivystäjä päivystää seuraavaan aamuun asti a-poikkeuksen mukaisesti.

Työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Tarkastelu tehdään, jos palvelujen järjestämisessä tapahtuu olennainen muutos, jolla on vaikutusta työvuorojärjestelyihin.

Soveltamisohje

Tämän momentin a-kohdassa tarkoitettu kolmen tunnin keskeytymätön lepo voi rikkoutua vain, mikäli potilaan hoito tai hoidon tarpeen arviointi välttämättä edellyttää lääkärin läsnäoloa eikä käytettävissä ole muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka voi hoidon tai hoidontarpeen arvion toteuttaa. Kolmen tunnin yöaikaisen levon toteutumista tulee seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.

3 mom.

Mikäli 1 ja 2 momenttien mukaisten lepoaikojen yhteensovittaminen päivystysjärjestelyiden kanssa todetaan työyksikön toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisiksi, voi työnantaja ja henkilöstön edustaja paikallisesti sopien (pääsopimus 13 §) ottaa käyttöön liitesopimuksen 1 tai2 mukaisen päivystysjärjestelyn. Järjestelyn tulee täyttää kunkin liitesopimuksen mukaiset edellytykset, mutta muutoin päivystys voidaan järjestää yhdessä sopien paikalliset tai yksikkökohtaiset tarpeet huomioiden.

4 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava saamatta jäänyt vuorokausilepo korvaavana lepoaikana seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa vapaamuotoisen päivystyksen, viikkolevon tai päivittäisen lepotauon ajalle.

Esimerkki (1 mom.)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 8.00–15.30, jonka jälkeen hän päivystää iltapäivystyksenä klo 15.30–21.00. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina normaalisti klo 8.00. 11 tunnin vuorokausilepo on annettu tarkasteluvälillä klo 8.00–8.00.

Esimerkki (1 mom.)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana tiistaina klo 8.30–16.00, jonka jälkeen hän on vapaamuotoisena päivystäjänä klo 16.00 – ke klo 8.30 ja työssä jälleen säännöllisenä työaikana ke 8.30–16.00. Aktiiviaikaa vapaamuotoisen päivystyksen aikana on klo 16.00–19.00, klo 21.00–0.00, klo 1.00–2.00. Vuorokausilevon tarkastelujakso on klo 8.30–8.30. Tuona aikana lepoa on yhteensä 9,5 tuntia eli korvaavana lepoaikana tulee antaa 1,5 tuntia. Se annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 + 1,5 tuntia) ke klo 16.00 – to klo 8.30 (16,5 tuntia).

Esimerkki (2 mom. a-kohta)

Kiireellisen hoidon turvaamiseksi edellytyksenä on, että lääkäri päivystää työpaikalla. Työpaikkapäivystyksen aktiivityö sijoittuu yleensä päivystyksen alkupäähän. Aamuyö on useimmiten rauhallisempaa, jonne sijoitetaan vähintään 3 tunnin lepo. Työpaikkapäivystys luetaan kuitenkin kaikkien päivystystuntien osalta työajaksi. Lääkäri työskentelee maanantaina klo 8.00–15.30 säännöllisenä työaikana, jonka jälkeen hän päivystää klo 15.30 lähtien tiistaiaamuun ja raporttien antamisen jälkeen päättää työskentelyn klo 10.00. Vuorokausilepo (11 tuntia) ma–ti klo 8.00–8.00 jää saamatta kokonaan, vaikka päivystäjä saa yhdenjaksoisen 3 tunnin levon klo 3.00–6.00. Seuraava työpäivä alkaa keskiviikkona klo 8. Vuorokausilepo (11 tuntia) tiistain työskentelyn jälkeen sekä maanantain korvaava lepoaika (11 tuntia) annetaan ti klo 10.00 – ke klo 8.00 (22 tuntia).

Esimerkki (2 mom. b-kohta)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 9.00–15.30, jonka jälkeen hän siirtyy yhteispäivystykseen päivystämään iltapäivystyksenä klo 15.30–23.00. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina klo 8.00. 11 tunnin vuorokausilevosta jää saamatta 2 tuntia, jotka annetaan välittömästi seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 tuntia + 2 tuntia), joka alkaa tiistaina klo 17 ja päättyy keskiviikkona klo 7.30 (14,5 h).

6 § Viikkolepo

1 mom.

Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika suunnitellaan lähtökohtaisesti viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että viranhaltijalle/työntekijälle pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana, jotka mahdollisuuksien mukaan ovat lauantai ja sunnuntai.

Soveltamisohje

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu päättää, kumpaa järjestelmää viikkolevon antamisesta noudatetaan. Viikkolevon antaminen keskimääräisenä ei edellytä säännönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan viikkolepo voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on viikkolevon antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa järjestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työvuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisenpäivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). Viikkolepo voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että viikkolepo annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa-aika on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä viikkolepo on siis 70 tuntia). Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Viikkolevon tulee olla viranhaltijan tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu.

Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle suunnitellaan säännöllisen työajan lisäksi työpaikka- tai vapaamuotoista päivystystä tai kliinistä lisätyötä, vaikuttaa se viikkolevon antamiseen. Työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija/työntekijä on vapaa virka-/työtehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Vapaapäiväjärjestelyt otetaan huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa, jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi. Ks. säännöllisen työajan, päivystyksen suunnittelusta 15 §:n 1 mom.

Pääperiaate on, että viikkolepo pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Kuitenkin erityisesti paljon päivystävillä aloilla huomiota tulee kiinnittää siihen, että lääkärille turvataan työstä vapaita viikonloppuja. Joissakin päivystyspisteissä päivystysjärjestelyt voivatkin poiketa pääperiaatteesta. Tällöin kyse on siitä, onko sama lääkäri työssä useampana viikonloppuna vai onko järjestely sellainen, että lääkärillä on harvempina viikonloppuina työpaikkapäivystystä, mutta viikkolepo jää viikonlopulta vajaaksi.

Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, virkavapaan tai työaikakorvausvapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikkolepo annetuksi. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Sairauspoissaolo ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tarkoitettua viikkolepoa.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikkolevon antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suunnitellun viikkoleponsa tai päivystyksen aikana työhön.

Esimerkki 1

Lääkärin päivystysvuoro sunnuntaina tulee suunnitella alkamaan ja päättymään siten, että sitä ennen on voitu antaa sekä perjantain työrupeaman (säännöllinen työaika tai säännöllinen työaika + työpaikkapäivystys) jälkeinen vuorokausilepo että 24 tunnin viikkolepo.

Esimerkiksi päivystysvuoro sunnuntaina klo 8–20. Perjantaina työvuoro on päättynyt klo 16. Sen jälkeen 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tunnin viikkolepo. Tällöin tulee annetuksi viikkolepo 35 tuntia myös kokonaisuudessaan.

Esimerkki 2

Lääkärin päivystysvuoro lauantaina tulee suunnitella alkamaan ja päättymään siten, että sen jälkeen voidaan antaa sekä vuorokausilepo että 24 tunnin viikkolepo. Tällöin on hyvä huomioida, että viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu. Tämä tarkoittaa, että osa viikkolevosta voi sijoittua myös maanantaille ja siis seuraavan kalenteriviikon puolelle.

Esimerkiksi lauantaina päivystysvuoro klo 9–21. Sen jälkeen 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tunnin viikkolepo. Maanantaina työvuoro alkaa klo 8. Tällöin tulee annetuksi viikkolepo 35 tuntia myös kokonaisuudessaan.

2 mom. Viikkolevon pääsäännöstä poikkeaminen

Jos pääsäännöstä joudutaan poikkeamaan, lääkäri/hammaslääkäri voidaan määrätä suunnitellusti tai yllättäen päivystämään tai kutsua työhön viikkolevon aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja potilasturvallisuuden kannalta.

Soveltamisohje

Sopimusmääräys antaa mahdollisuuden poiketa viikkolepomääräyksestä sekä suunnitellusti että yllättäen.

Tilanne voi olla sellainen, että toimintojen järjestäminen potilasturvallisesti ei mahdollista viikkolevon toteutumista lainkaan. Myös toimintojen tarkoituksenmukainen järjestäminen voi olla perusteena viikkolevosta poikkeamiselle, jolloin otetaan huomioon työ- ja päivystysjärjestelyjen kokonaisuus ja turvataan paljon päivystävälle lääkärille pidempi lepoaika 14 vuorokauden ajanjaksolla. Viikkolepo voi näissä tapauksissa jäädä suunnitellusti alle 24 tunnin. Ks. esimerkki 3.

Myös yllättävästä työrupeamasta voi seurata, että viikkolepo jää saamatta kokonaan tai osittain. Tyypillisesti kysymys on tällöin vapaamuotoisesta päivystyksestä tilanteessa, jossa viikon täyden säännöllisen työajan (ja työpaikkapäivystyksen) päälle lääkäri/hammaslääkäri on viikonlopun vapaamuotoisessa päivystyksessä ja työhön kutsuja tulee siten, että 24 tunnin viikkolepo jää saamatta. Kyse voi olla myös esim. yllättävästä työpaikkapäivystysvuorosta tai muusta työhön kutsusta esim. hätätyöstä. Poikkeuksellisesti myös päivystyksen ruuhkautuminen voi uhata potilasturvallisuutta. Em. tilanteissa viikkolepo on suunniteltu normaalisti, mutta yllättävän muutoksen myötä se jää saamatta.

Lääkärillä/hammaslääkärillä on oikeus korvaukseen viikkolevon menettämisestä siten, kun LS III luvun 6 §:n 3 momentissa todetaan, mikäli viikkolepo on jäänyt saamatta.

Esimerkki 3

Lääkäri työskentelee ma-pe säännöllisenä työaikana 38 tuntia 15 minuuttia. Perjantaina säännöllisen työajan jälkeen hän päivystää klo 15–21 ja uudelleen lauantai klo 21 – sunnuntai klo 10. Päivystysvuorojen väliin jäävä 24 tuntia on 11 ensimmäisen tunnin osalta vuorokausilepoa (pe 21 – la 8) ja 13 tuntia (la 8–21) on viikkolepoa. Viikkolepo jää tuolta kalenteriviikolta vajaaksi 11 tuntia. Seuraavalla kalenteriviikolla lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana ma-to (4 x 7 t 39 min). Perjantaina annetaan edellisen viikon viikkolepokorvaus lyhentämällä säännöllistä työaikaa 7 t 39 min ja lisäksi viikonlopun aikana annetaan viikkolepoa vähintään 46 tuntia. Loppuosa viikkolevon menettämiskorvauksesta (11 t – 7 t 39 min = 3 t 21 min) annetaan 3 kk sisällä säännöllistä työaikaa lyhentäen tai suostumuksella rahana. Koska tämän esimerkin työrupeamat ovat enintään 13 tuntia, vuorokausilepo tulee annetuksi.

3 mom. Viikkolevon menettämisen korvaaminen

Mikäli viikkolevon pääsäännöstä on jouduttu poikkeamaan 2 momentissa määrätyllä tavalla, viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut 1 momentissa määrättyä viikkolepoa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä tai viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.

Jos viikkolepo jää vajaaksi muun työrupeaman kuin vapaamuotoisen päivystyksen aikaisen työrupeaman vuoksi, viikkolevoksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika ja saamatta jäänytosuus viikkolevosta tulee korvata kuten edellä on todettu.

Mikäli viikkolepo rikkoutuu vapaamuotoisen päivystyksen aikana, viikkolevon menettämiskorvaus lasketaan siten, että etsitään 24 tunnin jakso, jossa työtä on tehty vähiten, ks. esimerkki 4.

Soveltamisohje

Ensisijainen keino korvata viikkolevon menettäminen on lääkärin säännöllisen työajan lyhentäminen ja viikkolevon menetys voidaan korvata rahakorvauksella vain viranhaltijan suostumuksella. Lyhennystä ei tarvitse antaa kokonaisena vapaapäivänä, vaan se vähentää työaikajaksolle suunniteltavaa säännöllistä työaikaa. Se voi lyhentää useammalta päivältä säännöllistä työaikaa tai lyhennys voi kohdistua yhdelle työpäivälle. Jos työajan lyhennys suunnitellaan annettavaksi myöhemmin kuin sillä työaikajaksolla, jossa viikkolevon menettämiskorvaus on syntynyt tai työaikajakso on hyvin pitkä, työnantajan velvollisuus on varmistaa, että lyhennys todella tulee annetuksi. Joka tapauksessa lyhennys on annettava kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

Viikkolevon menettämiskorvaustilanteissa kyse on aina siitä, että työtä on tehty tarkasteltavalla jaksolla huomattavan paljon. Näin ollen myös lepoaikojen tärkeys korostuu.

Sopimuksen mukainen viikkolevon ja vuorokausilevon antojärjestys vaikuttaa viikkolevon menettämiskorvaukseen. Se osa vuorokausilevosta, joka on annettavissa 24 tunnin sisällä työvuoron alkamisesta, tulee antaa välittömästi työrupeaman jälkeen aina ennen viikkolepoa, koska vuorokausilevon tarkastelujakso on 24 tuntia. Muu osa siirtyy korvaavaksi vuorokausilevoksi, joka tulee antaa 5 §:n 4 mom. mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että edellä mainituissa tilanteissa työvuoron jälkeen ei voida suoraan sijoittaa 24 tunnin viikkolepoa siten, että se voitaisiin myös katsoa annetuksi.

35 tunnin viikkolepo voi koostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja 24 tunnin viikkolevosta, mutta 24 tunnin viikkolepo ja 11 tunnin vuorokausilepo eivät voi kulua samanaikaisesti, kuten esimerkki 3 osoittaa. Vapaamuotoinen päivystys vastaa lepoaikoja tarkasteltaessa työaikalaissa tarkoitettua varallaoloa siten, että vapaamuotoisen päivystyksen aikainen aktiivityö ei aiheuta uuden vuorokausilevon antamista, vaan tarkastelussa on vain mahdollinen viikkolevon rikkoutuminen tässä momentissa esitetyllä tavalla. Sen sijaan muu, yllättävä työhön kutsu viikkolevon aikana vastaa lepoaikojen tarkastelun ja mahdollisen korvaamisen osalta suunniteltua viikkolevon rikkoutumistilannetta.

Esimerkki 4

Lääkärillä on vapaamuotoisen päivystyksen vuoro pe klo 15 – ma klo 8. Hänellä on puhelinkonsultaatiota läpi viikonlopun. Jotta viikkolepo tulisi annetuksi, tulisi hänellä on 24 tunnin yhdenjaksoinen aika, jonka kuluessa ei ole yhtään puhelinkonsultaatiota tai muuta työrupeamaa. Jos sellaista ei löydy, etsitään viikonlopulta sellainen 24 tunnin jakso, jonka aikana työtä on tehty vähiten. Jos tämä ajanjakso olisi esim. la klo 8 – su klo 8 ja tänä aikana olisi tehty 2 tunnin puhelinkonsultaatiota, viikkolevon menettämistä tulisi korvattavaksi 2 tunnilta.

7 § Raskaana olevan yötyö

Työnantajan tulee vapauttaa raskaana oleva viranhaltija/työntekijä työaikalain mukaisesta klo 23–6 välillä tapahtuvasta yötyöstä ja osoittaa viranhaltija/työntekijä työskentelemään klo 23–6 ulkopuolella, jos yötyö lääkärin lausunnon perusteella on haitallista raskaana olevan viranhaltijan/työntekijän terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle.

Soveltamisohje

Työnantajalla on velvollisuus vapauttaa raskaana oleva viranhaltija/työntekijä yötyön tekemisestä.

Viranhaltijan työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Työnantaja voi aina vapauttaa viranhaltijan päivystysvelvollisuudesta tai vähentää/lyhentää päivystysvuoroja raskausviikkojen lukumäärästä riippumatta, jos tämä on aiheellista viranhaltijan työkyky ja tilanne muuten huomioiden.

Myös päivystystä tekevän työntekijän kohdalla on huomioitava edellä mainitut seikat.

Säännöllisen työajan ylittäminen

8 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Lisätyön määritelmä

Korvattavaa lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan (2 §) lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä.

2 mom. Ylityön määritelmä

Korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy vuosiloman johdosta, määräytyy ylityöraja seuraavasti:

Kun vuosiloma ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, alenee ylityöraja sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi. Osa-aikaisen ylityöraja alenee vastaavasti sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi.
Kun vuosiloma on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla. Myös osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla ja 39 minuutilla.

3 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan erikoissairaanhoidon hammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.

Soveltamisohje

Työaikakorvaukset katso 10 §.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä erikoissairaanhoidon lääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien erikoissairaanhoidon lääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen.

9 § Päivystävät lääkärit/hammaslääkärit

9 a §:ssä ja 9 b §:ssä on määräykset koskien päivystystä. 9 a §:ää noudatetaan viranhaltijoihin ja 9 b §:ää työntekijöihin.

9 a § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (viranhaltijat)

1 mom. Päivystyksen yleismääritelmä

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (583/2017) (viittausmääräys)).

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksia. Päivystysvelvollisuuden toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärien rajoitukset.

Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina.

Päivystysvelvollisuus koskee vain lainsäädännössä määriteltyä terveydenhuollon päivystystä.

Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit huomioiden lepoajat ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on yksinomaan vapaamuotoista päivystystä, tarkastellaan vain päivystyskertojen lukumäärää. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.

