På svenska

LS 2022–2025, voimassa 1.5.2022 lukien

Huom. Tätä Lääkärisopimuksen versiota sovelletaan vain eläinlääkäreihin.

Muihin lääkäreihin sovelletaaan 1.6.2023 lukien voimassa olevaa Lääkärisopimuksen versiota, joka on julkaistu vain verkossa.

Lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piirissä on noin 17 700 lääkäriä. Heistä 10 400 työskentelee sairaaloissa ja 4 200 terveyskeskuksissa.

Hammaslääkäreinä työskentelee 2 600 ja eläinlääkäreinä 500 lääkäriä.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7465-21-9

Eläinlääkäritaksa 1.6.2022 lukien on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 9/2022 (liite 4) >

Päivitykset

8.3.2024 Liitteeseen 5 on lisätty taulukko palkkahinnoittelusta 1.6.2024 lukien.

Lääkärien virka- ja työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2025. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 30.4.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Palkankorotukset vuonna 2022

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2022 lukien

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,58 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,58 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2022 liitteissä 3–4

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022

Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia, jolloin palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

Soveltamisohje

Mikäli erä jaetaan yleiskorotuksena yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

3 § Palkankorotukset vuonna 2023

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2023 lukien

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,92 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2023 liitteissä 3–4

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,48 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 liitteissä 1–4

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Perälauta vuoden 2023 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2023 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2023 mennessä tiedossa olevien sopimusvuoden 2023 kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),
Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)
Auto- ja kuljetusala: Kuorma-autoalan työehtosopimus (Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2023 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 28.2.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2023 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

4 § Sopimuskorotukset vuonna 2024

1 mom. Yleiskorotukset 1.6.2024 lukien

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 1

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteessä 2

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,92 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Yleiskorotus 1.6.2024 liitteissä 3–4

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviran-/sivutoimenhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024 liitteissä 1–4

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,4 prosenttia kunkin liitteen piirissä olevien palkkasummasta.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Perälauta vuoden 2024 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2024 osalta 1 ja 2 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 1,9 %. Jos kuitenkin seuraavien verrokkialojen kustannusvaikutus ylittää em. määrän, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 % 1 mom. yleiskorotukseen ja 30 % jaetaan paikallisena järjestelyeränä. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena ja muusta osasta päättää työnantaja.

Kustannusvaikutusprosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 1.2.2024 mennessä tiedossa olevien sopimusvuoden 2024 kustannusvaikutusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):

Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus työnantajat ry),
Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry)
Auto- ja kuljetusala: Kuorma-autoalan työehtosopimus (Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry)

Jos jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 1.2.2024 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu kustannusvaikutus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle.

Jos hyvinvointialan sopijaosapuolet eivät pääse yksimielisyyteen kustannusvaikutusten määrästä 29.2.2024 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jonkun sopijaosapuolen aloitteesta yksi kaikkia sopimusaloja koskeva välityslautakunta, johon kukin hyvinvointialan sopijaosapuoli asettaa kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.4.2024 mennessä. Lautakunnan kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

5 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt

1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen

Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa palkkaan nähden.

Paikallisia järjestelyeriä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen

Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita.

3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys siitä, miten järjestelyerät on jaettu.

6 § Liitteen 5 palkantarkistukset

Yleiskorotus 1.6.2022

Hinnoittelemattomien viranhaltijoiden sekä hinnoittelutunnukseen L5EL3000 kuuluvien viranhaltijoiden osalta tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 2,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosenttia.

Keskitetty erä 1.10.2022

Myös liite 5 on keskitetyn erän piirissä. Muilta osin ks. 2 § 2 momentti.

Yleiskorotus 1.1.2023

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2023 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,5 prosenttia.

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2023

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

Soveltamisohje

Järjestelyerien jakamisesta muutoin ks. 4 §.

Keskitetty erä 1.1.2023

Liitteessä 5 toteutetaan päivystysuudistus, jonka seurauksena korotetaan päivystyksestä maksettavia peruskorvauksia liitteestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vuosi 2024

Yleiskorotus 1.6.2024

Liitteen 5 piirissä olevien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettava kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2024 1,5 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksen mukaisesti.

Paikallinen järjestelyerä 1.6.2024

Järjestelyerä on 0,4 prosenttia liitteen 5 palkkasummasta.

Soveltamisohje

Järjestelyerien jakamisesta muutoin ks. 4 §.

Eläinlääkärien päivystyskorvaukset 1.6.2024

Päivystyskorvauksia korotetaan 1,5 prosentilla.

7 § Terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää koskeva päivitys

Terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmän muutokset astuvat voimaan 1.1.2023. Hinnoittelukohdassa L2TH5200 olevien terveyskeskushammaslääkärien tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan samana ajankohtana 41,41 eurolla. Muutos on kustannusneutraali. Liitteen 2 toimenpide- ja käyntipalkkiot eivät korotu.

8 § Euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen

Euromääräisiä palkkioita on korotettu seuraavasti:

Liite 1

1.6.2022 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla.
1.6.2023 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.
1.6.2024 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Liite 3

1.6.2022 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla.
1.6.2023 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 1,48 prosentilla.
1.6.2024 todistus- ja lausuntopalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Liite 4

1.6.2022 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 2,0 prosentilla.
1.6.2023 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 0,5 prosentilla.
1.6.2024 toimenpide- ja käyntipalkkiot korottuvat 1,5 prosentilla.

Myös paikallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan vastaavansuuruisella korotuksella.

Kaikki edellä mainitut korotukset:

Mikäli 1.10.2022 tuleva erä jaetaan yleiskorotuksena korottuvat euromääräiset palkkiot vastaavasti. Asiasta tiedotetaan myöhemmin. Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

Eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan 1.6.2022 2,51 prosentilla 1.6.2023 1,9 prosentilla ja 1.6.2024 1,9 prosentilla. Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

Korotukset toteutuvat 8 §:n mukaisesti ellei 15 §:n mukaisen palkkausjärjestelmätyöryhmätyön tuloksena muuta sovita. Tieto tästä annetaan ennen 1.6.2024 tulevia korotuksia.

9 § Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden hinnoittelupäivitys

Liitteiden 3–4 sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden hinnoittelutunnuksia on päivitetty 1.6.2022 alkaen. Lisäksi 1.6.2023 alarajoja korotetaan liitteistä 3–4 ilmenevällä tavalla.

10 § Palkkahinnoittelujen tarkistaminen, amanuenssien peruspalkka

Palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja on korotettu liitteistä 1–5 ilmenevällä tavalla.

Amanuenssien peruspalkka ks. palkkausluvun 2 §.

Mikäli 1.10.2022 tuleva erä jaetaan yleiskorotuksena korottuvat peruspalkat vastaavasti. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.

Ks. lisäksi 3 § 3 mom. ja 4 § 3 mom.

11 § Perhevapaauudistus

Kunta-alalle on sovittu perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen, jotka koskevat myös Lääkärisopimuksen piirissä olevia. Asiasta tarkemmin KVTES:n 2022–2025 allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä ja sen liitteessä.

12 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

13 § Hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa koskeva kannanotto

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat laatineet tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä olevan kannanoton hoidon jatkuvuudesta ja työhön liittyvistä osatekijöistä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on covid-19 epidemian jälkeen entistä tärkeämpää.

14 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa.

15 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat palkkausjärjestelmäuudistuksesta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä. Uudistus voi sisältää simulointeja ja kokeiluja. Palkkausmääräykset muodostavat kokonaisuuden lääkärisopimuksessa.

Asiasta lisää allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 1.

Ks. myös virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027.

Suomen Lääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskuslääkärien uusien suoritepalkkausmääräysten käyttöönottoa ja vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT seuraavat terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmään tässä sopimuksessa tehtyjen muutosten vaikutuksia ja neuvottelevat sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa sovellettavien suoritteisiin perustuvien palkanosien kehittämisestä.

Lääkärisopimuksen työaikajärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena ja pyritään neuvottelemaan määräykset niin, että lääkärisopimus tunnistaisi erilaiset työnteon tavat (esim. vastaanottotyö, työ jossa, ympärivuorokautista päivystystä, työ, jossa arkipäivystystä ym.). Osana työryhmän työtä kootaan työaikamääräykset kokonaisuudessaan osaksi lääkärisopimusta.

Ns. sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja selvitetään ja ajantasaistetaan.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä ottaen huomioon mahdolliset muutokset lainsäädännössä.

Palkkausjärjestelmän mahdollisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvottelevat myös muutoksista virkaeläinlääkäreiden työaikamääräyksiin.

16 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa lääkärien virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 4 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 30.4.2025 saakka.

Helsingissä 8. kesäkuuta 2022

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen lääkärisopimuksessa

Liite 2. Osapuolten kannanotto: Hoidon jatkuvuus Covid-19 epidemian jälkeen entistä tärkeämpää

Liite 1 Palkkausjärjestelmän kehittäminen lääkärisopimuksessa

Lääkärisopimuksen palkkausjärjestelmästä on jo pitkään neuvoteltu valtakunnallisesti. Palkkausjärjestelmää on tarkoitus uudistaa kokonaisuutena palvelemaan paremmin tulevaisuuden terveydenhuoltoa hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä sekä palkitsemaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä nykyistä oikeudenmukaisemmin. Neuvotteluissa huomioidaan myös se, että hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on sama työnantaja 1.1.2023 alkaen.

Tästä syystä sopijaosapuolet toteavat, että paikallistasolla ei ole syytä luoda uutta palkkausjärjestelmää ennen kuin Lääkärisopimuksen ratkaisu on tiedossa.

Paikallisiin sopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät ja niiden siirtyminen/huomioiminen hyvinvointialueille ohjeistetaan neuvotteluosapuolten taholta myöhemmin. Se ajankohta, milloin uuteen järjestelmään hyvinvointialueella siirrytään, on kuitenkin riippuvainen myös valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen antamasta siirtymäajasta.

Kohti osaamiseen ja vastuuseen perustuvaa palkkamallia

KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto pilotoivat uudentyyppisen palkkausjärjestelmän tiettyjä osia vuonna 2017. Määräyksiä pilotoitiin kolmessa kuntayhtymässä eri puolilla Suomea.

Pilotista saatuja kokemuksia hyödynnettiin jatkoneuvotteluissa ja 1.4.2021 tehtiin osaratkaisu perustamalla uusi hinnoittelukohta liitteisiin 1–4 (vaativat erikoislääkärin/-hammaslääkärin tehtävät).

Neuvotteluosapuolet ovat jatkaneet neuvotteluita jatkuvan neuvottelun periaattein. Osapuolet tavoittelevat järjestelmäuudistusta, joka koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä.

Myös Lääkärisopimuksessa on kohta kaksikymmentä vuotta ollut käytössä tehtävän vaativuuden arviointi. Järjestelmä on osoittautunut vaikeaksi sovellettavaksi asiantuntijatyössä, jossa tehtävän sisältöön vaikuttaa myös mm. henkilön oma osaaminen.

Erityisesti Lääkärisopimuksen alalla, missä tehtävänkuvat rajautuvat vahvasti koulutuksen, työssä kertyneen osaamisen ja roolin (esim. johtotehtävät) perusteella, paikallinen vaativuuden arviointijärjestelmä on koettu osin turhaksi ja raskaana ylläpitää. Mm. näistä syistä, neuvotteluosapuolet tähtäävät valtakunnallisesti yksinkertaisempaan malliin, jossa tehtävästä maksettava palkka muuttuisi portaittain tehtäväsisällön, osaamisen ja urakehityksen myötä.

Uudistuksen tavoitteena on tukea hoidon laadun ja tuloksellisuuden kehittämistä ja palkita lääkäreitä ja hammaslääkäreitä oikeudenmukaisesti ja uran eri kohdissa oikea-aikaisesti.

Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä huomioisi sekä osaamisen ja vastuun kehittymisen että henkilökohtaisen suoriutumisen, mutta myös erilaiset työurat entistä paremmin (esim. opetustehtävissä toimivat, tutkijat, johtajat). Tarkoituksena on luopua paikallisesti suoritettavasta tehtävien vaativuuden arvioinnista ja rakentaa valtakunnallisesti yhtenäinen malli, joka huomioisi toimivan palkkausjärjestelmän edellyttämät elementit.

Palkkausjärjestelmää kehitettäessä arvioidaan kaikkien nykyisen palkkausjärjestelmän mukaisten palkanosien toimivuutta. Lääkärisopimuksessa sovitut euromäärät olisivat ko. tehtävästä vähintään maksettavia palkkoja. Hyvinvointialueen palkkataso määritellään paikallisesti. Palkkojen harmonisaatioon pyritään löytämään myös valtakunnallisia askelmerkkejä. Neuvotteluissa ratkaistaan myös kokonaispalkkaisten asema.

Muita palkitsemisen elementtejä tarvitaan myös jatkossa (mm. rekrytointilisä, kertapalkkiot ym.).

Suoritepalkkausjärjestelmät

Palkkausjärjestelmän uusin muutos Lääkärisopimukseen 2022–2025 koskee terveyskeskuslääkärien suoritepalkkausjärjestelmää. Myös terveyskeskushammaslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmää on uudistettu.

Asiaa on selostettu yleiskirjeessä 9/2022.

Liite 2 KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto: Hoidon jatkuvuuden turvaaminen hyvinvointialueilla välttämätöntä

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Tulevina vuosina terveyskeskusten toimintaan kohdistuu myös monia muita muutoksia. On tärkeää, että myös muutostilanteissa henkilöstön jaksamisesta huolehditaan. Henkilöstön tulee voida tehdä hyvää työtä kestävissä olosuhteissa.

Covid-19-epidemia on johtanut terveydenhuollossa henkilöstöä kuormittavaan hoitovelkaan ja henkilökunnan jaksamisen ongelmiin (Lähde: Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen 2021).

Työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että terveyskeskustyössä hoidon jatkuvuus ja pitkät potilassuhteet parantavat työn tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta sekä yksittäisen lääkärin ja hammaslääkärin työn mielekkyyttä. Työmarkkinaosapuolet kehottavat paikallisia toimijoita vahvistamaan terveyskeskustyön myönteisiä voimavaroja.

Resurssit, johtaminen ja työnjako avainasemassa

Jotta terveyskeskustyö olisi tuloksellista ja tukisi työssäjaksamista, on tarpeen hallita työn kuormitustekijöitä ja varmistaa ainakin seuraavat asiat:

Työnantajalla on oltava mahdollisuus ja riittävät resurssit ohjata ja johtaa toimintaa. Lähiesihenkilön rooli on arjen työn sujuvuuden kannalta keskeinen.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen vaatii lisäresursointia, eikä se saisi johtaa henkilöstön kuormituksen kasvuun.
Säännöllisen työajan tulisi riittää työtehtävien suorittamiseen, siten että lääkärit ja hammaslääkärit voivat hoitaa potilaitaan hoitosuositusten mukaisesti.
Hammaslääkärin työssä keskeistä on myös hoitojen valmistuminen kohtuullisessa ajassa.
Työ on organisoitava siten, että pitkät potilas-lääkärisuhteet varmistetaan. Tästä hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät.
Ammattiryhmien välisellä tarkoituksenmukaisella työnjaolla voidaan vaikuttaa hyvinkin nopeasti lääkärien/hammaslääkärien työssäjaksamiseen. Lääkärien ja hammaslääkärien tehtäviin kuuluu sairauden diagnostiikka ja hoidosta päättäminen, eikä tätä voida siirtää muille ammattiryhmille.
Työnjakoa tuleekin kehittää niin, että lääkärit ja hammaslääkärit hoitavat koulutuksensa ja osaamisensa mukaisia tehtäviä ja mahdollisimman vähän muita tehtäviä.
Turhia rajoja eri ammattiryhmien välisessä työnjaossa tulee karsia sekä normatiivisesti että työnantajien toimesta käytännön työsuunnittelussa.
Palvelun järjestäjällä on oltava mahdollisuus kohdentaa palveluja hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.
Terveydenhuollon palveluntuottajat ovat viime vuosina kehittäneet erilaisia matalan kynnyksen palveluja ja tapoja vastata potilaiden hoitotarpeisiin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa.
Terveyskeskustyötä tulee kehittää niin, että potilas voi terveystarpeestaan riippuen mennä suoraan oikean terveydenhuollon ammattihenkilön – sairaanhoitajan, suuhygienistin, fysioterapeutin, terveydenhoitajan, psykologin, hammaslääkärin tai lääkärin – vastaanotolle.
Digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa on jatkettava hoidon tarpeen arvioinneissa ja laajennettava sitä muihin mahdollisiin perusterveydenhuollon toimintoihin.
Riittävät täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet sekä kouluttaja- ja tutorlääkärien/-hammaslääkärien tuki tulee turvata.
Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla toimivat ja tarkoituksenmukaiset työtilat ja työvälineet.
Tietojärjestelmien toimivuuden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja niissä esiintyvien ongelmien poistuminen vapauttaisi paljon lääkärien ja hammaslääkärien aikaa potilastyöhön. Myös moninkertaisesta kirjaamisesta ja tarpeettomasta tilastoinnista on lääkärin ja hammaslääkärin työssä päästävä eroon.
Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen tulee mahdollistaa niin ammattitaidon ylläpitämisen kuin uuden oppimisen ja työuralla edistymisen sekä palkkauksen kehittymisen mahdollistamiseksi.
Psykososiaalisen kuormituksen hallinnalla, henkisen hyvinvoinnin edistämisellä ja henkilökohtaisten edellytysten huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, hillitä työkyvyttömyyskustannuksia sekä tukea työelämässä jatkamista ja pidempiä työuria.

Tavoitteena julkisen perusterveydenhuollon vaikuttavuuden lisääminen

Terveyskeskustyön tulisi sisältää työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta edistäviä voimavaroja, joiden vahvistaminen sitouttaa lääkäri- ja hammaslääkärikuntaa pitkiin palvelussuhteisiin ja helpottaa uusien ammattilaisten rekrytointia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, oikeudenmukainen kohtelu työpaikalla ja työyhteisön hyvä ja innovatiivinen ilmapiiri ovat työssäjaksamista ja sitoutumista tukevia tekijöitä. Nämä mahdollistavat pitkät potilas-lääkärisuhteet, jotka lisäävät sekä työn merkityksellisyyden kokemusta että sen yhteiskunnallista arvostusta.

Työmarkkinaosapuolet kannustavat näiden työn positiivisten piirteiden vahvistamiseen ja edellä kuvattujen toimien toteuttamiseen. Uusien sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan integraation toteuttavien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen vuoden 2023 alusta luo tähän erinomaisen tilaisuuden. Näin voidaan varmistaa tarpeen mukaisen hoidon saatavuus kaikille suomalaisille.

I Yleinen osa

Soveltamisala

1 § Soveltamisala

Tätä virka- ja työehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan tehtäessä lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin tehtäviä ja/tai kun tehtävä edellyttää lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen osaamista. Ks. tarkemmin yleiskirjeen 9/2022 liitteenä 3 oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

Tässä virka -ja työehtosopimuksessa ja sen liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin yleisen osan soveltamisohjeliitteessä.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita/työntekijöitä koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen

KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovelletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Soveltamisohje

Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liitteiden erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen palkkausluvussa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismääräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite nro

Soveltamispiiri

Määräykset

Terveys-
keskuksen lääkärit

Terveyskeskuksessa

a) perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja

b) työterveyshuollon lääkärit

Palkkahinnoittelut
Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot
Kliinisen lisätyön palkkiot
Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Terveys-
keskuksen hammaslääkärit

Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit.

Palkkahinnoittelu
Toimenpidepalkkiot
Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot
Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot
Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä
Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Sairaala-lääkärit

Erikoissairaanhoidossa sekä
terveyskeskuksen ylläpitämässä
erikoissairaanhoidossa toimivat
lääkärit.

Soveltamisohje

Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä, erityishuoltopiireissä ja kansanterveyslain voimaanpanolain 4 §:n nojalla terveyskeskuksen toiminnassa käytettäväksi siirretyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/1981) työskenteleviin.

Liitettä sovelletaan viimeksi mainittuja sairaaloita vastaavassa laajuudessa myös erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen aluesairaaloissa, Jokilaakson ja Honkaharjun sairaaloissa sekä hyvinvointikeskus Lapponiassa työskenteleviin.

Palkkahinnoittelu
Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot
Yliopistollisen sairaalansivuviranhaltijat

Sairaala-hammas-lääkärit

Erikoissairaanhoidossa työskentelevät laillistetut hammaslääkärit.

Palkkahinnoittelu
Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot
Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot
Lukujen I, II, III ja IV ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen
Liite sisältää erillisentoimenpideluettelon.

Eläinlääkärit

Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit.

Liitteen 5 määräyksiä sovelletaan myös määräaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin lukuun ottamatta 1 §:ää.

