På svenska

LS, voimassa 1.2.2017 lukien

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piirissä on 17 000 kunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevää lääkäriä.

Heistä 9 800 työskentelee sairaaloissa ja 4 100 terveyskeskuksissa.

Hammaslääkäreinä työskentelee 2 500 ja eläinlääkäreinä noin 500 lääkäriä.

Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-435-2

Kunnallinen eläinlääkäritaksa 1.1.2017 lukien löytyy yleiskirjeestä 5/2016

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2017 allekirjoituspöytäkirja

1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla

Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi.

2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päätyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

3 § Palvelussuhteen ehtojen muutokset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykyä koskevan neuvottelutuloksen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat tämän allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä ja 5 §:ssä sovitut rakenteelliset muutokset.

4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset

1 mom. Lomarahan vähentäminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa.

Erillinen virka- ja työehtosopimus on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1.

Lääkärisopimuksen yleisen osan 24 §:n lomarahojen vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 2.

2 mom. Työajan pidentäminen

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllinen työaika määräytyy yleisen osan 12 §:n mukaisesti.

Lääkärisopimuksessa sovellettavaa arkipyhälyhennystä on muutettu (yleinen osa 12 § 3 mom.).

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan muutos tulee voimaan 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lukien.

5 § Tuntipalkan jakaja

Lääkärisopimuksen tuntipalkan jakajat löytyvät lääkärisopimuksen 19 §:stä.

Siirtymämääräys

Määräystä terveyskeskuslääkärien, terveyskeskushammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien tuntipalkan jakajasta sovelletaan 31.12.2018 saakka.

6 § Omalääkärit

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2014–2016 (1. painos) omalääkäreitä koskevat määräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon
kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka.

Voimassaolevat palkkausmääräykset on merkitty allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen 3.

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa.

8 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset palvelussuhteen ehtoihin. Määräykset pyritään neuvottelemaan 1.2.2017 voimaantulevaan sopimukseen, kuitenkin viimeistään niin, että määräykset ovat maakuntien väliaikaishallinnon käytettävissä 1.7.2017 alkaen toiminnan suunnittelua varten.

Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmästä on laadittu muistio, joka korvaa Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 1.1.2016–31.1.2017 koskevan allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n. Muistio on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 4.

Sopijaosapuolet seuraavat ja arvioivat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksesta johtuvia päivystysjärjestelmän muutoksia ja muiden työaikamuistiossa kirjattujen periaatteiden toteutumista.

9 § Lääkärisopimuksen tulevaisuuden palkkamallit

Liitteenä lääkärien ja hammaslääkärien palkkausjärjestelmää koskevat kesäkuussa 2015 tehdyt muistiot.

10 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen yleisen osan 28 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 31.1.2018 saakka.

11 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virkaehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1
Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta

Liite 2
Lomarahavapaata koskeva erillinen virkaehtosopimus lomamääräytymisvuosilta 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019

Liite 3
Omalääkärien palkkahinnoittelu, väestöosan ala- ja yläraja, toimenpiteiden ja käyntien korvaukset

Liite 4
Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmä

Liite 5
Kesäkuussa 2015 tehdyt lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmiä koskevat muistiot

Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahasta

1 §

1 mom.

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan

kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen,
kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen,
kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen,
kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä
kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen

soveltamisaloihin kuuluvaan henkilöstöön.

2 mom.

Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 2 §:ssä mainituilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan siitä riippumatta, mitä lomarahasta määrätään 1 momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa.

2 §

1 mom.

Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavaan lomarahaan.

2 mom.

Lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 osalta ansaittavaan lomarahaan sovelletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

3 §

Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on

4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,
3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,
2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,

lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta.

4 §

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 55 §:n 2 momentissa vuosilomapalkka lasketaan edellä 2 §:ssä tarkoitettujen lomanmääräytymisvuosien vuosiloman osalta kertomalla TTES:n 35 § 1 momentin mukaan laskettu keskituntiansio luvulla 1,35 sekä 55 §:n 5 momentin 2 kappaleessa ja 6 momentin 2 kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa luvulla 0,35.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen vuosilomapalkan laskemiseen riippumatta siitä, milloin 2 §:ssä tarkoitetuilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittu vuosiloma pidetään.

5 §

Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 11 (Lasten ja nuorten taidekoulu, 10 § 3 mom.), 12 (Kansalaisopisto, 16 §) sekä 13 (Kansanopisto, 13 §) tuntiopettajien lomaraha määräytyy (lomarahan edellytysten täyttyessä) seuraavasti:

35 % x

Lomakorvaus

työvuodelta

Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää
tai 35 oppituntia

Työsuhteen keston kuukaudet

6 §

Tämä sopimus koskee myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa.

7 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

8 §

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:n mukaista lomarahaa maksetaan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, lomarahan suuruus määräytyy 3 §:n mukaisesti.

9 §

Tällä virka- ja työehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta.

10 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Lomarahavapaata koskeva erillinen virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019

Virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

1 §

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan henkilöstöön.

2 §

1 mom.

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

2 mom.

3 §

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 35 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä.

4 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuksen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

5 §

Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:ssä mainittujen lomanmääräytymisvuosien mukaisia lomarahoja vaihdetaan vapaaksi ja niitä pidetään tämän sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, määräytyy lomarahavapaapäivien lukumäärä 3 §:n mukaan.

6 §

Tällä virkaehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta.

7 § Sopimuksen raukeaminen

Helsingissä 31. toukokuuta 2016

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Omalääkärien palkkahinnoittelu, väestöosan ala- ja yläraja, toimenpiteiden ja käyntien korvaukset

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
L1VV2001	4 313,34
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus
L1VV3001	3 455,05
3 Muut terveyskeskuslääkärit
3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä
L1VV3002	2 908,19
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
3.2 Laillistettu lääkäri
L1VV4000	2 788,17

Omalääkärin palkan väestöosa ala- ja yläraja
LS 2014–2016 (1.–2. painos) liite 1 2 § 1 momentin mukainen omalääkärin palkan väestöosa on 1.1.2016 alkaen 1,89–2,23 euroa kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti.

Omalääkärien toimenpiteiden korvaustaulukko 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Omalääkärin päiväaika	Työpaikka- päivystys	Poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	€	€	€
R 0	2,68	2,68	3,03
R I, RU I, RR I	7,26	7,26	8,21
R II, RU II, RR II	10,96	10,96	13,57
R III, RR III	26,80	26,80	30,76

Omalääkärien käyntipalkkiot 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Omalääkäri (muu kuin päivystysaika)
Käyntipalkkiot	€
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman omalääkärin luona	–
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana	1) 5,31–6,30 2) –
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona	5,31–6,30
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä	a) 14,62 b) 21,04

Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmä

Kilpailukykysopimuksen mukaiset ratkaisut lääkärisopimuksessa

Säännöllinen työaika

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu seuraavasti: Terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkäreiden säännöllinen työaika on sama kuin sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä 1.2.2017 voimaantulevassa lääkärisopimuksessa. Lisäksi arkipyhälyhennyksen arvoa on muutettu.

Työaikapankki

Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia.

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä terveydenhuollon palvelut ja henkilöstötilanne huomioon ottaen.
Työaikapankkia koskeva määräys ohjeineen tulee voimaan 1.2.2017.

Lääkärisopimuksen tulevaisuuden työaikajärjestelmä ja huomioita palkkahinnoittelusta

Suomen Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016, toisen jakson allekirjoituspöytäkirjan mukaan neuvotelleet lääkärien tarkoituksenmukaisesta tulevaisuuden palkka- ja työaikamallista. Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausmääräyksistä on tehty ns. askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015. Neuvottelut ovat vielä kesken.

Kunnallisten eläinlääkärien palkkaus- ja työaikajärjestelmiä kehitetään jatkuvan neuvottelumenettelyn puitteissa ottaen huomioon toiminnan järjestelyt myös maakunnissa.

Palkkahinnoittelut

Työaikojen yhtenäistämisellä toteutetaan Kilpailukykysopimuksen velvoitteet, mikä aiheuttaa epäsynkroniaa palkkahinnoittelujen välillä.

Tavoitteena on, että eri lääkäriryhmien palkkahinnoittelut yhdenmukaistetaan 1.1.2019 sovellettavissa määräyksissä. Nykyiset erilliset liitekohtaiset palkkahinnoittelut poistuvat, ja jatkossa kaikkiin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sovelletaan yhtenäisiä hinnoittelumääräyksiä. Hinnoittelumuutokseen vaikuttavat työajan yhdenmukaistamisen lisäksi myös palkkauksen rakenteeseen mahdollisesti tehtävät muutokset.

Palkkausjärjestelmän kehittämisestä on olemassa askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015.

Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika

Työaikojen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä lääkäriryhmien tasapuolisen kohtelun takia. Yhteinen säännöllinen työaika edistää oikeudenmukaista työnjakoa, maakunnan palkkapolitiikkaa ja lääkäriryhmien yhdenvertaista kohtelua.

Tulevaisuudessa siirrot julkiskonsernin sisällä eri yksiköistä toiseen tulevat yleistymään. Yksi yhtenäinen työaika helpottaa lääkärin/hammaslääkärin siirtymistä työyksiköstä toiseen.

Paikalliset sopimukset, esimerkiksi kliinistä lisätyötä ja jononpurkua koskevat sopimukset, irtisanotaan päättymään viimeistään maakuntaan siirryttäessä.

Osa-aikaisilla pyritään entistä paremmin huomioimaan lisätyön teettäminen oikeudenmukaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkärisopimuksen erilaisia työajan teettämisen muotoja (lisätyö, ylityö, kliininen lisätyö) tarkastellaan, ja mikäli mahdollista yksinkertaistetaan järjestelmää maakuntien lääkärisopimukseen siirryttäessä.

Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittumista koskevat vaihtoehdot

Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittuminen keskimääräiseen säännölliseen työaikaan on mahdollista järjestää myös tasoittumisjaksolla. Pisimmän tasoittumisjakson pituus on yksi kalenterivuosi ja lyhyimmän kaksi kalenteriviikkoa. Lääkärit ja hammaslääkärit ovat edelleen työvuoroluettelon laatimisen velvollisuuden piirissä.

Maakuntakonserniin tarvitaan tarkoituksenmukainen yhteinen työajanhallintajärjestelmä - ja ohjelmisto.

Liukuva työaika

Lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja muihin kuin praktikkoeläinlääkäreihin sovelletaan työaikalain 13 §:ää, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta ao. määräyksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Työnantajan tulee kuitenkin noudattaa lääkärisopimuksen mukaisia lääkärien, hammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien työaikaa koskevia velvoittavia määräyksiä.

Työaikalain 13 § 2 momentin mukaiseksi säännölliseksi työajaksi katsotaan ao. toiminnoissa sovellettava säännöllinen työaika.

Liukuvan työajan käyttöönottoa mietittäessä on tarpeen varmistautua siitä, soveltuuko liukuva työaika kyseessä olevaan työhön.

Maakunnissa noudatettavaan lääkärisopimukseen tulee määräykset liukuvasta työajasta.

Muut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamismekanismit

Lisäksi päivystykseen osallistuvilla on edelleen käytössä päivystysvapaat sekä kaikilla lääkäriryhmillä mahdollisuus sopia työnantajan kanssa lomarahan vaihtamisesta vapaa-ajaksi.

Päivystys

Päivystysjärjestelmä muuttui vuonna 2015 voimaantulleen päivystysasetuksen asettamien vaatimusten vuoksi. Asetuksen toimeenpano edellytti vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat edellytykset. Päivystys on keskittynyt näin ollen suurempiin päivystysyksiköihin. Myös päivystysvuorot ovat muuttuneet entistä aktiivisemmiksi potilasvirtojen keskittymisen vuoksi. Myös akuuttilääketieteen erikoisalan synty vaikuttaa päivystyskäytäntöihin ja suunnitteluun.

Hallitus linjasi 7.11.2015 sote- ja maakuntauudistuksen osalta, että ”laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaalipäivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sairaalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Näin maan eri osissa etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen on saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita”.

Päivystysasetusta ja terveydenhuoltolakia ollaan muuttamassa 1.1.2017 alkaen. Hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta on paraikaa lausuntokierroksella. 1)*

1)* STM lausuntopyyntö STM053:00/2015 19.5.2016, laki ja asetus voimaan 1.1.2017.

Päivystysvelvollisuus maakunnissa

Virkasuhteisella lääkärillä päivystysvelvollisuus perustuu lääkärisopimukseen. Lisäksi työaikalain 5 § 3 momentin mukaan julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Samat velvoitteet koskevat ylityön teettämistä.

1.1.2019 alkaen julkista valtaa käyttävät lääkärit työskentelevät maakuntien palveluksessa virkasuhteessa, kuten tähänkin saakka. Virkasuhteisia lääkäreitä työskentelee myös erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan valtaosa perustason palveluita tuottavista lääkäreistä ja hammaslääkäreistä (hyvinvointikeskukset / terveyskeskukset) siirretään valinnanvapauslainsäädännön vaatimusten vuoksi oletettavasti maakuntakonsernin tytäryhtiöihin (ns. tuotanto-osakeyhtiöt). Tämä tarkoittaa sitä että moni ammattilainen on jatkossa työsuhteinen. Päivystysvelvollisuudesta on tällöin sovittava työsopimuksessa, ellei esim. erityislainsäädännöllä asiaa toisin määrätä.

On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että työnantajasta riippumatta päivystäjiä osallistuu päivystysvuoroihin kaikissa tuotantoyksiköissä, jossa päivystystä järjestetään. Päivystyskuormaa on tarpeen tasata päivystäjien kesken ja palveluiden kannalta tarpeelliset perustason päivystykset saadaan hoidettua. 2)**

2)** Valinnanvapauden laajuus ja sen muodot selviävät myöhemmin.

Päivystyksen määritelmä

Toimintojen näkökulmasta päivystys on määritelty terveydenhuoltolaissa, jonka 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat.

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain määrittelemää kiireellistä hoitoa, jonka järjestämisestä päättää kunta tai kuntayhtymä (jatkossa maakunta) väestön palvelutarpeen perusteella. Kiireellistä hoitoa voidaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa, erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa tai yhteispäivystyksen yhteydessä.

Päivystyksen ja säännöllisen työajan rajanveto

Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllisiä työaikoja voidaan maakuntien palvelutoiminnassa jaksottaa joustavammin väestön palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Lääkärien säännöllinen työaika voi sijoittua ajallisesti päällekkäin toimintayksikön päivystystoiminnan kanssa (esimerkiksi ajanvarauspotilaiden vastaanottotoiminta).

Joustavammalla työajan sijoittelulla ei ole tarkoitus muuttaa päivystyskorvausten maksuperusteita (korvausten maksamisen aloitus- ja lopetusajankohdat).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja. Lääkärisopimuksessa päivystyksen alkamisajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävästä työnantajan määräämästä päivystyksestä lääkärille maksetaan nykyisen lääkärisopimuksen 14 §:n mukaiset korvaukset (taulukko).

Päivystyksen muodot maakunnissa

Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystysmuodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Tähän päivystyksen muotoon liittyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi.

Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Päivystäjä on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Poikkeava työpaikkapäivystys (aktiivisuusaste noin 20–40%) on harvinainen päivystysmuoto. Sopijaosapuolet tarkastelevat päivystysmuodon tarkoituksenmukaisuutta maakuntiin siirryttäessä.

Kesäkuussa 2015 tehdyt lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmiä koskevat muistiot

Lääkäreiden tulevaisuuden palkkausmääräykset

Nykyjärjestelmä

Lääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä osia ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin myös eri lääkäriryhmien omat palkkausmääräykset. Terveyskeskuslääkäreille maksetaan toimenpidepalkkioita ja käyntipalkkioita. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden määräyksiin sisältyy lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot. Palkkioiden määrä kuukausitasolla vaihtelee lääkäri/lääkäriryhmäkohtaisesti paljon, ollen muutamasta prosentista noin kahteenkymmeneen prosenttiin säännöllisen työajan ansioista. Suoritteista on sovittu myös lukuisissa paikallisissa sopimuksissa, jolloin suoritteen osuus ansioista voi nousta neljäänkymmeneenkin prosenttiin.