Kun tarkastellaan rajan täyttymistä, riittää, että toinen rajoituksista (joko päivystystunnit tai päivystyskerrat) täyttyy.

Osa-aikaisen tai 55 vuotta täyttäneen lääkärin päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista.

Akuuttilääkäreistä, ks. työaikaluvun soveltamisohjeliite kohta 2.

2 mom. Päivystysmuodot

Työpaikkapäivystys

Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta yöhön), jota lääkäri suorittaa kummassakin tapauksessa työpaikalla.

Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 17 §.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla suoritettavaa päivystystä.

Työnantaja määrittelee vuosittain vapaamuotoisen päivystyksen valmiusajan.

Soveltamisohje

Vapaamuotoisessa päivystyksessä lääkäri/hammaslääkäri on velvollinen olemaan tavoitettavissa puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Vapaamuotoinen päivystys voi muuttua työpaikkapäivystykseksi tai työpaikkapäivystys vapaamuotoiseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli päivystystarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Jos vapaamuotoisen päivystyksen keskimääräinen aktiivisuusaste ylittää vuositasolla 50 %, päivystysmuoto on vaihdettava työpaikkapäivystykseksi. Muutosta ei tarvitse tehdä, mikäli vapaamuotoisen päivystyksen ajankohta ei miltään osin kohdistu klo 23–08. Kun työnantaja harkitsee siirtymistä vapaamuotoisesta päivystyksestä työpaikkapäivystykseen, järjestelyä on arvioitava myös enimmäistyöaikaa koskevan määräyksen kautta (ks. 16 §).

Mikäli vapaamuotoisessa päivystyksessä aktiivityö painottuu yöaikaan siten, että yhtäjaksoista lepoa ei juurikaan ole, tulee päivystäneen lääkärin tehtäviä pyrkiä keventämään päivystysyön jälkeisenä päivänä.

3 mom. Päivystysvuoro

Päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan muutamasta tunnista (esim. 6–10 tunnista) aina täyteen vuorokauteen (24 tuntia). Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. (ks. esim. työaikaluvun 6 §:n soveltamisohje).

Esimerkki

Pitkä päivystysvuoro voi olla lauantai klo 8.00 – sunnuntai klo 8.00. Päivystysvuoro voi olla myös osavuorokautinen esim. keskiviikko klo 16.00–21.00.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan määräytymisestä, ks. Työaikaluku 2 §.

4 mom. Hammaslääkärien päivystys

Hammaslääkäreillä päivystys voi olla joko työpaikkapäivystystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä.

9 b § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (työntekijät)

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan aloitteeseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Työsuhteisen lääkärin päivystäminen perustuu suostumukseen (TAL 5 luku 17 §, TAL 2 luku 4 §, viittausmääräys).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on tärkeää, että myös työsuhteiset lääkärit päivystävät. Päivystyksen toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärät.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Päivystäviin työsuhteisiin lääkäreihin sovelletaan 9 a §:n 2 ja 3 momentin määräyksiä päivystysmuodoista ja päivystysvuorosta. Tämän lisäksi sovelletaan 4 ja 5 momentteja.

Työaikakorvaukset

10 § Lisä- ja ylityöstä sekä kliinisestä lisätyöstä maksettavat korvaukset

1 mom. Lisätyökorvaus

Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

2 mom. Ylityökorvaus

Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

3 mom. Kliinisen lisätyön korvaus

Perusterveydenhuollon lääkärille ja hammaslääkärille sekä erikoissairaanhoidon hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

Kun kyseessä on kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 2 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan 11 §:n taulukoissa määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö tai työpaikkapäivystyksen tunnit muodostuisivat tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua lisä-/ylityötä erikseen.

Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.

11 § Päivystyksestä maksettavat korvaukset

1 mom. Työpaikkapäivystyksen päivystyskorvaukset

Lääkärille ja hammaslääkärille maksetaan säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työpaikkapäivystyksen tunnilta ja kultakin vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta taulukon mukaisella kertoimella korotettu varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

	klo 0–8	klo 8–15	klo 15–18	klo 18–22	klo 22–24
maanantai	3	–	1,75	1,75	2,5
tiistai–torstai	2,5	–	1,75	1,75	2,5
perjantai	2,5	–	1,75	2,25	3
lauantai–sunnuntai*	3	2,25	2,25	2,25	3

*sekä muuksi päiväksi sattuvat juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto. Ks. esimerkit 1 ja 2.

Soveltamisohje

Lääkärien ja hammaslääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-aikana.

Esimerkki 1

Lääkäri päivystää tiistaista klo 15.00 keskiviikkoon klo 8.00. Työnantaja antaa osan päivystyskorvauksista vapaa-aikana ja maksaa loput rahana. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa.

Tosiasiallisia päivystystunteja on 17 tuntia, joista 7 tunnilta maksetaan 1,75:llä korotettu tuntipalkka ja 10 tunnilta 2,5:lla korotettu tuntipalkka. Yhteensä kertoimilla korotettuja tunteja on 37,25, joista työnantaja antaa vapaa-aikana päivystystä seuraavana päivänä aktiivivapaana 5 tuntia ja myöhemmin yhteensä 15 tuntia. Rahana korvattavaksi jää 17,25 tuntia eli 569,25 euroa.

Esimerkki 2 arkipyhiä koskevista päivystyskorvauksista

Arkipyhäkorvaukset suoritetaan kuten sunnuntaikorvaukset.

Lääkäri päivystää loppiaisena. Loppiainen 6. tammikuuta on tiistai.

Lääkärin päivystysrupeama alkaa tiistaina klo 9 ja kestää keskiviikkoaamuun klo 8.

Korvaukset menevät kuten viikonloppuna eli klo 22 asti kertoimella 2,25 ja klo 22 alkaen klo 8 keskiviikkoaamuun asti kertoimella 3.

2 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen korvaukset

Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen päivystystunnilta maksetaan vähintään alla olevan taulukon mukainen peruskorvaus.

Vapaamuotoisen päivytyksen peruskorvauksen prosenttia paikallisesti määritettäessä otetaan alla olevassa taulukossa mainittuja prosentteja korottavana huomioon mm. päivystyksen

sitovuus (lääkärille määrätty valmiusaika),
rasittavuus (aktiivityöajan osuus ja aktiivityöjaksojen toistuvuus, sekä jaksojen välisen lepoajan pituus) ja
toistuvuus (päivystyskertojen keskimääräinen lukumäärä päivystykseen osallistuvaa lääkäriä kohden kuukaudessa).

Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Korvaus lasketaan lääkärin/hammaslääkärin korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Ajankohta	Viranhaltijalle/työntekijälle määrätty valmiusaika
	Enintään 30 minuuttia	Yli 30 minuuttia
Arkipäivä	25 %	19 %
Viikonloppu	36 %	26 %

Aktiivityöstä maksetaan 1 momentin mukainen korvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Lisäksi maksetaan liitteissä 1–3 tarkemmin määritellyt toimenpide-, lausunto- ja todistuspalkkiot.

Soveltamisohje

Valmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona päivystäjän tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun päivystäjä kutsun saatuaan on saapunut työpaikalle ryhtyäkseen välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun työ on suoritettu.

Peruskorvauksen suorittaminen

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri/hammaslääkäri on vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti päivystänyt. Mikäli päivystys kestää pidempään kuin etukäteen on suunniteltu, työnantaja vahvistaa jälkikäteen päivystyssuunnitelman ylittävät tunnit ja korvaus maksetaan tehtyjen tuntien mukaan.

Vapaamuotoisessa päivystyksessä työnantaja voi tarjota lääkärille mahdollisuuden päivystää työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä silloin, jos lääkäri ei ehdi saapua edellytetyssä ajassa työpaikalle normaalista asuinpaikastaan. Vapaamuotoinen päivystys ei kuitenkaan muutu tästä syystä työpaikkapäivystykseksi, vaan korvaukset maksetaan edelleen vapaamuotoisen päivystyksen korvausten mukaan.

3 mom. Alle tunnin aktiivityö

Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä 1 momentin mukainen korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktiivityön ohella puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin.

4 mom. Puhelinkonsultaatio tai muu päivystykseen liittyvä etäkonsultaatio

Puhelinkonsultaatioon tai muuhun päivystykseen liittyvään etäkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöksi. Vapaamuotoisen päivystyksen aikana tapahtuneesta puhelin- tai etäkonsultaatiosta suoritetaan konsultaatioon kulunutta aikaa vastaava korvaus, paitsi jos samalta tunnilta suoritetaan yllä todettu enintään yhden tunnin korvaus.

Puhelinkonsultaatiolla ja muulla päivystykseen liittyvällä etäkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai perusterveydenhuollon päivystävän lääkärin kanssa.

Puhelinkonsultaatiosta tai muusta etäkonsultaatiosta ei suoriteta korvausta, mikäli lääkäri pelkästään kutsutaan sairaalaan, taikka hän mahdolliset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan.

Soveltamisohje

Puhelinkonsultaatiosta ja muusta päivystykseen liittyvästä etäkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto). Puhelinkonsultaatiosta ja muusta etäkonsultaatiosta suoritetaan korvaus siltä ajalta, joka lääkäriltä on kulunut potilasasiakirjoihin tutustumiseen ja hoito-ohjeiden kirjaamiseen ja/tai antamiseen (esim. jos kesto on 16 minuuttia, merkitään tämä määrä konsultaation kestoksi ja korvaus suoritetaan 16 minuutilta).

5 mom. Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (HYVTES:n liite 6 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan HYVTES:n liitteen 6 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virka-/työtehtäviensä vuoksi saapumaan työpaikalle, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

HYVTES:n liitteen 6 6 §:n 2 momentin perusteella perusterveydenhuollon päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli

lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan
ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla perusterveydenhuollon lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka)/pysyväisluonteinen toimipaikka, päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi/pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

12 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

1 mom. Tuntipalkan laskeminen

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

luvulla 160 (perusterveydenhuollon lääkärit ja perusterveydenhuollon hammaslääkärit
luvulla 163 (erikoissairaanhoidon lääkärit, erikoissairaanhoidon hammaslääkärit)

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä

Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.

Soveltamisohje

Tuntipalkan laskukaava:

Tuntipalkka = osa-aikapalkka

(

kk-palkan jakaja

osa-aikatyöaika

)

täysi työaika

3 mom.

Muissa kuin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.

13 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittaminen

1 mom. Rahakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

2 mom. Vapaa-aikakorvausten suorittaminen

Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa-aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan/työntekijän kanssa tai paikallisesti toisin sovita.

Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. määräajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.

Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin työaikaluvun 2 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhälyhennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Mikäli päivystysvapaa annetaan ko. viikon työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen, päivystysvapaa vastaa työvuoroluetteloon suunniteltuja säännöllisen työajan tunteja. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa kyseessä.

Osa työpaikkapäivystyksen korvauksesta pyritään antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuravana lääkärin työpäivänä (aktiivivapaa ks. 17 §), mikäli vuorokausilepoa (5 §) ei pystytä muutoin järjestämään.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa/työsuhteessa, jossa vapaa on ansaittu tai muussa saman työnantajan palveluksessa saman palkkatason virassa/työsuhteessa. Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteella.

Esimerkki

Perusterveydenhuollon lääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Lääkäri on päivystysvapaalla koko pitkäperjantain sisältävän viikon ja vuosilomalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min – 38 tuntia 15 min (päivystysvapaata annettu 30 tuntia 39 minuuttia, lyhennys pitkäperjantaista on 7 t 39 min) – 7 t 39 min (toinen pääsiäispäivä) – 15 tuntia 18 minuuttia (7 t 39 min + 7 t 39 min vuosilomapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 53 tuntia 33 minuuttia.

3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan/työntekijän sairastuessa

Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (HYVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairauspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaisena.

14 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suoritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen työaikaluvun 1 §:n ja 10 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

Työaikojen suunnittelu

15 § Työaika-asiakirjat

1 mom. Työvuoroluettelo

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille/työntekijöille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija/työntekijä tai luottamusmies sitä pyytää.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan/työntekijän tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työviikon tai työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan/työntekijän suostumuksin tai perustellusta syystä.

Soveltamisohje

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle/työntekijälle määrättyjen tehtävien osalta. Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijan/työntekijän päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen) sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista.

Osa-aikaisia koskevat samat työvuoroluettelon laatimista koskevat velvollisuudet ja periaatteet kuin täyttä työaikaa tekeviä.

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija/työntekijä ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 2 §:n mukaisena viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

Työnantaja ei voi korvata työvuoroluettelon laatimista millään muulla asiakirjalla.

2 mom. Työajan tasoittumissuunnitelma

Jos tämän sopimuksen työaikaluvun 2 §:n mukainen säännöllinen työaika on järjestetty viikkoa pidemmäksi työaikajaksoksi, noudatetaan HYVTES:n työaikaluvun 27 §:n pykälän määräyksiä työajan tasoittumissuunnitelmasta.

Soveltamisohje

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, laaditaan erikseen HYVTES:n työaikaluvun 27 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumissuunnitelma ja vahvistetaan kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita/työntekijöitä edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita/työntekijöitä itseään.

16 § Työajan enimmäismäärä

1 mom.Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain (872/2019) 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

2 mom. Työajan enimmäismäärän ylittäminen

Työnantaja ja sairaalassa päivystystyöhön osallistuva viranhaltija/työntekijä voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä enintään vuodeksi kerrallaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sairaalassa päivystävien viranhaltijoiden/työntekijöiden enimmäistyöaika voi ylittyä työaikalain 34 §:n 5 momentin mukaisesti ei-aktiivisten tuntien osalta.

Jos työnantaja suunnittelee tässä määräyksessä tarkoitetun järjestelyn käyttöön ottamista tietyissä toiminnoissa, työnantajan on ennen viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa sopimista varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää järjestelystä, sen tarpeesta ja viranhaltijalle/työntekijälle tarjottavan sopimuksen ehdoista mielipiteensä. Luottamusmiehelle on annettava järjestelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja riittävä aika perehtyä järjestelyä koskevaan esitykseen. Työnantajan ja luottamusmiehen on vuosittain käytävä lävitse määräyksessä tarkoitettu järjestely ja luottamusmiehelle on annettava mahdollisuus lausua järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietää, missä, kuinka paljon ja minkälaisin ehdoin kirjallisia sopimuksia on tehty.

Soveltamisohje

Työnantajan on huolehdittava päivystystoimintojen turvaaminen työaika- ja päivystysjärjestelyjen avulla. Työnantajan on huolehdittava päivystysvuorojen suunnittelussa ja jakamisessa henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta. Enimmäistyöajan ylittäminen on mahdollista vain, jos päivystystä ei voida muuten turvata. Työnantajan on seurattava työajan kertymistä säännönmukaisesti.

Työpaikalla tapahtuva työpaikkapäivystys luetaan kokonaisuudessaan työajaksi.

Työaikalain 18 §:ssä säädetty enimmäistyöaika on 12 kuukauden aikana enintään hallituksen esityksessä (HE 158/2018 vp) todettu tuntimäärä (48 tuntia x 48 viikkoa).

Enimmäistyöaikaan luetaan työhön käytetty aika ja aika, jolloin viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi.

Päivystysmuodon muuttamisesta ks. 9 §

17 § Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

1 mom.

Työnantajan on järjestettävä viranhaltijalle/työntekijälle riittävä, tämän sopimuksen edellyttämä lepoaika työrupeaman päättymisen ja seuraavan työrupeaman alkamisen väliin.

2 mom.

Mikäli viranhaltija/työntekijä on ollut kello 23:n jälkeen työpaikkapäivystyksessä, seuraava työpäivä (maanantai–perjantai) suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia).

3 mom.

Edeltävän momentin lepoaika voi olla osa työaikaluvun 5 §:ssä tarkoitettua vuorokausilepoa (1 mom.) tai korvaavaa lepoaikaa (3 mom.). Päivystyksen jälkeinen vapaa ei kuitenkaan lyhennä vuorokausilepoa tai sitä korvaavaa lepoaikaa, vaan se tulee antaa 5 § 3 momentin mukaisesti.

4 mom.

Mikäli kyse on usean työnantajan yhteispäivystyksen päivystysvuorosta, tulisi työnantajien huolehtia vastaavalla tavalla lääkärin riittävästä lepoajasta ennen seuraavan työrupeaman alkamista.

Soveltamisohje

Määräys perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi työaikaluvun 2 §, 5 §, 6 §, 10 §, 13 §:n 2 momentin soveltamisohjeet sekä työaikaluvun soveltamisohjeliite).

Liitesopimus 1: Vuorokausilevosta poikkeaminen jaetun työpaikkapäivystyksen yöpäivystyksessä

1) Sopimuksen tarkoitus

Tämän paikallisen sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa paikallisesti toimiva työ- ja päivystysjärjestely, jolla poiketaan Lääkärisopimuksen vuorokausilepomääräyksestä.

2) Sopimuksen solmimisedellytykset

Paikallisesti arvioidaan sopimuksen tarkoituksenmukaisuus, toteuttamismahdollisuus ja tarve. Paikallinen luottamusmies arvioi paikallisen sopimuksen solmimisedellytykset kuultuaan edustettaviaan lääkäreitä.