Palkkahinnoittelu
Eläinlääkäritaksa
Viikkolepo
Eläinlääkärin päivystysvapaa
Päivystyskorvaukset
Liitteeseen kuuluu erillinen eläinlääkäritaksa

II Palkkaus

Sovellettavat määräykset

1 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

KVTES- pykälä	KVTES- asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan
2 §	Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä
4 §	Osa-aikaisen palkka	Ei sovelleta eläinlääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. LS 2014–2016 31.12.2015 saakka voimassa ollut yleisen osan 3 §:n soveltamisohje 4. Sivuviroissa ja -toimissa entisten palkkausperusteiden noudattaminen. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 28 §:ssä tarkoitettujen yliopistollisten sairaaloiden sivuviran- ja sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vastaavasti kuin päävirkaisen tai -toimisen sairaalalääkärin tai -hammaslääkärin.
5 §	Varsinainen palkka (sisältää pöytäkirjamerkintänä määrävuosilisän ja syrjäseutulisän säilymisestä)	Liitteisiin 1–4 kuuluvien varsinainen palkka palkallisen virka- tai työvapaan ajalta, ks. palkkausluvun 3 §. Eläinlääkärin työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta, ks. palkkausluvun 4 §. Sopimuksen piiriin kuuluvan vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste, ks. palkkausluvun 5 §. Eläinlääkärin mahdollinen määrävuosilisä määräytyy 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukaan.
6 §	Palkkausjärjestelmä
7 §	Palkkahinnoittelu (peruspalkka)	Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaiset peruspalkat (palkkahinnoittelu) on määrätty tämän sopimuksen liitteissä 1–5 ja palkkausluvun 2 §:ssä.
8 §	Palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät	Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Ks. palkkahinnoitteluliitteiden omat soveltamisohjeet palkkahinnoittelun ulkopuolisista.
9 §	Tehtäväkohtainen palkka	Ks. alla oleva soveltamisohje. Sopimuksen palkkahinnoitteluissa on täydentäviä lisäohjeita tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä.
10 §	Olennainen muutos tehtävissä
11 §	Henkilökohtainen lisä	Ks. henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärää koskeva määräys tämän sopimuksen palkkausluvun 6 § ja soveltamisohjeet.
12 §	Työkokemuslisä	Ks. eläinlääkärien työkokemuslisän laskentapalkka eräissä tapauksissa tämän sopimuksen palkkausluvun 4 §:n 1 mom.
13 §	Tulospalkkio
14 §	Kertapalkkio
15 §	Rekrytointilisä
16 §	Kielilisä
17 §	Työnantajan edustajan palkka
18 §	Palkanmaksu
19 §	Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta	Eläinlääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. LS 2014–2016 31.12.2015 saakka voimassa ollut yleisen osan 7 §:n 2 momentin soveltamisohje ja liitteen 5 1 §:n soveltamisohjeen kohta 5.1.
20 §	Saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä
21 §	Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeessa on kerrottu esimerkiksi koulutuksen, lisätehtävien ja vastuun sekä esimiesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. myös KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1. Olennaisista tehtävämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhaltijan/työntekijän palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan/työntekijän kanssa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten ja esimiesasemassa olevien palkkauksen määrittämisestä, ks. erityisesti KVTES:n palkkausluvun 8 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje sekä LS:n palkkahinnoitteluliitteiden soveltamisohjeet.

Erinäiset määräykset palkkauksesta

2 § Amanuenssien palkkaus 1.5.2022 lukien

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan peruspalkka on 1.5.2022 lukien 1 653,91 euroa ja 1.6.2022 lukien 1 699,91 euroa.

3 § Lääkärin ja hammaslääkärin varsinainen palkka palkallisen virka- tai työvapaan ajalta

Lääkärin ja hammaslääkärin palkallisen virka- tai työvapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje

Lääkärin ja hammaslääkärin varsinaista palkkaa korotetaan myös osan päivää kestävän palkallisen virka-/työvapaan ajalta käyttäen apuna tuntipalkkaa.

4 § Eläinlääkärin työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta

1 mom.

2 mom.

Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.

3 mom.

Määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) on suurempi kuin mikä maksettava palkka olisi 4 §:n 1 tai 2 momentin tai 5 §:n 3 momentin perusteella, maksetaan ao. ajoilta kuitenkin eläinlääkärin oma varsinainen palkka.

Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlääkäri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulutusta varten.

Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähennetään em. palkasta KVTES:n V luvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

5 § Vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste

1 mom.

Lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot ja suoritepalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Myös lomakorvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

2 mom.

Lääkärin ja hammaslääkärin lomaraha lasketaan 1 momentin mukaisesta palkasta.

3 mom.

Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta. Eläinlääkärin lomaraha lasketaan 4 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta mahdollisesta työkokemuslisästä.

Eläinlääketieteen opiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta em. kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.

Soveltamisohje

KVTES IV luvun 13 §:n 2 momentin mukaan eläinlääkärin 5 §:n 3 momentin tai eläinlääkärin oman varsinaisen palkan mukaan laskettu vuosiloma-ajan palkka kerrotaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä osa-aikaprosentilla.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosilomapalkan määräytymisestä, ks. KVTES IV luku 13 §.

6 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä tarkoitettuja henkilökohtaisia lisiä tulee olla kunnassa/kuntayhtymässä käytössä vuositasolla liitteittäin tarkasteltuna

terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja
sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 1,5 %

laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismäärästä.

Soveltamisohje

Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan kerran vuodessa.

Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 11 § ja sen soveltamisohjeet.

Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.

Esim. viranhaltijan/työntekijän toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan/työntekijän tehtävän vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuuluviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Erityinen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toimiminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hyvää ammatinhallintaa ja lisäksi pedagogista tietotaitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita.

7 § Laajennetun toiminnan korvaus, voimassa sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025

1 mom.

Mikäli lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17–20 tai perjantaisin klo 17–18 maksetaan laajennetun toiminnan korvauksena:

5–6 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos työvuoroja on 1–2
7–9 % tehtäväkohtaisesta palkasta, jos työvuoroja on 3–5 kalenterikuukaudessa.

Tällaisia työvuoroja voi olla enintään viisi kertaa kalenterikuukaudessa.

Soveltamisohje

Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

Laajennetun toiminnan korvauksen suuruutta määritellessä otetaan huomioon se, kuinka usein säännöllistä työaikaa sijoitetaan em. kellonrajojen jälkeen.

Laajennetun toiminnan korvaus on osa varsinaista palkkaa. Työkokemuslisä lasketaan tehtäväkohtaisen palkan ja laajennetun toiminnan korvauksen yhteenlasketusta summasta.

Lisäksi maksetaan KVTES:n III luvun 19 §:n 1 momentin mukainen iltatyökorvaus.

Säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan lisä- tai ylityökorvaukset (LS III luvun 10 §).

Suoritepalkkiot ks. liitteet 1–4.

Laajennetun toiminnan korvauksen maksamisen perusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti luottamusmiehen kanssa. Korvauksen luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja.

Tämän pykälän mukainen korvaus ei koske liitettä 5.

III Työaika

Sovellettavat määräykset

1 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES- pykälä	KVTES- asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräitä erityistilanteita
12 §	Vuorokauden ym. alkaminen
18 § ja 19 §:n 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
20 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
21 §	Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset	Johtavassa asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 11 §.
27 §	Työajan tasoittumissuunnitelma	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 15 §:n määräys jäljempänä.
30 §	Työaikapankki
31 §	Liukuva työaika
32 § 1 mom.	Liukuvan työajan ehdot
33 §	Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan kertymän rajat (saldokertymät)
34 §	Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa	Lisä- ja ylityökorvaukset määräytyvät tämän luvun 8 ja 10 pykälien mukaan
35 §	Palvelussuhteen päättyminen liukuvassa työajassa

Säännöllisen työajan määräykset

2 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta liitteen 5 praktikkoeläinlääkäreihin.

2 mom. Täysi säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on 52 viikkoa.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

4 mom. Lääkärien ja hammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen/työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, lomarahavapaan, virka-/työvapaan, kursseihin osallistumisen (virka-/työvapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti:

Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä. Osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä säännöllinen työaika lyhenee keskeytyspäivää kohden vastaavalla osuudella kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Soveltamisohje

Mikäli keskeytys on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, katsotaan työpäiviksi maanantai–perjantai riippumatta siitä, miten viranhaltija/työntekijä muuten työskentelee. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.

Päivystysvapaalla tarkoitetaan 11 §:ssä tarkoitettujen päivystyskorvausten vapaa-aikakorvausta.

Mikäli koulutus tai kursseille osallistuminen on työajaksi luettavaa aikaa, se ei aiheuta 4 mom. mukaista keskeytystä.

Ks. lisäksi työvuoroluettelon suunnittelusta työaikaluvun soveltamisohjeliite.

Esimerkki 1

Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomalla/virka-/työvapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon.

Kolmen viikon säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia – 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) – 7 tuntia 39 minuuttia (toinen pääsiäispäivä) – 15 t 18 minuuttia (7 t 39 min + 7 t 39 min, päivystysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 53 tuntia 33 minuuttia.

Esimerkki 2

Osa-aikainen (työaika 90 t / 3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virka-/työvapaalla. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan virka-/työvapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.
Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson säännöllinen työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
Osa-aikaisella on keskeytyneellä työaikajaksolla arkipyhä. Jakson säännöllistä työaikaa alennetaan keskeytystä vastaavasti sekä suhteutetun arkipyhälyhennyksen määrällä.

Esimerkki 3

Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on 3 viikon työaikajaksossa 90 tuntia (keskimäärin 30 tuntia viikossa = 78,43 % täydestä työajasta)¹ . Hän on ennalta tiedetysti vuosilomalla ensimmäisen viikon² ja kaksi päivää toisella viikolla³. Kolmannen viikon perjantaina hän sairastuu yllättäen, jolloin hänellä olisi ollut 6 tunnin työvuoro ⁴.

Työaikajakson säännöllinen työaika on 90 t¹ – 30 t² – 6 t³ – 6 t³ – 6 t⁴ = 42 t, joka on samalla lisätyöraja. Työaikajakson säännöllinen työaika ja lisätyöraja lasketaan seuraavasti: (78,43 % ((3 x 38 t 15 min)¹ – 38 t 15 min² – 7 t 39 min³ – 7 t 39 min³ )) – 6 t⁴ = 42 t.

5 mom. Säännöllisen työajan sijoittelu sopimuskaudella 1.5.2022–30.4.2025

Työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen tms. syy tätä edellyttää.

Kun työnantaja valmistelee tai aikoo muuttaa säännöllisen työajan järjestelyjä, työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat, ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan liitteiden 1–4 piirissä oleviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin.

Päivystys ja kiirevastaanotto eivät ole tässä pykälässä tarkoitettua työtä.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on aina toiminnan vaatimukset ja palvelujen mitoittaminen vastaamaan tarvetta. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden työaikojen sijoittelussa on huomioitava myös muun tarvittavan henkilöstön työaikojen ja tukipalvelujen yhteensovittaminen ja käytettävissä olevat muut resurssit (esimerkiksi tilat ja laitteet). Palvelujen tarve voi muuttua ja vaikuttaa myös säännöllisen työajan järjestämistapoihin.

Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon tai työaikajakson eri työpäiville, jollei toiminta tai viranhaltijan/työntekijän työajan ja vapaa-ajan suhde muuta edellytä.

Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Työpäivien määrä voi vaihdella eri viikoilla. Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa.

Osa-aikatyötä tekeville työnantaja on voinut hyväksyä työajan sijoittelusta erilaisia työaika- ja vapaajaksoja. Tällöin työaikajakson tulee olla riittävän pitkä keskimääräisen työajan tasaamiseksi.

Viranhaltijalla on säännöllisen työajan järjestelystä riippumatta päivystysvelvollisuus.

Lepoajat ja rajoitukset yötyöhön

3 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Lääkärit ja hammaslääkärit sekä muut kuin praktikkoeläinlääkärit

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Jos työrupeaman pituus ylittää 10 tuntia, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava edellä mainitun tauon lisäksi tilaisuus ruokailla työajalla 15–20 minuutin ajan kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Sitä vastoin hän ei voi poistua työpaikalta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon/työtehtäviin liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.

Lepoaikoja (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin kun se on virka-/työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esimies tai viranhaltija/työntekijä itse.

4 § Palautumistauko

Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (esimerkiksi kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauon järjestämisestä ei saa aiheutua häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun eikä päivittäisen lepoajan yhteyteen.

5 § Vuorokausilepo

1 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika vapaamuotoisena päivystyksenä tehtyä työtä lukuun ottamatta.

Soveltamisohje

Päivystysasetuksessa (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon antamisesta ja päivystyksen järjestämisestä. Näiden velvoitteiden täyttäminen voi edellyttää sitä, että vuorokausilepoa lyhennetään käytettävissä olevat resurssit huomioiden tämän pykälän 2 tai 3 momentin edellytyksin.

Ks. työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän suunnitteleminen vapaaksi 17 §.

2 mom.

Vuorokausilepo voidaan suunnitella 11 tuntia lyhyemmäksi alla olevin edellytyksin, jos päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saada muutoin tarkoituksenmukaisesti järjestettyä.

viranhaltijalla/työntekijällä on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoon tai
kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka

Soveltamisohje

Määräyksessä yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain 50 §:ssä ja päivystysasetuksen (583/2017) 2 §:ssä tarkoitettua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä sekä terveyskeskusten mahdollisia omia kiirevastaanottoja (viittausmääräys).

Jaetulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan sekä päivystysvuoron jakamista kahteen osuuteen (ns. ilta- ja yöpäivystys) että myös ilta-ajan päivystykseen käytettävää lisäresurssia, jolla pyritään helpottamaan yöpäivystyksen potilaskuormaa. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on tilanne, jossa kumpikin päivystäjä on ensin työskennellyt säännöllisen työaikansa ja jäänyt tämän jälkeen päivystämään. Toinen päivystäjä työskentelee klo 23:een asti tämän momentin b-poikkeuksen mukaisesti ja toinen päivystäjä päivystää seuraavaan aamuun asti a-poikkeuksen mukaisesti.

Työnantajan edustajan on käytävä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa yksikön/klinikan resurssitilanne, työjärjestelyt ym. asiaan vaikuttavat seikat ja varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Tarkastelu tehdään, jos palvelujen järjestämisessä tapahtuu olennainen muutos, jolla on vaikutusta työvuorojärjestelyihin.

Soveltamisohje

Tämän momentin a-kohdassa tarkoitettu kolmen tunnin keskeytymätön lepo voi rikkoutua vain, mikäli potilaan hoito tai hoidon tarpeen arviointi välttämättä edellyttää lääkärin läsnäoloa eikä käytettävissä ole muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka voi hoidon tai hoidontarpeen arvion toteuttaa. Kolmen tunnin yöaikaisen levon toteutumista tulee seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.

3 mom.

Mikäli 1 ja 2 momenttien mukaisten lepoaikojen yhteensovittaminen päivystysjärjestelyiden kanssa todetaan työyksikön toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisiksi, voi työnantaja ja henkilöstön edustaja paikallisesti sopien (pääsopimus 13 §) ottaa käyttöön liitesopimuksen 1 tai2 mukaisen päivystysjärjestelyn. Järjestelyn tulee täyttää kunkin liitesopimuksen mukaiset edellytykset, mutta muutoin päivystys voidaan järjestää yhdessä sopien paikalliset tai yksikkökohtaiset tarpeet huomioiden.

4 mom.

Viranhaltijalle/työntekijälle on annettava saamatta jäänyt vuorokausilepo korvaavana lepoaikana seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa vapaamuotoisen päivystyksen, viikkolevon tai päivittäisen lepotauon ajalle.

Esimerkki (1 mom.)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 8.00–15.30, jonka jälkeen hän päivystää iltapäivystyksenä klo 15.30–21.00. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina normaalisti klo 8.00. 11 tunnin vuorokausilepo on annettu tarkasteluvälillä klo 8.00–8.00.

Esimerkki (1 mom.)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana tiistaina klo 8.30–16.00, jonka jälkeen hän on vapaamuotoisena päivystäjänä klo 16.00 – ke klo 8.30 ja työssä jälleen säännöllisenä työaikana ke 8.30–16.00. Aktiiviaikaa vapaamuotoisen päivystyksen aikana on klo 16.00–19.00, klo 21.00–0.00, klo 1.00–2.00. Vuorokausilevon tarkastelujakso on klo 8.30–8.30. Tuona aikana lepoa on yhteensä 9,5 tuntia eli korvaavana lepoaikana tulee antaa 1,5 tuntia. Se annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 + 1,5 tuntia) ke klo 16.00 – to klo 8.30 (16,5 tuntia).

Esimerkki (2 mom. a-kohta)

Kiireellisen hoidon turvaamiseksi edellytyksenä on, että lääkäri päivystää työpaikalla. Työpaikkapäivystyksen aktiivityö sijoittuu yleensä päivystyksen alkupäähän. Aamuyö on useimmiten rauhallisempaa, jonne sijoitetaan vähintään 3 tunnin lepo. Työpaikkapäivystys luetaan kuitenkin kaikkien päivystystuntien osalta työajaksi. Lääkäri työskentelee maanantaina klo 8.00–15.30 säännöllisenä työaikana, jonka jälkeen hän päivystää klo 15.30 lähtien tiistaiaamuun ja raporttien antamisen jälkeen päättää työskentelyn klo 10.00. Vuorokausilepo (11 tuntia) ma–ti klo 8.00–8.00 jää saamatta kokonaan, vaikka päivystäjä saa yhdenjaksoisen 3 tunnin levon klo 3.00–6.00. Seuraava työpäivä alkaa keskiviikkona klo 8. Vuorokausilepo (11 tuntia) tiistain työskentelyn jälkeen sekä maanantain korvaava lepoaika (11 tuntia) annetaan ti klo 10.00 – ke klo 8.00 (22 tuntia).

Esimerkki (2 mom. b-kohta)

Lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana maanantaina klo 9.00–15.30, jonka jälkeen hän siirtyy yhteispäivystykseen päivystämään iltapäivystyksenä klo 15.30–23.00. Seuraava työpäivä alkaa tiistaina klo 8.00. 11 tunnin vuorokausilevosta jää saamatta 2 tuntia, jotka annetaan välittömästi seuraavan vuorokausilevon yhteydessä (11 tuntia + 2 tuntia), joka alkaa tiistaina klo 17 ja päättyy keskiviikkona klo 7.30 (14,5 h).

6 § Viikkolepo

1 mom.

Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika suunnitellaan lähtökohtaisesti viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että viranhaltijalle/työntekijälle pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana, jotka mahdollisuuksien mukaan ovat lauantai ja sunnuntai.

Soveltamisohje

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu päättää, kumpaa järjestelmää viikkolevon antamisesta noudatetaan. Viikkolevon antaminen keskimääräisenä ei edellytä säännönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan viikkolepo voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on viikkolevon antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa järjestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työvuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisenpäivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). Viikkolepo voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että viikkolepo annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa-aika on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä viikkolepo on siis 70 tuntia). Viikkolepo 35 tuntia voi muodostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja vähintään 24 tunnin erillisestä viikkolevosta.

Viikkolevon tulee olla viranhaltijan tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu.

Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle suunnitellaan säännöllisen työajan lisäksi työpaikka- tai vapaamuotoista päivystystä tai kliinistä lisätyötä, vaikuttaa se viikkolevon antamiseen. Työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija/työntekijä on vapaa virka-/työtehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Vapaapäiväjärjestelyt otetaan huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa, jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi. Ks. säännöllisen työajan, päivystyksen suunnittelusta 15 §:n 1 mom.

Pääperiaate on, että viikkolepo pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Kuitenkin erityisesti paljon päivystävillä aloilla huomiota tulee kiinnittää siihen, että lääkärille turvataan työstä vapaita viikonloppuja. Joissakin päivystyspisteissä päivystysjärjestelyt voivatkin poiketa pääperiaatteesta. Tällöin kyse on siitä, onko sama lääkäri työssä useampana viikonloppuna vai onko järjestely sellainen, että lääkärillä on harvempina viikonloppuina työpaikkapäivystystä, mutta viikkolepo jää viikonlopulta vajaaksi.

Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, virkavapaan tai työaikakorvausvapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikkolepo annetuksi. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Sairauspoissaolo ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tarkoitettua viikkolepoa.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikkolevon antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suunnitellun viikkoleponsa tai päivystyksen aikana työhön.

Esimerkki 1

Lääkärin päivystysvuoro sunnuntaina tulee suunnitella alkamaan ja päättymään siten, että sitä ennen on voitu antaa sekä perjantain työrupeaman (säännöllinen työaika tai säännöllinen työaika + työpaikkapäivystys) jälkeinen vuorokausilepo että 24 tunnin viikkolepo.

Esimerkiksi päivystysvuoro sunnuntaina klo 8–20. Perjantaina työvuoro on päättynyt klo 16. Sen jälkeen 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tunnin viikkolepo. Tällöin tulee annetuksi viikkolepo 35 tuntia myös kokonaisuudessaan.

Esimerkki 2

Lääkärin päivystysvuoro lauantaina tulee suunnitella alkamaan ja päättymään siten, että sen jälkeen voidaan antaa sekä vuorokausilepo että 24 tunnin viikkolepo. Tällöin on hyvä huomioida, että viikkolepo voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin viikkolepo katsotaan sen kalenteriviikon viikkolevoksi, johon enin osa viikkolevosta kohdistuu. Tämä tarkoittaa, että osa viikkolevosta voi sijoittua myös maanantaille ja siis seuraavan kalenteriviikon puolelle.

Esimerkiksi lauantaina päivystysvuoro klo 9–21. Sen jälkeen 11 tunnin vuorokausilepo ja 24 tunnin viikkolepo. Maanantaina työvuoro alkaa klo 8. Tällöin tulee annetuksi viikkolepo 35 tuntia myös kokonaisuudessaan.

2 mom. Viikkolevon pääsäännöstä poikkeaminen

Jos pääsäännöstä joudutaan poikkeamaan, lääkäri/hammaslääkäri voidaan määrätä suunnitellusti tai yllättäen päivystämään tai kutsua työhön viikkolevon aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen ja potilasturvallisuuden kannalta.

Soveltamisohje

Sopimusmääräys antaa mahdollisuuden poiketa viikkolepomääräyksestä sekä suunnitellusti että yllättäen.

Tilanne voi olla sellainen, että toimintojen järjestäminen potilasturvallisesti ei mahdollista viikkolevon toteutumista lainkaan. Myös toimintojen tarkoituksenmukainen järjestäminen voi olla perusteena viikkolevosta poikkeamiselle, jolloin otetaan huomioon työ- ja päivystysjärjestelyjen kokonaisuus ja turvataan paljon päivystävälle lääkärille pidempi lepoaika 14 vuorokauden ajanjaksolla. Viikkolepo voi näissä tapauksissa jäädä suunnitellusti alle 24 tunnin. Ks. esimerkki 3.

Myös yllättävästä työrupeamasta voi seurata, että viikkolepo jää saamatta kokonaan tai osittain. Tyypillisesti kysymys on tällöin vapaamuotoisesta päivystyksestä tilanteessa, jossa viikon täyden säännöllisen työajan (ja työpaikkapäivystyksen) päälle lääkäri/hammaslääkäri on viikonlopun vapaamuotoisessa päivystyksessä ja työhön kutsuja tulee siten, että 24 tunnin viikkolepo jää saamatta. Kyse voi olla myös esim. yllättävästä työpaikkapäivystysvuorosta tai muusta työhön kutsusta esim. hätätyöstä. Poikkeuksellisesti myös päivystyksen ruuhkautuminen voi uhata potilasturvallisuutta. Em. tilanteissa viikkolepo on suunniteltu normaalisti, mutta yllättävän muutoksen myötä se jää saamatta.