Osalla lääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset. Päivystysmääräysten laaja uudistus neuvoteltiin lääkärisopimukseen 2014–2016, uudet määräykset tulivat voimaan 1.1.2015.

Toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.

Omalääkärimääräykset poistuvat

Sopimukseen 1.1.2016 sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymisestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopimuksen 2014–2016 (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä määräyksiä ei enää ole.

Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeistusta, linkki oppaaseen: http://shop.kuntatyonantajat.fi/uploads/omalaakariopas_2009.pdf

Lääkärisopimuksen tavoitepalkkamallit

Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Sopijaosapuolet haluavat kuitenkin työn tässä vaiheessa tuoda esiin muutamia seikkoja palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä.

Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perustana tulee olla erot lääkäreiden työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimerkiksi tavanomainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkakokeiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä.

Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset korvaavat LS 2014–2016 palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot.

Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö näihin palkkamalleihin, niin että yksikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin.

Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen 1.2.2017 eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituksena on vähentää paikallisten palkkausjärjestelmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa.

Hammaslääkäreiden tulevaisuuden palkkausjärjestelmä

Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä

Nykytilan kuvaus

Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä, muiden lääkäriryhmien kanssa yhteisiä osia, ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin vahvasti myös eri lääkäri- ja hammaslääkäriryhmien omat palkkausmääräykset.

Sekä terveyskeskusten että sairaaloiden hammaslääkäreille maksetaan säännölliseltä työajalta toimenpidepalkkioita, mutta toimenpideluokitus, palkkioiden euromäärät ja osuus kuukausiansioista poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kliinistä työtä tekevien hammaslääkärien säännöllisen työajan ansioista toimenpidepalkkioiden osuus on sairaaloissa noin 10 % ja terveyskeskuksissa noin 20 %. Yksilöiden välinen vaihtelu on verraten suurta ja suurimmillaan toimenpidepalkkioiden osuus voi olla yli kolmanneksen säännöllisen työajan ansioista. Hammaslääkäreiden erikoisalat vaikuttavat palkkioiden jakaantumiseen - toimenpiteidenkin jakautuessa. Myös mm. epämukavan työajan ja yksintyöskentelyn vaikutus näkyy palkkioissa.

Hammaslääkäreiden palkkaus säännölliseltä työajalta määräytyy pääsääntöisesti lääkärisopimuksen määräysten mukaan, eikä palkkausjärjestelmästä poikkeavia paikallisia sopimuksia juurikaan ole tehty.

Osalla hammaslääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset ja kliinisen lisätyön korvaukset. Kliinisen lisätyön korvauksista on yleensä sovittu paikallisesti.

Lääkärisopimuksen uudet päivystysmääräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Työpaikkapäivystyksen korvausten osalta uudistus ulotetaan koskemaan terveyskeskusten hammaslääkäreitä 1.1.2016. Työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvauksista on kuitenkin yleensä sovittu paikallisesti tai päivystys on kokonaan ulkoistettu.

Toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise hammaslääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.

Hammaslääkäreiden palkkausmallit

Uudessa toimintaympäristössä lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin hammaslääkärien työntekopaikan perusteella kaipaa uudistamista. Palkkausmallien tulisi tunnistaa erot hammaslääkärien työtehtävissä ja tehtävän työn erityispiirteet - ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja olisi tarkoitus käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat sopineet työryhmästä, joka neuvottelee hammaslääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä.
KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät ja neuvottelevat muista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavista palvelussuhteen ehtojen muutoksista. Keskeisessä osassa työryhmän työssä on työaikamääräysten uudistaminen.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2015

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO

Yleinen osa

I Soveltamisala

1 § Soveltamisala

Tätä virkaehtosopimusta (jäljempänä LS) sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa terveyden- ja sosiaalihuollossa toimiviin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sekä eläinlääkintä-, ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa toimiviin eläinlääkäreihin, ellei tässä tai muussa virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin määrätty.

Soveltamisohje

Tässä virkaehtosopimuksessa ja sen liitteissä käytettyä terminologiaa (esim. laillistettu lääkäri, yleislääkärin oikeuden omaava lääkäri) on selostettu tarkemmin yleisen osan soveltamisohjeliitteessä 2.

2 § Sopimuksen soveltaminen

1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–5 määräysten sekä kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (jäljempänä KVTES) viranhaltijoita koskevien määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.

2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen

KVTES:n ja tämän sopimuksen sekä sen liitteiden määräyksiä sovelletaan siten, että tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.

Soveltamisohje

Tarkasteltaessa esim. KVTES:n palkkausluvun määräysten suhdetta liitteiden erityismääräyksiin ei tämän sopimuksen piirissä oleville voida myöntää palkankorotusta tai tehdä palkkauksen alennusta samalla perusteella sekä tämän sopimuksen yleisessä osassa tai liitteessä olevan erityismääräyksen että KVTES:n palkkausluvun yleismääräyksen perusteella, vaan erityismääräys syrjäyttää ao. yleismääräyksen.

3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat

Liite nro

Soveltamispiiri

Määräykset

Terveys-
keskuksen lääkärit

Terveyskeskuksessa

a) perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja

b) työterveyshuollon lääkärit

Palkkahinnoittelut

Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot

Kliinisen lisätyön palkkiot

Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Terveys-
keskuksen hammaslääkärit

Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit.

Palkkahinnoittelu

Toimenpidepalkkiot

Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot

Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon.

Sairaala-lääkärit

Erikoissairaanhoidossa sekä
terveyskeskuksen ylläpitämässä
erikoissairaanhoidossa toimivat
lääkärit.

Soveltamisohje

Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä, erityishuoltopiireissä ja kansanterveyslain voimaanpanolain 4 §:n nojalla terveyskeskuksen toiminnassa käytettäväksi siirretyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/1981) työskenteleviin. Liitettä sovelletaan viimeksi mainittuja sairaaloita vastaavassa laajuudessa myös erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen aluesairaaloissa, Jokilaakson ja Honkaharjun sairaaloissa sekä sairaala Lapponiassa työskenteleviin.

Palkkahinnoittelu

Lääkärintodistus- ja
lausuntopalkkiot

Yliopistollisen sairaalan
sivuviranhaltijat

Sairaala-hammas-lääkärit

Erikoissairaanhoidossa työskentelevät laillistetut hammaslääkärit.

Palkkahinnoittelu

Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Yleisen osan ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen

Liite sisältää erillisen
toimenpideluettelon.

Kunnalliset eläinlääkärit

Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit.

Liitteen 2 §:n ja 4 §:n määräyksiä sovelletaan myös määräaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin.

Palkkahinnoittelu

Kunnallinen eläinlääkäritaksa

Vapaapäiväjärjestelyt

Päivystyskorvaukset

Liitteeseen kuuluu
erillinen Kunnallinen eläinlääkäritaksa.

3 § Omalääkäreitä koskeva siirtymämääräys

Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. LS 2014–2016 yleisessä osassa ja liitteessä 1 olevia omalääkäreitä koskevia sopimusmääräyksiä voi noudattaa siihen saakka.

4 § Amanuenssien palvelussuhteen ehdot

Lääkärikoulutukseen vaadittavaa sairaalapalvelua suorittavan täyttä työaikaa tekevän työ- tai virkasuhteisen amanuenssin eli lääkäriharjoittelijan palkka on KVTES:n palkkausluvun 3 §:ssä määrätty euromäärä. Muiltakin osin hänen palvelussuhteensa ehdot määräytyvät KVTES:n määräysten mukaan, jolloin työaikajärjestelmä voi olla KVTES:n työaikaluvun 7 tai 9 §:n mukainen.

II Palkkaus

5 § KVTES:n palkkausluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n palkkausluvun (II luku) ja siihen sisältyvien liitteiden seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Viranhaltijan oikeus palkkaan
2 §	Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä
4 §	Osa-aikaisen palkka	Ei sovelleta eläinlääkäreihin, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, ks. LS 2014–2016 31.12.2015 saakka voimassa ollut yleisen osan 3 §:n soveltamisohje 4. Sivuviroissa entisten palkkausperusteiden noudattaminen Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 28 §:ssä tarkoitettujen yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät liitteen 3 4 §:n mukaan vastaavasti kuin päävirkaisen sairaalalääkärin tai -hammaslääkärin.
5 §	Varsinainen palkka (sisältää pöytäkirjamerkintänä määrävuosilisän ja syrjäseutulisän säilymisestä)	Liitteisiin 1–4 kuuluvien varsinainen palkka palkallisen virkavapaan ajalta, ks. yleisen osan 7 §. Eläinlääkärin työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta ks. yleisen osan 8 §. Sopimuksen piiriin kuuluvan vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste, ks. yleisen osan 9 §. Eläinlääkärin mahdollinen määrävuosilisä määräytyy 15.1.2000 voimassa olleen sopimuksen mukaan.
6 §	Palkkausjärjestelmä
7 §	Palkkahinnoittelu (peruspalkka)	Sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaiset peruspalkat (palkkahinnoittelu) on määrätty tämän sopimuksen liitteissä 1–5 ja yleisen osan 6 §:ssä.
8 §	Palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät	Ks. palkkahinnoitteluliitteiden omat soveltamisohjeet palkkahinnoittelun ulkopuolisista.
9 §	Tehtäväkohtaisen palkan määrittely ja peruspalkan/tehtäväkohtaisen palkan alentaminen puuttuvan koulutuksen vuoksi	Ks. alla oleva soveltamisohje. Sopimuksen palkkahinnoitteluissa on täydentäviä lisäohjeita tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä.
10 §	Olennainen muutos tehtävissä
11 §	Henkilökohtainen lisä	Ks. henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärää koskeva määräys yleisen osan 10 § ja soveltamisohjeet.
12 §	Työkokemuslisä	Ks. eläinlääkärien työkokemuslisän laskentapalkka eräissä tapauksissa tämän sopimuksen yleisen osan 8 §:n 1 mom.
13 §	Tulospalkkio
14 §	Kertapalkkio
15 §	Rekrytointilisä
16 §	Kielilisä
17 §	Työnantajan edustajan palkka
18 §	Palkanmaksu
19 §	Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta	Eläinlääkäreillä, joiden säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty, osakuukauden palkka määräytyy päiväpalkkana, ks. LS 2014–2016 31.12.2015 saakka voimassa ollut yleisen osan 7 §:n 2 momentin soveltamisohje ja liitteen 5 1 §:n soveltamisohjeen kohta 5.1.
20 §	Työnantajan saatavan kuittausoikeus
21 §	Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisen palkan määräytyminen

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Yleiset vaativuustekijät ilmenevät KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta. Soveltamisohjeessa on kerrottu esimerkiksi koulutuksen, lisätehtävien ja vastuun sekä esimiesaseman vaikutuksesta tehtävien vaativuuteen. Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. myös KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.

Viranhaltijan tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien mukaiseksi ja arvioida tehtävien vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1. Olennaisista tehtävämuutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista viranhaltijan palkkaan neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten ja esimiesasemassa olevien palkkauksen määrittämisestä, ks. erityisesti KVTES:n palkkausluvun 8 §:n 1 momentti ja sen soveltamisohje.

6 § Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärien palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta, peruspalkka

	1.1.2016
L0KASVNL	4 492,87

7 § Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin varsinainen palkka palkallisen virkavapaan ajalta

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin palkallisen virkavapaan ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje

Lääkärin ja hammaslääkärin varsinaista palkkaa korotetaan myös osan päivää kestävän palkallisen virkavapaan ajalta käyttäen apuna tuntipalkkaa.

8 § Eläinlääkärin työkokemuslisän laskentapalkka, palkka palkallisen virkavapaan, koulutuksen ja lomarahavapaan ajalta

1 mom.

2 mom.

Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan palkallisen virkavapaan, työnantajan määräämän tai hyväksymän koulutuksen sekä lomarahavapaan ajalta hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä.

3 mom.

Määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) on suurempi kuin mikä maksettava palkka olisi 8 §:n 1 tai 2 momentin tai 9 §:n 3 momentin perusteella, maksetaan ao. ajoilta kuitenkin eläinlääkärin oma varsinainen palkka.

Työnantajan hyväksymänä pidetään koulutustilaisuutta silloin, kun eläinlääkäri on anomuksesta saanut palkallista virkavapaata koulutusta varten.

Reservin kertausharjoitusten ajalta saatu reserviläispalkka vähennetään em. palkasta KVTES:n V luvun 12 §:n 1 momentin mukaan.

9 § Vuosilomapalkka ja lomarahan laskentaperuste

1 mom.

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin vuosiloman ajalta maksettavaa varsinaista palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka saadaan laskemalla, kuinka monta prosenttia on edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännölliseltä työajalta maksetut tämän sopimuksen mukaiset toimenpide- ja käyntipalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot samalta ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Myös lomakorvaus lasketaan tämän määräyksen mukaisesta palkasta.

Palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus lasketaan käyttäen sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja palkkioita ja varsinaista palkkaa, jona palvelussuhde päättyy.

2 mom.

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärin ja hammaslääkärin lomaraha lasketaan 1 momentin mukaisesta palkasta.

3 mom.

Mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukainen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, hänelle maksetaan vuosiloman ajalta em. hygieenikon peruspalkka ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta. Eläinlääkärin lomaraha lasketaan 8 § 1 momentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta mahdollisesta työkokemuslisästä.

Eläinlääketieteen opiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta em. kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.

Soveltamisohje

KVTES IV luvun 13 §:n 2 momentin mukaan eläinlääkärin 9 §:n 3 momentin tai eläinlääkärin oman varsinaisen palkan mukaan laskettu vuosiloma-ajan palkka kerrotaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä osa-aikaprosentilla.

Pöytäkirjamerkintä

Vuosilomapalkan määräytymisestä ks. KVTES IV luku 13 § (uusi 2 mom.)

10 § Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä

KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä tarkoitettuja henkilökohtaisia lisiä tulee olla kunnassa/kuntayhtymässä käytössä vuositasolla liitteittäin tarkasteltuna

terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä vähintään 3,5 % ja
sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä vähintään 1,5 %

laskettuna tehtäväkohtaisten palkkojen vuotuisesta yhteismäärästä, jolloin tehtäväkohtaisen palkan yhteismäärään otetaan tässä tapauksessa mukaan myös mahdolliset omalääkärien väestöosat.

Soveltamisohje

Em. palkkojen yhteismäärä voidaan laskea esim. edellisen vuoden toteutuneen tilinpäätöksen perusteella. Rahamäärä lasketaan ja sen täyttymistä tarkastellaan kerran vuodessa.

Henkilökohtaisen lisän myöntämisestä, ks. KVTES:n palkkausluvun 11 § ja sen soveltamisohjeet.

Esim. johtotehtävissä toimivalla oleva hallinnon- tai muu erityispätevyys, jota sinänsä ei tehtävässä edellytetä eikä vaikuta tehtävien vaativuuteen, voi merkittävästi parantaa henkilön onnistumista johtamistyössään ja muodostua näin henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi.

Esim. viranhaltijan toimiminen perus- ja jatkokoulutuksessa olevien tutorina voi lisätä viranhaltijan tehtävän vaativuutta muihin samaan palkkaryhmään kuuluviin verrattuna ja otetaan siis huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa. Erityinen onnistuminen tutortehtävässä taas voidaan asettaa henkilökohtaisen lisän yhdeksi myöntämisperusteeksi. Toisaalta jo tutorina toimiminen voi edellyttää oman varsinaisen asiantuntijatehtävän erityisen hyvää ammatinhallintaa ja lisäksi pedagogista tietotaitoa ja joustavuutta, jotka ovat tyypillisiä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita.