3) Poikkeukset Lääkärisopimukseen

Sopimuksella sovitaan toisin Lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n 1 momentista ja 2 momentin a-kohdasta. Sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelyissä ei toteudu 11 tunnin vuorokausilepo työrupeaman alkamista seuraavan 24 tunnin aikana (1 mom.). Tämän lisäksi työtä tässä yli 13 tunnin työrupeamassa tehdään klo 23–08 välillä, mutta tuolloin ei tarvitse järjestää 3 tunnin lepoaikaa (2 mom. a-kohta).

Tällä sopimuksella ei voida poiketa Lääkärisopimuksen vuorokausilepo- tai muistakaan määräyksistä muutoin kuin kohdassa 4 esitetyllä tavalla.

4) Soveltamisala ja reunaehdot

Sopimusta sovelletaan xx ja xx klinikassa/yksikössä/toimialalla lääkäreiden jaetun työpaikkapäivystyksen järjestämiseksi.

Päiväaikaisen säännöllisen työajan ja yön päivystyksen välissä on oltava vähintään 5 tunnin työaikaan kuulumaton lepoaika.

Esimerkki

Järjestely toteutetaan siten, että päiväaikaisen säännöllisen työajanjälkeen osa lääkäreistä työskentelee päivystyksessä klo 15.30–22.00 ja voi Lääkärisopimuksen (LS) IIIluvun 5 §:n 2 mom. b-poikkeuksen mukaisesti poiketa vuorokausilevosta, kunhan saamatta jäänyt vuorokausilepo saman pykälän 3 mom. mukaisesti korvataan. Osa lääkäreistä päättää työskentelynsä säännöllisen työajan jälkeen klo 15.30, mutta palaa jatkamaan samaa työrupeamaa päivystyksenä klo 21.00. Työskentely jatkuu aamuun klo 9.00 asti LS III luvun 5 §:n 2 mom. a-kohdan mukaisesta 3 tunnin levosta poiketen.

Vuorokausilepoa annetaan säännöllisen työajan ja päivystyksen väliin jääneenä aikana ja saamatta jäänyt osuus tulee korvata LS III luvun 5 §:n 4 mom. mukaisesti.

Kellonajat ovat esimerkinomaisia.

5) Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus on voimassa enintään sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025 ja se on molemmin puolin irtisanottavissa yksipuolisesti 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Liitesopimus 2: Vuorokausilevosta poikkeaminen toimipaikoissa, joissa on erittäin paljon työpaikkapäivystystä

1) Sopimuksen tarkoitus

Tämän paikallisen sopimuksen tarkoituksena on potilasturvallisuuden varmistaminen saman lääkärin yhtäjaksoisella läsnäololla päivystysaikana. Tällä sopimuksella mahdollistetaan sekä 13 tuntia pidemmät yöpäivystystä sisältävät työrupeamat että Lääkärisopimuksen määrittelemän yölevon lyhentäminen siten, että viikkolepo kuitenkin taataan täysimääräisenä joka kalenteriviikolle.

2) Sopimuksen solmimisedellytykset

3) Poikkeukset Lääkärisopimukseen

Tällä sopimuksella ei voida poiketa Lääkärisopimuksen vuorokausilepo- tai muistakaan määräyksistä muutoin kuin kohdassa 4 esitetyllä tavalla.

4) Soveltamisala ja reunaehdot

Sopimusta sovelletaan xx ja xx klinikassa/yksikössä/toimialalla lääkäreiden työpaikkapäivystyksen järjestämiseksi.

Seuraavien ehtojen on täytyttävä:

Työrupeaman pituus (sisältäen säännöllistä työaikaa ja päivystystä tai vain päivystystä) on enimmillään 18 tuntia.
Lääkärille on järjestettävä työrupeaman aikana klo 23–08 välillä vähintään 1,5 tunnin keskeytymätön lepo Lääkärisopimuksen 5 §:n 2 mom. soveltamisohjeen ehdoin.
Viikkolepo tulee olla kullakin kalenteriviikolla 35 tuntia, eikä sitä voida järjestää Lääkärisopimuksen 6 §:n mahdollistamalla tavalla keskimääräisenä 14 vuorokauden aikana. Mikäli viikkolepo jää kalenteriviikolla vajaaksi, tulee se korvata säännöllistä työaikaa Lääkärisopimuksen mukaisesti lyhentäen välittömästi seuraavan kalenteriviikon aikana.
Päivystystä ei suunnitella perättäisille viikonlopuille (poikkeuksena loma-ajat)
Järjestelyssä tulee kiinnittää huomiota säännöllisen työajan sijoitteluun ja järjestämiseen.
Sopimuksen osana tulee tarkastella työntekijän palkkaa kokonaisuutena huomioiden runsas työsidonnaisuus ja epämukavan työajan määrä. Samalla tulee huomioida myös erilaisten poissaoloaikojen palkkaus.

5) Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus on voimassa enintään sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025 ja se on molemmin puolin irtisanottavissa yksipuolisesti 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

IV Muut määräykset

1 § HYVTESin muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia HYVTESin lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:

Luku I	Yleinen osa, 2 § (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 5–9 §
Luku IV	Vuosiloma Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja lomarahan laskentaperusteesta ks. LS:n palkkausluku 17 §.
Luku V	Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
Luku VI	Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
Luku VII	Luottamusmiehet
Luku VIII	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 16	Matkakustannusten korvaukset

2 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

2 mom.

Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia HYVTESin vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

3 mom.

Uraporrasjärjestelmän mahdollisista lisäportaista ja liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönotosta toisin sopimista on rajoitettu. Edellä mainituista asioista toisin sopiminen edellyttää kirjalliseen hakemukseen perustuvaa valtakunnallisen LS-palkkausryhmän antamaa lupaa.

Pöytäkirjamerkintä

Ks. yleiskirje 21/2023.

4 mom.

Lääkärisopimuksen 2007–2009 yleisen osan 25 §:n 3 momentin nojalla tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa omien voimassaolomääräystensä mukaisesti.

Soveltamisohje (1–4 mom.)

Noudatetaan soveltuvin osin HYVTESin yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

3 § Työrauha

Viranhaltijat
1 mom.

Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Viranhaltijat
2 mom.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Työntekijät
3 mom.

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

Työaikaluvun soveltamisohjeliite

1 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa

Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväkokonaisuuksia lääkärille tai hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon aikaa niiden suorittamiseen on varattava. Työvuoroluettelo on laadittava niin, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien suorittamiseen.

1.1 Perusterveydenhuollon lääkärit

1.1.1 Vastaanottotyö ja muut tehtävät

Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveysaseman keskeinen tehtävä.

Työuran alkuvaiheessa olevien lääkärien osalta on huomioitava se, että potilaan vastaanottoaika voi olla pidempi.

Kouluttaja- ja tutorlääkäreille on varattava riittävä aika työtehtävän hoitoon.

Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, hoito- ja huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.

1.1.2 Todistusten ja lausuntojen laatiminen ja muut kirjalliset tehtävät

Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa varataan työvuoroluettelossa riittävä aika laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja). Lääkärin työhön kuuluu lisäksi potilasasiakirjojen laatiminen, johon voi kuulua vain välttämätöntä tilastointia.

1.1.3 Osaamisen kehittäminen

Lääkäreille on varattava riittävät täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet, etenkin työuransa alkuvaiheessa oleville.

1.1.4 Neuvottelut ja kokoukset

Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.

Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista HYVTESin II luvun 14 §:n 2 momentin mukaisen kertapalkkion. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.

1.2 Perusterveydenhuollon hammaslääkärit

1.2.1 Kliininen vastaanottotyö

Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.

Työuran alkuvaiheessa olevien hammaslääkärien osalta on huomioitava riittävät konsultaatiomahdollisuudet sekä se, että potilaan vastaanottoaika voi olla pidempi.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimiville hammaslääkäreille on varattava riittävä aika myös tämän tehtävän hoitoon.

1.2.2 Muu kuin kliininen työ

Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esimerkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.

1.2.3 Osaamisen kehittäminen

Hammaslääkärille on varattava riittävästi aikaa ammatillisen osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen yksilöllisen tarpeen mukaan.

Organisaatiossa tulee olla toimivat konsultaatiokäytännöt.

1.3 Perusterveydenhuollon lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät

Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä /ylihammaslääkäriä/ verrattavassa asemassa olevaa. Suurissa yksiköissä ylilääkärille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtäviä.

Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkärille/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.

Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellytetään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.

Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityistehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.

1.4 Perusterveydenhuollon lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö

Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunnitellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluetteloon.

Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).

Terveysaseman tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksenmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuutta.

Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.

1.5 Erikoissairaanhoidon lääkärit

1.5.1 Yleistä

Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentelyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysymykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoroluetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.

1.5.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen

Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sairaalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksityisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.

Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asianomaisen lääkärin säännöllisenä työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.

1.5.3 Kliininen lisätyö

Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. työaikaluvun 10 §:n 3 momentin soveltamisohje).

2 Akuuttilääkärit

Akuuttilääketieteen erikoisalan lääkärit (akuuttilääkärit) työskentelevät kaikkina vuorokauden aikoina päivystysyksiköissä. Akuuttilääkärien työkuormittavuutta ja -sidonnaisuutta lisäävät epämukavana työaikana tehtävän työn keskimääräistä suurempi osuus.

Akuuttilääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa tulee huolehtia siitä, että työaikaan sisältyy myös päiväaikaista työtä.

Akuuttilääkärien työvuoroluettelot voidaan laatia esimerkiksi niin, että osa päivystyskorvauksista annetaan päivystysvapaana.

Yleisen osan soveltamisohjeliite

Lääkärisopimuksen soveltamispiiriä koskevien määritelmien soveltamisohje

Oikeudesta harjoittaa lääkärin, hammaslääkärin, erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin ammattia on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lain perusteella on annettu asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994). Jäljempänä tähän lakiin viitataan nimellä ammattihenkilölaki ja asetukseen nimellä ammattihenkilöasetus.

Alla on merkitty tarvittavilta osin sellaisen lain/asetuksen säädösnumero, jolla ammattihenkilölakia/asetusta on muutettu.

Suomessa lääkärin ja hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan myöntää hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Eläinlääkäriammatin harjoittamisesta säädetään laissa eläinlääkäriammatin harjoittamisesta (29/2000). Ruokavirasto tekee hakemuksesta eläinlääkäreiden laillistamispäätökset ja väliaikaisia oikeuksia koskevat päätökset.

Sopimuksessa on käytetty seuraavaa käsitteistöä:

Laillistettu lääkäri

Lääkäri, jolla on Suomessa suoritetun lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä.
Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.
Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri

Lääkäri, jolla Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella on ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK)

Lääkäri, joka on suorittanut ennen 1.5.2011 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sen jälkeen yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja jolla on tällä perusteella oikeus toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä muussa EU-/ETA-maassa kuin Suomessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään ammattihenkilölaissa (muutettu laeilla 1355/2014 ja 312/2011), ammattihenkilöasetuksessa (muutettu asetuksella 377/2011) sekä STM:n asetuksella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Lääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Lääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 §:ssä ja 3 b §:ssä (muutettu 377/2011) säädetyt opinnot suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Amanuenssi

Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai virkasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet 1.8.2011 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 2 momentin mukaisen, Valviran hyväksymän käytännön palvelun, ja jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.
Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Hammaslääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 a §:ssä tai 3 b §:ssä säädetyt opinnot (muutettu 377/2011) suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Opiskelija, joka on suorittamassa 1.8.2011 voimaan tulleen yliopistolain 40 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. (Laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011).

Liite 1 Perusterveydenhuollon lääkärit

1 § Uraporrasjärjestelmä

Sovellettava porras valitaan kokonaisharkinnalla tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella. Portaikossa on kolme erillistä lohkoa (opiskelijat/lääkärit/erikoistumassa olevat lääkärit, erikoislääkärit ja johtamistyötä tekevät).

LIITE 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON LÄÄKÄRIT 1.6.2023 lukien
Tehtävä ja kriteerit
		L1TK003C Erittäin vaativat johtamistehtävät OSVA 3 6 450,98 €
		L1TK003B Vaativat johtamistehtävät OSVA 2 6 143,78 €
	L1TK002C Erikoislääkäri, erittäin vaativat tehtävät OSVA 3 5 672,10 €	L1TK003A Johtamistehtävät OSVA 1 5 672,10 €
	L1TK002B Erikoislääkäri, vaativat tehtävät OSVA 2 5 165,93 €
	L1TK002A Erikoislääkäri OSVA 1 4 919,93 €
L1TK001E Lääkäri / erikoistuva lääkäri, vaativat tehtävät OSVA 3 4 458,88 €
L1TK001D Lääkäri /erikoistuva lääkäri, 3 vuotta OSVA 2 4 142,98 €
L1TK001C Lääkäri / erikoistuva lääkäri OSVA 1 3 779,37 €
L1TK001B Lääketieteen opiskelija 2 809,58 €
L1TK001A Amanuenssi 1 746,00 €

Portaat 1A–1E

L1TK001A Lääkärikoulutusta suorittava opiskelija (amanuenssi).

L1TK001B Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut 4. vuoden opinnot (ent. L1TK6200).

L1TK001C Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Sovelletaan myös erikoistuvaan lääkäriin. (ent. L1TK6100).

L1TK001D Lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä tai laillistettua lääkäriä, jolla on yleislääketieteen erikoiskoulutus (YEK) (ent. L1TK5200).

Sovelletaan tämän sopimuksen palkkausluvun 10 § työkokemuslisämääräyksiä.

L1TK001E Erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva lääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A - portaan tasolla. (osa ryhmästä ent. L1TK5200).

Ei erikoistuneet:

Työnkuvassa painottuu muita lääkäreitä enemmän jonkin erityisryhmän (esim. diabetes-, keuhko-, reuma-,) potilaiden hoito tai muu esimerkiksi sektorikohtainen erityisvastuu.
Tätä porrasta voidaan soveltaa myös toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama lääkäri ja tähän liittyen tehtävässä vaaditaan monipuolista osaamista ja vastuuta työnkuvan laaja-alaisuuden ja kollegiaalisen tuen puutteen vuoksi.

Huom. Erittäin kokeneen erikoistumattoman kliinikon tehtävä on porraspalkkajärjestelmän ulkopuolinen. Tällaisessa tehtävässä painottuu esim. hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Palkan muodostamisesta ks. 7 §.
Ks. 6 § tehtävälisä.

Portaat 2A–2C

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että lääkärillä on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

L1TK002A Erikoislääkärillä on erikoisalansa ammatilliset perustaidot ja erikoislääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa. (osa ryhmästä L1TK4100)

L1TK002B Erikoislääkäri, vaativat tehtävät

Tässä ryhmässä olevien päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta.

Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

Tähän siirretään osa ryhmästä L1TK4100 ja siirretään osa ryhmästä L1TK4200.

L1TK002C Erikoislääkärit, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla L1TK002B.

Omaa yksikköä laajempi erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuu tai ainoa erikoisalan tehtävä.

Omaa yksikköä laajempi kehittämis- tai tutkimusvastuu (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen).

Vastaa yksikön kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta olematta ylilääkäri.
Yksikkö määritellään paikallisesti.

Tähän siirretään osa ryhmästä L1TK4200 tai poikkeuksellisesti ryhmästä L1TK4100.

Portaat 3A–3C

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai lääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.

Eri organisaatioissa johtaminen on järjestetty eri tavoin ja tämä vaikuttaa siihen, mitä portaita sovelletaan. Johtotehtävissä toimivien virka/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen).

L1TK003A Johtamistehtävät

Lääkäri/erikoislääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu. Ko. lääkärin esihenkilönä useimmiten ylilääkäri. Tässä ryhmässä ovat myös apulaisylilääkärit (ja muut verrattavassa asemassa olevat)

Tehtävä vaatii yleensä erikoislääkärin koulutuksen/tutkinnon. Tehtävä voi sisältää myös hallinnollista työtä. (ent. L1TK2000, tähän ryhmään voi siirtyä myös osa ent. ryhmästä L1TK4200).

L1TK003B Vaativat johtamistehtävät

Kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja lääketieteellisestä johtamisesta.

Johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A. Lääkäri toimii usein 3A-portaalla olevien esihenkilönä.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoislääkärin oikeutta. Tehtävä voi sisältää myös kliinistä työtä.

Tähän siirretään myös osa ryhmästä L1TK2000.

2 § Tehtävälisä

Tehtävälisien maksamisen yleisistä edellytyksistä ks. II luvun 6 §.

1 mom.
Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan lääkäreitä/erikoislääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat lääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia lääkäreitä, yleislääketieteen erityiskoulutuksesta olevia (YEK) tai erikoistuvia lääkäreitä. Tehtävän vaatiessa pedagogista pätevyyttä tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa. Esim. erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalääkärinä toimimisessa.

2 mom.
Muut erityisvastuut

Lääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu)

Ks. kuitenkin porras 1E.

Soveltamisohje (1.2.2024 alkaen)

Mikäli muista erityisvastuista aiheutuu suoritepalkkioiden alenemista, tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

3 § Suoritepalkkaus

1 mom.

Työnantaja määrittelee, ketkä kuuluvat suoritepalkkauksen piiriin. Jos lääkärin työnkuvaan kuuluu pääosin vastaanottotoimintaa, lääkäri voi kuulua suoritepalkkauksen piiriin. Tällöin huomioidaan toisen tehtävän, esimerkiksi opetus- ja ohjaustehtävän, vaikutus tehtävästä maksettavaan palkkaan. Lisäksi lääkärille maksetaan suoritepalkkausjärjestelmän mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

Suoritepalkkausjärjestelmään siirrytään 1.1.2024 alkaen. Valtakunnalliselta LS-palkkaustyöryhmältä voi hakea kirjallisesti perustellusti mahdollisuutta poiketa suoritepalkkausjärjestelmästä tai sen käyttöönottoaikataulusta. Malli löytyy yleiskirjeen 21/2023 liitteistä 5 ja 6.