Lääkärillä/hammaslääkärillä on oikeus korvaukseen viikkolevon menettämisestä siten, kun LS III luvun 6 §:n 3 momentissa todetaan, mikäli viikkolepo on jäänyt saamatta.

Esimerkki 3

Lääkäri työskentelee ma-pe säännöllisenä työaikana 38 tuntia 15 minuuttia. Perjantaina säännöllisen työajan jälkeen hän päivystää klo 15–21 ja uudelleen lauantai klo 21 – sunnuntai klo 10. Päivystysvuorojen väliin jäävä 24 tuntia on 11 ensimmäisen tunnin osalta vuorokausilepoa (pe 21 – la 8) ja 13 tuntia (la 8–21) on viikkolepoa. Viikkolepo jää tuolta kalenteriviikolta vajaaksi 11 tuntia. Seuraavalla kalenteriviikolla lääkäri työskentelee säännöllisenä työaikana ma-to (4 x 7 t 39 min). Perjantaina annetaan edellisen viikon viikkolepokorvaus lyhentämällä säännöllistä työaikaa 7 t 39 min ja lisäksi viikonlopun aikana annetaan viikkolepoa vähintään 46 tuntia. Loppuosa viikkolevon menettämiskorvauksesta (11 t – 7 t 39 min = 3 t 21 min) annetaan 3 kk sisällä säännöllistä työaikaa lyhentäen tai suostumuksella rahana. Koska tämän esimerkin työrupeamat ovat enintään 13 tuntia, vuorokausilepo tulee annetuksi.

3 mom. Viikkolevon menettämisen korvaaminen

Mikäli viikkolevon pääsäännöstä on jouduttu poikkeamaan 2 momentissa määrätyllä tavalla, viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut 1 momentissa määrättyä viikkolepoa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä tai viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.

Jos viikkolepo jää vajaaksi muun työrupeaman kuin vapaamuotoisen päivystyksen aikaisen työrupeaman vuoksi, viikkolevoksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika ja saamatta jäänytosuus viikkolevosta tulee korvata kuten edellä on todettu.

Mikäli viikkolepo rikkoutuu vapaamuotoisen päivystyksen aikana, viikkolevon menettämiskorvaus lasketaan siten, että etsitään 24 tunnin jakso, jossa työtä on tehty vähiten, ks. esimerkki 4.

Soveltamisohje

Ensisijainen keino korvata viikkolevon menettäminen on lääkärin säännöllisen työajan lyhentäminen ja viikkolevon menetys voidaan korvata rahakorvauksella vain viranhaltijan suostumuksella. Lyhennystä ei tarvitse antaa kokonaisena vapaapäivänä, vaan se vähentää työaikajaksolle suunniteltavaa säännöllistä työaikaa. Se voi lyhentää useammalta päivältä säännöllistä työaikaa tai lyhennys voi kohdistua yhdelle työpäivälle. Jos työajan lyhennys suunnitellaan annettavaksi myöhemmin kuin sillä työaikajaksolla, jossa viikkolevon menettämiskorvaus on syntynyt tai työaikajakso on hyvin pitkä, työnantajan velvollisuus on varmistaa, että lyhennys todella tulee annetuksi. Joka tapauksessa lyhennys on annettava kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

Viikkolevon menettämiskorvaustilanteissa kyse on aina siitä, että työtä on tehty tarkasteltavalla jaksolla huomattavan paljon. Näin ollen myös lepoaikojen tärkeys korostuu.

Sopimuksen mukainen viikkolevon ja vuorokausilevon antojärjestys vaikuttaa viikkolevon menettämiskorvaukseen. Se osa vuorokausilevosta, joka on annettavissa 24 tunnin sisällä työvuoron alkamisesta, tulee antaa välittömästi työrupeaman jälkeen aina ennen viikkolepoa, koska vuorokausilevon tarkastelujakso on 24 tuntia. Muu osa siirtyy korvaavaksi vuorokausilevoksi, joka tulee antaa 5 §:n 4 mom. mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että edellä mainituissa tilanteissa työvuoron jälkeen ei voida suoraan sijoittaa 24 tunnin viikkolepoa siten, että se voitaisiin myös katsoa annetuksi.

35 tunnin viikkolepo voi koostua 11 tunnin vuorokausilevosta ja 24 tunnin viikkolevosta, mutta 24 tunnin viikkolepo ja 11 tunnin vuorokausilepo eivät voi kulua samanaikaisesti, kuten esimerkki 3 osoittaa. Vapaamuotoinen päivystys vastaa lepoaikoja tarkasteltaessa työaikalaissa tarkoitettua varallaoloa siten, että vapaamuotoisen päivystyksen aikainen aktiivityö ei aiheuta uuden vuorokausilevon antamista, vaan tarkastelussa on vain mahdollinen viikkolevon rikkoutuminen tässä momentissa esitetyllä tavalla. Sen sijaan muu, yllättävä työhön kutsu viikkolevon aikana vastaa lepoaikojen tarkastelun ja mahdollisen korvaamisen osalta suunniteltua viikkolevon rikkoutumistilannetta.

Esimerkki 4

Lääkärillä on vapaamuotoisen päivystyksen vuoro pe klo 15 – ma klo 8. Hänellä on puhelinkonsultaatiota läpi viikonlopun. Jotta viikkolepo tulisi annetuksi, tulisi hänellä on 24 tunnin yhdenjaksoinen aika, jonka kuluessa ei ole yhtään puhelinkonsultaatiota tai muuta työrupeamaa. Jos sellaista ei löydy, etsitään viikonlopulta sellainen 24 tunnin jakso, jonka aikana työtä on tehty vähiten. Jos tämä ajanjakso olisi esim. la klo 8 – su klo 8 ja tänä aikana olisi tehty 2 tunnin puhelinkonsultaatiota, viikkolevon menettämistä tulisi korvattavaksi 2 tunnilta.

7 § Raskaana olevan yötyö

Työnantajan tulee vapauttaa raskaana oleva viranhaltija/työntekijä työaikalain mukaisesta klo 23–6 välillä tapahtuvasta yötyöstä ja osoittaa viranhaltija/työntekijä työskentelemään klo 23–6 ulkopuolella, jos yötyö lääkärin lausunnon perusteella on haitallista raskaana olevan viranhaltijan/työntekijän terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle.

Soveltamisohje

Työnantajalla on velvollisuus vapauttaa raskaana oleva viranhaltija/työntekijä yötyön tekemisestä.

Viranhaltijan työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Työnantaja voi aina vapauttaa viranhaltijan päivystysvelvollisuudesta tai vähentää/lyhentää päivystysvuoroja raskausviikkojen lukumäärästä riippumatta, jos tämä on aiheellista viranhaltijan työkyky ja tilanne muuten huomioiden.

Myös päivystystä tekevän työntekijän kohdalla on huomioitava edellä mainitut seikat.

Säännöllisen työajan ylittäminen

8 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Lisätyön määritelmä

Korvattavaa lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan (2 §) lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä.

2 mom. Ylityön määritelmä

Korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole jäljempänä 3 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 9 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Mikäli työviikko tai työaikajakso keskeytyy vuosiloman johdosta, määräytyy ylityöraja seuraavasti:

Kun vuosiloma ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, alenee ylityöraja sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi. Osa-aikaisen ylityöraja alenee vastaavasti sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon vuosilomapäivien ajaksi.
Kun vuosiloma on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla 39 minuutilla. Myös osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä ylityöraja alenee vuosilomapäivää kohden 7 tunnilla ja 39 minuutilla.

3 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana.

Soveltamisohje

Työaikakorvaukset katso 10 §.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaalalääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen.

9 § Päivystävät lääkärit/hammaslääkärit

9 a §:ssä ja 9 b §:ssä on määräykset koskien päivystystä. 9 a §:ää noudatetaan viranhaltijoihin ja 9 b §:ää työntekijöihin.

9 a § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (viranhaltijat)

1 mom. Päivystyksen yleismääritelmä

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (583/2017) (viittausmääräys)).

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksia. Päivystysvelvollisuuden toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärien rajoitukset.

Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina.

Päivystysvelvollisuus koskee vain lainsäädännössä määriteltyä terveydenhuollon päivystystä.

Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit huomioiden lepoajat ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on yksinomaan vapaamuotoista päivystystä, tarkastellaan vain päivystyskertojen lukumäärää. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.

Kun tarkastellaan rajan täyttymistä, riittää, että toinen rajoituksista (joko päivystystunnit tai päivystyskerrat) täyttyy.

Osa-aikaisen tai 55 vuotta täyttäneen lääkärin päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista.

Akuuttilääkäreistä, ks. työaikaluvun soveltamisohjeliite kohta 2.

2 mom. Päivystysmuodot

Työpaikkapäivystys

Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta yöhön), jota lääkäri suorittaa kummassakin tapauksessa työpaikalla.

Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 17 §.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla suoritettavaa päivystystä.

Työnantaja määrittelee vuosittain vapaamuotoisen päivystyksen valmiusajan.

Soveltamisohje

Vapaamuotoisessa päivystyksessä lääkäri/hammaslääkäri on velvollinen olemaan tavoitettavissa puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Vapaamuotoinen päivystys voi muuttua työpaikkapäivystykseksi tai työpaikkapäivystys vapaamuotoiseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli päivystystarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia.

Jos vapaamuotoisen päivystyksen keskimääräinen aktiivisuusaste ylittää vuositasolla 50 %, päivystysmuoto on vaihdettava työpaikkapäivystykseksi. Muutosta ei tarvitse tehdä, mikäli vapaamuotoisen päivystyksen ajankohta ei miltään osin kohdistu klo 23–08. Kun työnantaja harkitsee siirtymistä vapaamuotoisesta päivystyksestä työpaikkapäivystykseen, järjestelyä on arvioitava myös enimmäistyöaikaa koskevan määräyksen kautta (ks. 16 §).

Mikäli vapaamuotoisessa päivystyksessä aktiivityö painottuu yöaikaan siten, että yhtäjaksoista lepoa ei juurikaan ole, tulee päivystäneen lääkärin tehtäviä pyrkiä keventämään päivystysyön jälkeisenä päivänä.

3 mom. Päivystysvuoro

Päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan muutamasta tunnista (esim. 6–10 tunnista) aina täyteen vuorokauteen (24 tuntia). Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. (ks. esim. työaikaluvun 6 §:n soveltamisohje).

Esimerkki

Pitkä päivystysvuoro voi olla lauantai klo 8.00 – sunnuntai klo 8.00. Päivystysvuoro voi olla myös osavuorokautinen esim. keskiviikko klo 16.00–21.00.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan määräytymisestä, ks. Työaikaluku 2 §.

4 mom. Eläinlääkärin päivystys

Päivystävälle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä 5 määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.

5 mom. Hammaslääkärien päivystys

Hammaslääkäreillä päivystys voi olla joko työpaikkapäivystystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä.

9 b § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa (työntekijät)

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan aloitteeseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Työsuhteisen lääkärin päivystäminen perustuu suostumukseen (TAL 5 luku 17 §, TAL 2 luku 4 §, viittausmääräys).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on tärkeää, että myös työsuhteiset lääkärit päivystävät. Päivystyksen toteuttamisessa on otettava huomioon erityisesti yöaikaan tehtävän työn kuormittavuus ja päivystysmäärät.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Päivystäviin työsuhteisiin lääkäreihin sovelletaan 9 a §:n 2 ja 3 momentin määräyksiä päivystysmuodoista ja päivystysvuorosta. Tämän lisäksi sovelletaan 4 ja 5 momentteja.

Työaikakorvaukset

10 § Lisä- ja ylityöstä sekä kliinisestä lisätyöstä maksettavat korvaukset

1 mom. Lisätyökorvaus

Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

2 mom. Ylityökorvaus

Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

3 mom. Kliinisen lisätyön korvaus

Terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille sekä sairaalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

Kun kyseessä on kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 2 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan 11 §:n taulukoissa määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö tai työpaikkapäivystyksen tunnit muodostuisivat tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua lisä-/ylityötä erikseen.

Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.

11 § Päivystyksestä maksettavat korvaukset

1 mom. Työpaikkapäivystyksen päivystyskorvaukset

Lääkärille ja hammaslääkärille maksetaan säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työpaikkapäivystyksen tunnilta ja kultakin vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunnilta taulukon mukaisella kertoimella korotettu varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

	klo 0–8	klo 8–15	klo 15–18	klo 18–22	klo 22–24
maanantai	3	–	1,75	1,75	2,5
tiistai–torstai	2,5	–	1,75	1,75	2,5
perjantai	2,5	–	1,75	2,25	3
lauantai–sunnuntai*	3	2,25	2,25	2,25	3

*sekä muuksi päiväksi sattuvat juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto. Ks. esimerkit 1 ja 2.

Soveltamisohje

Lääkärien ja hammaslääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-aikana.

Esimerkki 1

Lääkäri päivystää tiistaista klo 15.00 keskiviikkoon klo 8.00. Työnantaja antaa osan päivystyskorvauksista vapaa-aikana ja maksaa loput rahana. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa.

Tosiasiallisia päivystystunteja on 17 tuntia, joista 7 tunnilta maksetaan 1,75:llä korotettu tuntipalkka ja 10 tunnilta 2,5:lla korotettu tuntipalkka. Yhteensä kertoimilla korotettuja tunteja on 37,25, joista työnantaja antaa vapaa-aikana päivystystä seuraavana päivänä aktiivivapaana 5 tuntia ja myöhemmin yhteensä 15 tuntia. Rahana korvattavaksi jää 17,25 tuntia eli 569,25 euroa.

Esimerkki 2 arkipyhiä koskevista päivystyskorvauksista

Arkipyhäkorvaukset suoritetaan kuten sunnuntaikorvaukset.

Lääkäri päivystää loppiaisena. Loppiainen 6. tammikuuta on tiistai.

Lääkärin päivystysrupeama alkaa tiistaina klo 9 ja kestää keskiviikkoaamuun klo 8.

Korvaukset menevät kuten viikonloppuna eli klo 22 asti kertoimella 2,25 ja klo 22 alkaen klo 8 keskiviikkoaamuun asti kertoimella 3.

2 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen korvaukset

Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen päivystystunnilta maksetaan vähintään alla olevan taulukon mukainen peruskorvaus.

Vapaamuotoisen päivytyksen peruskorvauksen prosenttia paikallisesti määritettäessä otetaan alla olevassa taulukossa mainittuja prosentteja korottavana huomioon mm. päivystyksen

sitovuus (lääkärille määrätty valmiusaika),
rasittavuus (aktiivityöajan osuus ja aktiivityöjaksojen toistuvuus, sekä jaksojen välisen lepoajan pituus) ja
toistuvuus (päivystyskertojen keskimääräinen lukumäärä päivystykseen osallistuvaa lääkäriä kohden kuukaudessa).

Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Korvaus lasketaan lääkärin/hammaslääkärin korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Ajankohta	Viranhaltijalle/työntekijälle määrätty valmiusaika
	Enintään 30 minuuttia	Yli 30 minuuttia
Arkipäivä	25 %	19 %
Viikonloppu	36 %	26 %

Aktiivityöstä maksetaan 1 momentin mukainen korvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Lisäksi maksetaan liitteissä 1–3 tarkemmin määritellyt toimenpide-, lausunto- ja todistuspalkkiot.

Soveltamisohje

Valmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona päivystäjän tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun päivystäjä kutsun saatuaan on saapunut työpaikalle ryhtyäkseen välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun työ on suoritettu.

Peruskorvauksen suorittaminen

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri/hammaslääkäri on vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti päivystänyt. Mikäli päivystys kestää pidempään kuin etukäteen on suunniteltu, työnantaja vahvistaa jälkikäteen päivystyssuunnitelman ylittävät tunnit ja korvaus maksetaan tehtyjen tuntien mukaan.

Vapaamuotoisessa päivystyksessä työnantaja voi tarjota lääkärille mahdollisuuden päivystää työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä silloin, jos lääkäri ei ehdi saapua edellytetyssä ajassa työpaikalle normaalista asuinpaikastaan. Vapaamuotoinen päivystys ei kuitenkaan muutu tästä syystä työpaikkapäivystykseksi, vaan korvaukset maksetaan edelleen vapaamuotoisen päivystyksen korvausten mukaan.

3 mom. Alle tunnin aktiivityö

Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä 1 momentin mukainen korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktiivityön ohella puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin.

4 mom. Puhelinkonsultaatio tai muu päivystykseen liittyvä etäkonsultaatio

Puhelinkonsultaatioon tai muuhun päivystykseen liittyvään etäkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöksi. Vapaamuotoisen päivystyksen aikana tapahtuneesta puhelin- tai etäkonsultaatiosta suoritetaan konsultaatioon kulunutta aikaa vastaava korvaus, paitsi jos samalta tunnilta suoritetaan yllä todettu enintään yhden tunnin korvaus.

Puhelinkonsultaatiolla ja muulla päivystykseen liittyvällä etäkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.

Puhelinkonsultaatiosta tai muusta etäkonsultaatiosta ei suoriteta korvausta, mikäli lääkäri pelkästään kutsutaan sairaalaan, taikka hän mahdolliset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan.

Soveltamisohje

Puhelinkonsultaatiosta ja muusta päivystykseen liittyvästä etäkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto). Puhelinkonsultaatiosta ja muusta etäkonsultaatiosta suoritetaan korvaus siltä ajalta, joka lääkäriltä on kulunut potilasasiakirjoihin tutustumiseen ja hoito-ohjeiden kirjaamiseen ja/tai antamiseen (esim. jos kesto on 16 minuuttia, merkitään tämä määrä konsultaation kestoksi ja korvaus suoritetaan 16 minuutilta).

5 mom. Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 16 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 16 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virka-/työtehtäviensä vuoksi saapumaan työpaikalle, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 16 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli

lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan
ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka)/pysyväisluonteinen toimipaikka, päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi/pysyväisluonteiseksi toimipaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

12 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

1 mom. Tuntipalkan laskeminen

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit)
luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit)

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä

Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.

Soveltamisohje

Tuntipalkan laskukaava:

Tuntipalkka = osa-aikapalkka

(

kk-palkan jakaja

osa-aikatyöaika

)

täysi työaika

3 mom.

Muissa kuin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.

13 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittaminen

1 mom. Rahakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

2 mom. Vapaa-aikakorvausten suorittaminen

Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa-aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan/työntekijän kanssa tai paikallisesti toisin sovita.

Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. määräajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.

Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin työaikaluvun 2 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhälyhennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Mikäli päivystysvapaa annetaan ko. viikon työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen, päivystysvapaa vastaa työvuoroluetteloon suunniteltuja säännöllisen työajan tunteja. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa kyseessä.

Osa työpaikkapäivystyksen korvauksesta pyritään antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuravana lääkärin työpäivänä (aktiivivapaa ks. 17 §), mikäli vuorokausilepoa (5 §) ei pystytä muutoin järjestämään.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa/työsuhteessä, jossa vapaa on ansaittu tai muussa saman työnantajan palveluksessa saman palkkatason virassa/työsuhteessa. Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteella.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Lääkäri on päivystysvapaalla koko pitkäperjantain sisältävän viikon ja vuosilomalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min – 38 tuntia 15 min (päivystysvapaata annettu 30 tuntia 39 minuuttia, lyhennys pitkäperjantaista on 7 t 39 min) – 7 t 39 min (toinen pääsiäispäivä) – 15 tuntia 18 minuuttia (7 t 39 min + 7 t 39 min vuosilomapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 53 tuntia 33 minuuttia.

3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan/työntekijän sairastuessa

Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairauspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaisena.

14 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suoritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen työaikaluvun 1 §:n ja 10 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

Työaikojen suunnittelu

15 § Työaika-asiakirjat

1 mom. Työvuoroluettelo

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille/työntekijöille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija/työntekijä tai luottamusmies sitä pyytää.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan/työntekijän tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työviikon tai työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan/työntekijän suostumuksin tai perustellusta syystä.

Soveltamisohje

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle/työntekijälle määrättyjen tehtävien osalta. Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijan/työntekijän päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. enimmäistyöajan täyttymistä ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen) sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista.

Osa-aikaisia koskevat samat työvuoroluettelon laatimista koskevat velvollisuudet ja periaatteet kuin täyttä työaikaa tekeviä.

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija/työntekijä ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 2 §:n mukaisena viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

Työnantaja ei voi korvata työvuoroluettelon laatimista millään muulla asiakirjalla.

2 mom. Työajan tasoittumissuunnitelma

Jos tämän sopimuksen työaikaluvun 2 §:n mukainen säännöllinen työaika on järjestetty viikkoa pidemmäksi työaikajaksoksi, noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 27 §:n pykälän määräyksiä työajan tasoittumissuunnitelmasta.

Soveltamisohje

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, laaditaan erikseen KVTES:n työaikaluvun 27 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumissuunnitelma ja vahvistetaan kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita/työntekijöitä edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita/työntekijöitä itseään.

16 § Työajan enimmäismäärä

1 mom.Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain (872/2019) 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

2 mom.Työajan enimmäismäärän ylittäminen

Työnantaja ja sairaalassa päivystystyöhön osallistuva viranhaltija/työntekijä voivat sopia enimmäistyöajan ylittämisestä enintään vuodeksi kerrallaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sairaalassa päivystävien viranhaltijoiden/työntekijöiden enimmäistyöaika voi ylittyä työaikalain 34 §:n 5 momentin mukaisesti ei-aktiivisten tuntien osalta.

Jos työnantaja suunnittelee tässä määräyksessä tarkoitetun järjestelyn käyttöön ottamista tietyissä toiminnoissa, työnantajan on ennen viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa sopimista varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää järjestelystä, sen tarpeesta ja viranhaltijalle/työntekijälle tarjottavan sopimuksen ehdoista mielipiteensä. Luottamusmiehelle on annettava järjestelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot ja riittävä aika perehtyä järjestelyä koskevaan esitykseen. Työnantajan ja luottamusmiehen on vuosittain käytävä lävitse määräyksessä tarkoitettu järjestely ja luottamusmiehelle on annettava mahdollisuus lausua järjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietää, missä, kuinka paljon ja minkälaisin ehdoin kirjallisia sopimuksia on tehty.