III Työaika ja työaikakorvaukset

11 § KVTES:n työaikaluvun sovellettavat määräykset

Tämän sopimuksen lisäksi sovelletaan KVTES:n työaikaluvun (III luku) seuraavia määräyksiä:

KVTES pykälä	KVTES asia	Poikkeukset KVTES:n soveltamisesta
1 §	Työajan tehokkaan käytön periaate
3 §	Työaikamääräyksistä poikkeaminen
4 §:n 2 mom.	Eräitä erityistilanteita
13 §	Vuorokauden ym. alkaminen
19 § ja 20 §:n 1 ja 2 mom.	Epämukavan työajan korvaukset	KVTES:ssa määrättyjä korvauksia ei suoriteta päivystykseen määrätylle eikä liitteessä tarkoitettua kliinistä lisätyötä tekevälle, ks. erikseen määräykset liitteissä.
21 ja 22 §	Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset ja rajoitukset
23 §	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset	Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle suoritetaan päivystyksestä ja kliinisestä lisätyöstä liitteissä määrätyt korvaukset, ks. jäljempänä 14 §.
29 §	Työajan tasoittumis-järjestelmä	Ks. lisäksi työaika-asiakirjoja koskeva 18 §:n määräys jäljempänä.
32 §	Työaikapankki

12 § Säännöllinen työaika

1 mom. Määräyksen soveltamisrajoitus

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta liitteen 5 praktikkoeläinlääkäreihin.

2 mom. Säännöllinen työaika

Sopimuksen piiriin kuuluvien säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson enimmäispituus on vuosi.

3 mom. Arkipyhän sisältävän työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika

Pitkäperjantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain ja juhannusaaton sisältävillä sekä niillä viikoilla tai työaikajaksoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, työviikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia lyhyempi tai, mikäli samalle työaikajaksolle sattuu kaksi tai useampi edellä mainituista arkipyhistä, kutakin yllämainittua arkipyhää kohden em. tuntimäärää lyhyempi.

Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella työviikolla/työaikajaksolla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella em. 7 tunnista 15 minuutista kuin viranhaltijan osa-aikatyöaika on 2 momentin mukaisesta työajasta.

Tätä momenttia ei sovelleta, jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä 2 momentissa tarkoitettua työviikkoa/työaikajaksoa.

4 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin työviikko tai työaikajakso keskeytyy virkasuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, virkavapaan, kursseihin osallistumisen (virkavapaa tai virkamatkamääräys) tai päivystysvapaan johdosta, määräytyy säännöllinen työaika seuraavasti.

Kun keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika sillä tuntimäärällä, joka oli merkitty työvuoroluetteloon keskeytyspäivien ajaksi.
Kun keskeytys on ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, lyhenee säännöllinen työaika viikon ensimmäiseltä keskeytyspäivältä 7 tuntia 15 minuuttia ja seuraavilta keskeytyspäiviltä 7 tuntia 45 minuuttia edellyttäen, että keskeytyspäivä olisi muutoin ollut viikossa työpäivä.

Esimerkki

Terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Hän on vuosilomalla/virkavapaalla koko ensimmäisen viikon ja päivystysvapaalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia – 38 tuntia 15 minuuttia (vuosilomaviikko) – 7 tuntia 15 minuuttia (toinen pääsiäispäivä) – 15 t (7 t 15 min + 7 t 45 min), päivystysvapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 54 tuntia 15 minuuttia.

Soveltamisohje

Osa-aikaisen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla

Osa-aikaisella ei ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työviikon/työaikajakson määräyksiä, vaan häneen sovelletaan täyttä työaikaa tekevien määräyksiä sellaisenaan siten, että osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyttä työaikaa tekevän työaika em. keskeytyneen jakson määräysten mukaan. Yhdenmukaisen kohtelun ja käytäntöjen takia työvuoroluetteloa laadittaessa työaikaa alennetaan samassa suhteessa kuin osa-aikaisen viranhaltijan työaika on täydestä työajasta. Ks. lisäksi osa-aikaisen työvuoroluettelon suunnittelusta yleisen osan soveltamisohjeliitteen 1 kohta 4.

Esimerkki

Osa-aikainen (työaika 90 t / 3 vk) on kolmen viikon työaikajaksossa yhden viikon virkavapaalla. Jakson työaikaa alennetaan virkavapaata vastaavasti eli 60 tuntiin.
Osa-aikainen on vuosilomalla osan viikkoa. Jakson työaikaa alennetaan vuosiloma-aikaa vastaavasti. Jos osa-aikatyötä tekevä työskentelee esimerkiksi vain 2–3 päivänä viikossa, pyritään vuosiloma antamaan mahdollisuuksien mukaan täysinä viikkoina.
Osa-aikainen sairastuu yllättäen. Jakson työaika alenee sairastumispäiville merkittyjä tunteja vastaavasti.
Osa-aikaisella on keskeytyneellä työaikajaksolla arkipyhä. Jakson työaikaa alennetaan keskeytystä vastaavasti sekä suhteutetun arkipyhälyhennyksen määrällä.

13 § Päivystykseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä lääkärisopimuksessa

1 mom. Päivystyksen yleismääritelmä

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Terveydenhuollon päivystys on kiireellistä hoitoa ja hoidon arviointia, jota ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. (Ks. terveydenhuoltolaki (1326/2010) 50 § ja päivystysasetus (652/2013) (viittausmääräys)).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnantaja.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys kuuluu osana jokaisen lääkärin/hammaslääkärin virkavelvollisuuksia.

Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että em. kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Työnantaja arvioi vuosittain päivystyksen vaatimat resurssit ja huolehtii siitä, että päivystyksen järjestämiseksi on riittävä määrä lääkäreitä. Työnantaja seuraa päivystyksen edellyttämää lääkäriresurssia ja päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina.

Päivystysmuodon (ks. 2 mom.) ja siihen liittyvän valmiuden täsmällinen määrittäminen on välttämätöntä mm. potilasturvallisuuden ja lääkärin/hammaslääkärin vastuukysymysten takia.

Vapaamuotoinen päivystys voi muuttua työpaikkapäivystykseksi tai työpaikkapäivystys vapaamuotoiseksi päivystykseksi kesken kalenterivuottakin, mikäli päivystystarpeessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Samoin poikkeava päivystys voi muuttua vapaamuotoiseksi päivystykseksi tai työpaikkapäivystykseksi.

Lääkäriä ei pitäisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa. Jos päivystys on yksinomaan vapaamuotoista päivystystä, tarkastellaan vain päivystyskertojen lukumäärää. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.

Kun tarkastellaan rajan täyttymistä, riittää, että toinen rajoituksista (joko päivystystunnit tai päivystyskerrat) täyttyy. Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin lääkäreitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli lääkäri säännönmukaisesti joutuu päivystämään edellä todettuja määriä useammin, on luottamusmiehen kanssa neuvoteltava menettelytavoista, joilla kohtuuttomilta päivystysmääriltä voidaan välttyä.

Viranhaltijan työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.

Osa-aikaisen viranhaltijan päivystysvelvollisuutta vähennetään, mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista.

Akuuttilääkäreistä ks. yleisen osan soveltamisohjeliite 1 kohta 7.

2 mom. Päivystysmuodot

Työpaikkapäivystys

Työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan ympärivuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta aamuun) tai osavuorokautista päivystystä (päivystys on järjestetty esim. illasta yöhön), jota lääkäri on kummassakin tapauksessa määrätty suorittamaan työpaikalla.

Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnittelemisesta vapaaksi, ks. 21 §.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä.

Työnantaja määrittelee vuosittain vapaamuotoisen päivystyksen valmiusajan.

Soveltamisohje

Vapaamuotoiseen päivystykseen määrätty on velvollinen olemaan tavoitettavissa puhelimitse tai muulla vastaavalla tavalla ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.

Poikkeava työpaikkapäivystys

Poikkeavalla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä, joka ei ole em. työpaikkapäivystystä. Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä aktiivityön määrä on vähäinen (noin 20–40%), mutta potilasturvallisuus ja/tai lainsäädäntö (esim. mielenterveyslaki (1116/1990) edellyttää poikkeuksellisesti työpaikalla oloa.

3 mom. Päivystysvuoro

Lääkärille määrättyjen päivystysvuorojen pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan muutamasta tunnista (esim. 6–10 tunnista) aina täyteen vuorokauteen (24 tuntia). Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. Lähtökohtana on se, että sama lääkäri päivystää yhtäjaksoisesti kulloinkin enintään 24 tuntia (ks. esim. yleisen osan 20 §:n soveltamisohje).

Esimerkki

Pitkä päivystysvuoro voi olla lauantai klo 8.00 – sunnuntai klo 8.00. Päivystysvuoro voi olla myös osavuorokautinen esim. keskiviikko klo 16.00–21.00.

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan määräytymisestä ks. yleisen osan 12 §.

4 mom. Eläinlääkärin päivystys

Päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksestä liitteessä 5 määrätyt korvaukset eikä suoriteta muita työaikakorvauksia.

5 mom. Hammaslääkärien päivystys

Hammaslääkäreillä päivystys voi olla joko työnantajan määräämää työpaikkapäivystystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystys) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä. Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta.

14 § Päivystyksestä maksettavat korvaukset

1 mom. Työpaikkapäivystyksen päivystyskorvaukset

Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärille ja hammaslääkärille maksetaan työnantajan määräämältä säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työpaikkapäivystyksen tunnilta ja kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityötunnilta taulukon mukaisella kertoimella korotettu varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.

	klo 0–8	klo 8–15	klo 15–18	klo 18–22	klo 22–24
maanantai	3	–	1,75	1,75	2,5
tiistai–torstai	2,5	–	1,75	1,75	2,5
perjantai	2,5	–	1,75	2,25	3
lauantai–sunnuntai*	3	2,25	2,25	2,25	3

*sekä juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto

Pöytäkirjamerkintä

LS 2014–2016 liitteen 2 5 § työpaikkapäivystyksen korvauksista on voimassa 31.12.2015 asti.

Soveltamisohje

Korvausperusteiden uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa olemassa olevia paikallisia päivystyksen aloitusaikoja. Korvaukset maksetaan päivystyksen alkamisesta lukien. Esimerkiksi arkipäivystys alkaa klo 14.30, jolloin tuntipalkkaa korotetaan kertoimella 1,75.

Lääkärien ja hammaslääkärien päivystyssidonnaisuuden määrä huomioon ottaen on perusteltua, että osa päivystyskorvauksista annetaan vapaa-aikana.

Esimerkki

Lääkäri päivystää tiistaista klo 15.00 – keskiviikkoon klo 8.00. Työnantaja antaa osan päivystyskorvauksista vapaa-aikana ja maksaa loput rahana. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa. Tosiasiallisia päivystystunteja on 17 tuntia, joista 7 tunnilta maksetaan 1,75:llä korotettu tuntipalkka ja 10 tunnilta 2,5:lla korotettu tuntipalkka. Yhteensä kertoimilla korotettuja tunteja on 37,25, joista työnantaja antaa vapaa-aikana päivystystä seuraavana päivänä aktiivivapaana 5 tuntia ja myöhemmin yhteensä 15 tuntia. Rahana korvattavaksi jää 17,25 tuntia eli 569,25 euroa.

Esimerkki arkipyhiä koskevista päivystyskorvauksista

Arkipyhäkorvaukset suoritetaan kuten sunnuntaikorvaukset.

Lääkäri päivystää loppiaisena. Loppiainen 6. tammikuuta on tiistai.

Lääkärin päivystysrupeama alkaa tiistaina klo 9 ja kestää keskiviikkoaamuun klo 8.

Korvaukset menevät kuten viikonloppuna eli klo 22 asti kertoimella 2,25 ja klo 22 alkaen klo 8 keskiviikkoaamuun asti kertoimella 3.

2 mom. Vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikka-päivystyksen korvaukset

Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan vähintään alla olevan taulukon mukainen peruskorvaus. Korvaus lasketaan lääkärin/hammaslääkärin korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Ajankohta	Viranhaltijalle määrätty valmiusaika
	Enintään 30 minuuttia	Yli 30 minuuttia
Arkipäivä	25 %	19 %
Viikonloppu	36 %	26 %

Aktiivityöstä maksetaan 1 momentin mukainen korvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Lisäksi maksetaan liitteissä 1–3 tarkemmin määritellyt toimenpide-, lausunto- ja todistuspalkkiot.

Poikkeavassa työpaikkapäivystyksessä lääkärille määrätty valmiusaika on aina selvästi 30 minuuttia lyhyempi, mikä otetaan huomioon peruskorvauksen prosenttia määritettäessä.

Soveltamisohje

Valmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona päivystäjän tulee työhön kutsumisesta olla työpaikalla valmiina työhön.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvauksen prosenttia paikallisesti määritettäessä otetaan edellä olevassa taulukossa mainittuja prosentteja korottavana huomioon mm. päivystyksen

sitovuus (lääkärille määrätty valmiusaika);
rasittavuus (aktiivityöajan osuus ja aktiivityöjaksojen toistuvuus, sekä jaksojen välisen lepoajan pituus) ja
toistuvuus (päivystyskertojen keskimääräinen lukumäärä päivystykseen osallistuvaa lääkäriä kohden kuukaudessa).

Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun päivystäjä kutsun saatuaan on saapunut työpaikalle ryhtyäkseen välittömästi työhön. Poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityön katsotaan alkavan siitä, kun työpaikkapäivystäjä kutsun saatuaan lähtee välittömästi työhön. Aktiivityö päättyy siihen, kun työ on suoritettu.

Peruskorvauksen suorittaminen

Peruskorvaus maksetaan jokaiselta päivystystunnilta, jonka lääkäri/hammaslääkäri on vahvistetun päivystyssuunnitelman mukaisesti päivystänyt. Päivystys voi kestää pidempäänkin kuin etukäteen on määrätty, jos osa potilaista jäisi muuten hoitamatta. Työnantaja vahvistaa jälkikäteen päivystyssuunnitelman ylittävät tunnit.

Em. peruskorvaukset maksetaan myös osa-aikatyötä tekeville, laillistetuille lääkäreille, joilta puuttuu yleislääkärin erityiskoulutus, osalaillistuksen omaaville hammaslääkäreille ja lääketieteen/hammaslääketieteen opiskelijoille.

Vapaamuotoisessa päivystyksessä työnantaja voi tarjota lääkärille mahdollisuuden päivystää työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä silloin, jos lääkäri ei ehdi saapua edellytetyssä ajassa työpaikalle normaalista asuinpaikastaan. Vapaamuotoinen päivystys ei kuitenkaan muutu tästä syystä työpaikkapäivystykseksi, vaan korvaukset maksetaan edelleen vapaamuotoisen päivystyksen korvausten mukaan.

Pöytäkirjamerkintä (liite 1)

Mikäli viranhaltijalle kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2007–2009 mukaan maksettava päivystyksen peruskorvaus on ollut suurempi kuin 2 momentin mukaan määräytyvä päivystyksen peruskorvaus, maksetaan hänelle vähintään em. sopimuksen mukainen peruskorvaus niin kauan kuin viranhaltijan palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä samassa tai vastaavassa virassa ja viranhaltija päivystää samassa tai vastaavassa päivystysyksikössä.

Pöytäkirjamerkintä (liite 2)

Työnantajan tulee seurata terveyskeskuksen hammaslääkärin työpaikalla tapahtuvan päivystyksen aktiivisuutta. Mikäli hammaslääkärille terveyskeskuksessa tapahtuvasta päivystyksestä LS:n 2007–2009 mukaan määräytynyt päivystyskorvaus (sis. peruskorvaukset, toimenpide- ja käyntipalkkiot ja takuupalkan) on suurempi kuin liitteen 2 5 §:n mukaan määräytyvä aktiivipäivystyksen korvaus ja ko. ajalta suoritettavat toimenpide- ja käyntipalkkioineen yhteensä, otetaan kuluvan sopimuskauden ajaksi käyttöön em. sopimuksen liitteen 2 5 §:n 2 momentin mukainen takuupalkka edellyttäen, että hammaslääkärin palvelussuhde jatkuu keskeytymättömänä samassa tai vastaavassa virassa.

3 mom. Alle tunnin aktiivityö

Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä 1 momentin mukainen korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Mikäli samaan tuntiin sisältyy useampia alle tunnin mittaisia aktiivityörupeamia tai aktiivityön ohella puhelinkonsultaatioita, suoritetaan näistä yhteensä enintään yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin.