Suoritepalkkausjärjestelmään siirryttäessä jokaiselle järjestelmässä mukana olevalle lääkärille määritellään henkilökohtainen suoriteosa.

Suoriteosa lasketaan lääkärille maksettujen suoritepalkkioiden tai vastaavien keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Suoriteosaa tarvitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaus on ennen muutosta maksettu esimerkiksi kokonaisuutena, joka on käsittänyt sekä tehtäväkohtaisen palkan että toimenpidepalkkio-osuuden.

Suoritepalkkausjärjestelmästä ks. yleiskirje 9/2022, kohta 11.3.

Suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa, sosiaalihuollossa ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelevät lääkärit. Ko. ryhmien tasapuolisesta palkkauksesta on tarpeen huolehtia. Vastaavansuuruinen palkanosa muodostetaan ko. ryhmille suunnatun tehtävälisän avulla. Tehtävälisä lasketaan suoritekorvausjärjestelmässä samalla uraportaalla olevien lääkärien keskimääräisen suoriteosan perusteella. Yksilön palkkatasoon vaikuttaa lisäksi mm. työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä (1.2.2024 alkaen).

2 mom. Suoritteet

Suoritteita ovat

potilaan vastaanottokäynnit, ml. etävastaanotot
lääkärin käynnit potilaan luona
konsultaatiot
hoidonsuunnittelut ilman potilaan läsnäoloa
puhelimella tapahtuva hoitoasiointi, kun se korvaa vastaanottokäynnin.

3 mom. Suoritteen vaativuus ja tasot

Suoritteen vaativuus voi muodostua toimenpiteen vaativuuden, toimenpiteiden määrän tai potilaan vaikeahoitoisuuden perusteella. Suoritteen taso määräytyy suoritteen kokonaisvaativuuden perusteella.

Suoritetasoja on neljä.

Suppea
Suorite sisältää suppean tutkimuksen, lyhyen konsultaation tai suppean hoitotoimenpiteen.
Perus
Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimuksen tai hoitoasioinnin, konsultaation tai hoitotoimenpiteen.
Vaativa tai laaja
Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimusta laajemman tutkimuksen, laajan konsultaation tai laajan hoitotoimenpiteen.
Erittäin vaativa tai erittäin laaja
Suorite sisältää esimerkiksi erittäin vaativan tai erittäin laajan hoitotoimenpiteen.

4 mom. Suoritepalkkiot

Suoritepalkkio on euromääräinen. Suoritepalkkioiden euromäärät määritellään paikallisesti. Päivystysajalta ja kliinisen lisätyön ajalta suoritepalkkiot maksetaan korotettuina.

Paikallisesti suoritepalkkioiden euromääriä määriteltäessä on huomioitava päivystysajan ja kliinisen lisätyön vaikutukset suoritepalkkioiden tasoon.

5 mom.

Mitä Lääkärisopimuksessa on sanottu toimenpide- ja käyntipalkkioista (esim. palkkausluku 3 § ja 5 §) koskee vastaavasti tämän liitteen 4 §:n mukaista järjestelmää.

Liite 2 Perusterveydenhuollon hammaslääkärit

1 § Uraporrasjärjestelmä

Sovellettava porras valitaan kokonaisharkinnalla tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella. Portaikossa on kolme erillistä lohkoa (opiskelijat/hammaslääkärit/erikoistumassa olevat hammaslääkärit, erikoishammaslääkärit ja johtamistyötä tekevät).

LIITE 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON HAMMASLÄÄKÄRIT 1.6.2023 lukien
Porras	Tehtävä ja kriteerit
			L2TH003C Erittäin vaativat johtamistehtävät OSVA 3 5 866,22 €
			L2TH003B Vaativat johtamistehtävät OSVA 2 5 586,88 €
		L2TH002C Erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät OSVA 3 5 320,84 €	L2TH003A johtamistehtävät OSVA 1 5 320,84 €
		L2TH002B erikoishammaslääkäri, vaativat tehtävät OSVA 2 4 845,93 €
		L2TH002A erikoishammaslääkärit OSVA 1 4 615,17 €
	L2TH001E hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, vaativat tehtävät OSVA 3 4 371,85 €
	L2TH001D hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri 3 vuotta OSVA 2 4 163,66 €
	L2TH001C hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri OSVA 1 3 965,39 €
	L2TH001B hammaslääketieteen opiskelija (syventävää käytännön harjoittelua suorittava) 2 534,06 €
	L2TH001A hammaslääketieteen opiskelija 2 413,39 €

Soveltamisohje

PORTAAT 1A–1E

L2TH001A Hammaslääketieteen opiskelija, joka voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena suoritettuaan vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. (ent. L2TH6200)

L2TH001B Hammaslääketieteen opiskelija, joka suorittaa tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. Sovelletaan myös opiskelijaan, joka on suorittanut hyväksytysti syventävän käytännön harjoittelun sekä tutkinnon suorittaneeseen siihen saakka, kunnes hänelle lisensiaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen on myönnetty oikeus toimia laillistettuna hammaslääkärinä.

Sovelletaan myös muuhun kuin opiskelijaan, joka työskentelee hammaslääkärinä toisen laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

L2TH001C Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. (ent. L2TH5200)

L2TH001D Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään kolme vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/ tehtävissä.

Sovelletaan tämän sopimuksen palkkausluvun 10 § työkokemuslisämääräyksiä.

L2TH001E Hammaslääkäri/erikoistuvat hammaslääkäri, vaativat tehtävät

Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, jonka ammatillinen osaaminen on kehittynyt uran aikana siten, että hammaslääkäri suunnittelee ja toteuttaa kokonaisvaltaisia hoitoratkaisuja ja vaativampia hoitokokonaisuuksia kuin alemmilla portailla oleva. Tehtävässä edellytetty osaaminen saavutetaan yleensä kymmenessä vuodessa hammaslääkärin tehtävissä. Tätä palkkaporrasta voidaan soveltaa myös hammaslääkäriin, joka työskentelee toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama hammaslääkäri ja tähän liittyen tehtävässä vaaditaan monipuolista osaamista ja vastuuta työnkuvan laaja-alaisuuden vuoksi ja kollegiaalisen tuen puutteen vuoksi.

Ks. myös liitteen 2 2 § tehtävälisästä, jota maksetaan hammaslääkärille, jonka työnkuvassa painottuu muita enemmän jonkin hammaslääketieteen erikoisalan/painotusalan tehtävät tai jonkin erityisryhmän potilaiden hoito.

PORTAAT 2A–2C

Portaiden 2A–2C soveltaminen edellyttää, että hammaslääkärillä on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Määräyksiä sovelletaan myös erikoishammaslääkäriin, joka työskentelee muussa kuin erikoishammaslääkärin virassa/tehtävässä.

L2TH002A Erikoishammaslääkäri

Erikoishammaslääkärillä on erikoisalansa/painotusalansa ammatilliset perustaidot ja hän työskentelee erikoisalansa/painotusalansa perustyönkuvassa. (ent. L2TH4100)

L2TH002B Erikoishammaslääkäri, vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan/painotusalan syventynyttä osaamista edellyttävästä tehtävästä. Tehtävän edellyttämä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoishammaslääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta eri erikoisalalta/painotusalalta. (ent. L2TH4200)

L2TH002C Erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai se sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla 2B.

Vastuu oman erikoisalansa/painotusalansa kliinisestä toiminnasta, kehittämisestä ja/tai suunnittelusta toimimatta esihenkilö- ja johtotehtävissä.

Hoitoketjuvastuu ja/tai muu omaa yksikköä laajempi vastuualue. Vastaa yksikön kehittämistoiminnasta ja/tai tutkimustoiminnasta toimimatta esihenkilö- ja johtotehtävissä.

Yksikkö määritellään paikallisesti.

Esimerkki

Erikoishammaslääkärin uran alkuvaiheessa olevaan erikoishammaslääkäriin sovelletaan yleensä porrasta 2 A. Jos tällainen erikoishammaslääkäri kuitenkin työskentelee perusterveydenhuollon ainoansa erikoisalansa/painotusalansa hammaslääkärinä, tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu ovat kuitenkin yleensä korkeammalla kuin mitä portaalla 2 A on tarkoitettu. Jos seuraavien portaiden edellytykset eivät täyty, mutta työnkuvaan sisältyy tehtäviä, joita muilla samalle portaalle sijoitetuilla ei ole, maksetaan tehtävälisää. Jos portaiden 2B tai 2 C soveltamisen edellytykset täyttyvät, esimerkiksi hammaslääkärillä on hoitoketjuvastuu, sovelletaan ko. portaita.

PORTAAT 3A–3C

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai hammaslääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.
Eri organisaatioissa suun terveydenhuollon johtaminen on järjestetty eri tavoin ja tämä vaikuttaa siihen, mitä tämän urapolun portaita sovelletaan. Johtotehtävissä toimivien virka/tehtävänimike ei vaikuta portaiden soveltamiseen.

Johtotehtävissä toimivan hammaslääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy hammaslääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää hammaslääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävästä maksettava palkka ks. palkkausluku 7 § (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen).

Esihenkilön palkan tulee olla oikeassa suhteessa verrattuna alaistensa palkkaan. Vertailussa huomioidaan tehtävästä maksettavan palkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut toimenpidepalkkiot. Portailla 3B ja 3C ei yleensä makseta suoritekompensaatiota.

Siirtymämääräys

Hammaslääkäri/erikoishammaslääkäri, joka sijoitetaan portaalle 3B tai 3C ja jolle on maksettu todennetusti toimenpidepalkkiokompensaatiota muutoin kuin osana tehtäväkohtaista palkkaa, toimenpidepalkkiokompensaatio siirretään paikalliseen uraporraspalkkaan.

L2TH003A Johtamistehtävät

Hammaslääkärillä on vastuu laajan alueen suun terveydenhuollon yksiköiden tai suuren yksikön toiminnasta, ja toimii hammaslääkärien lähiesihenkilönä; tai

Erikoishammaslääkärien lähiesihenkilö tai jonkin erikoishammaslääkäritasoista osaamista edellyttävän osa-alueen kokonaisvastuu, tehtävä vaatii yleensä oikeutta toimia erikoishammaslääkärinä.

Hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille, joka vastaa esimerkiksi hammashoitolan toiminnasta ja/tai toimii hammaslääkärien esihenkilönä, mutta portaiden 3A–3C edellytykset eivät täyty, maksetaan tästä tehtävästä tehtävälisää.

L2TH003B Vaativat johtamistehtävät

Kyse on kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja hammaslääketieteellisestä johtamisesta.
Johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoishammaslääkärin oikeutta. Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

Tähän siirretään myös osa ryhmästä L2TH2000.

L2TH003C Erittäin vaativat johtamistehtävät

Kyse on kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja hammaslääketieteellisestä johtamisesta.

Kokonaisvastuu hyvinvointialueen tietyn alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta (esimerkiksi lähipalvelut)

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoishammaslääkärin oikeutta.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä.

Tähän siirretään myös osa ryhmästä L2TH2000.

Opetusklinikan hammaslääkärit

Uraporrasjärjestelmää sovelletaan myös opetusklinikan hammaslääkäreihin/erikoishammaslääkäreihin.

Opetusklinikalla työskenteleville hammaslääkäreille/erikoishammaslääkäreille maksetaan samalla uraportaalla työskentelevien hammaslääkärien/erikoishammaslääkärien säännöllisen työajan toimenpidepalkkioiden keskiarvosta laskettava suoritekompensaatio.

2 § Tehtävälisät

Tehtävälisien maksamisen yleisistä edellytyksistä ks. II luvun 6 §.

1 mom. Koulutus- ja ohjaustehtävä

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääkäreitä/erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai syventävää käytännön harjoittelua suorittavia, perehtyviä hammaslääkäreitä ja erikoistuvia hammaslääkäreitä sekä henkilöitä, jotka työskentelevät hammaslääkärinä toisen laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa.

2 mom. Hammaslääkärien kliiniset erityistehtävät

Tehtävässä painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jonkin hammaslääketieteen erikoisalan/painotusalan tehtävät, esimerkiksi hampaiston oikomishoidon, suu- ja leukakirurgian ja kliinisen hammashoidon (painotusalat kariologia ja endodontia, lasten hammashoito, parodontologia, ja protetiikka ja purentafysiologia) tehtävät.

Tehtävässä painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jonkin/joidenkin erityisryhmän potilaiden hoito, esimerkiksi suugeriatriset ja erityistarpeiset potilaat, kipupotilaat, pelkopotilaat, uniapneapotilaat, leikkausta odottavat potilaat, ilokaasusedaatiossa ja yleisanestesiassa hoidettavat potilaat.

3 mom. Erikoishammaslääkärien kliiniset erityistehtävät

Tehtävässä painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jokin kliininen erityisvastuu, jota ei ole huomioitu porrasta määritettäessä.

4 mom. Muut erityisvastuut

Muulla kuin esihenkilö- tai johtamistehtävässä toimivalla hammaslääkärillä/erikoishammaslääkärillä on kliinisen työn lisäksi vastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu, kehittämis-/tutkimusvastuu).

Soveltamisohje 2–4 mom.

Mikäli erityistehtävistä tai muista erityisvastuista aiheutuu toimenpidepalkkioiden alenemista, tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

3 § Toimenpidepalkkiot

1 mom.

Hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuksen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

2 mom. Toimenpidepalkkiot 1.6.2023 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika	Kliininen lisätyö	Päivystys	Ensiapukäynti
Toimenpidepalkkiot		Yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna*

Toimenpideryhmät	€	€	€	€	€
TKHL 2 TKHL 3 TKHL 4 TKHL 4 B TKHL 5 TKHL 6 TKHL 7	2,13 4,05 5,14 8,50 11,77 16,99 28,70	3,91 7,04 7,04 11,63 15,85 20,74 35,07	3,91 7,14 7,14 11,80 16,08 21,04 35,59	3,91 7,14 7,14 11,80 16,08 21,04 35,59	3,91 7,14 7,14 11,80 16,08 21,04 35,59
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri	Em. toimenpidepalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

Palkkiot ja korvaukset

Säännöllinen työaika

Kliininen
lisätyö

Päivystys

Ensiapukäynti

Toimenpidepalkkiot

Yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna*

Toimenpideryhmät

€

TKHL 2
TKHL 3
TKHL 4
TKHL 4 B
TKHL 5
TKHL 6
TKHL 7

2,13
4,05
5,14
8,50
11,77
16,99
28,70

3,91
7,04
7,04
11,63
15,85
20,74
35,07

3,91
7,14
7,14
11,80
16,08
21,04
35,59

Kliinistä
vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri

Em. toimenpidepalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

* Viikonlopun määritelmä, ks. 3 §:n soveltamisohje.

* Korotus ei koske toimenpiteitä TKHL 204, 305 (lausunto), 307, 309, 311, 409, 420, 428, 429, 457, 462 ja 528.

Soveltamisohje

Hammaslääkärien toimenpideluettelon seuraavien toimenpiteiden palkkiot poikkeavat em. taulukon euroista: TKHL 223, 224, 227, 301.

Kliinisen työn 30 tunnin rajaa tulee tarkastella viikoittain. On suositeltavaa, että kliinisen työn enimmäismäärä ei ylitä 7 tuntia päivässä.

3 mom.

Tietojärjestelmien muutokset eivät saa aiheuttaa sitä, että lääkärisopimuksen mukaiset palkkiot jäävät maksamatta ajallaan tai että ne maksetaan virheellisesti. Tietojärjestelmän muuttuessa tai järjestelmän laajoissa muutostilanteissa työnantajan on otettava käyttöön laskennallisten toimenpidepalkkioiden maksaminen, kunnes järjestelmä toimii, kuitenkin vähintään 3 kuukauden ajaksi. Laskennallinen toimenpidepalkkio määräytyy kunkin hammaslääkärin henkilökohtaisten toimenpidepalkkioiden perusteella. Laskennan pohjana voidaan käyttää edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettuja toimenpidepalkkioita. Jollei ko. hammaslääkäri ole työskennellyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ko. työnantajan palveluksessa, maksetaan laskennallisena palkkiona työnantajan samankaltaista työtä tekevien hammaslääkärien palkkioiden keskiarvo. Palkanmaksu on korjattava lääkärisopimuksen mukaiseksi heti kun se on mahdollista.

Soveltamisohje

Lääkärisopimuksen piirissä työskenteleviin sovelletaan HYVTESin II luvun 18 §:n määräystä palkanmaksusta. Sen 1 momentissa todetaan, että jos ”palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.” Mikäli saatava viivästyy, palkansaajalla syntyy oikeus korkolain (633/82) mukaiseen korkosaatavaan.

4 § Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot

1 mom.

Täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.

2 mom.