Soveltamisohje

Työnantajan on huolehdittava päivystystoimintojen turvaaminen työaika- ja päivystysjärjestelyjen avulla. Työnantajan on huolehdittava päivystysvuorojen suunnittelussa ja jakamisessa henkilöstön tasapuolisesta kohtelusta. Enimmäistyöajan ylittäminen on mahdollista vain, jos päivystystä ei voida muuten turvata. Työnantajan on seurattava työajan kertymistä säännönmukaisesti.

Työpaikalla tapahtuva työpaikkapäivystys luetaan kokonaisuudessaan työajaksi.

Työaikalain 18 §:ssä säädetty enimmäistyöaika on 12 kuukauden aikana enintään hallituksen esityksessä (HE 158/2018 vp) todettu tuntimäärä (48 tuntia x 48 viikkoa).

Enimmäistyöaikaan luetaan työhön käytetty aika ja aika, jolloin viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi.

Päivystysmuodon muuttamisesta ks. 9 §

17 § Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

1 mom.

Työnantajan on järjestettävä viranhaltijalle/työntekijälle riittävä, tämän sopimuksen edellyttämä lepoaika työrupeaman päättymisen ja seuraavan työrupeaman alkamisen väliin.

2 mom.

Mikäli viranhaltija/työntekijä on ollut kello 23:n jälkeen työpaikkapäivystyksessä, seuraava työpäivä (maanantai–perjantai) suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia).

3 mom.

Edeltävän momentin lepoaika voi olla osa työaikaluvun 5 §:ssä tarkoitettua vuorokausilepoa (1 mom.) tai korvaavaa lepoaikaa (3 mom.). Päivystyksen jälkeinen vapaa ei kuitenkaan lyhennä vuorokausilepoa tai sitä korvaavaa lepoaikaa, vaan se tulee antaa 5 § 3 momentin mukaisesti.

4 mom.

Mikäli kyse on usean työnantajan yhteispäivystyksen päivystysvuorosta, tulisi työnantajien huolehtia vastaavalla tavalla lääkärin riittävästä lepoajasta ennen seuraavan työrupeaman alkamista.

Soveltamisohje

Määräys perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi työaikaluvun 2 §, 5 §, 6 §, 10 §, 13 §:n 2 momentin soveltamisohjeet sekä työaikaluvun soveltamisohjeliite).

Liitesopimus 1: Vuorokausilevosta poikkeaminen jaetun työpaikkapäivystyksen yöpäivystyksessä

1) Sopimuksen tarkoitus

Tämän paikallisen sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa paikallisesti toimiva työ- ja päivystysjärjestely, jolla poiketaan Lääkärisopimuksen vuorokausilepomääräyksestä.

2) Sopimuksen solmimisedellytykset

Paikallisesti arvioidaan sopimuksen tarkoituksenmukaisuus, toteuttamismahdollisuus ja tarve. Paikallinen luottamusmies arvioi paikallisen sopimuksen solmimisedellytykset kuultuaan edustettaviaan lääkäreitä.

3) Poikkeukset Lääkärisopimukseen

Sopimuksella sovitaan toisin Lääkärisopimuksen III luvun 5 §:n 1 momentista ja 2 momentin a-kohdasta. Sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelyissä ei toteudu 11 tunnin vuorokausilepo työrupeaman alkamista seuraavan 24 tunnin aikana (1 mom.). Tämän lisäksi työtä tässä yli 13 tunnin työrupeamassa tehdään klo 23–08 välillä, mutta tuolloin ei tarvitse järjestää 3 tunnin lepoaikaa (2 mom. a-kohta).

Tällä sopimuksella ei voida poiketa Lääkärisopimuksen vuorokausilepo- tai muistakaan määräyksistä muutoin kuin kohdassa 4 esitetyllä tavalla.

4) Soveltamisala ja reunaehdot

Sopimusta sovelletaan xx ja xx klinikassa/yksikössä/toimialalla lääkäreiden jaetun työpaikkapäivystyksen järjestämiseksi.

Päiväaikaisen säännöllisen työajan ja yön päivystyksen välissä on oltava vähintään 5 tunnin työaikaan kuulumaton lepoaika.

Esimerkki

Järjestely toteutetaan siten, että päiväaikaisen säännöllisen työajanjälkeen osa lääkäreistä työskentelee päivystyksessä klo 15.30–22.00 ja voi Lääkärisopimuksen (LS) IIIluvun 5 §:n 2 mom. b-poikkeuksen mukaisesti poiketa vuorokausilevosta, kunhan saamatta jäänyt vuorokausilepo saman pykälän 3 mom. mukaisesti korvataan. Osa lääkäreistä päättää työskentelynsä säännöllisen työajan jälkeen klo 15.30, mutta palaa jatkamaan samaa työrupeamaa päivystyksenä klo 21.00. Työskentely jatkuu aamuun klo 9.00 asti LS III luvun 5 §:n 2 mom. a-kohdan mukaisesta 3 tunnin levosta poiketen.

Vuorokausilepoa annetaan säännöllisen työajan ja päivystyksen väliin jääneenä aikana ja saamatta jäänyt osuus tulee korvata LS III luvun 5 §:n 4 mom. mukaisesti.

Kellonajat ovat esimerkinomaisia.

5) Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus on voimassa enintään sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025 ja se on molemmin puolin irtisanottavissa yksipuolisesti 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Liitesopimus 2: Vuorokausilevosta poikkeaminen toimipaikoissa, joissa on erittäin paljon työpaikkapäivystystä

1) Sopimuksen tarkoitus

Tämän paikallisen sopimuksen tarkoituksena on potilasturvallisuuden varmistaminen saman lääkärin yhtäjaksoisella läsnäololla päivystysaikana. Tällä sopimuksella mahdollistetaan sekä 13 tuntia pidemmät yöpäivystystä sisältävät työrupeamat että Lääkärisopimuksen määrittelemän yölevon lyhentäminen siten, että viikkolepo kuitenkin taataan täysimääräisenä joka kalenteriviikolle.

2) Sopimuksen solmimisedellytykset

3) Poikkeukset Lääkärisopimukseen

Tällä sopimuksella ei voida poiketa Lääkärisopimuksen vuorokausilepo- tai muistakaan määräyksistä muutoin kuin kohdassa 4 esitetyllä tavalla.

4) Soveltamisala ja reunaehdot

Sopimusta sovelletaan xx ja xx klinikassa/yksikössä/toimialalla lääkäreiden työpaikkapäivystyksen järjestämiseksi.

Seuraavien ehtojen on täytyttävä:

Työrupeaman pituus (sisältäen säännöllistä työaikaa ja päivystystä tai vain päivystystä) on enimmillään 18 tuntia.
Lääkärille on järjestettävä työrupeaman aikana klo 23–08 välillä vähintään 1,5 tunnin keskeytymätön lepo Lääkärisopimuksen 5 §:n 2 mom. soveltamisohjeen ehdoin.
Viikkolepo tulee olla kullakin kalenteriviikolla 35 tuntia, eikä sitä voida järjestää Lääkärisopimuksen 6 §:n mahdollistamalla tavalla keskimääräisenä 14 vuorokauden aikana. Mikäli viikkolepo jää kalenteriviikolla vajaaksi, tulee se korvata säännöllistä työaikaa Lääkärisopimuksen mukaisesti lyhentäen välittömästi seuraavan kalenteriviikon aikana.
Päivystystä ei suunnitella perättäisille viikonlopuille (poikkeuksena loma-ajat)
Järjestelyssä tulee kiinnittää huomiota säännöllisen työajan sijoitteluun ja järjestämiseen.
Sopimuksen osana tulee tarkastella työntekijän palkkaa kokonaisuutena huomioiden runsas työsidonnaisuus ja epämukavan työajan määrä. Samalla tulee huomioida myös erilaisten poissaoloaikojen palkkaus.

5) Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus on voimassa enintään sopimuskauden 1.5.2022–30.4.2025 ja se on molemmin puolin irtisanottavissa yksipuolisesti 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

IV Muut määräykset

1 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:

Luku I	Yleinen osa, 2 § (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 5–9 §
Luku IV	Vuosiloma Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja lomarahan laskentaperusteesta ks. LS:n palkkausluku 5 §.
Luku V	Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat
Luku VI	Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
Luku VII	Luottamusmiehet
Luku VIII	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 16	Matkakustannusten korvaukset

2 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

2 a mom.

Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

2 b mom.

Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

Soveltamisohje

Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja vuosilomalakia on muutettu. Lainsäädännön voimaantulossa on siirtymämääräyksiä, joissa viitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaan tuloon.

Tämän momentin (2 b mom.) määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Katso tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §.

3 mom.

Lääkärisopimuksen 2007–2009 yleisen osan 25 §:n 3 momentin nojalla tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa omien voimassaolomääräystensä mukaisesti.

Soveltamisohje

Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

3 § Työrauha

Viranhaltijat
1 mom.

Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Viranhaltijat
2 mom.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Työntekijät
3 mom.

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

Työaikaluvun soveltamisohjeliite

Työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje

1 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa

Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon se, mitä tehtäväkokonaisuuksia lääkärille tai hammaslääkärille kuuluu ja kuinka paljon aikaa niiden suorittamiseen on varattava. Työvuoroluettelo on laadittava niin, että säännöllinen työaika riittää työtehtävien suorittamiseen.

1.1 Terveyskeskuksen lääkärit

1.1.1 Vastaanottotyö ja muut tehtävät

Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveyskeskuksen keskeinen tehtävä.

Työuran alkuvaiheessa olevien lääkärien osalta on huomioitava se, että potilaan vastaanottoaika voi olla pidempi.

Kouluttaja- ja tutorlääkäreille on varattava riittävä aika työtehtävän hoitoon.

Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, hoito- ja huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.

1.1.2 Todistusten ja lausuntojen laatiminen ja muut kirjalliset tehtävät

Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa varataan työvuoroluettelossa riittävä aika laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja). Lääkärin työhön kuuluu lisäksi potilasasiakirjojen laatiminen, johon voi kuulua vain välttämätöntä tilastointia.

1.1.3 Osaamisen kehittäminen

Lääkäreille on varattava riittävät täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet, etenkin työuransa alkuvaiheessa oleville.

1.1.4 Neuvottelut ja kokoukset

Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.

Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n II luvun 14 §:n 2 momentin mukaisen kertapalkkion. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.

1.2 Terveyskeskuksen hammaslääkärit

1.2.1 Kliininen vastaanottotyö

Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.

Työuran alkuvaiheessa olevien hammaslääkärien osalta on huomioitava riittävät konsultaatiomahdollisuudet sekä se, että potilaan vastaanottoaika voi olla pidempi.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimiville hammaslääkäreille on varattava riittävä aika myös tämän tehtävän hoitoon.

1.2.2 Muu kuin kliininen työ

Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esimerkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.

1.2.3 Osaamisen kehittäminen

Hammaslääkärille on varattava riittävästi aikaa ammatillisen osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen yksilöllisen tarpeen mukaan.

Organisaatiossa tulee olla toimivat konsultaatiokäytännöt.

1.3 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät

Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä /ylihammaslääkäriä/ verrattavassa asemassa olevaa. Suurissa yksiköissä ylilääkärille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtäviä.

Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkärille/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.

Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellytetään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.

Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityistehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.

1.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö

Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunnitellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluetteloon.

Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).

Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksenmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuutta.

Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.

1.5 Sairaalalääkärit

1.5.1 Yleistä

Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentelyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysymykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoroluetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.

1.5.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen

Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sairaalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksityisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.

Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asianomaisen lääkärin säännöllisenä työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.

1.5.3 Kliininen lisätyö

Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. työaikaluvun 10 §:n 3 momentin soveltamisohje).

2 Akuuttilääkärit

Akuuttilääketieteen erikoisalan lääkärit (akuuttilääkärit) työskentelevät kaikkina vuorokauden aikoina päivystysyksiköissä. Akuuttilääkärien työkuormittavuutta ja -sidonnaisuutta lisäävät epämukavana työaikana tehtävän työn keskimääräistä suurempi osuus.

Akuuttilääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa tulee huolehtia siitä, että työaikaan sisältyy myös päiväaikaista työtä.

Akuuttilääkärien työvuoroluettelot voidaan laatia esimerkiksi niin, että osa päivystyskorvauksista annetaan päivystysvapaana.

Yleisen osan soveltamisohjeliite

Lääkärisopimuksen soveltamispiiriä koskevien määritelmien soveltamisohje

Oikeudesta harjoittaa lääkärin, hammaslääkärin, erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin ammattia on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lain perusteella on annettu asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994). Jäljempänä tähän lakiin viitataan nimellä ammattihenkilölaki ja asetukseen nimellä ammattihenkilöasetus.

Alla on merkitty tarvittavilta osin sellaisen lain/asetuksen säädösnumero, jolla ammattihenkilölakia/asetusta on muutettu.

Suomessa lääkärin ja hammaslääkärin ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan myöntää hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Eläinlääkäriammatin harjoittamisesta säädetään laissa eläinlääkäriammatin harjoittamisesta (29/2000). Ruokavirasto tekee hakemuksesta eläinlääkäreiden laillistamispäätökset ja väliaikaisia oikeuksia koskevat päätökset.

Sopimuksessa on käytetty seuraavaa käsitteistöä:

Laillistettu lääkäri

Lääkäri, jolla on Suomessa suoritetun lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä.
Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.
Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri

Lääkäri, jolla Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella on ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK)

Lääkäri, joka on suorittanut ennen 1.5.2011 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sen jälkeen yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja jolla on tällä perusteella oikeus toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä muussa EU-/ETA-maassa kuin Suomessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään ammattihenkilölaissa (muutettu laeilla 1355/2014 ja 312/2011), ammattihenkilöasetuksessa (muutettu asetuksella 377/2011) sekä STM:n asetuksella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Lääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Lääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 §:ssä ja 3 b §:ssä (muutettu 377/2011) säädetyt opinnot suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Amanuenssi

Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai virkasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet 1.8.2011 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 2 momentin mukaisen, Valviran hyväksymän käytännön palvelun, ja jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.
Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Hammaslääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 a §:ssä tai 3 b §:ssä säädetyt opinnot (muutettu 377/2011) suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Opiskelija, joka on suorittamassa 1.8.2011 voimaan tulleen yliopistolain 40 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. (Laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011)

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jolle Ruokavirasto on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä.

Erikoiseläinlääkäri

Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 42 §:ssä (42 §:ää muutettu laeilla 301/2006 ja 1094/2007) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edellytykset.

Eläinlääketieteen opiskelija

Eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 7 §:ssä säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärin ammattia. (7 §:ää muutettu lailla 301/2006)

Liite 1 Terveyskeskusten lääkärit

1a § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka, €
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
L1TK2000	5 433,35
2 Erikoislääkärin vaativat tehtävät Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus
L1TK4200	5 029,58
3 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus L1TK4100	4 790,07
4 Muut terveyskeskuslääkärit
4.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä
L1TK5200	4 033,63
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
4.2 Laillistettu lääkäri
L1TK6100	3 521,13
5 Lääketieteen opiskelija
Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
L1TK6200	2 735,42

1b § Palkkahinnoittelu 1.10.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka, €
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L1TK2000
	5 460,52
2 Erikoislääkärin vaativat tehtävät Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus

L1TK4200	5 054,73
3 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus L1TK4100	4 814,02
4 Muut terveyskeskuslääkärit 4.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä

L1TK5200	4 053,80
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
4.2 Laillistettu lääkäri
L1TK6100	3 538,74
5 Lääketieteen opiskelija Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta

L1TK6200	2 749,10

Soveltamisohje

Eri organisaatioissa hallinnon tasot ja johtotehtävissä toimivien tehtävät nimetään keskenään eri tavoin. Tehtävänimike ei kerro tehtävän sisältöä eikä asemaa organisaatiossa. Ks. tarkemmin yleiskirjeen 9/2022 liitteenä 3 oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ja muita huomioita soveltamisalasta

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Johtotehtävissä toimivan lääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy lääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Johtavat lääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Vastaavaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää lääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävän sisällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

2 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, määrään ja työtuloksiin myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johtajuutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun lisäksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja, eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vastuut samoin kun ylilääkärin osallistuminen johtamistehtävän ohella säännöllisen päiväajan potilastyöhön tai erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.

3 Ylilääkäri/verrattavassa asemassa oleva

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.

4 Erikoislääkärin vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta.

Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi olla myös toiselta erikoisalalta.

5 Erikoislääkärin tehtävät

Lääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa ja hänellä on erikoisalansa ammatilliset perustaidot.

6 Terveyskeskuslääkärin tehtävät

Määrättäessä sellaisen terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka työnkuvassa painottuu muita lääkäreitä enemmän jonkin erityisryhmän (esim. diabetes-, keuhko-, reuma-,) potilaiden hoito tai muu esimerkiksi sektorikohtainen erityisvastuu, otetaan tämä huomioon tehtävien vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti.

7 Osatoiminnasta vastaava lääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskuslääkärin johdettavaksi (ei siis lääkärien välisen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/kuntayhtymän taikka yhteistoiminta-alueen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien lääkärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.

Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtaista palkkausta määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin kohdan 3.2 mukaisesti määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

8 Kouluttaminen ja ohjaaminen

Kouluttajien ja ohjaajien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Tutoroinnin vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen lisään ks. palkkausluvun 6 §:n soveltamisohje.

9 Tehtävien ja työnjakojen muutokset

Organisaation erilaisissa muutostilanteissa, kuten esim. terveydenhuollon henkilöstön tehtäviä ja työnjakoja uudistettaessa (esim. tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajille), saattaa muutoksen läpivienti edellyttää lääkäreiltä keskimääräistä enemmän muun henkilöstön koulutusta, ohjausta ja opastusta, jolloin myös lääkärien työnkuvan painopiste lääkärin oman vastaanotto- yms. potilastyön ja muun työn suhteen muuttuu tilapäisesti. Myös em. muutoksen toiminnalliset vaikutukset ja kesto tulee etukäteen arvioida ja ottaa paikallisesti huomioon lääkärien työ- ja palkkausjärjestelyissä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n määräykset soveltamisohjeineen.

2 § Toimenpidepalkkiot

1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen

Lääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle lääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

Soveltamisohje

Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa.

2a mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika	Kliininen lisätyö	Säännöllinen työaika klo 18 jälkeen arki-iltoina	Työpaikkapäivystys, poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	€	€	€	€
R 0	2,79	3,65	3,65	3,65
R I, RU I, RR I	7,57	9,91	9,91	9,91
R II, RU II, RR II	11,43	15,13	15,13	15,13
R III, RR III	27,95	36,50	36,50	36,50

2b mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko 1.10.2022 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika	Kliininen lisätyö	Säännöllinen työaika klo 18 jälkeen arki-iltoina	Työpaikkapäivystys, poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	€	€	€	€
R 0	2,80	3,67	3,67	3,67
R I, RU I, RR I	7,61	9,96	9,96	9,96
R II, RU II, RR II	11,49	15,21	15,21	15,21
R III, RR III	28,09	36,68	36,68	36,68

3 mom. Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan kliinisenä lisätyönä suoritetuista toimenpiteistä 2 momentin mukaiset säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot siihen saakka kunnes osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja kliininen lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

1 mom.

Täyttä työaikaa tekevälle lääkärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.

2 a mom. Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö
Käyntipalkkiot	€
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	10,97
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	13,46
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyntiaikaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	4,60

2 b mom. Korvaustaulukko 1.10.2022 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö
Käyntipalkkiot	€
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	11,02
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	13,53
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyntiaikaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	4,62

3 mom. Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä 50 % 1 momentin korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista siihen saakka kunnes osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja kliininen lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

4 § Suoritepalkkaus

1 mom.

Pykälän mukainen suoritepalkkausjärjestelmä on vaihtoehtoinen 2–3 §:n mukaiselle järjestelmälle. Käyttöönotto on mahdollista vain soveltamisohjeessa mainituille työnantajatahoille.

Työnantaja määrittelee, ketkä kuuluvat suoritepalkkauksen piiriin. Jos lääkärin työnkuvaan kuuluu pääosin vastaanottotoimintaa, lääkäri voi kuulua suoritepalkkauksen piiriin. Tällöin huomioidaan toisen tehtävän, esimerkiksi opetus- ja ohjaustehtävän, vaikutus tehtävästä maksettavaan palkkaan. Lisäksi lääkärille maksetaan suoritepalkkausjärjestelmän mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

Suoritepalkkausjärjestelmästä ja sen käyttöönotosta tarkemmin yleiskirje 9/2022, kohta 11.3.

Sopimuskaudella 1.5.2022–30.4.2025 4 §:n mukainen määräys on vaihtoehtoinen 2–3 §:n määräyksille.

Käyttöönotto on mahdollistettu seuraaville työnantajatahoille:

Käyttöönotto viimeistään 1.10.2022: vapaaehtoiset sote-kuntayhtymät ja Helsinki
Käyttöönotto viimeistään 1.9.2023: Hyvinvointialueet

2 mom. Suoritteet

Suoritteita ovat

potilaan vastaanottokäynnit, ml. etävastaanotot
lääkärin käynnit potilaan luona
konsultaatiot
hoidonsuunnittelut ilman potilaan läsnäoloa
puhelimella tapahtuva hoitoasiointi, kun se korvaa vastaanottokäynnin.

3 mom. Suoritteen vaativuus ja tasot

Suoritteen vaativuus voi muodostua toimenpiteen vaativuuden, toimenpiteiden määrän tai potilaan vaikeahoitoisuuden perusteella. Suoritteen taso määräytyy suoritteen kokonaisvaativuuden perusteella.

Suoritetasoja on neljä.

1) Suppea

Suorite sisältää suppean tutkimuksen, lyhyen konsultaation tai suppean hoitotoimenpiteen.

2) Perus

Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimuksen tai hoitoasioinnin, konsultaation tai hoitotoimenpiteen.

3) Vaativa tai laaja

Suorite sisältää esimerkiksi perustutkimusta laajemman tutkimuksen, laajan konsultaation tai laajan hoitotoimenpiteen.

4) Erittäin vaativa tai erittäin laaja

Suorite sisältää esimerkiksi erittäin vaativan tai erittäin laajan hoitotoimenpiteen.

4 mom. Suoritepalkkiot

Suoritepalkkio on euromääräinen. Siirtymävaiheessa 1.5.2022–30.4.2025 suoritepalkkioiden euromäärät määritellään paikallisesti. Päivystysajalta ja kliinisen lisätyön ajalta suoritepalkkiot maksetaan korotettuina.