4 mom. Puhelinkonsultaatio tai muu päivystykseen liittyvä etäkonsultaatio

Puhelinkonsultaatioon tai muuhun päivystykseen liittyvään etäkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöksi. Vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen aikana tapahtuneesta puhelin- tai etäkonsultaatiosta suoritetaan konsultaatioon kulunutta aikaa vastaava korvaus, paitsi jos samalta tunnilta suoritetaan yllä todettu enintään yhden tunnin korvaus.

Puhelinkonsultaatiolla ja muulla päivystykseen liittyvällä etäkonsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etu- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.

Puhelinkonsultaatiosta tai muusta etäkonsultaatiosta ei suoriteta korvausta, mikäli lääkäri pelkästään kutsutaan sairaalaan, taikka hän mahdolliset hoito-ohjeet annettuaan lähtee soiton johdosta sairaalaan.

Soveltamisohje

Puhelinkonsultaatiosta ja muusta päivystykseen liittyvästä etäkonsultaatiosta tulee olla luotettava selvitys (päiväys, kellonaika, konsultoinnin pyytäjä ja syy sekä kesto). Puhelinkonsultaatiosta ja muusta etäkonsultaatiosta suoritetaan korvaus siltä ajalta, joka lääkäriltä on kulunut potilasasiakirjoihin tutustumiseen ja hoito-ohjeiden kirjaamiseen ja/tai antamiseen (esim. jos kesto on 16 minuuttia, merkitään tämä määrä konsultaation kestoksi ja korvaus suoritetaan 16 minuutilta).

5 mom. Päivystäjän matkakulujen korvaaminen

Työpaikkapäivystäjälle ei korvata asunnosta päivystyspaikalle saapumisesta eikä paluumatkasta asunnolle aiheutuvia matkakuluja (kyseessä työmatka). Jos em. työmatka ylittää lääkärin tavanomaisen työmatkan hänen pysyväisluonteiseen toimipaikkaansa, tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvataan lääkärille (KVTES:n liite 16 2 §:n 2 momentti). Työpaikkapäivystäjän koti- ym. käynnit ovat virantoimitusmatkoja, jotka korvataan KVTES:n liitteen 16 mukaisesti.

Mikäli vapaamuotoista päivystystä suorittava joutuu päivystysaikana virkatehtäviensä vuoksi saapumaan terveyskeskukseen/sairaalaan, korvataan tarkoituksenmukaiset matkakulut (yleensä oma auto tai mahdollisesti taksi) varsinaisesta asunnosta ja kodista työpaikalle ja takaisin. Päivystysaikana vapaa-ajan asunnosta tapahtuvasta matkasta työpaikalle ja takaisin maksetaan korvaus enintään kuten varsinaisesta asunnosta ja kodista.

KVTES:n liitteen 16 6 §:n 2 momentin perusteella terveyskeskuksen päivystäville lääkäreille maksetaan päivystykseen liittyvältä virantoimitusmatkalta päiväraha, mikäli

lääkäri joutuu viranomaisen määräämän päivystysvuoron aikana yöpymään muualla kuin asunnossaan
ko. virantoimitusmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle lääkärin asunnosta ja virkapaikasta
päivärahan maksamisedellytykset muutoin täyttyvät.

Mikäli päivystyspaikka on samalla terveyskeskuksen lääkärin pääasiallinen viranhoitopaikka (virkapaikka), päivärahaa ei makseta. Päivystyspaikka katsotaan lääkärin tässä tarkoitetuksi pääasialliseksi virkapaikaksi myös silloin, kun lääkäri ao. päivystyspaikassa suorittaa keskimäärin yli 15 % (noin työpäivän verran) säännöllisestä työajastaan.

15 § Lisä- ja ylityö

1 mom. Kliinisen lisätyön määritelmä ja korvaus

Kliinisellä lisätyöllä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä ja päävirassa toimivan, täyttä työaikaa tekevän, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavan sairaalahammaslääkärin kliinistä työtä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu ao. lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille sekä sairaalan hammaslääkärille suoritetaan kliinisestä lisätyöstä liitteissä erikseen määrätyt lisätyökorvaukset. Em. lisätyöstä ei makseta muita työaikakorvauksia.

2 mom. Muun lisätyön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä eikä edellä 1 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 13 §:ssä tarkoitettua päivystystä. Lisätyökorvauksena maksetaan kultakin lisätyötunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan tätä vastaava vapaa-aika.

3 mom. Muun ylityön määritelmä ja korvaus

Korvattavaa muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän eikä ole edellä 1 momentissa tarkoitettua kliinistä lisätyötä tai 13 §:ssä tarkoitettua päivystystä: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

Soveltamisohje

Kun kyseessä on liitteissä erikseen määrätty kliininen lisätyö, määräytyvät lisä- ja ylityöajalta maksettavat korvaukset yksinomaan liitteiden erityismääräysten mukaan. Merkitystä ei ole sillä, että tehty työaika tällöin mahdollisesti ylittää edellä 3 momentissa määrätyn ylityökynnyksen. Vastaavasti suoritetaan päivystykseen määrätylle yksinomaan 14 §:n 1 momentin taulukossa määrätyt päivystyskorvaukset siitä riippumatta, että päivystyksen aktiivityö muodostuisi tässä pykälässä tarkoitetuksi lisä- tai ylityöksi. Työaikakorvauksia suoritettaessa tarkastellaan siis liitteissä määrättyä lisätyötä, päivystystä ja tässä pykälässä tarkoitettua ns. muuta lisä-/ylityötä erikseen.

Lääkärisopimuksessa ei ole määräyksiä sairaalalääkärien ns. kliinisestä lisätyöstä. Myös täyttä työaikaa tekevien sairaalalääkärien ns. kliinisen lisätyön työaikakorvauksista voidaan sopia paikallisesti lääkärisopimuksen työaikamääräyksistä poiketen esim. silloin, kun lääkärit tekevät säännöllisen työaikansa lisäksi työnantajan hyväksymään työvuoroluetteloon ennalta suunniteltua, ajanvaraukseen perustuvaa potilastyötä sairaalassa tai muussa työnantajan määräämässä paikassa (esim. terveyskeskuksessa).

Kliinisen lisätyön tarpeellisuudesta ja teettämisestä päättää paikallinen työnantaja ja kliinisestä työstä laaditaan tällöin suunnitelma, josta mm. ilmenee, mitä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ko. työnä tehdään, paljonko niitä tehdään ja kustannusarvio, ja kukin ko. työn tekemiseen osallistuva lääkäri hyväksyy osaltaan suunnitelman ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Korvaukset määritellään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasti ja tarpeen mukaan lääkärikohtaisesti esim. toimenpidekohtaisina palkkioina tai kokonaispalkkioina tietystä toimenpidemäärästä. Paikallisesti sovittu korvaus sisältää lääkärille em. työstä suoritettavat kaikki työaikakorvaukset eikä lääkärille tämän lisäksi suoriteta lääkärisopimuksessa määrättyjä työaikakorvauksia.

16 § Korvaus vapaa-aikana työhön kutsutulle

Vapaa-aikanaan työhön kutsutulle lääkärille/hammaslääkärille suoritetaan ao. työstä korvaukset tämän sopimuksen yleisen osan 11 §:n ja 15 §:n 2 ja 3 momentin mukaan tai noudattaen soveltuvin osin ao. liitteiden määräyksiä siten kuin paikallisesti tarkemmin päätetään.

17 § Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuna ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Muilta osin sovelletaan työaikalain 19 §:n säännöstä.

Soveltamisohje

Työaikalain 19 §:ssä säädettyyn ylityön enimmäismäärään lasketaan työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavan tuntimäärän:

40 tuntia x viranhaltijaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärä. Ylityön enimmäismäärään luettavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon työhön tosiasiassa käytetty aika. Esimerkiksi lepoaikoja tai vapaa-aikana annettuja työaikakorvauksia (esim. päivystysvapaa) ei lueta tässä tarkoitetuksi työajaksi, ei liioin esimerkiksi koulutukseen tai luottamusmiestehtäviin kulunutta aikaa, vaikka ne hoidettaisiinkin säännöllisenä työaikana. Päivystysajasta luetaan tässä tarkoitetuksi työajaksi aktiivityöhön käytetty aika.

18 § Työaika-asiakirjat

Työnantajan velvollisuutena on laatia etukäteen työvuoroluettelo työaikajakson työajan käyttämistä varten. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijan tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa viranhaltijan suostumuksin tai perustellusta syystä.

Työajan tasoittumisjärjestelmästä noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n työaikaluvun 29 §:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Ks. työvuoroluettelon laatimisesta ja muuttamisesta ym. yleisen osan soveltamisohjeliite 1.

IV Lepoajat

19 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

Tuntipalkan laskeminen
1 mom.

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit)
luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit)

Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä
2 mom.

Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.

Soveltamisohje

Tuntipalkan laskukaava:

Tuntipalkka = osa-aikapalkka

(

kk-palkan jakaja

osa-aikatyöaika

)

täysi työaika

3 mom.

Muissa kuin 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.

Korvausten suorittamisajankohta
4 mom.

Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Vapaa-aikakorvausten suorittamisesta ks. LS yleinen osa 22 §.

Soveltamisohje

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvausten suorittamisajankohdasta on erityismääräys KVTES III luvun 23 §:n 1 momentissa.

20 § Viikoittainen vapaa-aika

Noudatetaan KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 1 ja 5 momentin määräyksiä, mikäli se on mahdollista perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta.

KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 3 momentissa määrätyn lisäksi voidaan sopimuksen piiriin kuuluva määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikoittaisen vapaansa tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli se on perusteltua toimintojen tehokkaan toteuttamisen ja potilasturvallisuuden kannalta. Lääkärillä/hammaslääkärillä on kuitenkin oikeus saada mahdollisesti saamatta jääneestä viikoittaisesta vapaasta KVTES:n työaikaluvun 26 §:n 4 momentissa määrätty korvaus, joka voidaan suorittaa ilman lääkärin/hammaslääkärin suostumusta myös rahana, jos tähän on toimintojen edellyttämä välttämätön syy.

Soveltamisohje

1 Viikoittaisen vapaan suunnittelu

Sopimusmääräysten lähtökohtana on viisipäiväisen työviikon periaate. Jotta vapaapäivät tulevat asianmukaisesti annetuiksi, otetaan vapaapäiväjärjestelyt huomioon jo työvuoroluetteloa laadittaessa. Vapaapäiviä ovat myös esim. arkipyhät ja päivystyskorvauksena annetut vapaat. Esim. viikoittainen vapaa pyritään turvaamaan siten, ettei samaa lääkäriä määrätä päivystämään koko viikonloppua. Muutoinkin työaikajakson työ- ja päivystysjärjestelyjä suunniteltaessa tulisi huolehtia siitä, että jaksoon sisältyy myös sellaisia vapaapäiviä, jona viranhaltija on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan.

Viikoittainen vapaa tarkoittaa sitä, että viranhaltijalle annetaan kalenteriviikon aikana 35 tunnin/keskimäärin 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa, jona aikana hän ei ole tehnyt työtä (esim. säännöllistä työaikaa tai vapaamuotoisen päivystyksen aikana aktiivityötä tai puhelin- tai muuta etäkonsultaatiota). Viikoittainen vapaa voidaan järjestää joko siten, että jokaiseen kalenteriviikkoon sisällytetään vähintään 35 tunnin yhtäjaksoinen vapaa tai että em. vapaa annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden ajanjaksossa siten, että yhtäjaksoinen vapaa on kummallakin viikolla vähintään 24 tuntia, ja toisen viikon vapaan pituus on ensimmäisen viikon vapaan pituus vähennettynä 70 tunnista, esim. 1 viikolla 24 tuntia ja 2 viikolla 46 tuntia tai 1 viikolla 30 tuntia ja 2 viikolla 40 tuntia (yhteensä vapaa on siis 70 tuntia).

Työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden piiriin kuuluu päättää, kumpaa järjestelmää viikoittaisen vapaan antamisesta noudatetaan. Vapaan antaminen keskimääräisenä ei edellytä säännönmukaisuutta eikä pysyvyyttä, vaan vapaa voidaan antaa keskimääräisenä myös tilapäisesti. Selvyyden vuoksi on vapaan antamista koskevat yleiset periaatteet, mm. kumpaa järjestelmää lähtökohtaisesti noudatetaan, syytä sisällyttää työvuoroluetteloiden laatimista koskeviin yleisohjeisiin.

Viikoittaisen vapaan tulee olla viranhaltijan tiedossa etukäteen, mutta työvuoroluetteloon sitä ei tarvitse merkitä erikseen, vaan se ilmenee välillisesti työvuorojen alkamisesta ja päättymisestä. Viikoittainen vapaa voi sisältyä osaksi edelliseen ja osaksi seuraavaan kalenteriviikkoon, jolloin vapaa katsotaan sen kalenteriviikon vapaaksi, johon enin osa vapaasta kohdistuu.

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa yksipuolisesti muuttaa suunnitellun viikoittaisen vapaan antamisajankohtaa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun viranhaltija joutuu suunnitellun vapaansa tai päivystyksen aikana työhön. Viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi katsotaan tällöin pisin saatu yhtenäinen vapaa-aika.

Mikäli viranhaltija ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, sairausloman, muun virkavapaan tai työaikakorvausvapaiden vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35/keskimäärin 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi.

2 Viikoittaisen vapaan menettämiskorvaus

Jos (työaikalain alainen) viranhaltija joutuu viikoittaisen vapaan aikana työhön, katsotaan pisin yhtenäinen saatu vapaa viikoittaiseksi vapaaksi tai sen osaksi ja viikoittaisen vapaan saamatta jääneestä osasta eli siltä ajalta kuin viikoittaisen vapaan aikana on jouduttu tekemään työtä, suoritetaan KVTES:n 26 §:n 4 mom. määrätty vapaan menettämiskorvaus. Esim. jos on suunniteltu 24 tunnin vapaa, jonka kuluessa on tehty ensin 2 tuntia ja sitten 1 tunti eli yhteensä 3 tuntia, suoritetaan menettämiskorvaus 3 tunnilta (työn tekemiseen käytettyä aikaa ei pyöristetä ylös- eikä alaspäin korvausta suoritettaessa). Jos suunnitellusta vapaasta on keskeytyksen ulkopuolella eli työn tekemisen päätyttyä vielä jäljellä aikaa, viikoittainen vapaa jatkuu keskeytyksen jälkeen (vapaan keskeytyksestä ei seuraa, että keskeytyksen lisäksi koko sen jälkeisestä ajasta tulisi suoritettavaksi vapaan menettämiskorvaus).

Mikäli työnantaja pystyisi järjestämään viikoittaisen vapaan, mutta viranhaltijan nimenomaisesta pyynnöstä työjärjestelyt toteutetaan kuitenkin siten, että vapaa ei toteudu, viranhaltijalla ei ole oikeutta vapaan menettämiskorvaukseen (tarvittaessa voidaan laatia KVTES:n työaikaluvun 3 §:ssä tarkoitettu pöytäkirja).

21 § Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi

Työnantajan on huolehdittava siitä, että lääkärille jää riittävä lepoaika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin.

Työpaikkapäivystystä (päivystys illasta aamuun) seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia yms. hyväksi käyttäen kokonaan tai osittain siten, että ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia), elleivät perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon toiminnot välttämättä muuta edellytä.

Terveyskeskuksen osavuorokautisen työpaikkapäivystyksen jälkeisen työpäivän työaika voidaan suunnitella tarvittaessa normaalia lyhyemmäksi (esim. 4 tuntia).

Soveltamisohje

Em. määräyksen ottaminen sopimukseen perustuu työsuojelullisiin ja potilasturvallisuussyihin. Määräyksen tavoitteena on ollut yhtäjaksoisten työrupeamien lyhentäminen. Työ- ja päivystysjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota siihen, etteivät yhtäjaksoisten työrupeamien pituudet ja työhönsidonnaisuus työpäivän ja päivystysajan kuormittavuus huomioon ottaen muodostu kohtuuttomaksi. Toisiaan seuraavien työ- ja päivystysvuorojen rasittavuutta voidaan vähentää rytmittämällä työrupeamia, vapaa-aikoja ja eri päivystysmuotoja paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla käyttäen hyväksi päivystyksen vapaa-aikakorvauksia, muita ansaittuja vapaita ja erilaisia työjärjestelyjä kuten eripituisia työ- ja päivystysvuoroja, työaikojen porrastusta ja yhdistämällä em. tekijöitä (ks. lisäksi yleisen osan 14 §:n, 20 §:n ja 22 §:n soveltamisohjeet sekä yleisen osan soveltamisohjeliite 1).