Käyntipalkkiot 1.6.2023 lukien

Palkkiot ja korvaukset

Kliininen
lisätyö

Ensiapu-
käynti

Käyntipalkkiot

€

Potilaan käynti hammaslääkärin luona

a) viikonloppuna

a) 10,05

b) muuna aikana

b) 10,05

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona

a) viikonloppuna

a) 12,80

b) muuna aikana

b) 12,80

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittama käynti terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan

viikonloppuna

a) 21,92

a1) seuraavat potilaat/sama käynti

a1) 10,05

muuna päivystysaikana

b) 16,45

b1) seuraavat potilaat/sama käynti

b1) 4,57

Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kestänyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta neljännestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös matkoihin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika)

a) viikonloppuna

a) 4,20

a) 5,31

b) muuna aikana

b) 4,20

Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman
avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri

Em. käyntipalkkiot maksetaan
30 %:lla
korotettuna.

Soveltamisohje

Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

5 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 4 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (3 § ja 4 §) kliinisen lisätyön kohdalta ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot.

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yhteenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan.

6 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (3 § ja 4 §) ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot. Myös käynnistä aiheutuneet tarkoituksenmukaiset matkakustannukset korvataan.

Liite 3 Erikoissairaanhoidon lääkärit

I Palkkaus

1 § Uraporrasjärjestelmä

LIITE 3

ERIKOISSAIRAANHOIDON LÄÄKÄRIT 1.6.2023 lukien

Porras

Tehtävä ja kriteerit

L3SL003C
Erittäin vaativat johtamistehtävät OSVA 3

6 449,71 €

L3SL003B
Vaativat johtamistehtävät OSVA 2

6 142,58 €

L3SL002C
Erikoislääkäri, erittäin vaativat tehtävät OSVA 3

5 670,99 €

L3SL003A
Johtamistehtävät OSVA 1

5 670,99 €

L3SL002B
Erikoislääkäri, vaativat tehtävät OSVA 2

5 290,31 €

L3SL002A
Erikoislääkärit, OSVA 1

5 038,38 €

L3SL001E
Lääkäri/ erikoistuva lääkäri vaativat tehtävät OSVA 3

4 458,01 €

L3SL001D
Lääkäri/erikoistuva lääkäri 3 vuotta OSVA 2

4 243,52 €

L3SL001C
Lääkäri/erikoistuva lääkäri OSVA 1

3 778,67 €

L3SL001B
Lääketieteen opiskelija

2 696,84 €

L3SL001A
Amanuenssi
1 746,00 €

Portaat 1A–1E

L3SL001A Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittava opiskelija

L3SL001B Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut 4. vuoden opinnot (ent. L3SL5000)

L3SL001C Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Sovelletaan myös erikoistuvaan lääkäriin (ent. L3SL4100)

L3SL001D Lääkäri/erikoistuva lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä (ent. L3SL4103)
Sovelletaan tämän sopimuksen palkkausluvun 10 § työkokemuslisämääräyksiä.
L3SL001E Lääkäri/ erikoistuva lääkäri vaativat tehtävät. Erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva lääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A-portaan tasolla.

Portaat 2A–2C

L3SL002A Erikoislääkärillä on erikoisalan ammatilliset perustaidot ja erikoislääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa (ent. L3SL3100).

L3SL002B Erikoislääkäri, vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta. Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/ erityisosaamista. Tähän ryhmään siirretään osa ent. L3SL3100 ja L3SL3200.

L3SL002C Erikoislääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla 2B.

Laaja erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuu ilman esihenkilövastuuta tai ainoa erikoisalan tehtävä.

Erikoisalan sisällä suppea erityisvastuu tehtävineen (hoitopolku).

Laaja kehittämis- tai tutkimusvastuu (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen).

Vastaa klinikan kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta olematta ylilääkäri.

Tähän ryhmään siirretään osa ent. L3SL3200 tai poikkeuksellisesti ryhmästä L3SL3100.

Portaat 3A–3C

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai lääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.
Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Johtotehtävissä toimivien virka-/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu Lääkärisopimuksen soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Hallinnolliset johtotehtävät, joissa päätehtävänä on johtaa koko toimialuetta tai vastaavaa eikä tehtäviin kuulu lääketieteellisen toiminnan johtamista tai tehtäviä, kuuluvat HYVTESin piiriin.

Johtajaylilääkäri, hallintoylilääkäri ja vastaavat päätoimiset virat ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolella.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävästä maksettava palkka, ks. palkkausluku 7 §.

L3SL003A Johtamistehtävät

Lääkäri/erikoislääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu. Ko. lääkärin esihenkilönä on ylilääkäri (porras 3 B tai 3 C). Tässä ryhmässä ovat myös hallinnolliset apulaisylilääkärit (kliininen työnjohto).
Tehtävä vaatii yleensä erikoislääkärin koulutuksen/tutkinnon. Tehtävä voi sisältää myös hallinnollista työtä.

Tähän ryhmään siirretään myös osa ent. L3SL1200.

L3SL003B Vaativat johtamistehtävät

Tehtäväkokonaisuudessa johtaminen (kliininen, hallinnollinen ja/tai tieteellinen) on merkittävässä roolissa.

Muun muassa johdettavan yksikön koko, yksikössä toimivien erikoisalojen määrä ja moninaisuus tai yhteistyövaatimus hyvinvointialueen muiden toimijoiden tai palveluntuottajien kanssa ovat suurempia kuin portaalla 3A.

Voi toimia 3A-portaalla olevien esihenkilönä.

Tehtävään voi kuulua kliinistä työtä.

Esimerkki: Organisaation rakenteen mukaan tässä ryhmässä ovat esimerkiksi osastonylilääkäri, ylilääkäri, vastuuyksikköpäällikkö (VYP) tai muu vastaava.

Tähän ryhmään siirretään myös osa ryhmästä L3SL1200 ja osa ryhmästä L3SL1100.

L3SL003C Erittäin vaativat johtamistehtävät

Kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja lääketieteellisestä johtamisesta.

Kokonaisvastuu hyvinvointialueen tietyn alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoislääkärin oikeutta. Lääkäri toimii 3A-/3B portailla olevien esihenkilönä.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä. Tähän ryhmään siirretään osa ent. L3SL1100.

2 § Tehtävälisä

Tehtävälisien maksamisen yleisistä edellytyksistä ks. II luvun 6 §.

1 mom.
Koulutus- ja ohjaustehtävät

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa (esim. erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalta).

2 mom.
Muut erityisvastuut

Lääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu, muu paikallisesti määriteltävä erityisvastuu esim. prosessien kehittäminen).

3 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4–5 kohdassa tarkoitettuihin lääketieteen opiskelijoihin eikä kasvatus- ja perheneuvolan lääkäreihin.

Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan erikoislääkärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna.

Korvaustaulukko 1.6.2023 lukien

Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot	Palkkio/€
1 Lääkärinlausunnot
1.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto, C-lausunto)	14,97
1.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava perusteellinen lausunto) tai perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto	17,11
1.3 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhouslain mukaisen päätöksen tekemistä varten)	25,68
2 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen
2.1 Tavallinen lääkärintodistus	10,70
2.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto	18,72
2.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto	25,68

Soveltamisohje

Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota. Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle

työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten
toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten
sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suorittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).

II Päivystys

3 § Työpaikkapäivystyksen korvaukset sekä poikkeavan työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

III Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

4 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.

Pöytäkirjamerkintä

Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa olleen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä.

Soveltamisohje

Tässä tarkoitetut sivuviran-/sivutoimenhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa/päätoimissa, minkä lisäksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa/sivutoimessa. Ylilääkärin ja apulaisylilääkärin (professori) sivuvirkojen/sivutoimien palkkioista hinnoittelemattomina päättää työnantaja.

1 mom. Vähintään maksettava uraporraspalkka

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraava uraporraspalkka:

Peruspalkka €/kk 1.6.2023 lukien

L3SL9001

Erikoislääkärin erittäin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)

35 % liitteen 3 1 §:n portaan 2C (erikoislääkäri, erittäin vaativat tehtävät) uraporraspalkasta

L3SL9002

Erikoislääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)

35 % liitteen 3 1 §:n portaan 2B (erikoislääkäri, vaativat tehtävät) uraporraspalkasta

L3SL9003

Erikoislääkäri
(kliininen opettaja tai vastaava)

35 % liitteen 3 1 §:n portaan 2A (erikoislääkäri) uraporraspalkasta

L3SL9004

Erikoistuva lääkäri (assistentti)

20 % liitteen 3 1 §:n portaan 2A (erikoislääkäri) uraporraspalkasta

2 mom. Työkokemuslisä

Sivuviranhaltijoilla noudatetaan HYVTESin palkkausluvun 12 §:n määräystä työkokemuslisästä. Työkokemuslisä lasketaan sivuviran-/sivutoimenhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivuviroissa/sivutoimissa.

3 mom. Henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä

Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviran-/sivutoimenhaltijalle maksaa HYVTESin tarkoittamaa henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 840,94 €, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.

4 mom. Päivystyskorvaukset

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan erikoissairaanhoidon lääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain erikoissairaanhoidon lääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.

Soveltamisohje

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden/-toimenhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran tai toimen hoidosta aiheutuviin tehtäviin.

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muiden erikoissairaanhoidon lääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain erikoissairaanhoidon lääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan/-toimeen kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.

5 a mom. Vuosi- ja sairauspoissaolo sekä äitiys- ja isyysvapaa

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairauspoissaolo, äitiys- ja isyysvapaa määräytyvät kuten päävirassa/-toimessa toimivan sairaalalääkärin. HYVTESin ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

5 b mom. Vuosi- ja sairauspoissaolo sekä raskausvapaa ja vanhempainvapaa

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairauspoissaolo, raskausvapaa ja vanhempainvapaa määräytyvät kuten päävirassa/-toimessa toimivan sairaalalääkärin. HYVTESin ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

Soveltamisohje

Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on muutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyksiä, joissa viitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaan tuloon.

Tämän momentin (5 b mom.) määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Katso tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §.

Liite 4 Erikoissairaanhoidon hammaslääkärit

1 § Uraporrasjärjestelmä

Sovellettava porras valitaan kokonaisharkinnalla tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella. Portaikossa on kolme erillistä lohkoa (hammaslääkärit/erikoistumassa olevat hammaslääkärit, erikoishammaslääkärit ja johtamistyötä tekevät).

LIITE 4

ERIKOISSAIRAANHOIDON HAMMASLÄÄKÄRIT 1.6.2023 lukien

Porras

Tehtävä ja kriteerit

L4SH003C
Erittäin vaativat johtamistehtävät OSVA 3

6 449,71 €

L4SH003B
Vaativat johtamistehtävät OSVA 2

6 142,58 €

L4SH002C Erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät OSVA 3

5 670,99 €

L4SH003A
Johtamistehtävät OSVA 1

5 670,99 €

L4SH002B
Erikoislääkäri, vaativat tehtävät OSVA 2

5 290,31 €

L4SH002A Erikoishammaslääkäri OSVA 1

5 038,38 €

L4SH001E
Hammaslääkäri/ erikoistuva hammaslääkäri vaativat tehtävät OSVA 3

4 349,28 €

L4SH001D hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, 3 vuotta OSVA 2

4 243,52 €

L4SH001C hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri OSVA 1

3 718,51 €

Soveltamisohje

Portaat 1C–1E

L4SH001C Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Sovelletaan myös erikoistuvaan hammaslääkäriin (ent. L4SH7000)

L4SH001D Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/tehtävässä (ent. L4SH7003)
Sovelletaan tämän sopimuksen palkkausluvun 10 § työkokemuslisämääräyksiä.

L4SH001E Hammaslääkäri/erikoistuva hammaslääkäri vaativat tehtävät. Erikoistumisensa loppuvaiheessa oleva hammaslääkäri, jonka työnkuva on lähes 2A-portaan tasolla.

Portaat 2A–2C

L4SH002A Erikoishammaslääkärillä on erikoisalan/painotusalan ammatilliset perustaidot ja erikoishammaslääkäri työskentelee erikoisalansa/painotusalansa perustyönkuvassa. (ent. L4SH4100)

L4SH002B Erikoishammaslääkäri, vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan/painotusalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoishammaslääkärin tehtävissä.

Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta/painotusalalta. Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin (porras 2A) verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista. Tähän ryhmään siirretään osa ent. L4SH4100 ja L4SH4200

L4SH002C Erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät

Tehtävässä vaaditaan enemmän osaamista ja/tai se sisältää enemmän vastuuta kuin tasolla 2B.

Laaja erityisvastuualue tai hoitoketjuvastuu ilman esihenkilövastuuta tai ainoa erikoisalan/painotusalan tehtävä.

Erikoisalan sisällä suppea erityisvastuu tehtävineen (hoitopolku)

Laaja kehittämis- tai tutkimusvastuu (uusien menetelmien ja hoitojen käyttöönotto ja kehittäminen).

Vastaa klinikan kehittämistoiminnasta tai tutkimustoiminnasta olematta ylihammaslääkäri. Tähän ryhmään siirretään osa ent. L4SH4200

Portaat 3A–3C

Johtamistehtävillä tarkoitetaan kliinistä, hallinnollista ja/tai hammaslääketieteellistä johtamista. Työnkuva voi sisältää myös kliinistä työtä.
Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Johtotehtävissä toimivien virka-/tehtävänimike ei yksinomaan ratkaise portaan valintaa.

Johtotehtävissä toimivan hammaslääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy hammaslääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Hallinnolliset johtotehtävät, joissa päätehtävänä on johtaa koko toimialuetta tai vastaavaa eikä tehtäviin kuulu hammaslääketieteellisen toiminnan johtamista tai tehtäviä, kuuluvat HYVTESin piiriin.

L4SH003A Johtamistehtävät

Hammaslääkäri/erikoishammaslääkäri, joka on lähiesihenkilö tai jolla on tietyn osa-alueen kokonaisvastuu.

Tehtävä edellyttää yleensä oikeutta toimia erikoishammaslääkärinä.

Tähän ryhmään siirretään myös osa ent. L4SH2000

L4SH003B Vaativat johtamistehtävät

Tehtäväkokonaisuudessa johtaminen (kliininen, hallinnollinen ja/tai tieteellinen) on merkittävässä roolissa. Arvioinnissa merkityksellistä ei ole johtamiseen osoitettu työajan käyttö vaan johtamistehtävään kuuluvan vastuun sisältö ja sen edellyttämä osaaminen.

Tehtävään voi kuulua kliinistä työtä.

Tähän ryhmään siirretään myös osa ryhmästä L4SH2000 ja osa ryhmästä L4SH1000.

L4SH003C Erittäin vaativat johtamistehtävät

Kyse kliinisestä, hallinnollisesta tai/ja hammaslääketieteellisestä johtamisesta.

Kokonaisvastuu alueeltaan tai henkilöstömäärältään merkittävän kokonaisuuden johtamisesta tai tietyn suurehkon kokonaisuuden johtamisesta.

Tehtävässä edellytetään lähtökohtaisesti erikoishammaslääkärin oikeutta.

Tehtävä voi sisältää myös jossain määrin kliinistä työtä. Tähän ryhmään siirretään osa ent. ryhmästä L4SH1000.

2 § Tehtävälisä

Tehtävälisien maksamisen yleisistä edellytyksistä ks. II luvun 6 §.

1 mom.
Koulutus- ja ohjaustehtävät

Koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat/ohjaavat perehtyviä hammaslääkäreitä tai erikoistuvia hammaslääkäreitä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa.

2 mom.
Muut erityisvastuut

Hammaslääkärillä/erikoishammaslääkärillä voi olla jokin muu erityisvastuu, jota ei ole huomioitu uraporraspalkassa (esim. tietojärjestelmävastuu, muu paikallisesti määriteltävä erityisvastuu esim. prosessien kehittäminen).

Soveltamisohje 1.2.2024 alkaen

Mikäli muista erityisvastuista aiheutuu toimenpidepalkkioiden alenemista, tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

3 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Päävirassa toimivalle erikoissairaanhoidon hammaslääkärille maksetaan erikoissairaanhoidon hammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toimenpiteeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.6.2023 lukien

Säännöllinen työaika

Kliininen lisätyö

Toimenpideryhmä

Laillistettu
hammaslääkäri

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava

Täyttä työaikaa
tekevä erikoishammaslääkärin
oikeuden omaava

Palkkio, €

SHL 4

0,94

1,97

15,33

SHL 5

1,13

2,36

20,06

SHL 6

1,43

2,94

30,46

SHL 7

1,90

3,93

30,46

SHL 8

2,80

5,64

54,00

SHL 9

3,38

6,74

56,25

SHL 10

3,95

7,87

61,90

SHL 11

5,64

11,82

73,14

SHL 12

8,11

16,89

99,01

SHL 13

10,26

21,37

–

SHL 14

12,71

27,01

–

SHL 15

18,00

33,75

–

SHL 16

28,39

58,85

Soveltamisohje

Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, maksetaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.

Toimenpidepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että hammaslääkäri tekee toimenpiteen ym. täysin itsenäisesti ja omalla vastuullaan.
Erikoistumiskoulutusvaiheessa olevan hammaslääkärin katsotaan toimivan em. tavalla sen jälkeen, kun paikallisesti määritelty ajanjakso toimenpiteen ym. oppimiselle (ns. oppimisjakso) on kulunut.

Potilastietojärjestelmien muutoksista ja palkkauksesta, ks. liitteen 2 2 §:n 3 mom.

4 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Päävirassa/-toimessa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle erikoissairaanhoidon hammaslääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.6.2023 lukien

Potilaskäynti	Palkkio/€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona	3,68
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua)	23,20
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan)	5,82

5 § Työaikaluvun ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen

Edellä sanotun lisäksi noudatetaan työaikaluvun 9 ja 11 §:n määräyksiä päivystyskorvauksista sekä liitteen 3 määräyksiä yliopistollisten sairaaloiden sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista.