Paikallisesti suoritepalkkioiden euromääriä määriteltäessä on huomioitava päivystysajan ja kliinisen lisätyön vaikutukset suoritepalkkioiden tasoon.

5 mom.

Mitä lääkärisopimuksessa on sanottu toimenpidepalkkioista (esim. palkkausluku 3 § ja 5 §) koskee vastaavasti tämän liitteen 4 §:n mukaista järjestelmää.

Liite 2 Terveyskeskusten hammaslääkärit

1 a § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin oikeutta L2TH2000	4 997,17
2 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus L2TH4200	4 692,18
3 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus L2TH4100	4 468,74
4 Muut terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin oikeutta L2TH5200	3 798,43
5 Hammaslääketieteen opiskelija Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L2TH6200	2 336,81

1 b § Palkkahinnoittelu 1.10.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin oikeutta L2TH2000	5 029,15
2 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus L2TH4200	4 722,21
3 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus L2TH4100	4 497,34
4 Muut terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin oikeutta L2TH5200	3 822,74
5 Hammaslääketieteen opiskelija Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L2TH6200	2 351,77

Soveltamisohje

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ja muita huomioita soveltamisalasta

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Johtotehtävissä toimivan hammaslääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy hammaslääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Johtavat hammaslääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia.

Vastaavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskushammaslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää hammaslääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävän sisällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

2 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Esimiesasemassa olevan palkan pitää olla korkeampi kuin hänen alaistensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Palkkaa verratessa huomioidaan esimiehen ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, myös määrään ja työtuloksiin. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

KVTES palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun lisäksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja ja eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vastuut.

Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johtajuutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa oleva

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan hammaslääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylihammaslääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on suurehkon osa-alueen toiminnan johtaminen.

4 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta.

Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoishammaslääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi olla myös toiselta erikoisalalta.

5 Terveyskeskushammaslääkärit

Perehtyneiden ja muiden erityisvastuussa olevien hammaslääkärien tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Määrättäessä sellaisen terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka työnkuvassa painottuu muita hammaslääkäreitä enemmän jonkin hammaslääketieteen erikoisalan osaaminen, erityisryhmän potilaiden hoito tai muu erityisvastuu, otetaan tämä huomioon tehtävien vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Mikäli erityisvastuusta aiheutuu toimenpidepalkkioiden alenemista, on tämä kompensoitava.

Syventynyttä osaamista edellyttävät tehtävät

Määrättäessä sellaisen terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tehtävät edellyttävät syventynyttä osaamista, otetaan tämä huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti.

Syventyneelle osaamiselle tunnusomaista on esimerkiksi se, että kliiniset ja vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet ja syventyneet työssä, hammaslääkäri pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisvaltaisempia hoitoratkaisuja, joiden vaikuttavuus on parempi ja hammaslääkäri hallitsee vaativampia hoitokokonaisuuksia kuin uransa alkuvaiheessa olevat.

Tämänkaltaista tehtävää ei voi tehdä uransa alkuvaiheessa oleva hammaslääkäri

6 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdettavaksi (ei siis hammaslääkärien välisen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/kuntayhtymän taikka yhteistoiminta-alueen alueellisen hammashoitolan tai hammaslääketieteellisen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien hammaslääkärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.

Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin 3.2 kohdan mukaisesti määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

7 Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivat

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Palkkaa määriteltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea opetuksen ja ohjauksen hyvää laatua.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääkäreitä, jotka opettavat/ohjaavat hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai syventävää käytännön harjoittelua suorittavia, erikoistuvia hammaslääkäreitä sekä sellaisia hammaslääkäreitä, joilla ei ole itsenäistä ammatinharjoittamisoikeutta.

Tutoroinnin vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen lisään ks. palkkausluvun 6 §:n soveltamisohje.

Esimerkki

Esimerkiksi syventävän käytännön harjoittelun ohjaajilla ohjaustehtävän vaikutus palkkaan arvioidaan lähtökohtaisesti tehtävän vaativuuden kautta ja huomioidaan näin ollen tehtäväkohtaisen palkan suuruudessa. Lisäksi palkkaa määriteltäessä huomioidaan säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen,korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

2 § Toimenpidepalkkiot

1 mom.

Hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuksen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

2 mom. Toimenpidepalkkiot 1.1.2019 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika	Kliininen lisätyö	Päivystys	Ensiapukäynti
Toimenpidepalkkiot		Yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna*

Toimenpideryhmät	€	€	€	€	€
TKHL 2 TKHL 3 TKHL 4 TKHL 4 B TKHL 5 TKHL 6 TKHL 7	2,10 3,99 5,07 8,38 11,60 16,74 28,28	3,85 7,04 7,04 11,63 15,85 20,74 35,07	3,85 7,04 7,04 11,63 15,85 20,74 35,07	3,85 7,04 7,04 11,63 15,85 20,74 35,07	3,85 7,04 7,04 11,63 15,85 20,74 35,07
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri	Em. toimenpidepalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

Palkkiot ja korvaukset

Säännöllinen työaika

Kliininen
lisätyö

Päivystys

Ensiapukäynti

Toimenpidepalkkiot

Yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna*

Toimenpideryhmät

€

TKHL 2
TKHL 3
TKHL 4
TKHL 4 B
TKHL 5
TKHL 6
TKHL 7

2,10
3,99
5,07
8,38
11,60
16,74
28,28

3,85
7,04
7,04
11,63
15,85
20,74
35,07

Kliinistä
vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri

Em. toimenpidepalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

* Viikonlopun määritelmä, ks. 3 §:n soveltamisohje.

* Korotus ei koske toimenpiteitä TKHL 204, 305 (lausunto), 307, 309, 311, 409, 420, 428, 429, 457, 462 ja 528.

Soveltamisohje

Hammaslääkärien toimenpideluettelon seuraavien toimenpiteiden palkkiot poikkeavat em. taulukon euroista: TKHL 223, 224, 227, 301.

Kliinisen työn 30 tunnin rajaa tulee tarkastella viikoittain. On suositeltavaa, että kliinisen työn enimmäismäärä ei ylitä 7 tuntia päivässä.

3 mom.

Tietojärjestelmien muutokset eivät saa aiheuttaa sitä, että lääkärisopimuksen mukaiset palkkiot jäävät maksamatta ajallaan tai että ne maksetaan virheellisesti. Tietojärjestelmän muuttuessa tai järjestelmän laajoissa muutostilanteissa työnantajan on otettava käyttöön laskennallisten toimenpidepalkkioiden maksaminen, kunnes järjestelmä toimii, kuitenkin vähintään 3 kuukauden ajaksi. Laskennallinen toimenpidepalkkio määräytyy kunkin hammaslääkärin henkilökohtaisten toimenpidepalkkioiden perusteella. Laskennan pohjana voidaan käyttää edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettuja toimenpidepalkkioita. Jollei ko. hammaslääkäri ole työskennellyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ko. työnantajan palveluksessa, maksetaan laskennallisena palkkiona työnantajan samankaltaista työtä tekevien hammaslääkärien palkkioiden keskiarvo. Palkanmaksu on korjattava lääkärisopimuksen mukaiseksi heti kun se on mahdollista.

Soveltamisohje

Lääkärisopimuksen piirissä työskenteleviin sovelletaan KVTES:n II luvun 18 §:n määräystä palkanmaksusta. Sen 1 momentissa todetaan, että jos ”palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.” Mikäli saatava viivästyy, palkansaajalla syntyy oikeus korkolain (633/82) mukaiseen korkosaatavaan.

3 § Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot

1 mom.

Täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.

2 mom.

Käyntipalkkiot 1.1.2019 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö	Ensiapu- käynti
Käyntipalkkiot	€	€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona
a) viikonloppuna	a) 9,90
b) muuna aikana	b) 9,90
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona
a) viikonloppuna	a) 12,61
b) muuna aikana	b) 12,61
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittama käynti terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan
a) viikonloppuna		a) 21,60
a1) seuraavat potilaat/sama käynti		a1) 9,90
b) muuna päivystysaikana		b) 16,21
b1) seuraavat potilaat/sama käynti		b1) 4,50
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kestänyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta neljännestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös matkoihin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika)
a) viikonloppuna	a) 4,14	a) 5,23
b) muuna aikana	b) 4,14	b) 4,14
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri	Em. käyntipalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

Soveltamisohje

Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

4 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 3 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (2 § ja 3 §) kliinisen lisätyön kohdalta ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot.

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yhteenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan.

5 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (2 § ja 3 §) ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot. Myös käynnistä aiheutuneet tarkoituksenmukaiset matkakustannukset korvataan.

Liite 3 Sairaalalääkärit

I Palkkaus

1 a § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa sairaalassa
L3SL1100	5 981,62
1.2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat
L3SL1200	5 433,35
2 Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L3SL3200	5 151,68
3 Erikoislääkäri, osastonlääkäri
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
L3SL3100	4 906,36
Määräystä sovelletaan myös erikoislääkäriin, joka on erikoistumassa toiselle erikoisalalle, jos hänellä jo olevasta erikoislääkärin oikeudesta on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan/tehtävässään.
4.1 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
L3SL4103	4 033,63
4.2 Laillistettu lääkäri
L3SL4100	3 521,13
5 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
L3SL5000	2 626,17

1 b § Palkkahinnoittelu 1.10.2022 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa sairaalassa
L3SL1100	6 011,52
1.2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat
L3SL1200	5 460,52
2 Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L3SL3200	5 177,44
3 Erikoislääkäri, osastonlääkäri
Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
L3SL3100	4 930,89
Määräystä sovelletaan myös erikoislääkäriin, joka on erikoistumassa toiselle erikoisalalle, jos hänellä jo olevasta erikoislääkärin oikeudesta on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan/tehtävässään.
4.1 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
L3SL4103	4 053,80
4.2 Laillistettu lääkäri
L3SL4100	3 538,74
5 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
L3SL5000	2 639,30

Soveltamisohje

Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä, ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisohje 2.

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset ja muita huomioita soveltamisalasta

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Hallinnolliset johtotehtävät, joissa päätehtävänä on johtaa koko tulosaluetta eikä tehtäviin kuulu lääketieteellisen toiminnan johtamista tai tehtäviä, kuuluvat KVTES:n piiriin.

Johtajaylilääkärin virka tai vastaava päätoiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päättää työnantaja. Samoin hinnoittelun ulkopuolinen on ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä.

2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.

3 Erikoislääkärin vaativat tehtävät

Päätyönä on kliininen työ (ml. kliininen tutkimus). Kyse on laaja-alaisesta erikoisalan syventynyttä osaamista edellyttävästä työnkuvasta. Tehtävässä edellytettävä osaaminen saavutetaan yleensä noin kymmenessä vuodessa erikoislääkärin tehtävissä. Kliininen osaaminen voi koostua usealta erikoisalalta. Tehtävien hallinta edellyttää perustason tehtäviin verrattuna selvästi syvällisempää ja/tai laaja- alaisempaa osaamista tai perehtyneisyyttä/erityisosaamista.

4 Erikoislääkäri

Lääkäri työskentelee erikoisalansa perustyönkuvassa ja hänellä on erikoisalan ammatilliset perustaidot.

5 Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit

Kasvatus- ja perheneuvolan lääkäreihin sovelletaan tämän liitteen 1 §:n mukaisen palkkahinnoittelun kohtia 2 ja 3. Heihin ei sovelleta tämän liitteen 2 §:ää.

6 Kouluttaminen ja ohjaaminen

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4–5 kohdassa tarkoitettuihin lääketieteen opiskelijoihin eikä kasvatus- ja perheneuvolan lääkäreihin.

Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan erikoislääkärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna.

Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot	Palkkio/€
1 Lääkärinlausunnot
1.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto, C-lausunto)	14,47
1.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava perusteellinen lausunto) tai perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto	16,54
1.3 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhouslain mukaisen päätöksen tekemistä varten)	24,82
2 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen
2.1 Tavallinen lääkärintodistus	10,34
2.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto	18,09
2.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto	24,82

Korvaustaulukko 1.10.2022 lukien

Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot	Palkkio/€
1 Lääkärinlausunnot
1.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto, C-lausunto)	14,54
1.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava perusteellinen lausunto) tai perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto	16,62
1.3 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhouslain mukaisen päätöksen tekemistä varten)	24,94
2 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen
2.1 Tavallinen lääkärintodistus	10,39
2.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto	18,18
2.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto	24,94

Soveltamisohje

Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota. Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle

työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten
toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten
sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suorittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).

II Päivystys

3 § Työpaikkapäivystyksen korvaukset sekä poikkeavan työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen työaikaluvun 11 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 11 §:n 1 momentin mukaan.

III Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

4 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.

Pöytäkirjamerkintä

Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa olleen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä.

Soveltamisohje

Tässä tarkoitetut sivuviran-/sivutoimenhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa/päätoimissa, minkä lisäksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa/sivutoimessa. Ylilääkärin ja apulaisylilääkärin (professori) sivuvirkojen/sivutoimien palkkioista hinnoittelemattomina päättää työnantaja.

1 mom. Peruspalkka

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraava tehtäväkohtainen palkka:

		Peruspalkka €/kk 1.6.2022 lukien
L3SL9002	Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 3 1 a §:n palkkahinnoittelun 2 kohdan (erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L3SL9003	Erikoislääkäri (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 3 1 a §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta
L3SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	20 % liitteen 3 1 a §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta

		Peruspalkka €/kk 1.10.2022 lukien
L3SL9002	Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 3 1 b §:n palkkahinnoittelun 2 kohdan (erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L3SL9003	Erikoislääkäri (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 3 1 b §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta
L3SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	20 % liitteen 3 1 b §:n palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta

		Peruspalkka €/kk 1.6.2023 lukien
L3SL9002	Erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	35 % liitteen 3 1 §:n* palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkärin, osastonlääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L3SL9003	Erikoislääkäri (kliininen opettaja tai vastaava)	35 % liitteen 3 1 §:n* palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta
L3SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	20 % liitteen 3 1 §:n* palkkahinnoittelun 3 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta

* 1.6.2023 1 §:n palkkiohinnoittelujen peruspalkat ilmoitetaan myöhemmin.

2 mom. Työkokemuslisä

Sivuviranhaltijoilla noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 12 §:n määräystä työkokemuslisästä. Työkokemuslisä lasketaan sivuviran-/sivutoimenhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivuviroissa/sivutoimissa.

3 mom. Henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä

Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviran-/sivutoimenhaltijalle maksaa KVTES:n tarkoittamaa henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 840,94 €, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.

4 mom. Päivystyskorvaukset

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät työaikaluvun 11 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan sairaalalääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.

Soveltamisohje

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden/-toimenhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran tai toimen hoidosta aiheutuviin tehtäviin.

Sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan/-toimeen kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.

5 a mom. Vuosi- ja sairauspoissaolo sekä äitiys- ja isyysvapaa

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairauspoissaolo, äitiys- ja isyysvapaa määräytyvät kuten päävirassa/-toimessa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

5 b mom. Vuosi- ja sairauspoissaolo sekä raskausvapaa ja vanhempainvapaa

Sivuviran-/sivutoimenhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairauspoissaolo, raskausvapaa ja vanhempainvapaa määräytyvät kuten päävirassa/-toimessa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

Soveltamisohje

Tämän momentin (5 b mom.) määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Katso tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §.

Liite 4 Sairaalahammaslääkärit

1 a § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–3 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin oikeutta
L4SH1000	5 981,62
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/ verrattavassa asemassa olevat
L4SH2000	5 433,35
3 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät L4SH4200	5 151,68
4 Erikoishammaslääkäri
L4SH4100	4 906,36
5 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri
5.1 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna hammaslääkärinä työskentely.
L4SH7003	4 033,63
5.2 Laillistettu hammaslääkäri
L4SH7000	3 521,13

1 b § Palkkahinnoittelu 1.10.2022 lukien

Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–3 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin oikeutta
L4SH1000	6 011,53
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/ verrattavassa asemassa olevat
L4SH2000	5 460,52
3 Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät L4SH4200	5 177,44
4 Erikoishammaslääkäri
L4SH4100	4 930,89
5 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri
5.1 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna hammaslääkärinä työskentely.
L4SH7003	4 053,80
5.2 Laillistettu hammaslääkäri
L4SH7000	3 538,74

Soveltamisohje

Palkkahinnoittelun soveltamisesta, ks. liitteen 2 1 §:n soveltamisohjeet 1 ja 2 ja liitteen 3 1 §:n soveltamisohje.

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin. Ks. tarkemmin yleiskirjeen 9/2022 liitteenä 3 oleva muistio lääkärisopimuksen soveltamisalasta.

2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toimenpiteeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
Toimenpideryhmä	Laillistettu hammaslääkäri	Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava	Täyttä työaikaa tekevä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava
	Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
SHL 4	0,92	1,92	14,96
SHL 5	1,10	2,30	19,57
SHL 6	1,39	2,87	29,72
SHL 7	1,85	3,83	29,72
SHL 8	2,74	5,50	52,70
SHL 9	3,29	6,58	54,89
SHL 10	3,85	7,68	60,40
SHL 11	5,50	11,53	71,37
SHL 12	7,91	16,48	96,62
SHL 13	10,01	20,86	–
SHL 14	12,40	26,36	–
SHL 15	17,56	32,94	–
SHL 16	27,70	57,42

Korvaustaulukko 1.10.2022 lukien

	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
Toimenpideryhmä	Laillistettu hammaslääkäri	Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava	Täyttä työaikaa tekevä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava
	Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
SHL 4	0,92	1,93	15,03
SHL 5	1,11	2,31	19,67
SHL 6	1,40	2,88	29,87
SHL 7	1,86	3,85	29,87
SHL 8	2,75	5,53	52,96
SHL 9	3,31	6,61	55,16
SHL 10	3,87	7,72	60,70
SHL 11	5,53	11,59	71,73
SHL 12	7,95	16,56	97,10
SHL 13	10,06	20,96	–
SHL 14	12,46	26,49	–
SHL 15	17,65	33,10	–
SHL 16	27,84	57,71

Soveltamisohje

Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, maksetaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.

Toimenpidepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että hammaslääkäri tekee toimenpiteen ym. täysin itsenäisesti ja omalla vastuullaan. Erikoistumiskoulutusvaiheessa olevan hammaslääkärin katsotaan toimivan em. tavalla sen jälkeen, kun paikallisesti määritelty ajanjakso toimenpiteen ym. oppimiselle (ns. oppimisjakso) on kulunut.

Potilastietojärjestelmien muutoksista ja palkkauksesta, ks. liitteen 2 2 §:n 3 mom.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Päävirassa/-toimessa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle sairaalahammaslääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.6.2022 lukien

Potilaskäynti	Palkkio/€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona	3,59
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua)	22,64
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan)	5,68

Korvaustaulukko 1.10.2022 lukien

Potilaskäynti	Palkkio/€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona	3,61
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua)	22,75
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan)	5,71

4 § Työaikaluvun ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen

Edellä sanotun lisäksi noudatetaan työaikaluvun 9 ja 11 §:n määräyksiä päivystyskorvauksista sekä liitteen 3 määräyksiä yliopistollisten sairaaloiden sivuviran-/sivutoimenhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista.

Tässä tarkoitettuja sivuviran-/sivutoimenhaltijoita ovat

		Peruspalkka €/kk 1.6.2022 lukien
L4SH9002	Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 4 a 1 §:n palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L4SH9003	Erikoishammaslääkäri (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 4 1 a §:n palkka- hinnoittelun 4 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta
L4SH9004	Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)	20 % liitteen 4 1 a §:n palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta

		Peruspalkka €/kk 1.10.2022 lukien
L4SH9002	Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 4 1 b §:n palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L4SH9003	Erikoishammaslääkäri (kliininen opettaja tai vastaava)	30 % liitteen 4 1 b §:n palkka- hinnoittelun 4 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta
L4SH9004	Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)	20 % liitteen 4 1 b §:n palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta

		Peruspalkka €/kk 1.6.2023 lukien
L4SH9002	Erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät (kliininen opettaja tai vastaava)	35 % liitteen 4 1 §:n* palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkärin vaativat tehtävät) peruspalkasta
L4SH9003	Erikoishammaslääkäri (kliininen opettaja tai vastaava)	35 % liitteen 4 1 §:n* palkka- hinnoittelun 4 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta
L4SH9004	Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)	20 % liitteen 4 1 §:n* palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta

* 1.6.2023 1 §:n palkkahinnoittelujen peruspalkat ilmoitetaan myöhemmin.

Soveltamisohje

Hinnoittelemattomat ylihammaslääkärin ja apulaisylihammaslääkärin (professori) sivuvirat, ks. liitteen 3 4 §:n soveltamisohje.

Liite 5 Eläinlääkärit

I Palkkaus

1 a § Palkkahinnoittelu 1.6.2022 lukien

	Peruspalkka €/kk
Virkanimike/tehtävä	Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto	Laillistettu eläinlääkäri
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000	4 619,86	4 466,09
2 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko-eläinlääkäri * L5EL4000 ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä praktiikkatehtävistä	4 619,86 2 096,34	4 466,09 1 824,19
3 Muu praktikkoeläinlääkäri
L5EL5010	2 096,34	–
L5EL5000	–	1 824,19

1 b § Palkkahinnoittelu 1.10.2022 lukien

	Peruspalkka €/kk
Virkanimike/tehtävä	Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto	Laillistettu eläinlääkäri
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000	4 642,96	4 488,42
2 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko-eläinlääkäri * L5EL4000 ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä praktiikkatehtävistä	4 642,96 2 106,82	4 488,42 1 833,31
3 Muu praktikkoeläinlääkäri
L5EL5010	2 106,82	–
L5EL5000	–	1 833,31

* Ks. 2 kohdan kaksijakoisesta tehtäväkohtaisesta palkasta soveltamisohjeen 4 kohta.