22 § Vapaa-aikakorvausten suorittaminen

1 mom.

Tässä sopimuksessa tarkoitettujen työaikakorvausten vapaa-aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana, ellei viranhaltijan kanssa tai paikallisesti toisin sovita.

2 mom.

Jos suunniteltua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu antaa em. määräajassa, rahakorvaus maksetaan viimeistään vapaa-aikakorvauksen antamiseen määrätyn ajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Soveltamisohje

Työpaikkapäivystyksen korvaus pyritään kuitenkin antamaan vapaa-ajan muodossa välittömästi ao. päivystystä seuraavana lääkärin työpäivänä (ks. edellä 21 §:n määräys).

Päivystyksen vapaa-aikakorvaus (päivystysvapaa) tulisi yleensä antaa täyden työviikon pituisena. Tällöin vastaa 38 tuntia 15 minuuttia päivystysvapaata viikon vapaata säännöllisessä työajassa, arkipyhäviikolla alennettua säännöllistä työaikaa vastaavasti vähemmän.

Jos päivystysvapaa annetaan alle kalenteriviikon mittaisena, noudatetaan ohjeellisena soveltuvin osin yleisen osan 12 §:n 4 momentin keskeytyneen työviikon määräyksiä. Tällaisen viikon säännöllinen työaika on viikon säännöllinen työaika (38 tuntia 15 minuuttia), arkipyhäviikoilla arkipyhälyhennyksen verran lyhyempi, vähennettynä päivystysvapaan määrällä riippumatta siitä, miten ao. viikon työaika on jaettu eri työpäiville. Vastaavasti menetellään työaikajakson ollessa kyseessä.

Esimerkki

Terveyskeskuslääkärin työvuoroluettelo laaditaan kolmen viikon työaikajaksoksi, jonka ensimmäiseen viikkoon sisältyy pitkäperjantai. Lääkäri on päivystysvapaalla koko pitkäperjantain sisältävän viikon ja vuosilomalla toisen pääsiäispäivän sisältävällä viikolla tiistain ja keskiviikon. Kolmen viikon työaikajakson säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 min. - 38 tuntia 15 min. (päivystysvapaata annettu 31 tuntia, lyhennys pitkäperjantaista on 7 t 15 min.) - 7 t 15 min (toinen pääsiäispäivä) - 15 tuntia (7 t 15 min. + 7 t 45 min. vuosilomapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä) = 54 tuntia 15 minuuttia.

Vapaa-aikakorvaus annetaan siinä virassa, jossa vapaa on ansaittu tai ao. sairaalan/terveyskeskuksen muussa saman palkkatason virassa. Mikäli vapaa-aikakorvausta ei ole määräajassa pystytty antamaan, rahakorvaus maksetaan maksuajankohtana voimassa olevan virkaehtosopimuksen mukaan. Rahakorvaus maksetaan maksuajankohdan palkan perusteella.

Sillä viikolla tai niinä päivinä, jotka on annettu päivystysvapaana, lääkäri ei voi tehdä lisätyötä.

Päivystysvapaalla olevaa lääkäriä ei yleensä määrätä päivystämään päivystysvapaansa aikana, joskaan päivystysvapaa ei ole esteenä päivystyksen suorittamiselle päivystysvapaaksi annettuna viikkona tai päivänä.

3 mom. Työaikakorvausvapaan siirtyminen viranhaltijan sairastuessa

Ennen työaikakorvausvapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa (KVTES:n vuosilomaluvun 11 §), jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta. Mikäli jälkikäteen todetaan, ettei sairauspäivärahaa makseta työnantajalle, työaikakorvausvapaa katsotaan saaduksi ja kuluneeksi alkuperäisen vahvistuksen mukaisena.

23 § Päivittäinen lepoaika (ruokailutauko)

1 mom. Terveyskeskuksen ja sairaalan lääkärit ja hammaslääkärit

Lääkärille tai hammaslääkärille annetaan vähintään puolen tunnin pituinen työaikaan kuulumaton ruokailutauko tai hänen niin halutessaan tilaisuus ateriointiin työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tms. siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva työstä poissaolo kestää enintään 15–20 minuuttia.

Soveltamisohje

Työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana viranhaltija saa esteettömästi poistua työpaikalta esim. terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Sitä vastoin hän ei voi poistua terveyskeskuksesta tai sairaalasta työaikana – ei siis myöskään työaikaan kuuluvan ruokailutauon aikana – muutoin kuin viranhoitoon liittyvissä asioissa tai poikkeuksellisesti esimiehen luvalla.

2 mom. Muut sopimuksen piiriin kuuluvat

Muiden kuin edellä 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden, joiden säännöllinen työaika on sopimuksessa määrätty, päivittäinen lepoaika määräytyy KVTES:n työaikaluvun 27 §:n 1 momentin mukaan.

V Muut määräykset

24 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset

Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja niihin sisältyviä liitteitä:

Luku I	Yleinen osa, 2 §:n 1 momentti (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 7 ja 8 §.
Luku IV	Vuosiloma Vuosilomapalkasta, vuosilomakorvauksesta ja lomarahan laskentaperusteesta ks. LS:n yleisen osan 9 §. Lomarahavapaasta ks. jäljempänä oleva 25 §:n määräys.
Luku V	Virkavapaa
Luku VI	Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset
Luku VII	Luottamusmiehet
Luku VIII	Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 16	Matkakustannusten korvaukset

25 § Lomarahavapaa

KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan viranhaltijan suostumuksin antaa myös vastaavana vapaana.

Pöytäkirjamerkintä

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi määräytyy lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 allekirjoituspöytäkirjan ja erillisen virkaehtosopimuksen mukaisesti (Virkaehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 lomarahan vaihtamisesta vapaaksi).

Soveltamisohje

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Lomarahavapaata annettaessa merkitään lomarahavapaapäiviksi vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma–pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täytenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lomarahavapaapäiviä kuluu 5). Koko lomarahavapaa-ajalta (ei pelkästään lomarahavapaapäiviltä) maksetaan KVTES:n palkkausluvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka.

Jos koko lomaraha muutetaan vapaaksi, lomarahaa ei jää maksettavaksi. Jos vain osa lomarahasta muutetaan vapaaksi, vähennetään KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n mukaan lasketusta lomarahasta (euroa) niin monen lomarahavapaapäivän palkka (lomaraha: lomarahavapaapäivien lukumäärä) kuin lomarahavapaata pidetään.

Ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana sairastuttaessa menetellään kuten vuosiloman siirtämisessä vastaavissa tilanteissa, jolloin työnantajalla on oikeus sairausajalta maksettua palkkaa vastaavaan osaan sairauspäivärahasta.

Esimerkki

Viranhaltijan LS:n yleisen osan 9 §:n mukaan laskettu varsinainen palkka on 4 000 euroa. Hänellä on KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan taulukon mukainen lomaoikeus 8 kuukaudelta eli hänen lomarahavapaansa on 12 lomarahavapaapäivää (24 pv : 2). Lomarahan suuruus on 1 920 euroa (8 kk x 6 % x 4 000 euroa), josta lomarahavapaapäivää kohti laskettu rahamäärä on 160 euroa (1 920 euroa : 12 lomarahavapaapäivää). Hänelle vahvistetaan 7 lomarahavapaapäivää (ma – seuraavan viikon ti) ja tältä ajalta maksetaan KVTES:n II luvun 5 §:n mukainen varsinainen palkka ja loppuosa lomarahasta (5 lomarahavapaapäivää vastaava osa) maksetaan rahana. Rahana jää maksettavaksi 800 euroa (lomaraha 1 920 euroa – 7 vapaana pidettyä lomarahavapaapäivää x 160 euroa).

26 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuksella.

2 mom.

Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuksen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poiketa tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairausloma- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kuntayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayksikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia KVTES:n vuosilomamääräyksistä poikkeavasti.

3 mom.

Lääkärisopimuksen 2007–2009 yleisen osan 25 §:n 3 momentin nojalla tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa omien voimassaolomääräystensä mukaisesti.

Soveltamisohje

Noudatetaan soveltuvin osin KVTES:n yleisen osan 4 §:n 1 momentin alla olevaa soveltamisohjetta.

27 § Työrauha

1 mom.

Sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Yleisen osan soveltamisohjeliite 1

Työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje

1 Työvuoroluettelon laatiminen

Viranhaltijoiden työvuoroluetteloiden asianmukainen laatiminen on työnantajan velvollisuus. Työnantajan (hallitus tms. ja/tai johtava lääkäri/hammaslääkäri) tehtävänä on myös antaa yleisohjeet työvuoroluettelon keskeisistä laatimisperiaatteista sekä hyväksymis- ja muuttamismenettelyistä. Tarvittaessa laaditaan tarkemmat yksikkökohtaiset tms. ohjeet. Johtavat viranhaltijat (esim. johtava lääkäri/hammaslääkäri) ja ao. esimiehet (esim. ylilääkärit) ovat ensisijaisesti vastuussa alaistensa viranhaltijoiden työvuoroluetteloista ja muista työajan järjestelyistä sekä niiden valvonnasta. Työnantaja ei voi korvata työvuoroluettelon laatimista millään muulla asiakirjalla.

Työvuoroluettelon laatii ohjeiden mukaan ao. yksikön esimies viranhaltijakohtaisesti. Työvuoroluetteloa laadittaessa varataan viranhaltijoille itselleen tai heitä edustavalle luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä, mikäli viranhaltija tai luottamusmies sitä pyytää.

Työvuoroluettelosta ilmenevät päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta. Työvuoroluettelo on siis samalla viranhaltijan työsuunnitelma työviikon ja -aikajakson ajaksi. Päivittäistä säännöllistä työaikaa ei ole sopimuksessa määrätty. Eri yksiköiden toiminnan luonteesta (mm. potilaiden määrä, laatu ja hoidolliset näkökohdat) riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja tekemisajankohdat vaihdella. Säännöllinen työaika pyritään yleensä sijoittamaan mahdollisimman tasaisesti työviikon ja -aikajakson eri työpäiville.

Säännöllisen työajan ohella työvuoroluetteloon merkitään myös viranhaltijalle määrätyt päivystykset (päivystyksen alkamis- ja päättymisajat ja muoto) ja kliininen lisätyö, jotta voidaan seurata mm. kokonaistyöaikaa (ylityökatto) ja työhönsidonnaisuutta (mm. rasittavuustekijät, töiden tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen jakautuminen), sekä vapaapäivien antamista ja toteutumista. Tarpeen mukaan voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää eri lääkäreillä samanaikaisestikin päivän lopussa. Viranhaltijan työ- ja päivystysvuorot pyritään suunnittelemaan siten, etteivät työrupeamat muodostu liian pitkiksi ja rasittaviksi.

Työvuoroluetteloon merkitty toiminta tulee tapahtua terveyskeskuksessa, sairaalassa tai asianomaisessa toimintayksikössä (esim. neuvola, koulu, poliklinikka), jollei ao. esimies erityisestä syystä anna lupaa nimetyn tehtävän suorittamiseen muualla tai kysymyksessä ole kotikäynti tai muu virkatehtävä. Tämä koskee myös hallinnollisia toimistotehtäviä. Kotona tehtyä työtä ei hyväksytä työajaksi kuin poikkeuksellisessa tapauksessa.

2 Tasoittumisjärjestelmä

Mikäli käytössä on niin pitkä työaikajakso, että työvuoroluettelon laatiminen etukäteen koko ajaksi on vaikeaa, voidaan laatia erikseen KVTES:n työaikaluvun 29 §:ssä tarkoitettu työajan tasoittumisjärjestelmä ja vahvistaa kulloinkin lyhyemmäksi ajanjaksoksi erikseen työvuoroluettelo. Ennen kuin työnantaja muuttaa työaikajakson pituutta, kuullaan viranhaltijoita edustavaa luottamusmiestä tai viranhaltijoita itseään.

3 Työvuoroluettelon muuttaminen

Pääsääntö on, että vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa noudatetaan. Mikäli työvuoroluettelosta joudutaan poikkeamaan, mahdolliset muutokset merkitään työvuoroluetteloon (mahdollista käyttää lisäksi erillistä selvitystä).

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 12 §:n 2 momentissa todettuna 38 tunnin 15 minuutin viikkotuntina.

Muutoksiin on saatava työvuoroluettelon vahvistajan lupa, joka kiireellisissä tapauksissa voidaan hankkia jälkikäteen. Jos työvuoroluetteloa on välttämätöntä muuttaa siten, että säännöllistä työaikaa muutetaan kliiniseksi lisätyöksi tai muuksi lisä-/ylityöksi, tähän on saatava etukäteen työvuoroluettelon vahvistajan lupa.

4 Osa-aikaisen lääkärin/hammaslääkärin työvuoroluettelon suunnittelu ja työaikajakson pituus

Osa-aikaisia koskevat samat työvuoroluettelon laatimista koskevat velvollisuudet ja periaatteet kuin täyttä työaikaa tekeviä. Myös osa-aikaisen lääkärin työvuoroluettelosta tulee ilmetä tosiasialliset päivittäiset työajan alkamis- ja päättymisajat sekä riittävän yksilöitynä työajan käyttö viranhaltijalle määrättyjen tehtävien osalta.

Osa-aikatyötä tekeville työnantaja on voinut hyväksyä työajan sijoittelusta erilaisia työaika- ja vapaajaksoja. Tällöin työaikajakson tulee olla riittävän pitkä keskimääräisen työajan tasaamiseksi. Tällaista osa-aikaista lääkäriä/hammaslääkäriä varten käytetään ja laaditaan eripituinen työvuoroluettelo kuin muille, täyttä työaikaa tekeville. Esimerkiksi jos lääkäri/hammaslääkäri työskentelee siten, että hän on joka toinen viikko töissä ja joka toinen viikko vapaalla, tulee hänen osaltaan ottaa käyttöön kahdella jaollinen, esimerkiksi kuuden viikon työaikajakso.

5 Kuulemis- ja neuvottelumenettely työaikajärjestelymuutoksissa

Mikäli toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työvuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaikajärjestelyjä, asiasta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vähintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edustavan luottamusmiehen kanssa. Em. neuvotteluissa pyritään yhteisymmärrykseen.

6 Lääkärien ja hammaslääkärien eri tehtäviin varattavista ajoista työvuoroluettelossa

6.1 Terveyskeskuksen lääkärit

6.1.1 Vastaanottotyö

Vastaanottotyöhön sisällytetään työvuoroluetteloon sellainen määrä tunteja viikossa kuin vastaanottotoiminnan oletetaan edellyttävän ja joka muut lääkärin tehtävät huomioon ottaen on mahdollista. Vastaanottotyö on terveyskeskuksen keskeinen tehtävä.

6.1.2 Neuvola- yms. tehtävät

Vastaanottotyön lisäksi varataan työvuoroluettelossa riittävästi aikaa muita lääkärille kuuluvia tehtäviä varten (koulut, neuvolat, vuodeosasto, huoltolaitokset jne.). Terveysneuvontaan ja kouluterveydenhoitoon yms. varattaviin aikoihin sisällytetään myös työpisteestä toiseen siirtymiseen tarvittava aika.

6.1.3 Todistusten ja lausuntojen laatiminen

Todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluettelossa silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvittaessa varataan työvuoroluettelossa riittävä aika laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten (koskee myös säännöllisen työajan ulkopuolella tutkittuja potilaita koskevia todistuksia ja lausuntoja).

6.1.4 Neuvottelut ja kokoukset

Työpaikkakoulutus ja neuvottelut merkitään työvuoroluetteloon.

Ennen kello 16 tapahtuneet viranomaisen määräämät kokoukset tai neuvottelut luetaan säännölliseen työaikaan, mutta kello 16:n jälkeen tapahtuvia kokouksia ei, sillä viranhaltija saa näistä kokouksista KVTES:n II luvun 14 §:n 2 momentin mukaisen kertapalkkion. Luottamustehtävien ja ulkopuolisten asiantuntijatehtävien hoitamisesta johtuvat kokoukset eivät kuulu säännölliseen työaikaan.