Tässä tarkoitettuja sivuviran-/sivutoimenhaltijoita ovat

Peruspalkka €/kk 1.6.2023 lukien

L4SH9001

Erikoishammaslääkärin erittäin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)

35 % liitteen 4 1 §:n portaan 2C (erikoishammaslääkäri, erittäin vaativat tehtävät) porraspalkasta

L4SH9002

Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)

35 % liitteen 4 1 §:n portaan 2B (erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät) porraspalkasta

L4SH9003

Erikoishammaslääkäri
(kliininen opettaja tai vastaava)

35 % liitteen 4 1 §:n portaan 2A (erikoishammaslääkäri) porraspalkasta

L4SH9004

Erikoistuva hammaslääkäri
(assistentti)

20 % liitteen 4 1 §:n portaan 2A (erikoishammaslääkäri) porraspalkat

Soveltamisohje

Uraporrasjärjestelmän ulkopuoliset ylihammaslääkärin ja apulaisylihammaslääkärin (professori) sivuvirat, ks. liitteen 3 5 §:n soveltamisohje.

Perusterveydenhuollon lääkärien toimenpideluettelo

Yleisohjeet

Tässä toimenpideluettelossa on lueteltu tyhjentävästi ne toimenpiteet, joista maksetaan lääkärisopimuksen mukaan toimenpidepalkkio terveyskeskuksen lääkärille.
Toimenpidepalkkiot maksetaan lääkärin henkilökohtaisesti suorittamista toimenpiteistä riippumatta siitä, missä lääkäri on tehnyt toimenpiteen (esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa).
Jokainen operatiivinen toimenpide siihen säännönmukaisesti kuuluvine lisätoimenpiteineen käsittää kokonaisuuden, mistä syystä lisätoimenpiteistä ei makseta erikseen palkkiota. Samoin mikäli tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen suorittamiseen säännönmukaisesti liittyy toinen tutkimus, hoito tai toimenpide, palkkio maksetaan toimenpidekokonaisuuteen sisältyvän korkeimman toimenpideryhmän mukaan.

Esimerkki

Näin ollen ehkäisykierukan vaihto on vain yksi toimenpide riippumatta siitä, mitä muita siihen liittyviä toimenpiteitä vaihdon yhteydessä tehdään.

Eri toimenpiteistä, vaikka ne kuuluisivat samaan palkkioryhmään, maksetaan palkkio jokaisesta erikseen. Useista samoista toimenpiteistä (esim. kahden haavan ompelu) maksetaan vain yksi palkkio.
Toimenpiteistä tai tutkimuksista, jotka suoritetaan joukkotutkimuksina, ei makseta palkkiota (esim. silmänpaineen mittaus tai mammografia).
Ao. erikoislääkärin virassa toimivalle lääkärille ei makseta palkkiota ao. erikoislääkärin perustutkimuksiin kuuluvista toimenpiteistä.

Soveltamisohje

Esim. toimenpiteistä 101 ja 102 maksetaan erikoislääkärille palkkio vain, jos kyseessä on perustutkimuksia olennaisesti laajempi ja vaativampi tutkimus.

Radiologisista toimenpiteistä RU I 101–RU I 106 ja RU II 201 maksetaan palkkio muille terveyskeskuksen lääkäreille paitsi röntgenerikoislääkäreille. Radiologisista toimenpiteistä RR I 101–RR III 305 maksetaan palkkio vain terveyskeskuksen röntgenerikoislääkäreille.

Soveltamisohje

Toimenpiteet RU I 101–RU I 106 kuuluvat joko röntgenerikoislääkärien perustutkimukseen (ks. edellä kohta 6) tai sisältyvät röntgenerikoislääkärien omaan RR-luokitukseen.

Johtavan lääkärin tulee ohjata ja valvoa toimenpidejärjestelmän käytännön soveltamista ja tarvittaessa informoida virkaehtosopimuksen sopijapuolia.

Toimenpideluettelo

Toimenpideryhmä R0–R III
Perusterveydenhuollon kaikkiin lääkäreihin sovellettavat em. yleisohjeet huomioon ottaen
R 0	Korvattavat toimenpiteet
001	Lääkärin potilaalle puhelimitse tai sähköisesti antama hoito-ohje, jonka lääkäri kirjaa sairauskertomusjärjestelmään
	Soveltamisohje Toimenpiteellä korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee välittömästi soiton jälkeen hoitoon. Toimenpidettä ei korvata, mikäli ohje annetaan toisen henkilön välityksellä, paitsi niissä tilanteissa, joissa potilas ei esim. ikänsä, ymmärryksensä, kieliongelmiensa tai vammaisuutensa perusteella pysty itse hoitamaan asiaansa. Tällä toimenpiteellä ei tarkoiteta terveydenhuollon henkilöstön keskinäistä konsultointia.
002	Lääkärin muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan hoitoa koskeva sairauskertomusjärjestelmään kirjattava hoito-ohje.
	Soveltamisohje Toimenpiteellä korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena välittömästi lääkärin hoitoon. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkintä konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan. Toimenpiteen käyttö perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tehtävä- ja työnjakomuutoksiin. Ne voivat liittyä lakimuutoksiin, organisaatiouudistuksiin tai palvelutarpeiden ja henkilöstön osaamisen parempaan hyödyntämiseen palvelu- ja henkilöstöstrategioiden toteuttamiseksi.
R I	Korvattavat toimenpiteet
101	Lääkärin suorittama näöntutkimus silmänpohjatutkimuksineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan lääkärin suorittamaa näöntutkimusta silmänpohjatutkimuksineen. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa näkövikaan tai silmäsairauteen liittyviä oireita tai se muuten tehdään samalla perusteellisuudella esim. diabeetikoille vuositarkastuksen yhteydessä. Tätä toimenpidettä käytetään myös annettaessa dokumentoitu lausunto silmänpohjakuvista.
102	Lääkärin suorittama kuulontutkimus äänirautakokeineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista kuulontutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa kuulovikaan tai korvasairauteen liittyviä oireita. Kuulontutkimukseen kuuluu otologisen statuksen teko ja kuiskaustutkimus tai audiodiagramman tulkinta.
103	Lääkärin suorittama perusteellinen neurologinen tutkimus
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista neurologista tutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa neurologisia oireita tai on syytä epäillä, että potilaan oireiden takana voi olla neurologista selvittelyä vaativa syy taikka tutkimus tehdään vastaavalla perusteellisuudella muusta syystä. Toimenpide ei ole korvattava esim. silloin kun tutkimus tehdään orientoivana neurologisena tutkimuksena ajokorttitutkimuksen yhteydessä.
105	Kardiorespiratorinen kokonaisarvio laboratoriotutkimuksineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan esim. vuosittain tapahtuvaa, tavanomaista vastaanottokäyntiä perusteellisempaa sydän- tai keuhkosairauspotilaan tai verenpainepotilaan tutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun sen yhteydessä tulkitaan EKG-, thorax-rtg, hengitysfunktiotutkimuksia ja/tai laboratoriotutkimuksia. Lisäksi tutkimus on korvattava toimenpide silloin, kun joudutaan tekemään akuutissa vaiheessa perusteellinen sydän- ja keuhkosairauspotilaan kliininen tutkimus ja voidaan ottaa ja tulkita edellä mainittuja lisätutkimuksia.
106	Pinnalliset leikkaukset, haavojen revisio ja suturaatio
	Soveltamisohje Arvio haavojen suturoimisessa toimenpide R I 106:n ja R II 206:n välillä tehdään tapauskohtaisesti ottaen huomioon ajankäyttö ja toimenpiteen vaativuus. Mikäli pinnalliset leikkaukset kohdistuvat selvästi eri asioihin ja niiden hoitamiseen kuluu huomattavasti aikaa ja potilas esim. joudutaan valmistelemaan kahdesti toimenpiteeseen, voidaan periä kaksi tämän ryhmän mukaista palkkiota. Tätä toimenpidettä käytetään myös esim. säärihaavapotilaan haavan revisiossa.
107	Incisiot, joissa puudutus
108	Rikan poisto silmästä puudutuksessa
109	Korvakäytävän huuhtelu ja/tai imu
	Soveltamisohje Tätä toimenpidettä käytetään myös vaikean externin otiitin imussa, huuhtelussa ja tamponaatiohoidossa.
110	Tärykalvopisto
	Soveltamisohje Parasenteesi on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molempiin korviin.
111	Poskiontelopunktio/huuhtelu
	Soveltamisohje Poskiontelopunktio on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molemmin puolin. Toimenpide on maksullinen myös silloin, kun on kyseessä antrostomia-potilas, jolle tehdään huuhtelu lavaatiokärjellä.
113	Kynsiin ja kynsivalleihin kohdistuvat leikkaukset, jotka tehdään puudutuksessa
114	Injektiohoidot muualle kuin lihaksiin tai ihon alle
	Soveltamisohje Esimerkiksi erilaiset niveliin kohdistuvat lääkeinjektiot. Mikäli reumapotilaalle laitetaan lääkettä useampiin pikkuniveliin samanaikaisesti, on kyseessä vain yksi toimenpide. Myös injektiot, jotka kohdistetaan pehmytkudoksiin tarkoituksena esimerkiksi tulehdusprosessin rauhoittaminen jännekiinnitysalueella, ovat korvattavia toimenpiteitä.
116	Kipsaus
117	Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit (esim. perheterapia)
	Soveltamisohje Psykiatrisen tilan suunnitelluilla terapiakäynneillä tarkoitetaan käyntejä, jotka on etukäteen sovittu potilaan kanssa koskemaan tiettyä tavoitteellista hoitoa tai hoidon suunnittelua.
118	Lääkärin suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan tutkiminen
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa esimerkiksi nuorempi tai kokemattomampi lääkäri kysyy kokeneemman kollegan mielipidettä potilaan hoidosta ja tämä konsultaation antava lääkäri suorittaa itse potilaan tutkimuksen. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkinnät konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan.
119	Lääkekapselin asettaminen ihon alle
	Soveltamisohje Kyseeseen tulevat lähinnä ehkäisykapselit ja antabuskapselit. Tätä toimenpidettä käytetään myös poistettaessa esim. ehkäisykapseleita.
120	Suonensisäisen nestehoidon aloittaminen
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan päätöstä suonensisäisen nestehoidon aloittamisesta siihen liittyvine mahdollisine lääkehoitoineen.
121	Koagulaatiohoidot (nenän limakalvot, kohdunsuu, pinnalliset ihomuutokset)
123	Gynekologinen tutkimus ja siihen liittyvä irtosolunäytteen otto
	Soveltamisohje Toimenpiteeseen kuuluvalla irtosolunäytteen otolla tarkoitetaan lähinnä PAPA-tutkimuksia. Joukkotutkimuksena otettuja irtosolunäytteitä ja äitiysneuvoloissa rutiininomaisesti otettuja irtosolunäytteitä ei kuitenkaan korvata toimenpiteinä. Korvattava toimenpide solunäytteenotto on myös silloin, kun lääkäri tekee sen GC-näytteen saamiseksi tapauksissa, joissa hän itse suorittaa myös näytteen mikroskopoinnin.
124	Akupunktiohoidot
126	Silmänpaineen mittaus
127	Äänihuulten tutkimus
	Soveltamisohje Äänihuulten tutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi epäsuorassa laryngoskopiassa tapahtuvaa äänihuulten asennon, liikkeiden ja rakenteen tutkimista.
128	Luxoituneen nivelen reponointi
129	Kierukan asettaminen
130	Tamponaatiohoidot (nenään tai korvaan)
131	Polyypin poisto
132	Vierasesineen poisto kehon luonnollisista aukoista ja onteloista
133	Otomikroskopia korvamikroskooppia käyttäen
134	Ohutneulabiopsia
136	Rakkopunktio
137	Nivelpunktio
139	Karsastuksen perusteellinen tutkimus
141	Peräpukamiin kohdistuva ei-leikkauksellinen toimenpide (ligaatio, kryokoagulaatio, trombosoivat injektiohoidot)
143	Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidon suunnittelu sekä hoitosuunnitelman laadinta
	Soveltamisohje Toimenpide edellyttää yleensä potilaan omakohtaista tutkimista. Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi monisairaan potilaan lääke- ja muun hoidon kokonaisuutta arvioitaessa ja/tai suunniteltaessa, vanhuspotilaan hoitopaikkaa/jatkohoitopaikkaa selviteltäessä ja/tai suunniteltaessa ja potilaslaissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Toimenpiteestä syntyy tarvittavat merkinnät sairauskertomukseen ja/tai syntyy erillinen todistus/lausunto.
145	Elävän henkilön kliininen (oikeuslääkeopillinen) tutkimus
	Soveltamisohje Tutkimus tulee kyseeseen esimerkiksi ulkoisten pahoinpitelyvammojen tutkimuksena.
146	Ensikäynti äitiysneuvolassa
	Soveltamisohje Käyntiin liittyy aina asiakkaan terveydentilan arvio ja raskauden keston määritys. Lisäksi yleensä käyntiin liittyy yleinen raskauden riskien kartoitus, seulontavalistus, tupakka-alkoholi-valistus, ohjeet ravinnosta, liikunnasta jne.
147	Lapsille suoritettava viimeinen neuvolatarkastus ennen kouluunmenoa
	Soveltamisohje Tarkastus tehdään 4 vuoden iässä ja siihen kuuluu psyykkisen ja fyysisen kehitystason arviointi sekä sosiaalisten taitojen arviointi ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden suunnittelu. Lapsen ja vanhempien suhdetta ja lasten itsenäistymistä tuetaan ja opastetaan ja ohjataan hoitoon kasvatusongelmissa.
148	Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluva tarkastus, jonka yhteydessä tehdään lausunto
	Soveltamisohje Tarkastus tehdään koulun loppuvaiheessa ja sen yhteydessä voidaan tehdä perusteltuja kannanottoja tai lausuntoja oppilaan soveltuvuudesta suunnittelemiinsa ammatteihin tai tehdään ns. nuorison terveystodistus.
149	Hormonikorvaushoidon aloittaminen joko naiselle tai miehelle
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään mahdollisen hoidon edut ja haitat sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta.
150	Verenkierron tutkiminen Doppler-UÄ-laitteen avulla.
	Soveltamisohje Toimenpidettä käytetään tutkittaessa esimerkiksi diabeetikon valtimoverenkiertoa tai säärihaavojen etiologiaa.
151	Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä lääkkeillä hoidettavaa muistisairautta (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä dementia) sairastavalle potilaalle tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään lääkehoidon indikaatioiden olemassaolo, mahdollisen hoidon edut ja haitat, sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta. Toimenpide on korvattava neurologian ja geriatrian alan erikoislääkärille lääkehoidon aloittamista koskevan päätöksenteon osalta. Toimenpidettä ei kuitenkaan käytetä, jos samassa yhteydessä tehdään lausunto lääkehoidon korvattavuudesta (R II 225). Lisäksi toimenpide on korvattava myös muille terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille lääkehoidon muutosta koskevan arvion ja päätöksen yhteydessä (hoidon tehostaminen tai vaihtaminen, yhdistelmähoidon aloittaminen, tarpeettoman lääkehoidon lopettaminen).
R II	Korvattavat toimenpiteet
201	Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidonsuunnittelu.
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan toimintakyvyn ja hoidontarpeen laajaa selvittelyä ja tähän liittyvää hoitosuunnitelman tekemistä. Toimenpidettä käytetään vastaavissa tilanteissa kuin R I 143 silloin, kun toimenpide vastaa ajankäytöltään ja vaativuudeltaan palkkioryhmän R II toimenpidettä. Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi harkittaessa M I lausunnon (tarkkailulähete M I) antamista tai arvioitaessa mahdollista lasten huostaanottoa.
202	Kokonaisvaltainen kuntoutusarviointi
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan laajaa toimintakyvyn arviointia, johon yleensä liittyy kuntoutussuunnitelman tekeminen käyttäen esimerkiksi muuta kuntoutushenkilökuntaa apuna. Veteraanikuntoutusta varten tarvittavat tutkimukset ja lausunnot katsotaan tämän ryhmän mukaisiksi, mikäli ne tehdään viranomaisen asiasta antamien ohjeiden perusteella ja veteraanikuntoutuksen valinnan kriteerit ovat ensisijaisesti lääketieteelliset. Mikäli näin ei ole, käytetään toimenpidettä R I 143.
203	Työkyvyn arviointi
	Soveltamisohje Työkyvyn arvioinnilla tarkoitetaan laajaa, perusteellista työkyvyn arviointia riippumatta siitä, mikä on lopputulos. Toimenpide ei tule kyseeseen määrättäessä lyhytaikaista sairauslomaa esimerkiksi SVA-lomakkeella. Rutiininomainen työhöntulotarkastus ei myöskään ole tässä tarkoitettu toimenpide. Toimenpiteeksi ei lueta esimerkiksi asevelvollisten palvelukelpoisuuden selvittämiseksi tehtyjä tarkastuksia tai tavanomaisen T-lausunnon tekemistä. E-lausunnolla ilmaistu työkyvyn arvio on tässä tarkoitettu toimenpide vain, mikäli työkykyä joudutaan laajemmin tutkimaan ja perustelemaan.
204	Leikkauskelpoisuuden arviointi
	Soveltamisohje Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa terveyskeskuslääkäriltä etukäteen pyydetään arviota leikkauskelpoisuudesta silmäleikkauksia varten.
206	Suurten haavojen hoito
	Soveltamisohje Toimenpide tarkoittaa tilanteita, joissa on kyseessä haavojen hoito, joihin liittyy esimerkiksi vaikeita ja työläitä reviisioita sekä syvempien kudosten kerroksittaista suturointia tai haavojen hoito vie huomattavasti aikaa.
207	Syvät koepalat ja ihonalaiset operaatiot
	Soveltamisohje Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi poistettaessa ihonalaisia kasvaimia tai tehtäessä esimerkiksi imu- tai koekaavintoja, jos niitä ei tehdä selvästi leikkaussaliolosuhteissa, jolloin käytetään toimenpidettä R III 301.
208	Rasitus-EKG
	Soveltamisohje Rasitusergometria luetaan tässä tarkoitetuksi toimenpiteeksi tilanteissa, joissa lääkäri itse valvoo ja tulkitsee tutkimuksen.
210	Allergiatestaus
	Soveltamisohje Lääkärin suorittama allergiatestauksen arviointi jatkohoitosuosituksin.
211	Luuydinpunktio
212	Kehon ontelon tyhjennys (keuhkot, vatsa)
216	Resuskitaatiohoito
	Soveltamisohje Toimenpide on korvattava kaikille elvytykseen osallistuville lääkäreille, kunhan asiapapereista, vähintään elvytyskertomuksesta, löytyy merkintä lääkärin osallistumisesta elvytykseen. Tätä toimenpidettä käytetään myös sähköisen rytminsiirron yhteydessä.
217	Ihonsiirto
219	Tympanostomiaputken asennus
222	Perkutaanisen rakkokatetrin asettaminen
223	Parafimoosin reponointi
224	Kuolinsyyn selvittäminen
	Soveltamisohje Toimenpide ei tarkoita pelkästään kuolintodistuksen allekirjoittamista, vaan ohjeitten ja määräysten mukaista kuolinsyyn selvittelyä. Toimenpiteen korvaus ei tule kysymykseen esimerkiksi syöpäpotilaiden terminaalivaiheessa, jolloin kuolinsyy on etukäteen tiedossa ja kuolema on odotettavissa.
225	Arvio jatkuvan lääkityksen tarpeesta lausuntoineen
	Soveltamisohje Toimenpide tulee kyseeseen tehtäessä arviota ja kirjoitettaessa lausuntoa kokonaan tai osittain korvattavien lääkkeiden osalta.
226	Huume-/humalatilatutkimus
	Soveltamisohje Huume-/humalatilatutkimuksella tarkoitetaan kliinistä tutkimusta joko humalatilan tai huumeiden vaikutuksen selvittämiseksi. Mikäli kliinistä tutkimusta ei tehdä, vaan otetaan ainoastaan verinäyte, käytetään toimenpidettä R I 120. Mikäli tehdään sekä kliininen humalatilatutkimus että otetaan verinäyte, korvataan vain tämän ryhmän mukaisena toimenpiteenä.
227	Endoskopiatutkimukset
	Soveltamisohje Endoskopiatutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi gastroskopiaa, rektoskopiaa, rektosigmoideoskopiaa ja kolonoskopiaa. Pelkkä proktoskopia on korvattava vain, mikäli tutkimus on vaativuudeltaan ja ajankäytöltään R II:n tasoa vastaava.
228	Takatamponaatio nenäverenvuodon hoitona
	Soveltamisohje Takatamponaatio tulee korvattavaksi riippumatta siitä, onko teknisenä suorituksena harsosykeröillä tai pallokatetreilla tapahtuva toimenpide.
230	Kyynelteiden sondeeraus
231	Murtumareponointi + kipsaus
233	Keskuslaskimokanylointi
R III	Korvattavat toimenpiteet
*301 )**	Leikkaussaliolosuhteissa tehtävät leikkaukset ja vastaavat toimenpiteet, jotka vaativat joko sentraalista johtopuudutusta, rektaalista, intramuskulaari- tai intravenöösianestesiaa tai lyhyttä inhalaatioanestesiaa tai laajaa infiltraatiopuudutusta.
303	Saattohoidon kotikäynti
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan vaikeasti sairaan terminaalivaiheen hoitoon liittyvää lääkärin kotikäyntiä. Tämän toimenpiteen lisäksi ei makseta liitteessä 1 määrättyjä käyntipalkkioita.
304	Lääkärin läsnäoloa vaativa sairaankuljetus
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa lääkäri joutuu potilaan tilan vakavuuden takia saattamaan tämän seuraavaan hoitopaikkaan.
305	Infarktin liuotushoito
	Soveltamisohje Toimenpide tarkoittaa terveyskeskuksessa diagnosoitua sydäninfarktia, sen liuotushoidon aloittamista ja toteuttamista.