1 c § Palkkahinnoittelu 1.1.2023 lukien

	Peruspalkka €/kk
Virkanimike/tehtävä	Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto	Laillistettu eläinlääkäri
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000	4 712,60	4 555,75
2 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko-eläinlääkäri * L5EL4000 ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä praktiikkatehtävistä	4 712,60 2 138,42	4 555,75 1 860,81
3 Muu praktikkoeläinlääkäri
L5EL5010	2 138,42	–
L5EL5000	–	1 860,81

1 d § Palkkahinnoittelu 1.6.2024 lukien

Peruspalkka €/kk

Virkanimike/tehtävä

Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto

Laillistettu eläinlääkäri

1
Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri
L5EL3000

4 936,38

4 772,07

2
Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri
L5EL4000

L5EL4000 ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä

L5EL4000 praktiikkatehtävistä

4 936,38

2 202,52

4 772,07

1 916,59

3
Muu praktikkoeläinlääkäri
L5EL5010

2 202,52

L5EL5000

1 916,59

Soveltamisohje

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset

Ympäristöterveydenhuollon yksikköä johtava eläinlääkäri, nimikkeestä riippumatta on hinnoittelun ulkopuolinen.

Lääkärisopimusta sovelletaan myös palkkahinnoittelun ulkopuolisiin.

Johtotehtävissä toimivan eläinlääkärin tehtävä kuuluu LS:n soveltamisalaan, mikäli tehtävään sisältyy eläinlääketieteellisen substanssin johtamista, muuta LS:n piiriin kuuluvaa hallinnollista työtä tai joissakin tapauksissa myös kliinistä työtä.

Kun kehittämis-, tutkimus- tai muu projektitehtävä edellyttää eläinlääketieteellistä osaamista, kyseessä on LS:n soveltamisalaan kuuluva tehtävä. Tehtävän sisällöstä riippuen tehtävä voi kuulua johonkin palkkahinnoittelukohtaan, mutta voi olla myös hinnoittelun ulkopuolinen.

2 Tehtävän vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisenpalkan määrittely

Määriteltäessä eläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa häneen sovellettavassa palkkaryhmässä KVTES:n palkkausluvun 9 §:n mukaan otetaan tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. seuraavia tekijöitä:

väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien välinen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostettaessa erikoistumista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille
alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät
ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu ja ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä
eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.

Palkkauksellisesti otetaan huomioon ja tuetaan valtakunnallisten ja seudullisten kehittämishankkeiden ja suunnitelmien tavoitteiden toteuttamista paikallisesti silloin, kun niiden seurauksena on eläinlääkärien tehtävien määrään ja laatuun vaikuttavia olennaisia muutoksia taikka keskinäiseen työnjakoon ja tehtäväjärjestelyihin johtavia merkittäviä ratkaisuja (ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n soveltamisohjeiden kohta 1 viranhaltijan tehtäväkuvauksen tarkistamisesta ja tehtävän vaativuuden uudelleen arvioinnista tehtävämuutosten yhteydessä).

3 Kokopäivätoiminen hygieenikko

1 §:n 1 kohdan kokopäivätoimiset hygieenikot ovat kokonaispalkkausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja mahdollinen henkilökohtainen lisä) ja kokonaistyöajassa. Heidän säännöllinen työaikansa on keskimäärin 38 tuntia 15 minuutta viikossa (ks. lääkärisopimuksen työaikaluvun 2 § 1 mom, 2 mom., 3 mom. ja 4 mom.). Kokopäivätoimisten hygieenikkojen tehtävät muodostuvat eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) tarkoitetuista ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtävistä, laboratorioeläinlääkärin tehtävistä, ympäristöterveydenhuollon suunnittelu-, ohjaus-, neuvonta- ja tiedotustehtävistä sekä muista työnantajan määräämistä viranomaistehtävistä kuten eläinsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävistä sekä eläintautien vastustamistehtävistä. Johtavassa ja esimiesasemassa olevien päätehtävät muodostuvat terveysvalvonnan johtamis-, esimies, suunnittelu- ja muista hallinnollisista viranomaistehtävistä.

4 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri

1 §:n 2 kohdassa tarkoitettu praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai viranomaisen määräyksen perusteella ympäristöterveydenhuollon ja muista edellä kohdassa 3 todetuista tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.

Tällaisen eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määräytyy ympäristöterveydenhuollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät, ks. edellä kohta 3) ja johtajan/vastaavan eläinlääkärin hallinnollisiin viranomaistehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella palkkahinnoittelua käyttäen (peruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työaikana 38,25 viikkotuntia). Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ja hallinnollisiin tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 3–33 tuntia viikossa. Peruspalkkaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun praktikkoeläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välillä.

Esimerkki

Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin tehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 t 18 min. viikossa, mikä on 40 % 38,25 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seuraavasti: 40/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävät kohdassa määritelty peruspalkka) + 60/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka). Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina tekijöinä huomioon 2 kohdassa todetut seikat.

5 Muu praktikkoeläinlääkäri

5.1 Palkkausjärjestelmä ja tehtävät

1 §:n 3 kohdassa tarkoitetun muun praktikkoeläinlääkärin palkkaus muodostuu työnantajan maksamasta varsinaisesta palkasta ja kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Praktikkoeläinlääkärit eivät siis ole kokonaispalkkausjärjestelmässä eikä heidän säännöllistä työaikaansa ole sopimuksessa määrätty. Näin ollen määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 19 §).

Valvonta- ja tarkastustehtävät ja muut viranomaistehtävät

Edellä 1 §:n 3 kohdassa määrättyyn praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella.

Myös praktikkoeläinlääkäri, jonka tehtäviin ei säännönmukaisesti kuulu eläinlääkintähuoltolain 15 §:n 3 momentin mukaisia valvontatehtäviä ja/tai tehtävien määrä ei sisälly edellisessä kappaleessa tarkoitettuun kolmeen tuntiin, voi kuitenkin satunnaisesti joutua suorittamaan näitä valvontatehtäviä. Tällöin hänelle maksetaan tällaiseen tehtävään käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien tuntipalkka. Tehtävään käytetyksi ajaksi luetaan valvontatehtävään välittömästi liittyvään valmisteluun ja jälkiselvittelyyn käytetty aika.

Tuntipalkka lasketaan käyttäen palkkaa, joka muodostuu joko vähintään kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä tai kunnassa vastaavaa työtä tekevän kokopäivätoimisen valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaisesta palkasta ja tästä lasketuista ao. praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisästä. Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160. Siltä osin kun tällainen valvontatehtävä suoritetaan työaikaluvun 1 §:ssä tarkoitettuna epämukavana työaikana, maksetaan praktikkoeläinlääkärille siihen käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien ao. määräyksen mukaiset epämukavan työajan korvaukset. Eläinlääkärin tulee toimittaa työnantajalle yksilöity selvitys valvontatehtävistä ja niihin käytetystä ajasta työnantajan edellyttämässä ajassa.

Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olennaisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveydenhuollon yms. tehtävien määrässä, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen 1 §:n 2 kohdassa (vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko) määräystä noudattaen (ks. edellä 1 §:n soveltamisohje 4).

Työnantaja ja eläinlääkäri voivat sopia palkkauksesta valvontatehtävien osalta toisinkin, jolloin ei myöskään noudateta edellä 1 §:n määräystä vähimmäisperuspalkasta.

Huomautus

Kunnaneläinlääkärin eläkkeessä huomioitavat ansiot määräytyvät Julkisen alojen eläkelain (81/2016) 85 §:n 5 momentin mukaan.

5.2 Praktikkoeläinlääkärien eräistä työjärjestelyistä

Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäriavun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, elintarvikelain mukaiset valvontatehtävät), joiden suorittaminen voi vaatia pidempää yhtäjaksoista työrupeamaa työpäivän (arkipäivänä päiväaikana) kuluessa ja/tai joiden suorittaminen on perusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilanteita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystysrenkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläinlääkärille tiettynä aikana tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Em. työjärjestelyt toteutetaan eläinlääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella. Kyseessä ei ole eläinlääkintähuoltoa koskeva eläinlääkäripäivystys, jolta suoritettaisiin päivystyskorvauksia.

5.3 Eräät päivystävät eläinlääkärit

Eräillä päivystävillä eläinlääkäreillä tarkoitetaan muita kuin oman kunnan/kuntayhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen kuuluvia eläinlääkäreitä. Em. eläinlääkäri otetaan tehtävistä riippuen lähtökohtaisesti määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen (esim. viikonlopun/muun päivystysrupeaman päivystävä eläinlääkäri). Julkista valtaa sisältäviä tehtäviä voidaan tehdä vain virkasuhteessa. Ks. kuntalain (410/2015) 87 §:n 2 momentti virkasuhteeseen ottamisesta ilman perustettua virkaa.

Yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläinlääkärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heille maksetaan 6 §:ssä sanotut päivystyksen peruskorvaukset ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, joskin palkkioperusteet saattavat vaihdella.

2 § Eläinlääkäritaksa

1 mom.

Praktikkoeläinlääkärillä on oikeus periä antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa olevan kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot.

2 mom.

Kokopäivätoiminen hygieenikko, joka on määrätty säännöllisen työaikansa lisäksi osallistumaan eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen, on oikeus periä päivystysaikana edellä 1 momentissa tarkoitetun taksan mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

1 Taksan peruste

Eläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 19 §:n ja lain kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista 2 §:n säännöksiin. Taksan palkkioista sovitaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja JUKO ry:n kesken. Eläinlääkäritaksaa sovelletaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 22 §:n perusteella korvaa hyötyeläimen omistajalle tai haltijalle osan taksan matkakustannuksista sekä käynti- ja toimenpidemaksuista.

2 Matkakulut

Taksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matkakustannukset suorittaa eläimen omistaja taksan 7 §:n 3 momentin perusteella. Muusta kuin taksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 16 mukaan.

3 Kokopäivätoimiset hygieenikot

Mikäli kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työaikanaan esim. praktikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suorittamaan ensiapuluonteisen tms. käynnin, hänellä on oikeus periä taksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta. Käyntiin kulunutta säännöllistä työaikaa ei tästä syystä teetetä takaisin, mutta oikeus lääkärisopimuksen työaikaluvussa määrättyihin työaikakorvauksiin syntyy vasta kun kokopäivätoimisen hygieenikon säännöllinen työaika on ylittynyt.

Työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännöllisen työaikansa ulkopuolella joutuu suoritta-maan ensiapuluontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä taksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta.

II Lepoajat

3 § Viikkolepo

1 mom.

Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.

2 mom.

Eläinlääkärin virantoimitusvelvollisuus on järjestettävä niin, että viranhaltija saa kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia viikossa.

3 mom.

4 mom. Viikkolepo toteutetaan 4 §:n mukaisten päivystysvapaiden avulla, jos se ei muuten toteudu.

4 mom.

Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen työaikaluvun 6 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

5 mom.

Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää tilapäisesti toisinkin kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.

Soveltamisohje

Eläinlääkärin viisipäiväinen työviikko tarkoittaa sitä, että eläinlääkäri työskentelee lähtökohtaisesti kuukauden jokaisena arkipäivänä (ma-pe) virka-aikaan, ks. eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 11 § (viittausmääräys).

Viikkolepo tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä. Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. arkipyhän, vuosiloman, tai muun virkavapaan vuoksi siten, että 2 momentin mukainen viikkolepo toteutuu, viikkolepo katsotaan saaduksi. Sairausloma ja tilapäinen hoitovapaa eivät ole tässä tarkoitettua viikkolepoa.

Viikkolevon antaminen mahdollistetaan eläinlääkintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonloppu- ja arkipäivystysjärjestelyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaapäivät annetaan arki- ja viikonloppupäivystysjärjestelyin vastavuoroisuusperiaatteella siten, että kunnan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat toistensa tehtävät ilman sijaista ja eri korvausta.

4 § Eläinlääkärin päivystysvapaa

Mikäli eläinlääkäri päivystää viikonlopun aikana, hänelle annetaan samana viikonloppuna 32 tehtyä päivystystuntia kohti yksi päivystysvapaa. Mikäli eläinlääkäri päivystää koko viikonlopun (pe klo 16 – ma klo 8), tästä syntyy kaksi vapaapäivää. Päivystysvapaat pitää sijoitella niin, että 3 § 3 momentin mukainen viikkolepo toteutuu.

Päivystyksestä, jota tehdään pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannusaattona sekä sellaisena päivänä, jona uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, eläinlääkärille annetaan yksi päivystysvapaa tehtyä kokonaista arkipyhäpäivystystä kohden.

Jokaista 64 arkipäivystyskorvauksella korvattua päivystystuntia kohden eläinlääkäri saa yhden päivystysvapaan.

Soveltamisohje

Eläinlääkärin päivystysvapaalla tarkoitetaan sitä, että eläinlääkäri on vapautettu virkavelvollisuudestaan ja päivystysvelvollisuudestaan. Päivystysvapaita on sijoitettava siten, että 3 §:n mukainen viikkolepo toteutuu. Eläinlääkärin päivystysvapaa ei tarkoita päivystyskorvausten vaihtamista vapaaksi.

Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulee huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi työn kuormittavuuden hallitsemiseksi ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi.

On suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää keskimäärin korkeintaan joka viides arkipäivä. Eläinlääkärin ei tulisi päivystää yli kahta arkipäiväpäivystystä peräkkäin.

Viikonlopun päivystys pitäisi jakaa eläinlääkärien kesken, mikäli eläinlääkintähuollon tarkoituksenmukainen toiminta tämän mahdollistaa.

Mikäli eläinlääkäri kuitenkin päivystää koko viikonlopun, on suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää korkeintaan joka viides viikonloppu.

Työnantajan tulee vapauttaa raskaana oleva viranhaltija klo 23–6 välillä tapahtuvasta päivystyksestä ja osoittaa viranhaltija työskentelemään klo 23–6 ulkopuolella, jos päivystys yöllä lääkärin lausunnon perusteella on haitallista raskaana olevan viranhaltijan terveydelle tai sikiön terveydelle ja kehitykselle.

Päivystävän eläinlääkärin työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Mikäli viikonlopun päivystys on jaettu kahden eläinlääkärin kesken (vuoronvaihto on sovittu esimerkiksi lauantaihin klo 20–22), on tarkoituksenmukaista sopia, että molemmat eläinlääkärit saavat yhden päivystysvapaan jaetusta viikonloppupäivystyksestä.

Soveltamisohje

Vaihtoehtoisesti joustavien päivystysjärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan eläinlääkärin päivystysvapaat laskea myös suoraan tehtyjen päivystystuntien perusteella.

Jokaista tehtyä 64 päivystystuntia kohden annetaan yksi vapaa, johon tunnit lasketaan kertoimella:

1, kun kyse on arkena 16–08 tehdystä päivystyksestä.
1,6 kun kyse on arkipyhänä tehdystä päivystyksestä.
2 kun kyse on viikonloppuna tehdystä päivystyksestä.

Päivystysvapaat on pidettävä kokonaisina päivinä.

Tässä sopimuksessa tarkoitetut vapaapäivät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin virkasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä makseta rahakorvausta.

Kun viikkolepo on toteutunut, jäljelle jääneet vapaapäivät voidaan pitää eläinlääkintähuollon toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Vapaapäiviä saa kertyä kuitenkin enintään 20. Työnantaja huolehtii, että päivystysvapaat pidetään kohtuullisessa ajassa, niin että niitä ei kerry yli 20 päivää.

III Päivystys

5 a § Päivystyskorvaukset

Peruskorvaukset

Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päivystystunnilta

31 % perjantaista klo 16.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 16.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys)
18 % muuna aikana (ns. arkipäivystys)

laskettuna korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan 1 §:n 3 kohdan praktikkoeläinlääkärinä toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta kerrottuna 1,8:lla.

5 b § Päivystyskorvaukset 1.1.2023

Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päivystystunnilta

9,83 € perjantaista klo 16.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 16.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys)
5,76 € muuna aikana (ns. arkipäivystys).

Uudet päivystyskorvaukset tulevat voimaan 1.1.2023.

Soveltamisohje

Päivystyskorvausten maksaminen edellyttää työnantajan vahvistamaa ja hyväksymää päivystysjärjestystä.

Esim. torstaiksi sattuvasta itsenäisyyspäivästä maksetaan sopimuksessa sanottu ns. pyhäpäivystyskorvaus itsenäisyyspäivää edeltävän päivän keskiviikkoillasta lukien itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantaipäivän aamuun saakka.

Eläinlääkärin päivystysajalta ei suoriteta tämän sopimuksen työaikaluvussa määrättyjä työaikakorvauksia.

Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo

Yleisohjeet

Tässä toimenpideluettelossa on lueteltu tyhjentävästi ne toimenpiteet, joista maksetaan lääkärisopimuksen mukaan toimenpidepalkkio terveyskeskuksen lääkärille.
Toimenpidepalkkiot maksetaan lääkärin henkilökohtaisesti suorittamista toimenpiteistä riippumatta siitä, missä lääkäri on tehnyt toimenpiteen (esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa).
Jokainen operatiivinen toimenpide siihen säännönmukaisesti kuuluvine lisätoimenpiteineen käsittää kokonaisuuden, mistä syystä lisätoimenpiteistä ei makseta erikseen palkkiota. Samoin mikäli tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen suorittamiseen säännönmukaisesti liittyy toinen tutkimus, hoito tai toimenpide, palkkio maksetaan toimenpidekokonaisuuteen sisältyvän korkeimman toimenpideryhmän mukaan.

Esimerkki

Näin ollen ehkäisykierukan vaihto on vain yksi toimenpide riippumatta siitä, mitä muita siihen liittyviä toimenpiteitä vaihdon yhteydessä tehdään.

Eri toimenpiteistä, vaikka ne kuuluisivat samaan palkkioryhmään, maksetaan palkkio jokaisesta erikseen. Useista samoista toimenpiteistä (esim. kahden haavan ompelu) maksetaan vain yksi palkkio.
Toimenpiteistä tai tutkimuksista, jotka suoritetaan joukkotutkimuksina, ei makseta palkkiota (esim. silmänpaineen mittaus tai mammografia).
Ao. erikoislääkärin virassa toimivalle lääkärille ei makseta palkkiota ao. erikoislääkärin perustutkimuksiin kuuluvista toimenpiteistä.

Soveltamisohje

Esim. toimenpiteistä 101 ja 102 maksetaan erikoislääkärille palkkio vain, jos kyseessä on perustutkimuksia olennaisesti laajempi ja vaativampi tutkimus.

Radiologisista toimenpiteistä RU I 101–RU I 106 ja RU II 201 maksetaan palkkio muille terveyskeskuksen lääkäreille paitsi röntgenerikoislääkäreille. Radiologisista toimenpiteistä RR I 101–RR III 305 maksetaan palkkio vain terveyskeskuksen röntgenerikoislääkäreille.

Soveltamisohje

Toimenpiteet RU I 101–RU I 106 kuuluvat joko röntgenerikoislääkärien perustutkimukseen (ks. edellä kohta 6) tai sisältyvät röntgenerikoislääkärien omaan RR-luokitukseen.

Johtavan lääkärin tulee ohjata ja valvoa toimenpidejärjestelmän käytännön soveltamista ja tarvittaessa informoida virkaehtosopimuksen sopijapuolia.