6.2 Terveyskeskuksen hammaslääkärit

6.2.1 Kliininen vastaanottotyö

Kliinisellä vastaanottotyöllä tarkoitetaan sekä hammashoitolassa että neuvolassa suoritettavaksi määrättyä vastaanottotyötä, mikä käsittää potilaalle suoritettavia hampaiden, suun ja koko purentaelimen terveydentilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarpeellisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä.

6.2.2 Muu kuin kliininen työ

Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa viikoittaiseen potilastyön suunnitteluun, potilashallintoon, väestön suusairauksien ehkäisyyn, valistustyöhön ja muuhun kliiniseen potilastyöhön sisältymättömään tehtävään, esimerkiksi oppilaitokset, työn ohjaus ja vastaanoton toiminnan suunnittelu yms.

6.3 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien hallinnolliset tehtävät

Jäljempänä sanottu koskee soveltuvin osin myös ylilääkäriä /ylihammaslääkäriä/verrattavassa asemassa olevaa. Suurissa yksiköissä ylilääkärille/ylihammaslääkärille saattaa kuitenkin kuulua pelkästään hallinnollisia tehtäviä.

Hallinnolliset tehtävät keskitetään vastaavalle ja osatoiminnasta vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille ja näitä tehtäviä varten varataan ao. lääkärille/hammaslääkärille tarpeellinen tuntimäärä viikossa huomioon ottaen mm. terveyskeskuksen koko, osatoiminnan laatu ja alaisten lukumäärä. Myös hallinnollisten tehtävien osalta tulisi pyrkiä ajankäyttö yksilöimään silloin, kun kyse on säännöllisesti toistuvista tai muutoin etukäteen tiedossa olevista tehtävistä.

Työnantaja antaa ohjeet siitä, kuinka monta tuntia hallinnollisiin tehtäviin vastaavan tai osatoiminnasta vastaavan lääkärin/hammaslääkärin edellytetään enintään käyttävän viikossa. Mikäli hallinnollisiin tehtäviin käytetään aikaa enemmän kuin edellytetään, tulee ylityksen olla perusteltavissa.

Kun vastaavalle lääkärille/hammaslääkärille annetaan tilapäisen erityistehtävän suorittaminen (esim. vuodeosaston tai uuden hammashoitolan suunnittelun tai hankintaohjelman tekeminen), tulisi työnantajan samalla päättää, paljonko työvuoroluettelossa tähän tehtävään varataan aikaa.

6.4 Terveyskeskuksen lääkärien/hammaslääkärien kliininen lisätyö

Lisätyönä suoritettava vastaanottotyö merkitään työvuoroluetteloon yleensä etukäteen. Potilastilanteesta riippuen työvuoroluetteloon etukäteen suunnitellun lisätyön määrä voi jonkin verran alittua tai ylittyä. Muutos merkitään työvuoroluetteloon.

Lähtökohtana on, että päivittäinen työaika aloitetaan säännöllisellä työajalla ja lisätyötä tehdään tarvittaessa päivittäisen säännöllisen työajan jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan toiminnallisista syistä lisätyötä tehdä ennen säännöllisen työajan alkamista (esim. neuvolavastaanotto klo 16 jälkeen).

Terveyskeskuksen tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on tarkoituksenmukaista seurata mm. säännöllisen työajan ja lisätyöajan vastaanottotoiminnan tehokkuutta. Yleensä säännöllisenä työaikana ja lisätyöaikana pidettävällä vastaanotolla potilasta kohti varattava aika on suunnilleen sama.

6.5 Sairaalalääkärit

6.5.1 Yleistä

Työvuoroluetteloon merkitään kellonaikoina ainakin ne lääkärin työskentelyajat, jotka vaikuttavat muun henkilökunnan toimintaan. Mahdollisesti kellonaikoihin sitomatonkin työ on mahdollisimman tarkasti määriteltävä ja sellaisena tulee kysymykseen vain toiminnan kannalta tarpeellinen sairaala- ja poliklinikkatyö. Kellonaikoihin sitomattoman säännöllisen työajan suoritusajat merkitään työvuoroluetteloon. Myös mahdolliset ns. iltakierrot merkitään työvuoroluetteloon.

6.5.2 Yksityisvastaanoton merkitseminen

Säännöllisen työajan lisäksi merkitään työvuoroluetteloon mahdollisesti sairaalassa pidettäväksi myönnetyn yksityisvastaanoton vastaanottoajat. Yksityisvastaanoton tulee kokonaisuudessaan tapahtua lääkärin säännöllisen työajan ja päivystysajan ulkopuolella.

Milloin lääketieteelliset tai muut välttämättömät syyt vaativat ja milloin se sairaalan omaa toimintaa häiritsemättä on mahdollista, voidaan kuitenkin röntgen-, laboratorio-, anestesia- ja patologian alan lääkärien tutkimukset aikaisemmin mahdollisesti noudatetun käytännön mukaisesti suorittaa asianomaisen lääkärin säännöllisenä työaikana edellyttäen, että tutkimuksiin kuluva työaika korvataan säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettavalla työllä. Tällöin työvuoroluetteloon merkitään yksityisvastaanottoon käytetty työaika ja se ylimääräinen vastaava työskentelyaika sairaalassa, jolla yksityisvastaanottoon käytetty työaika korvataan.

6.5.3 Kliininen lisätyö

Kliininen lisätyö merkitään etukäteen lääkärin työvuoroluetteloon (ks. yleisen osan 15 §:n 3 momentin soveltamisohje).

7 Akuuttilääkärit

Akuuttilääketieteen erikoisalan lääkärit (akuuttilääkärit) työskentelevät kaikkina vuorokauden aikoina päivystysyksiköissä. Akuuttilääkärien työkuormittavuutta ja -sidonnaisuutta lisäävät epämukavana työaikana tehtävän työn keskimääräistä suurempi osuus.

Akuuttilääkärien työvuoroluetteloa laadittaessa tulee huolehtia siitä, että työaikaan sisältyy myös päiväaikaista työtä.

Akuuttilääkärien työvuoroluettelot voidaan laatia esimerkiksi niin, että osa päivystyskorvauksista annetaan päivystysvapaana.

Yleisen osan soveltamisohjeliite 2

Lääkärisopimuksen soveltamispiiriä koskevien määritelmien soveltamisohje

Oikeudesta harjoittaa lääkärin, hammaslääkärin, erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin ammattia on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Lain perusteella on annettu asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Jäljempänä tähän lakiin viitataan nimellä ammattihenkilölaki ja asetukseen nimellä ammattihenkilöasetus.

Alla on merkitty tarvittavilta osin sellaisen lain/asetuksen säädösnumero, jolla ammattihenkilölakia/asetusta on muutettu.

Suomessa ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan myöntää hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Sopimuksessa on käytetty seuraavaa käsitteistöä:

Laillistettu lääkäri

Lääkäri, jolla on Suomessa suoritetun lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä.
Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella
Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja lääkäreitä lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia Suomessa.
Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri laillistettuun lääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoislääkärin oikeuden omaava lääkäri

Lääkäri, jolla Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella on ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoislääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoislääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoislääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
Lääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoislääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK)

Lääkäri, joka on suorittanut ennen 1.5.2011 perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai sen jälkeen yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja jolla on tällä perusteella oikeus toimia yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä muussa EU-/ETA-maassa kuin Suomessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksesta säädetään ammattihenkilölaissa (muutettu laeilla 1355/2014 ja 312/2011), ammattihenkilöasetuksessa (muutettu asetuksella 377/2011) sekä STM:n asetuksella erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta (56/2015).

Lääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja lääkäreitä.

Lääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 §:ssä ja 3 b §:ssä (muutettu 377/2011) säädetyt opinnot suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä lääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Amanuenssi

Amanuenssilla eli lääkäriharjoittelijalla tarkoitetaan lääketieteen opiskelijaa, joka suorittaa lääkärikoulutukseen vaadittavaa palvelua amanuenssina työ- tai virkasuhteessa (amanuenssit ovat yleensä työsuhteessa).

Laillistettu hammaslääkäri

Huomautus

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on muuttunut 1.8.2011 lukien siten, että tutkinto on pidentynyt kuudella kuukaudella ja siihen on sisällytetty syventävä käytännön harjoittelu, joka korvaa aiemman käytännön palvelun. Uuden tutkinnon suorittaneet saavat oikeuden harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä (ns. täysi laillistus) suoraan lisensiaatin tutkinnon perusteella. Uudistus koskee automaattisesti hammaslääketieteen opinnot aikaisintaan 1.8.2011 aloittaneita. Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat siirtyä suorittamaan uudistettua tutkintoa aikaisintaan 1.8.2013. Vanhan tutkinnon mukaan opiskelevilta edellytetään edelleen ns. täyden laillistuksen saamiseksi yhdeksän kuukauden käytännön palvelun suorittamista hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Uusi ja vanha järjestelmä ovat voimassa rinnakkain vuoden 2020 loppuun saakka.

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet 1.8.2011 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, joka on hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen suorittanut ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 2 momentin mukaisen, Valviran hyväksymän käytännön palvelun, ja jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.
Ammattihenkilölain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksessä tarkoitetut, jotka ovat olleet laillistettuja hammaslääkäreitä ao. lain voimaan tullessa 1.7.1994, ja joilla oli tuolloin oikeus harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia Suomessa.
Sopimusta sovellettaessa rinnastetaan jäljempänä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri laillistettuun hammaslääkäriin, mutta ei päinvastoin.

Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 4 §:n 2 momentissa (muutettu 1355/2014 ja 312/2011) tai 30.4.2011 voimassa olleessa ammattihenkilölain 4 §:n 3 momentissa (muutettu 1030/2000) tarkoitettu erikoishammaslääkärin oikeus tai 31.12.2000 voimassa olleessa 6 §:ssä tarkoitettu erikoishammaslääkärin pätevyys, taikka jolle oli ammattihenkilölain voimaan tullessa 1.7.1994 myönnetty erikoishammaslääkärin oikeus (ks. em. lain 46 §:n 1 momentin siirtymäsäännös).
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä tai myönnetty vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Osalaillistettu hammaslääkäri

Hammaslääkäri, jolla on Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella ammattihenkilölain 30.4.2011 saakka voimassa olleen 4 §:n 1 momentissa sanottu oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä. Tätä sovelletaan hammaslääkäreihin, jotka ovat suorittaneet ennen 1.8.2011 voimassa olleen lainsäädännön mukaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Hammaslääkäri, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärin ammattia toisen johdon tai valvonnan alaisena laillistettuna hammaslääkärinä tai vastaava ammatinharjoittamislupa muualla kuin Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella.

Määräykset laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelusta sisältyivät ammattihenkilöasetuksen 6 §:ään, joka on kumottu valtioneuvoston asetuksella 377/2011. Tämän asetuksen mukaan kuitenkin hammaslääkäreihin, joiden suorittamaan tutkintoon ei ole sisältynyt kuuden kuukauden pituista syventävää käytännön harjoittelua, sovelletaan 6 §:ää sellaisena kuin se oli tämän asetuksen tullessa voimaan.

Hammaslääkäri

Tarkoitetaan kaikkia edellä lueteltuja hammaslääkäreitä.

Hammaslääketieteen opiskelija

Ammattihenkilöasetuksen 3 a §:ssä tai 3 b §:ssä säädetyt opinnot (muutettu 377/2011) suorittanut, joka ao. säännöksen perusteella saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävissä hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Opiskelija, joka on suorittamassa 1.8.2011 voimaan tulleen yliopistolain 40 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen tutkintoon sisältyvää syventävää käytännön harjoittelua. (Laki yliopistolain muuttamisesta 315/2011)

Laillistettu eläinlääkäri

Eläinlääkäri, jolle Elintarviketurvallisuusvirasto on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) mukaisesti myöntänyt oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä.

Erikoiseläinlääkäri

Eläinlääkäri, joka täyttää eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 42 §:ssä (42 §:ää muutettu laeilla 301/2006 ja 1094/2007) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä annetun asetuksen 6 §:ssä (275/2000) säädetyt edellytykset.

Eläinlääketieteen opiskelija

Eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 7 §:ssä säädetyt opinnäytteet suorittanut, joka säännöksen perusteella saa harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia. (7 §:ää muutettu lailla 301/2006)

Liite 1 Terveyskeskusten lääkärit

1 § Palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Peruspalkka, €
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta
L1TK2000	4 929,70
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus
L1TK5100	4 346, 31
3 Muut terveyskeskuslääkärit
3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä
L1TK5200	3 662,81
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
3.2 Laillistettu lääkäri
L1TK6100	3 190,72
4 Lääketieteen opiskelija
Lääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta
L1TK6200	2 504,90

Soveltamisohje

1 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Johtavat lääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Vastaavaksi lääkäriksi määrätty terveyskeskuslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, määrään ja työtuloksiin myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johtajuutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun lisäksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja, eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vastuut samoin kun ylilääkärin osallistuminen johtamistehtävän ohella säännöllisen päiväajan potilastyöhön tai erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen silloin, kun tällaisia seikkoja pidetään perusteltuna toiminnan kokonaisuuden kannalta.

2 Ylilääkäri/verrattavassa asemassa oleva

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.

3 Osatoiminnasta vastaava lääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla lääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskuslääkärin johdettavaksi (ei siis lääkärien välisen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/kuntayhtymän taikka yhteistoiminta-alueen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien lääkärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.

Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskuslääkärin tehtäväkohtaista palkkausta määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin kohdan 3.2 mukaisesti määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen lääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

4 Tehtävien ja työnjakojen muutokset

Organisaation erilaisissa muutostilanteissa kuten esim. terveydenhuollon henkilöstön tehtäviä ja työnjakoja uudistettaessa (esim. tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajille), saattaa muutoksen läpivienti edellyttää lääkäreiltä keskimääräistä enemmän muun henkilöstön koulutusta, ohjausta ja opastusta, jolloin myös lääkärien työnkuvan painopiste lääkärin oman vastaanotto- yms. potilastyön ja muun työn suhteen muuttuu tilapäisesti. Myös em. muutoksen toiminnalliset vaikutukset ja kesto tulee etukäteen arvioida ja ottaa paikallisesti huomioon lääkärien työ- ja palkkausjärjestelyissä. Ks. KVTES:n palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n määräykset soveltamisohjeineen.

2 § Toimenpidepalkkiot

1 mom. Toimenpiteiden korvaaminen

Lääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle lääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista terveyskeskuksen lääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

Soveltamisohje

Toimenpidepalkkio maksetaan siitä riippumatta, missä toimenpide on tehty esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa.

2 mom. Toimenpiteiden korvaustaulukko 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika	Kliininen lisätyö	Työpaikkapäivystys	Poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	€	€	€	€
R 0	2,68	3,03	2,68	3,03
R I, RU I, RR I	7,26	8,21	7,26	8,21
R II, RU II, RR II	10,96	13,57	10,96	13,57
R III, RR III	26,80	30,76	26,80	30,76

3 mom. Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan kliinisenä lisätyönä suoritetuista toimenpiteistä 2 momentin mukaiset säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot siihen saakka kunnes osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja kliininen lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

1 mom.

Täyttä työaikaa tekevälle lääkärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.

2 mom. Korvaustaulukko 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö
Käyntipalkkiot	€
Potilaan käynti lääkärin luona a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	10,51
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona (kotikäynti) a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	12,91
Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta, kotikäynnissä käyntiaikaan luetaan matkoihin kulunut aika a) yöaikana ja viikonloppuna b) muuna aikana	4,42

3 mom. Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle lääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä 50 % 1 momentin korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista siihen saakka kunnes osa-aikaisen lääkärin yhteenlaskettu säännöllinen ja kliininen lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän lääkärin säännöllisen työajan.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät yleisen osan 14 §:n 1 momentin mukaan.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen yleisen osan 14 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 14 §:n 1 momentin mukaan.