*) Tutkimusten lisäksi maksetaan terveyskeskuksen lääkärille palkkiot ultraäänitutkimuksesta.

Toimenpideryhmä RU I–RU II
Muihin terveyskeskusten lääkäreihin kuin röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet
RU I	Korvattavat toimenpiteet
101	Ylävatsan yleistutkimus
102	Alavatsan yleistutkimus
103	Jäännösvirtsan tutkimus
104	Ehkäisykierukan paikantaminen
105	Varhaisraskauden toteaminen
106	Yksittäinen mittakontrolli
RU II	Korvattavat toimenpiteet
201	Sydämen ultraäänitutkimus Soveltamisohje Toimenpide edellyttää erikoislääkärin perehtyneisyyttä sydämen ultraäänitutkimuksiin.

Toimenpideryhmä RR I–RR III
Terveyskeskusten röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet
RR I	Korvattavat toimenpiteet
101	Skolioositutkimus
102	Nivelen rasitustutkimus
103	Hypofarynx
104	Ruokatorven kaksoiskontrastitutkimus
105	Mahalaukun kaksoiskontrastitutkimus
106	Ohutsuolipasaasi
107	Urografia
108	Akuutti urografia
109	Miktiokystografia
110	Ylävatsan ultraäänitutkimus
111	Alavatsan ultraäänitutkimus
112	Kaulan alueen ultraäänitutkimus
113	Nivelten ultraäänitutkimus
114	Lihasten ja jänteiden ultraäänitutkimus
115	Pehmytosaresistenssin ultraäänitutkimus
116	Virtsaelinten ultraäänitutkimus
117	Kivesten ultraäänitutkimus
118	Prostatan ultraäänitutkimus
119	Munuaisten ultraäänitutkimus
120	Kilpirauhasen ultraäänitutkimus
121	Sylkirauhasen ultraäänitutkimus
RR II	Korvattavat toimenpiteet
201	Usean nivelen rasitustutkimus
202	Fistelitutkimus
203	Mammografia
204	Mahalaukun kaksoiskontrasti, vaativa
206	Ultraääniohjattu ONB pinnalliseen elimeen
207	Rintarauhasten ultraäänitutkimus
208	Raajalaskimoiden ultraäänitutkimus
209	Sydämen ultraäänitutkimus
210	Alaraajan venografia
RR III	Korvattavat toimenpiteet
301	Artrografia
302	Paksunsuolen kaksoiskontrastitutkimus
303	Lumbaalinen varjoainemyelografia
304	Vaativa abdomenin ultraäänitutkimus
305	Ohutsuolen kaksoiskontrastitutkimus

Perusterveydenhuollon hammaslääkärien toimenpideluettelo 1.1.2023

Yleisohjeet

Toimenpidepalkkio maksetaan käynnin yhteydessä hammaslääkärin suorittamalta kultakin toimenpideluettelossa sanotulta toimenpiteeltä, ellei ao. toimenpiteen kohdalla ole toisin todettu.
Kaikki jonkin toimenpiteen suorittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet sisältyvät kyseiseen toimenpiteeseen, ellei ko. toimenpidettä ole erikseen mainittu luettelossa.
Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että potilaan hoitoon käytetty aika ja tuolloin suoritetut toimenpiteet täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa.
Kliinisten alojen erikoishammaslääkäreillä tarkoitetaan kliinisen hammashoidon, suukirurgian/suu- ja leukakirurgian, oikomishoidon sekä hammaslääketieteellisen diagnostiikan erikoishammaslääkäreitä.

Toimenpideluettelo

(TKHL = toimenpideryhmä)