Toimenpideluettelo

Toimenpideryhmä R0–R III
Terveyskeskusten kaikkiin lääkäreihin sovellettavat em. yleisohjeet huomioon ottaen
R 0	Korvattavat toimenpiteet
001	Lääkärin potilaalle puhelimitse tai sähköisesti antama hoito-ohje, jonka lääkäri kirjaa sairauskertomusjärjestelmään
	Soveltamisohje Toimenpiteellä korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee välittömästi soiton jälkeen hoitoon. Toimenpidettä ei korvata, mikäli ohje annetaan toisen henkilön välityksellä, paitsi niissä tilanteissa, joissa potilas ei esim. ikänsä, ymmärryksensä, kieliongelmiensa tai vammaisuutensa perusteella pysty itse hoitamaan asiaansa. Tällä toimenpiteellä ei tarkoiteta terveydenhuollon henkilöstön keskinäistä konsultointia.
002	Lääkärin muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan hoitoa koskeva sairauskertomusjärjestelmään kirjattava hoito-ohje.
	Soveltamisohje Toimenpiteellä korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena välittömästi lääkärin hoitoon. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkintä konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan. Toimenpiteen käyttö perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tehtävä- ja työnjakomuutoksiin. Ne voivat liittyä lakimuutoksiin, organisaatiouudistuksiin tai palvelutarpeiden ja henkilöstön osaamisen parempaan hyödyntämiseen palvelu- ja henkilöstöstrategioiden toteuttamiseksi.
R I	Korvattavat toimenpiteet
101	Lääkärin suorittama näöntutkimus silmänpohjatutkimuksineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan lääkärin suorittamaa näöntutkimusta silmänpohjatutkimuksineen. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa näkövikaan tai silmäsairauteen liittyviä oireita tai se muuten tehdään samalla perusteellisuudella esim. diabeetikoille vuositarkastuksen yhteydessä. Tätä toimenpidettä käytetään myös annettaessa dokumentoitu lausunto silmänpohjakuvista.
102	Lääkärin suorittama kuulontutkimus äänirautakokeineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista kuulontutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa kuulovikaan tai korvasairauteen liittyviä oireita. Kuulontutkimukseen kuuluu otologisen statuksen teko ja kuiskaustutkimus tai audiodiagramman tulkinta.
103	Lääkärin suorittama perusteellinen neurologinen tutkimus
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista neurologista tutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa neurologisia oireita tai on syytä epäillä, että potilaan oireiden takana voi olla neurologista selvittelyä vaativa syy taikka tutkimus tehdään vastaavalla perusteellisuudella muusta syystä. Toimenpide ei ole korvattava esim. silloin kun tutkimus tehdään orientoivana neurologisena tutkimuksena ajokorttitutkimuksen yhteydessä.
105	Kardiorespiratorinen kokonaisarvio laboratoriotutkimuksineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan esim. vuosittain tapahtuvaa, tavanomaista vastaanottokäyntiä perusteellisempaa sydän- tai keuhkosairauspotilaan tai verenpainepotilaan tutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun sen yhteydessä tulkitaan EKG-, thorax-rtg, hengitysfunktiotutkimuksia ja/tai laboratoriotutkimuksia. Lisäksi tutkimus on korvattava toimenpide silloin, kun joudutaan tekemään akuutissa vaiheessa perusteellinen sydän- ja keuhkosairauspotilaan kliininen tutkimus ja voidaan ottaa ja tulkita edellä mainittuja lisätutkimuksia.
106	Pinnalliset leikkaukset, haavojen revisio ja suturaatio
	Soveltamisohje Arvio haavojen suturoimisessa toimenpide R I 106:n ja R II 206:n välillä tehdään tapauskohtaisesti ottaen huomioon ajankäyttö ja toimenpiteen vaativuus. Mikäli pinnalliset leikkaukset kohdistuvat selvästi eri asioihin ja niiden hoitamiseen kuluu huomattavasti aikaa ja potilas esim. joudutaan valmistelemaan kahdesti toimenpiteeseen, voidaan periä kaksi tämän ryhmän mukaista palkkiota. Tätä toimenpidettä käytetään myös esim. säärihaavapotilaan haavan revisiossa.
107	Incisiot, joissa puudutus
108	Rikan poisto silmästä puudutuksessa
109	Korvakäytävän huuhtelu ja/tai imu
	Soveltamisohje Tätä toimenpidettä käytetään myös vaikean externin otiitin imussa, huuhtelussa ja tamponaatiohoidossa.
110	Tärykalvopisto
	Soveltamisohje Parasenteesi on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molempiin korviin.
111	Poskiontelopunktio/huuhtelu
	Soveltamisohje Poskiontelopunktio on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molemmin puolin. Toimenpide on maksullinen myös silloin, kun on kyseessä antrostomia-potilas, jolle tehdään huuhtelu lavaatiokärjellä.
113	Kynsiin ja kynsivalleihin kohdistuvat leikkaukset, jotka tehdään puudutuksessa
114	Injektiohoidot muualle kuin lihaksiin tai ihon alle
	Soveltamisohje Esimerkiksi erilaiset niveliin kohdistuvat lääkeinjektiot. Mikäli reumapotilaalle laitetaan lääkettä useampiin pikkuniveliin samanaikaisesti, on kyseessä vain yksi toimenpide. Myös injektiot, jotka kohdistetaan pehmytkudoksiin tarkoituksena esimerkiksi tulehdusprosessin rauhoittaminen jännekiinnitysalueella, ovat korvattavia toimenpiteitä.
116	Kipsaus
117	Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit (esim. perheterapia)
	Soveltamisohje Psykiatrisen tilan suunnitelluilla terapiakäynneillä tarkoitetaan käyntejä, jotka on etukäteen sovittu potilaan kanssa koskemaan tiettyä tavoitteellista hoitoa tai hoidon suunnittelua.
118	Lääkärin suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan tutkiminen
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa esimerkiksi nuorempi tai kokemattomampi lääkäri kysyy kokeneemman kollegan mielipidettä potilaan hoidosta ja tämä konsultaation antava lääkäri suorittaa itse potilaan tutkimuksen. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkinnät konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan.
119	Lääkekapselin asettaminen ihon alle
	Soveltamisohje Kyseeseen tulevat lähinnä ehkäisykapselit ja antabuskapselit. Tätä toimenpidettä käytetään myös poistettaessa esim. ehkäisykapseleita.
120	Suonensisäisen nestehoidon aloittaminen
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan päätöstä suonensisäisen nestehoidon aloittamisesta siihen liittyvine mahdollisine lääkehoitoineen.
121	Koagulaatiohoidot (nenän limakalvot, kohdunsuu, pinnalliset ihomuutokset)
123	Gynekologinen tutkimus ja siihen liittyvä irtosolunäytteen otto
	Soveltamisohje Toimenpiteeseen kuuluvalla irtosolunäytteen otolla tarkoitetaan lähinnä PAPA-tutkimuksia. Joukkotutkimuksena otettuja irtosolunäytteitä ja äitiysneuvoloissa rutiininomaisesti otettuja irtosolunäytteitä ei kuitenkaan korvata toimenpiteinä. Korvattava toimenpide solunäytteenotto on myös silloin, kun lääkäri tekee sen GC-näytteen saamiseksi tapauksissa, joissa hän itse suorittaa myös näytteen mikroskopoinnin.
124	Akupunktiohoidot
126	Silmänpaineen mittaus
127	Äänihuulten tutkimus
	Soveltamisohje Äänihuulten tutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi epäsuorassa laryngoskopiassa tapahtuvaa äänihuulten asennon, liikkeiden ja rakenteen tutkimista.
128	Luxoituneen nivelen reponointi
129	Kierukan asettaminen
130	Tamponaatiohoidot (nenään tai korvaan)
131	Polyypin poisto
132	Vierasesineen poisto kehon luonnollisista aukoista ja onteloista
133	Otomikroskopia korvamikroskooppia käyttäen
134	Ohutneulabiopsia
136	Rakkopunktio
137	Nivelpunktio
139	Karsastuksen perusteellinen tutkimus
141	Peräpukamiin kohdistuva ei-leikkauksellinen toimenpide (ligaatio, kryokoagulaatio, trombosoivat injektiohoidot)
143	Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidon suunnittelu sekä hoitosuunnitelman laadinta
	Soveltamisohje Toimenpide edellyttää yleensä potilaan omakohtaista tutkimista. Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi monisairaan potilaan lääke- ja muun hoidon kokonaisuutta arvioitaessa ja/tai suunniteltaessa, vanhuspotilaan hoitopaikkaa/jatkohoitopaikkaa selviteltäessä ja/tai suunniteltaessa ja potilaslaissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Toimenpiteestä syntyy tarvittavat merkinnät sairauskertomukseen ja/tai syntyy erillinen todistus/lausunto.
145	Elävän henkilön kliininen (oikeuslääkeopillinen) tutkimus
	Soveltamisohje Tutkimus tulee kyseeseen esimerkiksi ulkoisten pahoinpitelyvammojen tutkimuksena.
146	Ensikäynti äitiysneuvolassa
	Soveltamisohje Käyntiin liittyy aina asiakkaan terveydentilan arvio ja raskauden keston määritys. Lisäksi yleensä käyntiin liittyy yleinen raskauden riskien kartoitus, seulontavalistus, tupakka-alkoholi-valistus, ohjeet ravinnosta, liikunnasta jne.
147	Lapsille suoritettava viimeinen neuvolatarkastus ennen kouluunmenoa
	Soveltamisohje Tarkastus tehdään 4 vuoden iässä ja siihen kuuluu psyykkisen ja fyysisen kehitystason arviointi sekä sosiaalisten taitojen arviointi ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden suunnittelu. Lapsen ja vanhempien suhdetta ja lasten itsenäistymistä tuetaan ja opastetaan ja ohjataan hoitoon kasvatusongelmissa.
148	Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluva tarkastus, jonka yhteydessä tehdään lausunto
	Soveltamisohje Tarkastus tehdään koulun loppuvaiheessa ja sen yhteydessä voidaan tehdä perusteltuja kannanottoja tai lausuntoja oppilaan soveltuvuudesta suunnittelemiinsa ammatteihin tai tehdään ns. nuorison terveystodistus.
149	Hormonikorvaushoidon aloittaminen joko naiselle tai miehelle
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään mahdollisen hoidon edut ja haitat sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta.
150	Verenkierron tutkiminen Doppler-UÄ -laitteen avulla.
	Soveltamisohje Toimenpidettä käytetään tutkittaessa esimerkiksi diabeetikon valtimoverenkiertoa tai säärihaavojen etiologiaa.
151	Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä lääkkeillä hoidettavaa muistisairautta (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä dementia) sairastavalle potilaalle tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään lääkehoidon indikaatioiden olemassaolo, mahdollisen hoidon edut ja haitat, sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta. Toimenpide on korvattava neurologian ja geriatrian alan erikoislääkärille lääkehoidon aloittamista koskevan päätöksenteon osalta. Toimenpidettä ei kuitenkaan käytetä, jos samassa yhteydessä tehdään lausunto lääkehoidon korvattavuudesta (R II 225). Lisäksi toimenpide on korvattava myös muille terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille lääkehoidon muutosta koskevan arvion ja päätöksen yhteydessä (hoidon tehostaminen tai vaihtaminen, yhdistelmähoidon aloittaminen, tarpeettoman lääkehoidon lopettaminen).
R II	Korvattavat toimenpiteet
201	Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidonsuunnittelu.
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan toimintakyvyn ja hoidontarpeen laajaa selvittelyä ja tähän liittyvää hoitosuunnitelman tekemistä. Toimenpidettä käytetään vastaavissa tilanteissa kuin R I 143 silloin, kun toimenpide vastaa ajankäytöltään ja vaativuudeltaan palkkioryhmän R II toimenpidettä. Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi harkittaessa M I lausunnon (tarkkailulähete M I) antamista tai arvioitaessa mahdollista lasten huostaanottoa.
202	Kokonaisvaltainen kuntoutusarviointi
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan laajaa toimintakyvyn arviointia, johon yleensä liittyy kuntoutussuunnitelman tekeminen käyttäen esimerkiksi muuta kuntoutushenkilökuntaa apuna. Veteraanikuntoutusta varten tarvittavat tutkimukset ja lausunnot katsotaan tämän ryhmän mukaisiksi, mikäli ne tehdään viranomaisen asiasta antamien ohjeiden perusteella ja veteraanikuntoutuksen valinnan kriteerit ovat ensisijaisesti lääketieteelliset. Mikäli näin ei ole, käytetään toimenpidettä R I 143.
203	Työkyvyn arviointi
	Soveltamisohje Työkyvyn arvioinnilla tarkoitetaan laajaa, perusteellista työkyvyn arviointia riippumatta siitä, mikä on lopputulos. Toimenpide ei tule kyseeseen määrättäessä lyhytaikaista sairauslomaa esimerkiksi SVA-lomakkeella. Rutiininomainen työhöntulotarkastus ei myöskään ole tässä tarkoitettu toimenpide. Toimenpiteeksi ei lueta esimerkiksi asevelvollisten palvelukelpoisuuden selvittämiseksi tehtyjä tarkastuksia tai tavanomaisen T-lausunnon tekemistä. E-lausunnolla ilmaistu työkyvyn arvio on tässä tarkoitettu toimenpide vain, mikäli työkykyä joudutaan laajemmin tutkimaan ja perustelemaan.
204	Leikkauskelpoisuuden arviointi
	Soveltamisohje Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa terveyskeskuslääkäriltä etukäteen pyydetään arviota leikkauskelpoisuudesta silmäleikkauksia varten.
206	Suurten haavojen hoito
	Soveltamisohje Toimenpide tarkoittaa tilanteita, joissa on kyseessä haavojen hoito, joihin liittyy esimerkiksi vaikeita ja työläitä reviisioita sekä syvempien kudosten kerroksittaista suturointia tai haavojen hoito vie huomattavasti aikaa.
207	Syvät koepalat ja ihonalaiset operaatiot
	Soveltamisohje Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi poistettaessa ihonalaisia kasvaimia tai tehtäessä esimerkiksi imu- tai koekaavintoja, jos niitä ei tehdä selvästi leikkaussaliolosuhteissa, jolloin käytetään toimenpidettä R III 301.
208	Rasitus-EKG
	Soveltamisohje Rasitusergometria luetaan tässä tarkoitetuksi toimenpiteeksi tilanteissa, joissa lääkäri itse valvoo ja tulkitsee tutkimuksen.
210	Allergiatestaus
	Soveltamisohje Lääkärin suorittama allergiatestauksen arviointi jatkohoitosuosituksin.
211	Luuydinpunktio
212	Kehon ontelon tyhjennys (keuhkot, vatsa)
216	Resuskitaatiohoito
	Soveltamisohje Toimenpide on korvattava kaikille elvytykseen osallistuville lääkäreille, kunhan asiapapereista, vähintään elvytyskertomuksesta, löytyy merkintä lääkärin osallistumisesta elvytykseen. Tätä toimenpidettä käytetään myös sähköisen rytminsiirron yhteydessä.
217	Ihonsiirto
219	Tympanostomiaputken asennus
222	Perkutaanisen rakkokatetrin asettaminen
223	Parafimoosin reponointi
224	Kuolinsyyn selvittäminen
	Soveltamisohje Toimenpide ei tarkoita pelkästään kuolintodistuksen allekirjoittamista, vaan ohjeitten ja määräysten mukaista kuolinsyyn selvittelyä. Toimenpiteen korvaus ei tule kysymykseen esimerkiksi syöpäpotilaiden terminaalivaiheessa, jolloin kuolinsyy on etukäteen tiedossa ja kuolema on odotettavissa.
225	Arvio jatkuvan lääkityksen tarpeesta lausuntoineen
	Soveltamisohje Toimenpide tulee kyseeseen tehtäessä arviota ja kirjoitettaessa lausuntoa kokonaan tai osittain korvattavien lääkkeiden osalta.
226	Huume-/humalatilatutkimus
	Soveltamisohje Huume-/humalatilatutkimuksella tarkoitetaan kliinistä tutkimusta joko humalatilan tai huumeiden vaikutuksen selvittämiseksi. Mikäli kliinistä tutkimusta ei tehdä, vaan otetaan ainoastaan verinäyte, käytetään toimenpidettä R I 120. Mikäli tehdään sekä kliininen humalatilatutkimus että otetaan verinäyte, korvataan vain tämän ryhmän mukaisena toimenpiteenä.
227	Endoskopiatutkimukset
	Soveltamisohje Endoskopiatutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi gastroskopiaa, rektoskopiaa, rektosigmoideoskopiaa ja kolonoskopiaa. Pelkkä proktoskopia on korvattava vain, mikäli tutkimus on vaativuudeltaan ja ajankäytöltään R II:n tasoa vastaava.
228	Takatamponaatio nenäverenvuodon hoitona
	Soveltamisohje Takatamponaatio tulee korvattavaksi riippumatta siitä, onko teknisenä suorituksena harsosykeröillä tai pallokatetreilla tapahtuva toimenpide.
230	Kyynelteiden sondeeraus
231	Murtumareponointi + kipsaus
233	Keskuslaskimokanylointi
R III	Korvattavat toimenpiteet
*301 )**	Leikkaussaliolosuhteissa tehtävät leikkaukset ja vastaavat toimenpiteet, jotka vaativat joko sentraalista johtopuudutusta, rektaalista, intramuskulaari- tai intravenöösianestesiaa tai lyhyttä inhalaatioanestesiaa tai laajaa infiltraatiopuudutusta.
303	Saattohoidon kotikäynti
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan vaikeasti sairaan terminaalivaiheen hoitoon liittyvää lääkärin kotikäyntiä. Tämän toimenpiteen lisäksi ei makseta liitteessä 1 määrättyjä käyntipalkkioita.
304	Lääkärin läsnäoloa vaativa sairaankuljetus
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa lääkäri joutuu potilaan tilan vakavuuden takia saattamaan tämän seuraavaan hoitopaikkaan.
305	Infarktin liuotushoito
	Soveltamisohje Toimenpide tarkoittaa terveyskeskuksessa diagnosoitua sydäninfarktia, sen liuotushoidon aloittamista ja toteuttamista.

*) Tutkimusten lisäksi maksetaan terveyskeskuksen lääkärille palkkiot ultraäänitutkimuksesta.

Toimenpideryhmä RU I–RU II
Muihin terveyskeskusten lääkäreihin kuin röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet
RU I	Korvattavat toimenpiteet
101	Ylävatsan yleistutkimus
102	Alavatsan yleistutkimus
103	Jäännösvirtsan tutkimus
104	Ehkäisykierukan paikantaminen
105	Varhaisraskauden toteaminen
106	Yksittäinen mittakontrolli
RU II	Korvattavat toimenpiteet
201	Sydämen ultraäänitutkimus Soveltamisohje Toimenpide edellyttää erikoislääkärin perehtyneisyyttä sydämen ultraäänitutkimuksiin.

Toimenpideryhmä RR I–RR III
Terveyskeskusten röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet
RR I	Korvattavat toimenpiteet
101	Skolioositutkimus
102	Nivelen rasitustutkimus
103	Hypofarynx
104	Ruokatorven kaksoiskontrastitutkimus
105	Mahalaukun kaksoiskontrastitutkimus
106	Ohutsuolipasaasi
107	Urografia
108	Akuutti urografia
109	Miktiokystografia
110	Ylävatsan ultraäänitutkimus
111	Alavatsan ultraäänitutkimus
112	Kaulan alueen ultraäänitutkimus
113	Nivelten ultraäänitutkimus
114	Lihasten ja jänteiden ultraäänitutkimus
115	Pehmytosaresistenssin ultraäänitutkimus
116	Virtsaelinten ultraäänitutkimus
117	Kivesten ultraäänitutkimus
118	Prostatan ultraäänitutkimus
119	Munuaisten ultraäänitutkimus
120	Kilpirauhasen ultraäänitutkimus
121	Sylkirauhasen ultraäänitutkimus
RR II	Korvattavat toimenpiteet
201	Usean nivelen rasitustutkimus
202	Fistelitutkimus
203	Mammografia
204	Mahalaukun kaksoiskontrasti, vaativa
206	Ultraääniohjattu ONB pinnalliseen elimeen
207	Rintarauhasten ultraäänitutkimus
208	Raajalaskimoiden ultraäänitutkimus
209	Sydämen ultraäänitutkimus
210	Alaraajan venografia
RR III	Korvattavat toimenpiteet
301	Artrografia
302	Paksunsuolen kaksoiskontrastitutkimus
303	Lumbaalinen varjoainemyelografia
304	Vaativa abdomenin ultraäänitutkimus
305	Ohutsuolen kaksoiskontrastitutkimus

Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo 1.1.2023

Yleisohjeet

Toimenpidepalkkio maksetaan käynnin yhteydessä hammaslääkärin suorittamalta kultakin toimenpideluettelossa sanotulta toimenpiteeltä, ellei ao. toimenpiteen kohdalla ole toisin todettu.
Kaikki jonkin toimenpiteen suorittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet sisältyvät kyseiseen toimenpiteeseen, ellei ko. toimenpidettä ole erikseen mainittu luettelossa.
Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että potilaan hoitoon käytetty aika ja tuolloin suoritetut toimenpiteet täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa.
Kliinisten alojen erikoishammaslääkäreillä tarkoitetaan kliinisen hammashoidon, suukirurgian/suu- ja leukakirurgian, oikomishoidon sekä hammaslääketieteellisen diagnostiikan erikoishammaslääkäreitä.

Toimenpideluettelo

(TKHL = toimenpideryhmä)