Liite 2 Terveyskeskusten hammaslääkärit

1 § Palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin oikeutta L2TH2000	4 391,79
2 Erikoishammaslääkärit/erikoishammaslääkärin oikeuden omaavat terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoishammaslääkärin oikeus L2TH5100	4 040,19
3 Muut terveyskeskushammaslääkärit Terveyskeskushammaslääkäriltä edellytetään laillistetun hammaslääkärin oikeutta L2TH5200	3 381,92
4 Muut hammaslääkärit 4.1 Osalaillistuksen omaava hammaslääkäri, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L2TH6100 4.2 Hammaslääketieteen opiskelija, peruspalkka on hoidettavasta hammaslääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L2TH6200	2 447,16 2 112,71

Soveltamisohje

1 Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan
määrittäminen

Johtavat hammaslääkärit ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Vastaavaksi hammaslääkäriksi määrätty terveyskeskushammaslääkäri on palkkahinnoittelun ulkopuolinen määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

Esimiesasemassa olevan palkan pitää olla korkeampi kuin hänen alaistensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Palkkaa verratessa huomioidaan esimiehen ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, myös määrään ja työtuloksiin. Ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esimiesasema.

KVTES palkkausluvun 7, 8 ja 9 §:n ja niiden soveltamisohjeissa todetun lisäksi johdon ja esimiesten tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä otetaan huomioon tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä esimerkiksi väestöpohja ja eri kuntien vastaavista yksiköistä muodostetun kokonaisuuden tuomat uudet velvoitteet ja vastuut.

Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea hyvää johtajuutta ja koko yksikön menestystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa oleva

Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan hammaslääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylihammaslääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on suurehkon osa-alueen toiminnan johtaminen.

3 Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri

Osatoiminnasta vastaavalla hammaslääkärillä tarkoitetaan tietyn suurehkon kokonaisuuden antamista jonkun terveyskeskushammaslääkärin johdettavaksi (ei siis hammaslääkärien välisen työnjaon toteuttamista). Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri voi vastata esimerkiksi suuren kunnan/kuntayhtymän taikka yhteistoiminta-alueen alueellisen hammashoitolan tai hammaslääketieteellisen osa-alueen toiminnasta ja kehittämisestä. Osatoiminnasta vastaavien hammaslääkärien nimittämisellä voidaan taata riittävä lähiesimiestoiminta ja näin tukea hyvän johtajuuden toteutumista.

Osatoiminnasta vastaavaksi määrätyn terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan lisätehtävä tai lisävastuu huomioon KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin 3.2 kohdan mukaisesti määräyksen antamisesta lukien sen päättymiseen saakka, jonka jälkeen hammaslääkärin palkka määritellään uudelleen muuttuneen perusteen mukaiseksi.

4 Muun muassa oikojahammaslääkärin tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen

Määrättäessä sellaisen terveyskeskushammaslääkärin tehtäväkohtaista palkkaa, joka toimii oikojahammaslääkärin tai hammas- ja suu-/hammaskirurgin virassa tai suorittaa po. tehtäviä yli puolet työajastaan otetaan tämä huomioon tehtävien vaativuutta arvioitaessa KVTES:n palkkausluvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti.

5 Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivat

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon opetus- ja ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Palkkaa määriteltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea opetuksen ja ohjauksen hyvää laatua.

Opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia, erikoistuvia hammaslääkäreitä, käytännön palvelua suorittavia ja syventävää käytännön harjoittelua suorittavia opettavia/ohjaavia hammaslääkäreitä.

Tutoroinnin vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen lisään ks. yleisen osan 10 §:n soveltamisohje.

Esimerkki

Esimerkiksi syventävän käytännön harjoittelun ohjaajilla ohjaustehtävän vaikutus palkkaan arvioidaan lähtökohtaisesti tehtävän vaativuuden kautta ja huomioidaan näin ollen tehtäväkohtaisen palkan suuruudessa. Lisäksi palkkaa määriteltäessä huomioidaan säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, tehtävälisä maksetaan tältä ajalta.

2 § Toimenpidepalkkiot

Hammaslääkärille maksetaan säännöllisenä työaikana ja päivystysaikana suoritetuista sekä täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille kliinisenä lisätyönä suoritetuista, terveyskeskuksen hammaslääkärin toimenpideluettelossa sanotuista toimenpiteistä korvaustaulukosta ilmenevät toimenpidepalkkiot.

Toimenpidepalkkiot 1.3.2014 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö	Päivystys	Ensiapukäynti
Toimenpidepalkkiot		Yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk tai arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna*
Toimenpideryhmät TKHL 2 TKHL 3 TKHL 4 TKHL 4 B TKHL 5 TKHL 6 TKHL 7	€ 2,06 3,91 4,97 8,22 11,37 16,41 27,73	€ 3,77 6,90 6,90 11,40 15,54 20,33 34,38	€ 3,77 6,90 6,90 11,40 15,54 20,33 34,38	€ 3,77 6,90 6,90 11,40 15,54 20,33 34,38	€ 3,77 6,90 6,90 11,40 15,54 20,33 34,38
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri	Em. toimenpidepalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

* Viikonlopun määritelmä, ks. 3 §:n soveltamisohje.

Soveltamisohje

Hammaslääkärien toimenpideluettelon seuraavien toimenpiteiden palkkiot poikkeavat em. taulukon euroista: TKHL 223, 224, 227, 301.

Mikäli käytössä on työaikajakso, voidaan työaikajakson sisällä mm. kliinistä vastaanottotyötä suunnitella tehtäväksi eri lailla eri päivinä ja viikkoina ja kliinisen työn ylitys maksetaan suunnitellun mukaisesti edellyttäen, että kliinisen työn määrä ylittyy koko työaikajaksolla vastaavasti. Esim. jos henkilölle on suunniteltu työaikajakson 1. viikolla 32 t, 2. viikolla 30 t ja 3. viikolla 35 t kliinistä työtä (yhteensä 97 t), maksetaan 1. viikon 2 tuntiin ja 3. viikon 5 tuntiin sisältyneet toimenpiteet (yhteensä 7 t) korotettuina alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Jos hammaslääkäri poissaolon tai työjärjestelymuutosten tms. takia tekisikin kliinistä työtä yhteensä vain 93 t, maksettaisiin korotetut palkkiot vain em. 3 tunnilta.

Em. 30 kliinisen työtunnin tarkastelun menettelytavoista voidaan sopia paikallisesti toisin hammaslääkärien/heitä edustavan luottamusmiehen kanssa.

3 § Kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot

1 mom.

Täyttä työaikaa tekevälle hammaslääkärille maksetaan kliinisenä lisätyöaikana jokaisesta potilaasta 2 momentin korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio.

2 mom.

Käyntipalkkiot 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Kliininen lisätyö	Ensiapu- käynti
Käyntipalkkiot	€	€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona a) viikonloppuna b) muuna aikana	a) 9,71 b) 9,71
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona a) viikonloppuna b) muuna aikana	a) 12,36 b) 12,36
Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittama käynti terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan a) viikonloppuna a1) seuraavat potilaat/sama käynti b) muuna päivystysaikana b1) seuraavat potilaat/sama käynti		a) 21,18 a1) 9,71 b) 15,89 b1) 4,41
Hammaslääkärin erillinen yli 45 minuuttia kestänyt käynti potilaan luona, lisäys alkavalta neljännestunnilta (käyntiaikaan luetaan myös matkoihin nopeinta reittiä käytettäessä kuluva aika) a) viikonloppuna b) muuna aikana	a) 4,06 b) 4,06	a) 5,13 b) 4,06
Kliinistä vastaanottotyötä yksin (ilman avustavaa henkilökuntaa) tekevä hammaslääkäri	Em. käyntipalkkiot maksetaan 30 %:lla korotettuna.

Soveltamisohje

Kunkin potilaan osalta maksetaan yksi korvaustaulukosta ilmenevä käyntipalkkio, vaikka saman käynnin yhteydessä tehdään useampia palkkioon vaikuttavia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä.

Edellä taulukossa mainitulla viikonlopulla tarkoitetaan aikaa perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 8.00 sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona on harvinainen ja koskee yleensä vain huoltolaitoksessa tai vuodeosastolla hoidettavia potilaita.

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät yleisen osan 14 §:n 1 momentin mukaan 1.1.2016 lukien.

Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen yleisen osan 14 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 14 §:n 1 momentin mukaan 1.1.2016 lukien.

4 § Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan hänen oman säännöllisen työaikansa (osa-aikatyöaika) ylittävästä kliinisestä lisätyöstä toimenpidepalkkiot kuten säännöllisenä työaikana ja 50 % 3 §:n korvaustaulukossa todetuista kliinisen lisätyön käyntipalkkioista. Jos osa-aikaisen hammaslääkärin yhteenlaskettu säännöllinen työaika ja lisätyöaika ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan, maksetaan tämän ylittävästä lisätyöstä korvaustaulukoista (2 ja 3 §) kliinisen lisätyön kohdalta ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot.

Osa-aikatyötä tekevälle hammaslääkärille maksetaan yksin työtä tekevän kliinisen lisätyön palkkioiden 30 %:n korotus vasta, kun hänen yhteenlaskettu säännöllinen työaikansa ja lisätyöaikansa ylittää täyttä työaikaa tekevän hammaslääkärin säännöllisen työajan.

5 § Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

Hammaslääkärin vapaa-aikanaan ensiaputapauksessa suorittamasta käynnistä terveyskeskukseen tai muuhun hoitopaikkaan maksetaan edellä korvaustaulukoista (2 ja 3 §) ilmenevät käynti- ja toimenpidepalkkiot. Myös käynnistä aiheutuneet tarkoituksenmukaiset matkakustannukset korvataan.

Liite 3 Sairaalalääkärit

I Palkkaus

1 § Palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

Virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta 1.1 Ylilääkäri, hallintoylilääkäri, osastonylilääkäri yliopistollisessa sairaalassa L3SL1100 1.2 Muut ylilääkärit ja apulaisylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat L3SL1200	5 610,48 5 096,24
2 Erikoislääkäri, osastonlääkäri Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L3SL3000 Määräystä sovelletaan myös erikoislääkäriin, joka on erikoistumassa toiselle erikoisalalle, jos hänellä jo olevasta erikoislääkärin oikeudesta on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan.	4 492,87
3.1 Laillistettu lääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely. L3SL4103 3.2 Laillistettu lääkäri L3SL4100	3 783,36 3 302,66
4 Lääketieteen opiskelijat Peruspalkka on hoidettavasta lääkärin virasta/tehtävästä riippumatta L3SL5000	2 463,23

Soveltamisohje

Palkkahinnoittelun soveltamisesta ks. liitteen 1 1 §:n soveltamisohje 1.

1 Palkkahinnoittelun ulkopuoliset
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virka ja sairaalan johtavan lääkärin päätoiminen virka ovat hinnoittelemattomia virkoja, joiden palkkauksesta päättää työnantaja. Samoin hinnoittelun ulkopuolisia ovat ylilääkäri sivutoimisena johtavana lääkärinä ja tulosvastaavana toimiva ylilääkäri.

2 Ylilääkäri/verrattavassa asemassa oleva
Verrattavassa asemassa olevalla tarkoitetaan lääkäriä, joka on asemansa ja tehtäviensä puolesta ylilääkäriin verrattavissa ja jonka päätehtävänä on johtaminen.

2 § Lääkärintodistus- ja -lausuntopalkkiot

Tätä määräystä ei sovelleta 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin lääketieteen opiskelijoihin.

Lääkärille maksetaan lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon, jäljempänä sanotut palkkiot. Alan erikoislääkärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna.

Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot	Palkkio/€
1 Lääkärinlausunnot 1.1 Suppea lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka eläke- tai invalidihuoltohakemukseen liitettävä suppea lausunto, C-lausunto) 1.2 Perusteellinen lausunto, joka sisältää sairauden, vamman tai invaliditeetin kuvauksen ja siihen nojautuvan perustellun ilmoituksen työkyvyttömyys- tai haitta-asteesta, lääke- tai muun hoidon tarpeesta, korvattavuudesta, hengenvaarallisuusasteesta ja vastaavista seikoista (esim. sairausvakuutuslain mukaisen etuuden hakemiseksi tarpeellinen lomakkeelle B laadittu taikka poliisi-, huolto- tai muille viranomaisille annettava perusteellinen lausunto) tai perusteellinen ja aikaa vievä eläkehakemukseen liitettävä lausunto 1.3 Oikeustoimikelpoisuutta koskeva lausunto (esim. testamentin tekoa, avioliittolupaa tai holhouslain mukaisen päätöksen tekemistä varten)	14,19 16,22 24,33



2 Tapaturmavakuutuslain 29 §:ssä tarkoitetulle vakuutuslaitokselle vakuutetun potilaan tutkimuksen tai hoidon perusteella annettavat lääkärintodistukset ja -lausunnot niiden laadusta riippuen 2.1 Tavallinen lääkärintodistus 2.2 Perusteellinen lääkärintodistus tai -lausunto 2.3 Laaja ja aikaa vievä lääkärintodistus tai -lausunto	10,14 17,74 24,33

Soveltamisohje

Potilaan hoitoon liittyvistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista ei suoriteta palkkiota. Lääkärintodistus tai -lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan sairaalassa tai poliklinikalla hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle

työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten
toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten
sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suorittamista varten (esim. raskauden keskeyttäminen tai steriloiminen).

II Päivystys

3 § Työpaikkapäivystyksen korvaukset sekä poikkeavan työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityön korvaukset

Huomautus

Työpaikkapäivystyksen korvaukset määräytyvät yleisen osan 14 §:n 1 momentin mukaan 1.1.2015 lukien.

Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset määräytyvät tämän sopimuksen yleisen osan 14 §:n 2 momentin mukaan ja aktiivityön korvaukset 14 §:n 1 momentin mukaan 1.1.2015 lukien.

III Sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

4 § Yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot

Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 28 §:ssä tarkoitettujen sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän pykälän mukaan.

Pöytäkirjamerkintä

Yliopistollisissa sairaaloissa sovelletaan edelleen 30.11.1994 voimassa olleen lääkärisopimuksen 6 §:n 7 momentin (KVTES 1992–1993 liite 35 6 § 7 momentti) siirtymämääräyksiä.

Soveltamisohje

Tässä tarkoitetut sivuviranhaltijat ovat ao. yliopiston pääviroissa, minkä lisäksi he toimivat yliopistollisen sairaalan sivuvirassa. Ylilääkärin ja apulaisylilääkärin (professori) sivuvirkojen palkkioista hinnoittelemattomina päättää työnantaja.

1 mom. Peruspalkka

Sivuviranhaltijoille maksetaan sairaalatyöstä vähintään seuraava tehtäväkohtainen palkka:

		Peruspalkka €/kk
L3SL9003	Erikoislääkäri (apulaisopettaja/yliassistentti)	30 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta
L3SL9004	Erikoistuva lääkäri (assistentti)	20 % liitteen 3 1 §:n palkkahinnoittelun 2 kohdan (erikoislääkäri, osastonlääkäri) peruspalkasta

2 mom. Työkokemuslisä

Sivuviranhaltijoilla noudatetaan KVTES:n palkkausluvun 12 §:n määräystä työkokemuslisästä. Työkokemuslisä lasketaan sivuviranhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta. Lisään oikeuttavana palveluna pidetään myös toimimista tässä tarkoitetuissa sivuviroissa.

3 mom. Henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä

Edellä 2 mom:ssa määrätyn lisäksi voidaan sivuviranhaltijalle maksaa KVTES:n tarkoittamaa henkilökohtaista lisää ja tavanomaisten tehtävien lisäksi määrätyistä lisätehtävistä erillistä tehtävälisää yhteensä enintään 840,94 €, ellei paikallisesti erityisestä syystä toisin päätetä. Lisät ovat varsinaista palkkaa.

4 mom. Päivystyskorvaukset

Sivuviranhaltijan päivystyskorvaukset määräytyvät yleisen osan 14 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kuitenkin siten, että ao. korvausmääräyksissä tarkoitettuna kuukausi- ja varsinaisena palkkana pidetään vastaavan sairaalalääkärin kuukausi- ja varsinaista palkkaa. Päivystyksen aikaista aktiivityötä korvattaessa otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtäviin käytetty aika. Korvattaessa päivystyksenaikainen aktiivityö vapaa-aikana se annetaan viikon pituisina vapaina, jolloin lääkärin palkkiosta vähennetään vastaava osuus, joka on viikkoa kohden palkkion euromäärä jaettuna luvulla 4,3.