TKHL	Korvattavat toimenpiteet
TKHL 2
204	Oikomishoidon suunnittelu Yksinkertaisin kojein (ristikumivedot, hionnat) tapahtuvan oikomishoidon kirjallinen hoitosuunnitelma.
205	Potilaan esilääkitys I.m.- i.v.- p.r. ja p.o.-lääkitys jälkivalvontoineen.
214	Parodontologinen hoito, erittäin suppea tai suppea Kesto enintään 20 min.
217	Hampaan poisto
219	Pulpotomia
220	Suppea karieksen hoidon toimenpide yhden pinnan täyte resiini-infiltraatiokäsittely hampaan vapaalle pinnalle hampaiden käsittely hopeadiamiinifluorilla tai vastaavalla aineella vaiheittainen karieksen poisto erillisellä käynnillä hammasytimen välitön kattaminen erillisellä käynnillä
223	Yksilöllinen oikomishoidon seulontatutkimus Tätä varten varatulla potilaskohtaisella vastaanottoajalla tehty oikomishoidon tarpeen ja hoitoon ottamisen määritys: maksetaan vain yhdelle hammaslääkärille kerrallaan. Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
224	Puudutus Käyntikertaa kohti. Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
226	Suppea osatutkimus tai muu kestoltaan vastaava tutkimus Esim. riskipotilaan uusintatarkastus ja tapaturmapotilaan jälkitarkastus.
227	Rengaskiinnike hampaalta Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
229	Hampaiston oikomishoitoon liittyvä hoitotoimenpide tai kontrolli, suppea Esim. separointi, lyhyt irtokojeen, ekstraoraalivedon tai retentiolangan kontrolli ilman toimenpidettä.
230	Purentafysiologinen hoitokäynti, suppea Kesto enintään 10 min.
TKHL 3
301	Suun ja hampaiston kokonaistutkimus Toimenpiteeseen sisältyy purentaelimistön, (mm. hampaiston, kiinnityskudosten ja limakalvojen) tutkimus ja diagnosointi. Käynnin yhteydessä suoritetaan myös tarpeelliset ehkäisevät toimenpiteet, joista ei suoriteta hammaslääkärille erikseen palkkiota.
	Palkkion suuruus (€) määräytyy seuraavasti:
	Potilaan ikä tutkimuspäivänä	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
			yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00:n jälkeen ja viikonloppuna
		Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
	0–17 vuotta	5,00	8,75	8,75
	18–64 vuotta	12,50	21,88	21,88
	vähintään 65 vuotta	15,00	26,25	26,25
303	Erikoisalakohtainen tutkimus Käytetään esim. purennan tai purentasuhteiden rekonstruktiohoidon ja/tai kiinnityskudosten hoidon pohjana. Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi esim. röntgentutkimukseen, mikrobiologiseen tutkimukseen ja/tai kipsimalleihin, esim. eri erikoisalojen tutkimukset.
305	Konsultaatio tai lausunto Sisältää hoito-ohjeet ja/tai kirjallisen lausunnon. Konsultaatiopalkkion maksaminen edellyttää, että hoito-ohjeet antava hammaslääkäri kirjaa ne potilasasiakirjoihin. Hampaiston röntgentutkimuksesta laaditun lausunnon on oltava koko hampaiston käsittävä. Mikäli samalla kertaa lausutaan useampia röntgenkuvia, maksetaan palkkio kerran. Myös vakuutuslaitokselle ja viranomaisille annettavat lausunnot kuuluvat tähän toimenpiteeseen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
307	Lähetepotilaan kirjallinen hoitosuunnitelma
308	Koepalan otto Sisältää myös tuloksen selvittämisen potilaalle ja mahdollisen lähetteen jatkohoitoon.
309	Oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Irto-/kiinteän oikomiskojeen tai proteettisen rakenteen suunnittelu kirjallisine hoitosuunnitelmineen ja oikomisessa jäljennökset kojetta varten. Kesto enintään 20 min.
310	Irtokojeen sovitus, käytön opetus tai aktivointi.
312	Hampaiston oikomishoitoon liittyvä hoitotoimenpide tai kontrolli Esim. kiinteän kojeen pienet aktivoinnit/toimenpiteet ilman kaarteen irrotuksia, ekstraoraalivetojen säädöt, helixin pieni aktivointi suussa.
313	Hammasproteesin korjaus tai pohjaus Hammasproteesin korjaus tai pohjaus ilman jäljennöstä. Myös hammaslääkärin itsensä vastaanotolla suorittamat korjaukset. Proteesireunan hionta painohaavojen paranemiseksi sisältyy muihin tämän liitteen toimenpiteisiin. Esim. immediaattina valmistetun proteesin väliaikainen pohjaus tai muu väliaikainen pohjaus.
314	Hoitovasteen arviointikäynti Kiinnityskudosten hoitotuloksen ja/tai karieksen pysäytyshoidon arviointi suhteessa kokonaistutkimuslöydöksiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Arvioinnin perusteella määritetään ylläpitohoitoväli huomioiden omahoidon sujuminen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
315	Miniruuvin asettaminen Miniruuvin kirurginen asettaminen. Maksetaan ruuvikohtaisesti.
TKHL 4
401	Karieksen hoidon toimenpide kahden tai kolmen pinnan täyte suun ulkopuolella valmistettu yhden pinnan täyte resiini-infiltraatiokäsittely hampaan välipinnalle kariessaneeraus 3–6 hampaaseen
405	Frenulum-plastiikka Erilaisilla leikkausmenetelmillä tehtävä limakalvojänteitä pidentävä leikkaus/-kset käyntikerralta.
406	Suun limakalvossa olevan kasvaimen poisto Leukoplakian, lichenin, verrukan tai vastaavan exkiisio/-t käyntikerralta.
407	Ienmuutoksen poisto Esim. hyperplasian poisto. Toimenpide kestoltaan 20–30 min.
409	Purennanhoidon ja/tai kiinnityskudosten hoidon suunnittelu Kirjallinen hoitosuunnitelma, joka perustuu kliiniseen ja/tai röntgentutkimukseen sekä mahdolliseen mikrobiologiseen tutkimukseen ja kipsimallianalyysiin. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
410	Pieni kova- ja/tai pehmytosaplastiikka Yksittäisten kova- ja/tai pehmytosakudosten kirurginen muotoilu/-t käyntikerralta.
411	Suun ja hampaiston kokonaistutkimukseen liittyvä toimenpide Toimenpide sisältää kirjallisen hoitosuunnitelman mahdollisine kustannusarvioineen sekä korjaavan, ehkäisevän-, ylläpito- ja omahoidon suunnitelmineen.
413	Keskivaikean oikomishoidon hoitokäynnin toimenpiteet Aktivaattorin tai vastaavan kojeen sovitus ja käytön opetus tai sen hionnat ja säädöt. Kiinteän kojeen valmistus / leuka, enintään 6 kiinnikettä. Kiinteän oikomiskojeen kaaren irrotus ja/tai uudelleen aktivointi ja kiinnitys. Tehdas- tai laboratoriovalmisteisen linguaali- tai palatinaalikaaren etsauskiinnitys tai sementointi. Hammaslääkärin tekemä linguaali- tai palatinaali- ym. kaari juotoksineen. Ekstraoraalivedon kasvokaaren sovitus ja/tai vetojärjestelyt ja käytön opetus. Hammaslääkärin tekemä oikomiskojeen korjaus.
416	Keskivaikea erikoisalojen tutkimus Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi röntgentutkimukseen ja/tai kipsimalleihin. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
420	Puhelinneuvonta ensiapua tarvitsevalle potilaalle Toimenpiteellä tarkoitetaan puhelimitse virka- tai vapaa-aikana annettavaa reseptimääräystä ja/tai puhelinneuvontana annettavia hoito-ohjeita.
421	Hampaan juurentäyttö, 1-juurikanavainen hammas
427	Purentafysiologinen hoitokäynti Kesto enintään 20 min.
428	Vaativa oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Sisältää kirjallisen työsuunnitelman. Kesto enintään 30 min.
429	Vaativa lausunto röntgentutkimuksesta Tavanomaista vaativampi lausunto röntgentutkimuksesta. Esim. lausunto hampaiston ja leukojen KKTT-tutkimuksesta (yksi leukapuolisko). Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille, joka on suuntautunut hammaslääketieteelliseen radiologiaan.
430	Mini-implantin asettaminen Maksetaan vain alaleuan kokoproteesin stabiloinnin yhteydessä implanttikohtaisesti.
TKHL 4B
453	Hammaskruunun tai pienen hammassillan irrottaminen ja uudelleen sementointi
455	Yksikanavaisen hampaan juurikanavan avaus ja laajennus Sisältää juurikanavan avauksen, kanavan pituuden määrittämisen ja laajennuksen.
456	Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan tutkimus Kiireellistä ensiapua tarvitsevaksi potilaaksi katsotaan potilas, joka ensiapua tarvitsevana otetaan vastaanotolle noin vuorokauden kuluessa siitä, kun hän ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sisältää tarvittavien tutkimusten lisäksi vähäiseksi katsottavat ensiapuluonteiset toimenpiteet esim. täytteen, hampaan tai proteesin terävän reunan hiomisen. Hampaan avaus ja lääkehoito, välittömästi ihon tai limakalvon alla olevan märkäpesäkkeen avaaminen tai punktoiminen, limakalvossa, ientaskussa tai hampaiden välissä näkyvissä olevan vierasesineen poisto, verenvuodon tyrehdyttäminen ja/tai muut vastaavat toimenpiteet käyntikerralta. Sisältää tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen.
457	Vaativa erikoisalojen suunnittelu Vaativalla erikoisalojen suunnittelulla tarkoitetaan vaativaa erikoisalojen hoitosuunnitelmaa, joka perustuu TKHL 516 tutkimukseen. Jos suunnitteluun osallistuu useampia hammaslääkäreitä, hoidon suunnittelusta vastaavan hammaslääkärin toimenpide on TKHL 457 ja muiden suunnitteluun osallistuneiden toimenpide on TKHL 305. Palkkio maksetaan kliinisten alojenerikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
458	Hampaan juurentäyttö, 2-juurikanavainen hammas
460	Parodontologinen hoito Esim. hammaskiven poisto, kyretointi tai syvien ientaskujen hoito. Kesto vähintään 20 min.
461	Purentafysiologinen hoitokäynti, vaativa Kesto enintään 30 min.
462	Erittäin vaativa oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Esim. kasvokaarianalyysi ja konstruktiopurennan otto. Sisältää kirjallisen työsuunnitelman. Kesto yli 30 min.
463	Kiinteän kojeen valmistus / leuka, vähintään 7 kiinnikettä
464	Proteettisen työn hoitokäynti Sisältää irto- ja kiinteään protetiikkaan liittyvien laajojen hampaiston preproteettisten toimenpiteiden suorittamisen, tarkkuusjäljennösten oton, purennan määrityksen kaavion avulla tai sillan tai rangan runkovaiheen sovituksen, kukin käyntikertaa kohden.
465	Vaativa hampaan poisto ilman leikkausta Sisältää monijuurisen hampaan juurten erottelun.
466	Kiinteän oikomiskojeen kaari, yksinkertainen tai muotoiltava
467	Tilapäisen vastaanotolla tehtävän hammas- tai implanttikantoisen sillan valmistaminen ja väliaikainen kiinnittäminen
468	Hammaskruunun restaurointi juurenhoitoa varten tai muu vastaava juurenhoidon tukitoimenpide Laajan kudospuutteen väliaikainen tai lopullinen korvaaminen juurenhoitoa varten. Sisältää esim. vanhan paikan purkamisen ja pilarin tai laajan sekä vaativan täytteen rakentamisen juurenhoitohampaan eristämistä varten.
TKHL 5
503	Suun pehmytkudoskasvaimen poisto tai torusten poisto Välittömästi limakalvon alla olevan kasvaimen poisto (esim. lipoma, papilloma, mucocele jne.) käyntikerralta.
505	Vaativa ienmuutoksen poisto Esim. laaja gingivoektomialeikkaus, kestoltaan 30–60 min.
507	Hampaan kiinnitys sijoiltaan menon vuoksi tai hammasmurtuman hoito tai hampaan siirto Käytetään reponoitaessa hammas tai kiskotettaessa juurimurtuma. Koodi merkitään kerran jokaista ko. tavalla vaurioitunutta hammasta kohti.
510	Vaativa hammasproteesin korjaus tai pohjaus Proteesin korjaus tai pohjaus, joka edellyttää jäljennöstä. Sisältää tarpeelliset jälkitarkastukset toimenpiteineen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
513	Leukamurtuman kiskotus
515	Vaativa karieksen hoidon toimenpide hammasterä tai kruunu paikkamateriaalista suun ulkopuolella valmistettu kahden pinnan täyte kariessaneeraus vähintään 7 hampaaseen
516	Vaativa erikoisalojen tutkimus Vaativalla erikoisalojen tutkimuksella tarkoitetaan vaativaa laajaa kliinistä tutkimusta, johon liittyy mm. malli- ja/tai röntgenanalyysiin sekä toiminnalliseen ja/tai kasvoanalyysiin perustuva diagnoosi. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
517	Inhalaatiosedaatio Sisältää inhalaatiosedaation käyntikerralta tarpeellisine jälkivalvontoineen.
518	Vaativa kiinteän oikomiskojeen kaari
519	Potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi. Oikomishoidossa palkkio maksetaan 1,5-kertaisena. Soveltamisohje Koodia ei käytetä puhkeamattoman tai osittain puhjenneiden hampaiden leikkaukselliseen poistoon.
520	Erityisjärjestelyitä vaativan potilaan hoito Paikallisesti on laadittava kirjalliset ohjeet hammaslääkärien yhdenmukaisten menettelytapojen varmistamiseksi. Käytettäessä koodia TKHL 520 koodin kanssa voidaan käyttää myös muita tämän liitteen mukaisia toimenpidekoodeja. Hoito- ja huoltolaitoksessa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla pysyvästi hoidossa olevien potilaiden hoitokäynniltä palkkio maksetaan 1,5-kertaisena riippumatta siitä, missä hammashoito suoritetaan.
521	Hampaan vaikea-asteisen kovakudoshäiriön hoito Esim. AI, DI, MIH. Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille.
523	2-kanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
524	Hampaiston oikomishoidon viimeistely Sisältää purennan tasapainotushionnan ja hampaiston välien hionnan.
525	Hammassillan irrottaminen, korjaus ja uudelleen sementointi/kiinnitys Toimenpide, joka kestää yli 30 min.
526	Purentafysiologinen hoitokäynti, erittäin vaativa Kesto yli 30 min.
528	Erittäin vaativa lausunto röntgentutkimuksesta Esim. lausunto hampaiston ja leukojen KKTT-tutkimuksesta (kaksi tai useampi leukapuolisko) tai muu useisiin eri röntgentutkimuksiin perustuva erittäin vaativa lausunto. Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille, joka on suuntautunut hammaslääketieteelliseen radiologiaan.
529	Hammasproteettiseen toimenpiteeseen liittyvän ohjauskiskon valmistus Sisältää jäljennöksen oton, suuhun sovituksen ja suunniteltujen implantointikohtien merkitsemisen.
530	Suun ulkopuolella valmistetun pintakiinnitteisen hammassillan kiinnitys Sisältää väliosat ja pinta-, inlay- ja/tai urakiinnitykset tukihampaisiin. Koodi merkitään vain kerran riippumatta siitä, montako puuttuvaa hammasta korvataan.
531	Hampaan juurentäyttö, 3- tai useampijuurikanavainen hammas
TKHL 6
601	Levyproteesi Sisältää myös tarpeelliset jälkitarkastukset toimenpiteineen. Toimenpide koskee myös tilapäistä osaproteesia.
602	Hammassillan välihampaat Jos väliosia on esim. kaksi, merkitään koodi kaksi kertaa.
604	Erittäin vaativa karieksen hoidon toimenpide Suun ulkopuolella valmistettu vähintään kolmen pinnan täyte.
605	Laaja ja vaativa ienmuutoksen poisto Esim. laaja gingivoektomialeikkaus. Kestoltaan yli 60 min.
606	Parodontologinen läppäleikkaus
607	Hampaan poistoleikkaus Sisältää mm. puhkeamattoman hampaan leikkauksellisen poiston tai osittain puhjenneen hampaan leikkauksellisen poiston, joka edellyttää viillosta tapahtuvaa hampaan poistoa ja mahdollisesti hampaan ja/tai luun poraamista hampaan/juuren poistamiseksi sekä haavan suturointia.
609	Parodontologinen hoito, pitkäkestoinen Esim. hammaskiven poisto, laaja ja vaativa kyretointi, syvien ientaskujen hoito. Kesto vähintään 30 min.
610	3-kanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
611	Hampaan juurenpään poisto tai kystan fenestraatio Juurihoito ei sisälly toimenpiteeseen.
TKHL 7
701	Parodontologinen hoito, komplisoitu sairaus sekä komplisoitu sairaus laaja ja vaativa/erittäin vaativa
702	Vaativa parodontologinen läppäleikkaus sekä uudiskiinnityskirurginen leikkaus ja/tai iensiirreleikkaus Läppäleikkauksessa vähintään 4 hampaan alue.
703	Implantti- tai implantti- ja limakalvokantoinen hammaskoko- tai osaproteesi
704	Metallirunkoinen hammasosaproteesi
705	Hampaan keinojuuren (implantin) asettaminen
706	Purentakiskon tai uniapneakiskon valmistus ja suuhun sovitus
707	Vastaanotolla valmistettu hammassilta (yksittäinen silta)
709	Hampaiden yhteen kytkeminen käyttäen upotettua tai pintakiinnitteistä vahviketta Toimenpide on yksi kokonaisuus.
710	Parodontologinen hoito, erittäin pitkäkestoinen Kesto vähintään 45 min.
711	Hammaskruunu
712	Vaativa hampaan poistoleikkaus Esim. syvällä luun sisällä oleva puhkeamaton hammas.
713	Vaativa limakalvokantoinen hammaskokoproteesi
714	Monijuurisen hampaan juurenpään poisto tai leukakystan poisto Juurihoito ei sisälly toimenpiteeseen.
715	4- tai useampikanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus, erittäin vaativa Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
716	Vaativan juurihoidon lisätoimenpide Vaativa juurihoidon toimenpide juurikanavan kautta, kuten vierasesineen poisto juurikanavasta, juurikanavaperforaation tai sisäisen resorption korjaus tai hampaan avoimen juurenkärjen sulkeminen tai ahtautuneiden kanavien etsiminen/avaus. Toimenpide vaatii usein mikroskooppia ja oman hoitokäyntinsä. Palkkio maksetaan käyntikohtaisesti.
717	Hampaan paljastus Luun sisällä olevan hampaan paljastus.
718	Vaativa juurentäyttö Edellyttää erikoisvälineitä tai -tekniikkaa.

Erikoissairaanhoidon hammaslääkärien toimenpideluettelo

Toimenpide-ryhmä (SHL)	Korvattavat toimenpiteet
Tutkimukset ja suunnittelu
4	Kontrollikäynti tai jälkitarkastus
11	Erikoishammaslääkärin hoidossa olevan potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi
6	Natiiviröntgen-, varjoaine-, ultraääni- ja magneettitutkimus kirjallisine lausuntoineen
9	Erikoishammaslääkärin antama kirjallinen lausunto kudosnäytteestä (1.1.2015 alkaen)
6–8	Hoidon, jatkohoidon tai ylläpitovaiheen suunnittelu
9	Erityisalakohtainen tutkimus
10	Ortognaattinen tai muu useamman hammaslääkärin suorittama hoidon suunnittelu Maksetaan jokaiselle erityisalakohtaisesti suunnitteluun osallistuvalle hammaslääkärille.
12	Erityisalakohtainen hoidon suunnittelu
13	Sylkitutkimukset sekä suun ja leukojen erityistutkimukset, esim. leukanivelen artroskopia
Hampaistoon kohdistuvat toimenpiteet
5–6	Hampaan poisto/hammas
6	Hammasperäisen abskessin avaus ja dreneeraus
6–8	Implanttidistanssin asettamisleikkaus
7	Hampaan paljastamisleikkaus
8–11	Hampaan leikkauksellinen poisto/hammas
8–10	Juurenpään resektio
11	Implantin asettaminen/implantti
13	Hampaiston saneeraus ja hoito yleisanestesiassa/infektiosuojauksessa
Ikeniin, limakalvoihin ja alveoliharjanteeseen kohdistuvat toimenpiteet
6	Limakalvobiopsia
5	Limakalvomuutoksen poisto (ekskiisio, kryo, laser) / pienen haavan ompelu
8–12	Alveoliharjanteen plastia preproteettisena toimenpiteenä (myös sulkus- ja suupohjaplastiat)
13	Alveoliharjanteen plastia iho/limakalvosiirrännäistä käyttäen
14	Alveoliharjanteen plastia luuta tai alloplastista materiaalia käyttäen
Leukaluihin kohdistuvat toimenpiteet
10	Luubiopsia tai eksploraatioleikkaus
8, 11	Kystan fenestraatio tai ekstirpaatio
8–9	Luuplastia (torus, linea mylohyoidea tms.)
13–14, 16	Tuumorin ekstirpaatio
15	Alaleuan resektio tai poisto
15	Yläleuan resektio tai poisto
Ortognaattiset, leukanivelkirurgiset ja rekonstruktiotoimenpiteet
11	Yläleuan nopea levitys kirurgisesti
11	Siirteen otto (luu, iho yms.)
12–13	Alaleuan avoin tai sulkeinen kondylotomia tai koronoidektomia
13	Alaleuan segmentaalinen osteotomia
13	Genioplastia
13	Uniapnean hoito
13–14	Leukanivelen plastia
14	Alaleuan ramusosteotomia
14	Alaleuan korpusosteotomia tai –ostektomia
14	Yläleuan segmentaalinen osteotomia
14	Leukanivelen diskukseen kohdistuva toimenpide
15–16	Rekonstruktio mikrovaskulaarisiirteellä
14–16	Leukaluun ja/tai kasvojen luiden plastia luuta tai alloplastista materiaalia käyttäen
15	Le Fort I osteotomia
15	Alaleuan rekonstruktio
15	Yläleuan rekonstruktio
16	Le Fort II ja/tai III osteotomia
16	Kombinoitu yläleuan ja alaleuan osteotomia
16	Leukanivelen plastia luu- tai muuta siirrännäistä käyttäen
Suulakihalkion korjausleikkaukset
15	Huulen plastia tai rekonstruktio suulakihalkion vuoksi
15	Suulakirekonstruktio
15	Piilohalkiorekonstruktio
15	Luunsiirto yläleukaan
15	Suulaen fistelin sulku
15	Alveolaarikaaren korjausleikkaus
Huuleen ja suulakeen kohdistuvat toimenpiteet
9–11	Oronasaali- tai oroantraalifistelin sulkuplastia
10	Paikallisen suulakimuutoksen ekskiisio
11	Suulaen tuumorin poisto
12	Huulituumorin ekstirpaatio
13–14	Huulen resektio ja/tai plastia
Kieleen ja suupohjaan kohdistuvat toimenpiteet
6	Kielijänteen plastia
8	Suunpohjan abskessin dreneeraus
11	Kielen plastia
13	Kielen tai suupohjan tuumorin poisto
14	Hemiglossektomia
14–15	Syvän kaulainfektion dreneeraus
Sylkirauhasiin kohdistuvat toimenpiteet
10–11	Sylkikiven poisto
11	Submandibulaarirauhasen poisto
9, 13, 15	Paikallisen muutoksen (esim. ranulan tai mukoseelen) poisto tai eksploraatio
Pään ja kaulan alueen tuoreisiin vammoihin kohdistuvat toimenpiteet
Leukojen ja hampaiden vammoihin kohdistuvat toimenpiteet
8, 10	Hammasmurtuman ja/tai hammasluksaation hoito (myös replant.)
8–10	Alveoliluun murtuman repositio ja fiksaatio
11	Trakeostomia
12–15	Pehmytosavammojen revisio ja suturaatio
13	Alaleuan murtuman suljettu repositio ja immobilisaatio
13–15	Kauladissektio
14	Alaleuan avoin repositio ja osteosynteesi (ja immobilisaatio)
14–15	Le Fort I ja II murtuman hoito
15	Le Fort III murtuman hoito
Muihin kasvojen alueen murtumiin kohdistuvat toimenpiteet
11–14	Zygoma-maksilla –alueen fragmentin kohotus, orbitan seudun murtuman hoito
11–13	Osteosynteesi- tai fiksaatiomateriaalin poisto
16	Multippelin kasvo- ja/tai leukamurtuman hoito tai nenämurtuman avoin repositio
Oikomishoito
4–6	Oikomishoidon hoitokäynti
4–8	Kaari tai muu kiinteiden kojeiden muutostyö
5–7	Kiinteän kojeen kaaren aktivointi (ao. kohtaa ei sovelleta kojeen valmistuksen yhteydessä)
7	Kiinteiden kojeiden purku / leuka,
6	Irtokojeen sovitus
8	Funktionaalisen kojeen sovitus ja aktivointi
9–11	Kiinteiden kojeiden valmistus / leuka
Kliininen hammashoito
Hampaiden kiinnityskudoksiin kohdistuvat toimenpiteet
5–9	Parodontolginen hoito/käyntikerta
6–8	Parodontaalikiskotus
10–14	Parodontaalikirurgia
10–14	Komplisoituneen parodontiitin hoito
Korjaava karieshoito
5–8	Täyte
9	Kruunu tai nastapilari täytemateriaalista
Juurenhoitotoimenpiteet
5–9	Hampaan juurikanavan avaus ja/tai laajennus / täyttö / kanava
6–7	Lääkehoito / hammas / käyntikerta
Purentafysiologinen hoito
6–9	Purentafysiologinen hoitokäynti sisältää mm. purennan hionnan sekä toimintahäiriön ja kivun hoidon.
11–12	Purentakiskon valmistaminen ja sovitus
Proteettinen hoito
8	Suun valmistaminen proteettista työtä varten
8	Väliaikainen kruunu / silta
8–12	Proteesin / irtokojeen korjaustoimenpide
10	Tarkkuuskiinnike / proteesiyksikkö
11	Hammaskruunu / siltayksikkö tai valu- tai keraaminen täyte
11	Pintakiinnitteinen silta / kisko
12	Osa-/kokoproteesin valmistus
15	Resektioproteesi / epiteesiproteesi
10–15	Implanttikiinnitteinen proteesi