TKHL	Korvattavat toimenpiteet
TKHL 2
204	Oikomishoidon suunnittelu Yksinkertaisin kojein (ristikumivedot, hionnat) tapahtuvan oikomishoidon kirjallinen hoitosuunnitelma.
205	Potilaan esilääkitys I.m.- i.v.- p.r. ja p.o.-lääkitys jälkivalvontoineen.
214	Parodontologinen hoito, erittäin suppea tai suppea Kesto enintään 20 min.
217	Hampaan poisto
219	Pulpotomia
220	Suppea karieksen hoidon toimenpide yhden pinnan täyte resiini-infiltraatiokäsittely hampaan vapaalle pinnalle hampaiden käsittely hopeadiamiinifluorilla tai vastaavalla aineella vaiheittainen karieksen poisto erillisellä käynnillä hammasytimen välitön kattaminen erillisellä käynnillä
223	Yksilöllinen oikomishoidon seulontatutkimus Tätä varten varatulla potilaskohtaisella vastaanottoajalla tehty oikomishoidon tarpeen ja hoitoon ottamisen määritys: maksetaan vain yhdelle hammaslääkärille kerrallaan. Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
224	Puudutus Käyntikertaa kohti. Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
226	Suppea osatutkimus tai muu kestoltaan vastaava tutkimus Esim. riskipotilaan uusintatarkastus ja tapaturmapotilaan jälkitarkastus.
227	Rengaskiinnike hampaalta Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
229	Hampaiston oikomishoitoon liittyvä hoitotoimenpide tai kontrolli, suppea Esim. separointi, lyhyt irtokojeen, ekstraoraalivedon tai retentiolangan kontrolli ilman toimenpidettä.
230	Purentafysiologinen hoitokäynti, suppea Kesto enintään 10 min.
TKHL 3
301	Suun ja hampaiston kokonaistutkimus Toimenpiteeseen sisältyy purentaelimistön, (mm. hampaiston, kiinnityskudosten ja limakalvojen) tutkimus ja diagnosointi. Käynnin yhteydessä suoritetaan myös tarpeelliset ehkäisevät toimenpiteet, joista ei suoriteta hammaslääkärille erikseen palkkiota.
	Palkkion suuruus (€) määräytyy seuraavasti:
	Potilaan ikä tutkimuspäivänä	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
			yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00:n jälkeen ja viikonloppuna
		Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
	0–17 vuotta	5,00	8,75	8,75
	18–64 vuotta	12,50	21,88	21,88
	vähintään 65 vuotta	15,00	26,25	26,25
303	Erikoisalakohtainen tutkimus Käytetään esim. purennan tai purentasuhteiden rekonstruktiohoidon ja/tai kiinnityskudosten hoidon pohjana. Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi esim. röntgentutkimukseen, mikrobiologiseen tutkimukseen ja/tai kipsimalleihin, esim. eri erikoisalojen tutkimukset.
305	Konsultaatio tai lausunto Sisältää hoito-ohjeet ja/tai kirjallisen lausunnon. Konsultaatiopalkkion maksaminen edellyttää, että hoito-ohjeet antava hammaslääkäri kirjaa ne potilasasiakirjoihin. Hampaiston röntgentutkimuksesta laaditun lausunnon on oltava koko hampaiston käsittävä. Mikäli samalla kertaa lausutaan useampia röntgenkuvia, maksetaan palkkio kerran. Myös vakuutuslaitokselle ja viranomaisille annettavat lausunnot kuuluvat tähän toimenpiteeseen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
307	Lähetepotilaan kirjallinen hoitosuunnitelma
308	Koepalan otto Sisältää myös tuloksen selvittämisen potilaalle ja mahdollisen lähetteen jatkohoitoon.
309	Oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Irto-/kiinteän oikomiskojeen tai proteettisen rakenteen suunnittelu kirjallisine hoitosuunnitelmineen ja oikomisessa jäljennökset kojetta varten. Kesto enintään 20 min.
310	Irtokojeen sovitus, käytön opetus tai aktivointi.
312	Hampaiston oikomishoitoon liittyvä hoitotoimenpide tai kontrolli Esim. kiinteän kojeen pienet aktivoinnit/toimenpiteet ilman kaarteen irrotuksia, ekstraoraalivetojen säädöt, helixin pieni aktivointi suussa.
313	Hammasproteesin korjaus tai pohjaus Hammasproteesin korjaus tai pohjaus ilman jäljennöstä. Myös hammaslääkärin itsensä vastaanotolla suorittamat korjaukset. Proteesireunan hionta painohaavojen paranemiseksi sisältyy muihin tämän liitteen toimenpiteisiin. Esim. immediaattina valmistetun proteesin väliaikainen pohjaus tai muu väliaikainen pohjaus.
314	Hoitovasteen arviointikäynti Kiinnityskudosten hoitotuloksen ja/tai karieksen pysäytyshoidon arviointi suhteessa kokonaistutkimuslöydöksiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Arvioinnin perusteella määritetään ylläpitohoitoväli huomioiden omahoidon sujuminen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
315	Miniruuvin asettaminen Miniruuvin kirurginen asettaminen. Maksetaan ruuvikohtaisesti.
TKHL 4
401	Karieksen hoidon toimenpide kahden tai kolmen pinnan täyte suun ulkopuolella valmistettu yhden pinnan täyte resiini-infiltraatiokäsittely hampaan välipinnalle kariessaneeraus 3–6 hampaaseen
405	Frenulum-plastiikka Erilaisilla leikkausmenetelmillä tehtävä limakalvojänteitä pidentävä leikkaus/-kset käyntikerralta.
406	Suun limakalvossa olevan kasvaimen poisto Leukoplakian, lichenin, verrukan tai vastaavan exkiisio/-t käyntikerralta.
407	Ienmuutoksen poisto Esim. hyperplasian poisto. Toimenpide kestoltaan 20–30 min.
409	Purennanhoidon ja/tai kiinnityskudosten hoidon suunnittelu Kirjallinen hoitosuunnitelma, joka perustuu kliiniseen ja/tai röntgentutkimukseen sekä mahdolliseen mikrobiologiseen tutkimukseen ja kipsimallianalyysiin. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
410	Pieni kova- ja/tai pehmytosaplastiikka Yksittäisten kova- ja/tai pehmytosakudosten kirurginen muotoilu/-t käyntikerralta.
411	Suun ja hampaiston kokonaistutkimukseen liittyvä toimenpide Toimenpide sisältää kirjallisen hoitosuunnitelman mahdollisine kustannusarvioineen sekä korjaavan, ehkäisevän-, ylläpito- ja omahoidon suunnitelmineen.
413	Keskivaikean oikomishoidon hoitokäynnin toimenpiteet Aktivaattorin tai vastaavan kojeen sovitus ja käytön opetus tai sen hionnat ja säädöt. Kiinteän kojeen valmistus / leuka, enintään 6 kiinnikettä. Kiinteän oikomiskojeen kaaren irrotus ja/tai uudelleen aktivointi ja kiinnitys. Tehdas- tai laboratoriovalmisteisen linguaali- tai palatinaalikaaren etsauskiinnitys tai sementointi. Hammaslääkärin tekemä linguaali- tai palatinaali- ym. kaari juotoksineen. Ekstraoraalivedon kasvokaaren sovitus ja/tai vetojärjestelyt ja käytön opetus. Hammaslääkärin tekemä oikomiskojeen korjaus.
416	Keskivaikea erikoisalojen tutkimus Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi röntgentutkimukseen ja/tai kipsimalleihin. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
420	Puhelinneuvonta ensiapua tarvitsevalle potilaalle Toimenpiteellä tarkoitetaan puhelimitse virka- tai vapaa-aikana annettavaa reseptimääräystä ja/tai puhelinneuvontana annettavia hoito-ohjeita.
421	Hampaan juurentäyttö, 1-juurikanavainen hammas
427	Purentafysiologinen hoitokäynti Kesto enintään 20 min.
428	Vaativa oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Sisältää kirjallisen työsuunnitelman. Kesto enintään 30 min.
429	Vaativa lausunto röntgentutkimuksesta Tavanomaista vaativampi lausunto röntgentutkimuksesta. Esim. lausunto hampaiston ja leukojen KKTT-tutkimuksesta (yksi leukapuolisko). Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille, joka on suuntautunut hammaslääketieteelliseen radiologiaan.
430	Mini-implantin asettaminen Maksetaan vain alaleuan kokoproteesin stabiloinnin yhteydessä implanttikohtaisesti.
TKHL 4B
453	Hammaskruunun tai pienen hammassillan irrottaminen ja uudelleen sementointi
455	Yksikanavaisen hampaan juurikanavan avaus ja laajennus Sisältää juurikanavan avauksen, kanavan pituuden määrittämisen ja laajennuksen.
456	Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan tutkimus Kiireellistä ensiapua tarvitsevaksi potilaaksi katsotaan potilas, joka ensiapua tarvitsevana otetaan vastaanotolle noin vuorokauden kuluessa siitä, kun hän ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sisältää tarvittavien tutkimusten lisäksi vähäiseksi katsottavat ensiapuluonteiset toimenpiteet esim. täytteen, hampaan tai proteesin terävän reunan hiomisen. Hampaan avaus ja lääkehoito, välittömästi ihon tai limakalvon alla olevan märkäpesäkkeen avaaminen tai punktoiminen, limakalvossa, ientaskussa tai hampaiden välissä näkyvissä olevan vierasesineen poisto, verenvuodon tyrehdyttäminen ja/tai muut vastaavat toimenpiteet käyntikerralta. Sisältää tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen.
457	Vaativa erikoisalojen suunnittelu Vaativalla erikoisalojen suunnittelulla tarkoitetaan vaativaa erikoisalojen hoitosuunnitelmaa, joka perustuu TKHL 516 tutkimukseen. Jos suunnitteluun osallistuu useampia hammaslääkäreitä, hoidon suunnittelusta vastaavan hammaslääkärin toimenpide on TKHL 457 ja muiden suunnitteluun osallistuneiden toimenpide on TKHL 305. Palkkio maksetaan kliinisten alojenerikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
458	Hampaan juurentäyttö, 2-juurikanavainen hammas
460	Parodontologinen hoito Esim. hammaskiven poisto, kyretointi tai syvien ientaskujen hoito. Kesto vähintään 20 min.
461	Purentafysiologinen hoitokäynti, vaativa Kesto enintään 30 min.
462	Erittäin vaativa oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Esim. kasvokaarianalyysi ja konstruktiopurennan otto. Sisältää kirjallisen työsuunnitelman. Kesto yli 30 min.
463	Kiinteän kojeen valmistus / leuka, vähintään 7 kiinnikettä
464	Proteettisen työn hoitokäynti Sisältää irto- ja kiinteään protetiikkaan liittyvien laajojen hampaiston preproteettisten toimenpiteiden suorittamisen, tarkkuusjäljennösten oton, purennan määrityksen kaavion avulla tai sillan tai rangan runkovaiheen sovituksen, kukin käyntikertaa kohden.
465	Vaativa hampaan poisto ilman leikkausta Sisältää monijuurisen hampaan juurten erottelun.
466	Kiinteän oikomiskojeen kaari, yksinkertainen tai muotoiltava
467	Tilapäisen vastaanotolla tehtävän hammas- tai implanttikantoisen sillan valmistaminen ja väliaikainen kiinnittäminen
468	Hammaskruunun restaurointi juurenhoitoa varten tai muu vastaava juurenhoidon tukitoimenpide Laajan kudospuutteen väliaikainen tai lopullinen korvaaminen juurenhoitoa varten. Sisältää esim. vanhan paikan purkamisen ja pilarin tai laajan sekä vaativan täytteen rakentamisen juurenhoitohampaan eristämistä varten.
TKHL 5
503	Suun pehmytkudoskasvaimen poisto tai torusten poisto Välittömästi limakalvon alla olevan kasvaimen poisto (esim. lipoma, papilloma, mucocele jne.) käyntikerralta.
505	Vaativa ienmuutoksen poisto Esim. laaja gingivoektomialeikkaus, kestoltaan 30–60 min.
507	Hampaan kiinnitys sijoiltaan menon vuoksi tai hammasmurtuman hoito tai hampaan siirto Käytetään reponoitaessa hammas tai kiskotettaessa juurimurtuma. Koodi merkitään kerran jokaista ko. tavalla vaurioitunutta hammasta kohti.
510	Vaativa hammasproteesin korjaus tai pohjaus Proteesin korjaus tai pohjaus, joka edellyttää jäljennöstä. Sisältää tarpeelliset jälkitarkastukset toimenpiteineen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
513	Leukamurtuman kiskotus
515	Vaativa karieksen hoidon toimenpide hammasterä tai kruunu paikkamateriaalista suun ulkopuolella valmistettu kahden pinnan täyte kariessaneeraus vähintään 7 hampaaseen
516	Vaativa erikoisalojen tutkimus Vaativalla erikoisalojen tutkimuksella tarkoitetaan vaativaa laajaa kliinistä tutkimusta, johon liittyy mm. malli- ja/tai röntgenanalyysiin sekä toiminnalliseen ja/tai kasvoanalyysiin perustuva diagnoosi. Palkkio maksetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
517	Inhalaatiosedaatio Sisältää inhalaatiosedaation käyntikerralta tarpeellisine jälkivalvontoineen.
518	Vaativa kiinteän oikomiskojeen kaari
519	Potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi. Oikomishoidossa palkkio maksetaan 1,5-kertaisena. Soveltamisohje Koodia ei käytetä puhkeamattoman tai osittain puhjenneiden hampaiden leikkaukselliseen poistoon.
520	Erityisjärjestelyitä vaativan potilaan hoito Paikallisesti on laadittava kirjalliset ohjeet hammaslääkärien yhdenmukaisten menettelytapojen varmistamiseksi. Käytettäessä koodia TKHL 520 koodin kanssa voidaan käyttää myös muita tämän liitteen mukaisia toimenpidekoodeja. Hoito- ja huoltolaitoksessa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla pysyvästi hoidossa olevien potilaiden hoitokäynniltä palkkio maksetaan 1,5-kertaisena riippumatta siitä, missä hammashoito suoritetaan.
521	Hampaan vaikea-asteisen kovakudoshäiriön hoito Esim. AI, DI, MIH. Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille.
523	2-kanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
524	Hampaiston oikomishoidon viimeistely Sisältää purennan tasapainotushionnan ja hampaiston välien hionnan.
525	Hammassillan irrottaminen, korjaus ja uudelleen sementointi/kiinnitys Toimenpide, joka kestää yli 30 min.
526	Purentafysiologinen hoitokäynti, erittäin vaativa Kesto yli 30 min.
528	Erittäin vaativa lausunto röntgentutkimuksesta Esim. lausunto hampaiston ja leukojen KKTT-tutkimuksesta (kaksi tai useampi leukapuolisko) tai muu useisiin eri röntgentutkimuksiin perustuva erittäin vaativa lausunto. Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille, joka on suuntautunut hammaslääketieteelliseen radiologiaan.
529	Hammasproteettiseen toimenpiteeseen liittyvän ohjauskiskon valmistus Sisältää jäljennöksen oton, suuhun sovituksen ja suunniteltujen implantointikohtien merkitsemisen.
530	Suun ulkopuolella valmistetun pintakiinnitteisen hammassillan kiinnitys Sisältää väliosat ja pinta-, inlay- ja/tai urakiinnitykset tukihampaisiin. Koodi merkitään vain kerran riippumatta siitä, montako puuttuvaa hammasta korvataan.
531	Hampaan juurentäyttö, 3- tai useampijuurikanavainen hammas
TKHL 6
601	Levyproteesi Sisältää myös tarpeelliset jälkitarkastukset toimenpiteineen. Toimenpide koskee myös tilapäistä osaproteesia.
602	Hammassillan välihampaat Jos väliosia on esim. kaksi, merkitään koodi kaksi kertaa.
604	Erittäin vaativa karieksen hoidon toimenpide Suun ulkopuolella valmistettu vähintään kolmen pinnan täyte.
605	Laaja ja vaativa ienmuutoksen poisto Esim. laaja gingivoektomialeikkaus. Kestoltaan yli 60 min.
606	Parodontologinen läppäleikkaus
607	Hampaan poistoleikkaus Sisältää mm. puhkeamattoman hampaan leikkauksellisen poiston tai osittain puhjenneen hampaan leikkauksellisen poiston, joka edellyttää viillosta tapahtuvaa hampaan poistoa ja mahdollisesti hampaan ja/tai luun poraamista hampaan/juuren poistamiseksi sekä haavan suturointia.
609	Parodontologinen hoito, pitkäkestoinen Esim. hammaskiven poisto, laaja ja vaativa kyretointi, syvien ientaskujen hoito. Kesto vähintään 30 min.
610	3-kanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
611	Hampaan juurenpään poisto tai kystan fenestraatio Juurihoito ei sisälly toimenpiteeseen.
TKHL 7
701	Parodontologinen hoito, komplisoitu sairaus sekä komplisoitu sairaus laaja ja vaativa/erittäin vaativa
702	Vaativa parodontologinen läppäleikkaus sekä uudiskiinnityskirurginen leikkaus ja/tai iensiirreleikkaus Läppäleikkauksessa vähintään 4 hampaan alue.
703	Implantti- tai implantti- ja limakalvokantoinen hammaskoko- tai osaproteesi
704	Metallirunkoinen hammasosaproteesi
705	Hampaan keinojuuren (implantin) asettaminen
706	Purentakiskon tai uniapneakiskon valmistus ja suuhun sovitus
707	Vastaanotolla valmistettu hammassilta (yksittäinen silta)
709	Hampaiden yhteen kytkeminen käyttäen upotettua tai pintakiinnitteistä vahviketta Toimenpide on yksi kokonaisuus.
710	Parodontologinen hoito, erittäin pitkäkestoinen Kesto vähintään 45 min.
711	Hammaskruunu
712	Vaativa hampaan poistoleikkaus Esim. syvällä luun sisällä oleva puhkeamaton hammas.
713	Vaativa limakalvokantoinen hammaskokoproteesi
714	Monijuurisen hampaan juurenpään poisto tai leukakystan poisto Juurihoito ei sisälly toimenpiteeseen.
715	4- tai useampikanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus, erittäin vaativa Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
716	Vaativan juurihoidon lisätoimenpide Vaativa juurihoidon toimenpide juurikanavan kautta, kuten vierasesineen poisto juurikanavasta, juurikanavaperforaation tai sisäisen resorption korjaus tai hampaan avoimen juurenkärjen sulkeminen tai ahtautuneiden kanavien etsiminen/avaus. Toimenpide vaatii usein mikroskooppia ja oman hoitokäyntinsä. Palkkio maksetaan käyntikohtaisesti.
717	Hampaan paljastus Luun sisällä olevan hampaan paljastus.
718	Vaativa juurentäyttö Edellyttää erikoisvälineitä tai -tekniikkaa.

Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo

Toimenpide-ryhmä (SHL)	Korvattavat toimenpiteet
Tutkimukset ja suunnittelu
4	Kontrollikäynti tai jälkitarkastus
11	Erikoishammaslääkärin hoidossa olevan potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi
6	Natiiviröntgen-, varjoaine-, ultraääni- ja magneettitutkimus kirjallisine lausuntoineen
9	Erikoishammaslääkärin antama kirjallinen lausunto kudosnäytteestä (1.1.2015 alkaen)
6–8	Hoidon, jatkohoidon tai ylläpitovaiheen suunnittelu
9	Erityisalakohtainen tutkimus
10	Ortognaattinen tai muu useamman hammaslääkärin suorittama hoidon suunnittelu Maksetaan jokaiselle erityisalakohtaisesti suunnitteluun osallistuvalle hammaslääkärille.
12	Erityisalakohtainen hoidon suunnittelu
13	Sylkitutkimukset sekä suun ja leukojen erityistutkimukset, esim. leukanivelen artroskopia
Hampaistoon kohdistuvat toimenpiteet
5–6	Hampaan poisto/hammas
6	Hammasperäisen abskessin avaus ja dreneeraus
6–8	Implanttidistanssin asettamisleikkaus
7	Hampaan paljastamisleikkaus
8–11	Hampaan leikkauksellinen poisto/hammas
8–10	Juurenpään resektio
11	Implantin asettaminen/implantti
13	Hampaiston saneeraus ja hoito yleisanestesiassa/infektiosuojauksessa
Ikeniin, limakalvoihin ja alveoliharjanteeseen kohdistuvat toimenpiteet
6	Limakalvobiopsia
5	Limakalvomuutoksen poisto (ekskiisio, kryo, laser) / pienen haavan ompelu
8–12	Alveoliharjanteen plastia preproteettisena toimenpiteenä (myös sulkus- ja suupohjaplastiat)
13	Alveoliharjanteen plastia iho/limakalvosiirrännäistä käyttäen
14	Alveoliharjanteen plastia luuta tai alloplastista materiaalia käyttäen
Leukaluihin kohdistuvat toimenpiteet
10	Luubiopsia tai eksploraatioleikkaus
8, 11	Kystan fenestraatio tai ekstirpaatio
8–9	Luuplastia (torus, linea mylohyoidea tms.)
13–14, 16	Tuumorin ekstirpaatio
15	Alaleuan resektio tai poisto
15	Yläleuan resektio tai poisto
Ortognaattiset, leukanivelkirurgiset ja rekonstruktiotoimenpiteet
11	Yläleuan nopea levitys kirurgisesti
11	Siirteen otto (luu, iho yms.)
12–13	Alaleuan avoin tai sulkeinen kondylotomia tai koronoidektomia
13	Alaleuan segmentaalinen osteotomia
13	Genioplastia
13	Uniapnean hoito
13–14	Leukanivelen plastia
14	Alaleuan ramusosteotomia
14	Alaleuan korpusosteotomia tai –ostektomia
14	Yläleuan segmentaalinen osteotomia
14	Leukanivelen diskukseen kohdistuva toimenpide
15–16	Rekonstruktio mikrovaskulaarisiirteellä
14–16	Leukaluun ja/tai kasvojen luiden plastia luuta tai alloplastista materiaalia käyttäen
15	Le Fort I osteotomia
15	Alaleuan rekonstruktio
15	Yläleuan rekonstruktio
16	Le Fort II ja/tai III osteotomia
16	Kombinoitu yläleuan ja alaleuan osteotomia
16	Leukanivelen plastia luu- tai muuta siirrännäistä käyttäen
Suulakihalkion korjausleikkaukset
15	Huulen plastia tai rekonstruktio suulakihalkion vuoksi
15	Suulakirekonstruktio
15	Piilohalkiorekonstruktio
15	Luunsiirto yläleukaan
15	Suulaen fistelin sulku
15	Alveolaarikaaren korjausleikkaus
Huuleen ja suulakeen kohdistuvat toimenpiteet
9–11	Oronasaali- tai oroantraalifistelin sulkuplastia
10	Paikallisen suulakimuutoksen ekskiisio
11	Suulaen tuumorin poisto
12	Huulituumorin ekstirpaatio
13–14	Huulen resektio ja/tai plastia
Kieleen ja suupohjaan kohdistuvat toimenpiteet
6	Kielijänteen plastia
8	Suunpohjan abskessin dreneeraus
11	Kielen plastia
13	Kielen tai suupohjan tuumorin poisto
14	Hemiglossektomia
14–15	Syvän kaulainfektion dreneeraus
Sylkirauhasiin kohdistuvat toimenpiteet
10–11	Sylkikiven poisto
11	Submandibulaarirauhasen poisto
9, 13, 15	Paikallisen muutoksen (esim. ranulan tai mukoseelen) poisto tai eksploraatio
Pään ja kaulan alueen tuoreisiin vammoihin kohdistuvat toimenpiteet
Leukojen ja hampaiden vammoihin kohdistuvat toimenpiteet
8, 10	Hammasmurtuman ja/tai hammasluksaation hoito (myös replant.)
8–10	Alveoliluun murtuman repositio ja fiksaatio
11	Trakeostomia
12–15	Pehmytosavammojen revisio ja suturaatio
13	Alaleuan murtuman suljettu repositio ja immobilisaatio
13–15	Kauladissektio
14	Alaleuan avoin repositio ja osteosynteesi (ja immobilisaatio)
14–15	Le Fort I ja II murtuman hoito
15	Le Fort III murtuman hoito
Muihin kasvojen alueen murtumiin kohdistuvat toimenpiteet
11–14	Zygoma-maksilla –alueen fragmentin kohotus, orbitan seudun murtuman hoito
11–13	Osteosynteesi- tai fiksaatiomateriaalin poisto
16	Multippelin kasvo- ja/tai leukamurtuman hoito tai nenämurtuman avoin repositio
Oikomishoito
4–6	Oikomishoidon hoitokäynti
4–8	Kaari tai muu kiinteiden kojeiden muutostyö
5–7	Kiinteän kojeen kaaren aktivointi (ao. kohtaa ei sovelleta kojeen valmistuksen yhteydessä)
7	Kiinteiden kojeiden purku / leuka,
6	Irtokojeen sovitus
8	Funktionaalisen kojeen sovitus ja aktivointi
9–11	Kiinteiden kojeiden valmistus / leuka
Kliininen hammashoito
Hampaiden kiinnityskudoksiin kohdistuvat toimenpiteet
5–9	Parodontolginen hoito/käyntikerta
6–8	Parodontaalikiskotus
10–14	Parodontaalikirurgia
10–14	Komplisoituneen parodontiitin hoito
Korjaava karieshoito
5–8	Täyte
9	Kruunu tai nastapilari täytemateriaalista
Juurenhoitotoimenpiteet
5–9	Hampaan juurikanavan avaus ja/tai laajennus / täyttö / kanava
6–7	Lääkehoito / hammas / käyntikerta
Purentafysiologinen hoito
6–9	Purentafysiologinen hoitokäynti sisältää mm. purennan hionnan sekä toimintahäiriön ja kivun hoidon.
11–12	Purentakiskon valmistaminen ja sovitus
Proteettinen hoito
8	Suun valmistaminen proteettista työtä varten
8	Väliaikainen kruunu / silta
8–12	Proteesin / irtokojeen korjaustoimenpide
10	Tarkkuuskiinnike / proteesiyksikkö
11	Hammaskruunu / siltayksikkö tai valu- tai keraaminen täyte
11	Pintakiinnitteinen silta / kisko
12	Osa-/kokoproteesin valmistus
15	Resektioproteesi / epiteesiproteesi
10–15	Implanttikiinnitteinen proteesi