Soveltamisohje

Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole sopimuksessa määritelty, vaan sen suhteen noudatetaan aiemmin yleisesti omaksuttua käytäntöä. Yliopistoviranhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta aiheutuviin tehtäviin.

Sivuviranhaltijoiden päivystyskorvaukset määräytyvät pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muiden sairaalalääkärien. Päivystyksenaikaisena aktiivityönä otetaan huomioon vain sairaalalääkärin tehtävissä toimittu aika. Mikäli lääkäri päivystysaikanaan suorittaa yliopiston päävirkaan kuuluvia tehtäviä, näihin kulunutta aikaa ei oteta huomioon päivystyksenaikaista aktiivityötä korvattaessa.

5 mom. Vuosi- ja sairausloma sekä äitiys- ja isyysvapaa

Sivuviranhaltijan vuosiloma, lomaraha sekä sairausloma, äitiys- ja isyysvapaa määräytyvät kuten päävirassa toimivan sairaalalääkärin. KVTES:n ao. määräyksissä tarkoitettuna varsinaisena palkkana pidetään edellä 1 momentissa mainittua tehtäväkohtaista palkkaa mahdollisine 2 ja 3 momenteissa määrättyine lisineen.

Liite 4 Sairaalahammaslääkärit

1 § Palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

Sairaalahammaslääkärin virkanimike/tehtävä	Peruspalkka €/kk
1 Ylihammaslääkäri/verrattavassa asemassa olevat yliopistollisessa sairaalassa Hammaslääkäriltä edellytetään kohdissa 1–3 tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin/erikoislääkärin oikeutta L4SH1000	5 610,48
2 Muut ylihammaslääkärit ja apulaisylihammaslääkärit/ verrattavassa asemassa olevat L4SH2000	5 096,24
3 Erikoishammaslääkäri L4SH5000	4 492,87
4 Erikoistuva hammaslääkäri/lääkärihammaslääkäri 4.1 Laillistettu hammaslääkäri, joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun hammaslääkärin virassa/tehtävässä Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna hammaslääkärinä työskentely. L4SH7003 4.2 Laillistettu hammaslääkäri L4SH7000	3 783,36 3 302,66

Soveltamisohje

Palkkahinnoittelun soveltamisesta ks. liitteen 2 1 §:n soveltamisohjeet 1 ja 2 ja liitteen 3 1 §:n soveltamisohje.

2 § Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot

Päävirassa toimivalle sairaalahammaslääkärille maksetaan sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelossa sanotulta kultakin toimenpiteeltä toimenpidepalkkiot seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.1.2016 lukien

	Säännöllinen työaika		Kliininen lisätyö
Toimenpideryhmä	Laillistettu hammaslääkäri	Erikoishammaslääkärin oikeuden omaava	Täyttä työaikaa tekevä erikoishammaslääkärin oikeuden omaava
	Palkkio, €	Palkkio, €	Palkkio, €
SHL 1	–	–	3,13
SHL 2	–	–	8,15
SHL 3	–	–	9,55
SHL 4	0,86	1,80	14,06
SHL 5	1,04	2,16	18,40
SHL 6	1,30	2,70	27,94
SHL 7	1,74	3,59	27,94
SHL 8	2,58	5,17	49,54
SHL 9	3,10	6,19	51,60
SHL 10	3,61	7,23	56,77
SHL 11	5,17	10,83	67,09
SHL 12	7,43	15,49	90,82
SHL 13	9,40	19,61	–
SHL 14	11,66	24,77	–
SHL 15	16,51	30,96	–
SHL 16	26,04	53,97	–

Soveltamisohje

Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin osallistuu useampi hammaslääkäri, maksetaan päävastuulliselle toimenpidepalkkiot kuten erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle ja avustajille kuten laillistetulle hammaslääkärille.

Toimenpidepalkkion maksamisen edellytyksenä on, että hammaslääkäri tekee toimenpiteen ym. täysin itsenäisesti ja omalla vastuullaan. Erikoistumiskoulutusvaiheessa olevan hammaslääkärin katsotaan toimivan em. tavalla sen jälkeen kun paikallisesti määritelty ajanjakso toimenpiteen ym. oppimiselle (ns. oppimisjakso) on kulunut.

3 § Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot

Päävirassa toimivalle, täyttä työaikaa tekevälle, erikoishammaslääkärin oikeuden omaavalle sairaalahammaslääkärille maksetaan kliinisestä lisätyöstä jokaiselta potilaalta käyntipalkkio seuraavasti:

Korvaustaulukko 1.1.2016 lukien

Potilaskäynti	Palkkio/€
Potilaan käynti hammaslääkärin luona	3,38
Hammaslääkärin erillinen käynti potilaan luona (kutsutaan työhön vapaa-aikana työpaikalta poistuttua)	21,28
Yli 45 minuuttia kestävä käynti, lisäys kultakin alkavalta neljännestunnilta (erillisessä käynnissä potilaan luona käyntiaika luetaan matka-aikaan)	5,33

4 § Yleisen osan ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen

Edellä sanotun lisäksi noudatetaan yleisen osan 13 ja 14 §:n määräyksiä päivystyskorvauksista sekä liitteen 3 määräyksiä yliopistollisten sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista.

Tässä tarkoitettuja sivuviranhaltijoita ovat

		Peruspalkka €/kk
L4SH9003	Erikoishammaslääkäri (apulaisopettaja/yliassistentti/ lehtori/ osastonhammaslääkäri)	30 % liitteen 4 1 §:n palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta
L4SH9004	Erikoistuva hammaslääkäri (assistentti)	20 % liitteen 4 1 §:n palkka- hinnoittelun 3 kohdan (erikoishammaslääkäri) peruspalkasta

Soveltamisohje

Hinnoittelemattomat ylihammaslääkärin ja apulaisylihammaslääkärin (professori) sivuvirat, ks. liitteen 3 4 §:n soveltamisohje.

Liite 5 Kunnalliset eläinlääkärit

I Palkkaus

1 § Palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

	Peruspalkka €/kk
Virkanimike/Tehtävä	Tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto	Laillistettu eläinlääkäri
1 Kokopäivätoiminen hygieenikko ja valvontaa suorittava eläinlääkäri L5EL3000	4 329,36	4 185,26
2 Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri * L5EL4000 ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävistä praktiikkatehtävistä	4 329,36 2 009,38	4 185,26 1 748,53
3 Muu praktikkoeläinlääkäri L5EL5010 L5EL5000	2 009,38 –	– 1 748,53

* Ks. 2 kohdan kaksijakoisesta tehtäväkohtaisesta palkasta soveltamisohjeen 4 kohta.

Soveltamisohje

1
Palkkahinnoittelun ulkopuoliset

Ympäristöterveydenhuollon johtaja, I kaupungineläinlääkäri, johtava hygieenikko ja terveysvalvonnan johtaja sekä laboratorion johtajana toimiva kokopäivätoiminen hygieenikko ovat hinnoittelun ulkopuolisia.

2
Tehtävän vaativuuden arviointi ja tehtäväkohtaisenpalkan määrittely

Määriteltäessä eläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa häneen sovellettavassa palkkaryhmässä KVTES:n palkkausluvun 9 §:n mukaan otetaan tehtävän vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä huomioon mm. seuraavia tekijöitä:

väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien välinen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostettaessa erikoistumista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille
alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät
ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu ja ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä
eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.

Palkkauksellisesti otetaan huomioon ja tuetaan valtakunnallisten ja seudullisten kehittämishankkeiden ja suunnitelmien tavoitteiden toteuttamista paikallisesti silloin, kun niiden seurauksena on eläinlääkärien tehtävien määrään ja laatuun vaikuttavia olennaisia muutoksia taikka keskinäiseen työnjakoon ja tehtäväjärjestelyihin johtavia merkittäviä ratkaisuja (ks. KVTES:n palkkausluvun 9 §:n soveltamisohjeiden kohta 1 viranhaltijan tehtäväkuvauksen tarkistamisesta ja tehtävän vaativuuden uudelleen arvioinnista tehtävämuutosten yhteydessä).

3
Kokopäivätoiminen hygieenikko

1 §:n 1 kohdan kokopäivätoimiset hygieenikot ovat kokonaispalkkausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja mahdollinen henkilökohtainen lisä) ja kokonaistyöajassa. Heidän säännöllinen työaikansa on keskimäärin 38 tuntia 15 minuutta viikossa (ks. lääkärisopimuksen yleisen osan 12 §). Kokopäivätoimisten hygieenikkojen tehtävät muodostuvat eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) tarkoitetuista ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtävistä, laboratorioeläinlääkärin tehtävistä, ympäristöterveydenhuollon suunnittelu-, ohjaus-, neuvonta- ja tiedotustehtävistä sekä muista työnantajan määräämistä viranomaistehtävistä kuten eläinsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon tehtävistä sekä eläintautien vastustamistehtävistä. Johtavassa ja esimiesasemassa olevien päätehtävät muodostuvat terveysvalvonnan johtamis-, esimies, suunnittelu- ja muista hallinnollisista viranomaistehtävistä.

4
Terveysvalvonnan johtajana toimiva tai vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikkoeläinlääkäri

1 §:n 2 kohdassa tarkoitettu praktikkoeläinlääkäri vastaa johtosäännön tai viranomaisen määräyksen perusteella ympäristöterveydenhuollon ja muista edellä kohdassa 3 todetuista tehtävistä ja hoitaa lisäksi praktiikkaa. Mikäli kunnassa/kuntayhtymässä ei ole koko- tai osapäivätoimista hygieenikkoa eikä eläinlääkärille säädösten perusteella kuuluvia ympäristöterveydenhuollon ym. tehtäviä ole annettu toisen kunnan/kuntayhtymän hoidettavaksi, katsotaan yhden eläinlääkärin toimivan tässä kohdassa tarkoitetussa tehtävässä.

Tällaisen eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määräytyy ympäristöterveydenhuollon tehtäviin (valvonta- ja tarkastus- yms. tehtävät, ks. edellä kohta 3) ja johtajan/vastaavan eläinlääkärin hallinnollisiin viranomaistehtäviin määrätyn työajan sekä praktiikkaan keskimäärin käytettävän työajan perusteella palkkahinnoittelua käyttäen (peruspalkkaa em. työaikojen suhteessa määritettäessä käytetään täytenä työaikana 38,25 viikkotuntia). Määräystä sovelletaan, mikäli ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ja hallinnollisiin tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 3–33 tuntia viikossa. Peruspalkkaa tarkistetaan tehtävämuutoksia vastaavasti tarvittaessa vuosittain. Määräyksessä tarkoitetun praktikkoeläinlääkärin palkkauksesta voidaan sopia toisinkin kunnan/kuntayhtymän ja eläinlääkärin välillä.

Esimerkki

Terveysvalvonnan johtajan/vastaavan eläinlääkärin tehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviin määrätty työaika on keskimäärin 15 t 18 min. viikossa, mikä on 40 % 38,25 tunnin työajasta. Hänen peruspalkkansa määräytyy seuraavasti: 40/100 x (taulukon ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävät kohdassa määritelty peruspalkka) + 60/100 x (taulukon praktiikkatehtävät määritelty peruspalkka). Ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien osalta peruspalkkaa määrättäessä otetaan tehtävien vaativuuteen vaikuttavina tekijöinä huomioon 2 kohdassa todetut seikat.

5 Muu praktikkoeläinlääkäri

5.1 Palkkausjärjestelmä ja tehtävät

1 §:n 3 kohdassa tarkoitetun muun praktikkoeläinlääkärin palkkaus muodostuu työnantajan maksamasta varsinaisesta palkasta ja kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista palkkioista. Praktikkoeläinlääkärit eivät siis ole kokonaispalkkausjärjestelmässä eikä heidän säännöllistä työaikaansa ole sopimuksessa määrätty. Näin ollen määräytyy sijaisen tms. palkkaus vajaalta kalenterikuukaudelta aina päiväpalkkana riippumatta sijaisten palvelussuhteen pituudesta (vrt. KVTES:n palkkausluvun 19 §).

Valvonta- ja tarkastustehtävät ja muut viranomaistehtävät

Edellä 1 §:n 3 kohdassa määrättyyn praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella.

Myös praktikkoeläinlääkäri, jonka tehtäviin ei säännönmukaisesti kuulu eläinlääkintähuoltolain 15 §:n 3 momentin mukaisia valvontatehtäviä ja/tai tehtävien määrä ei sisälly edellisessä kappaleessa tarkoitettuun kolmeen tuntiin, voi kuitenkin satunnaisesti joutua suorittamaan näitä valvontatehtäviä. Tällöin hänelle maksetaan tällaiseen tehtävään käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien tuntipalkka. Tehtävään käytetyksi ajaksi luetaan valvontatehtävään välittömästi liittyvään valmisteluun ja jälkiselvittelyyn käytetty aika.

Tuntipalkka lasketaan käyttäen palkkaa, joka muodostuu joko vähintään kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä tai kunnassa vastaavaa työtä tekevän kokopäivätoimisen valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaisesta palkasta ja tästä lasketuista ao. praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisästä. Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160. Siltä osin kun tällainen valvontatehtävä suoritetaan yleisen osan 11 §:ssä tarkoitettuna epämukavana työaikana, maksetaan praktikkoeläinlääkärille siihen käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien ao. määräyksen mukaiset epämukavan työajan korvaukset. Eläinlääkärin tulee toimittaa työnantajalle yksilöity selvitys valvontatehtävistä ja niihin käytetystä ajasta työnantajan edellyttämässä ajassa.

Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olennaisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveydenhuollon yms. tehtävien määrässä, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa uudelleen 1 §:n 2 kohdassa (vastaavana eläinlääkärinä toimiva praktikko) määräystä noudattaen (ks. edellä 1 §:n soveltamisohje 4).

Työnantaja ja eläinlääkäri voivat sopia palkkauksesta valvontatehtävien osalta toisinkin, jolloin ei myöskään noudateta edellä 1 §:n määräystä vähimmäisperuspalkasta.

Huomautus

Kunnaneläinlääkärin eläkkeessä huomioitavat ansiot määräytyvät Kunnallisen eläkelain (549/2003) 68 §:n 6 momentin mukaan. Praktikkoeläinlääkärien työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen maksuperusteesta on annettu Suomen Kuntaliiton yleiskirje 30/80/99.

5.2 Praktikkoeläinlääkärien eräistä työjärjestelyistä

Praktikkoeläinlääkärien tehtäviin kuuluu yleensä eläinlääkäriavun antamisen ohella viranomaistehtäviä (mm. eläinsuojelu, tarttuvat taudit, elintarvikelain mukaiset valvontatehtävät) joiden suorittaminen voi vaatia pidempää yhtäjaksoista työrupeamaa työpäivän (arkipäivänä päiväaikana) kuluessa ja/tai joiden suorittaminen on perusteltua pyrkiä keskittämään ennalta määrätyiksi ajoiksi. Tällaisia tilanteita varten voidaan kunnassa/kuntayhtymässä tai päivystysrenkaaseen yms. kuuluvien kuntien kesken esim. sopia, että eläinlääkärille tiettynä aikana tulevat kiireelliset sairausmatkat ohjataan alueen muille eläinlääkäreille. Em. työjärjestelyt toteutetaan eläinlääkärien kesken vastavuoroisuusperiaatteella. Kyseessä ei ole eläinlääkintähuoltoa koskeva eläinlääkäripäivystys, jolta suoritettaisiin päivystyskorvauksia.

5.3 Eräät päivystävät eläinlääkärit

Eräillä päivystävillä eläinlääkäreillä tarkoitetaan muita kuin oman kunnan/kuntayhtymän tai sovittuun päivystysrenkaaseen kuuluvia eläinlääkäreitä. Em. eläinlääkäri otetaan tehtävistä riippuen lähtökohtaisesti määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen (esim. viikonlopun/muun päivystysrupeaman päivystävä eläinlääkäri). Julkista valtaa sisältäviä tehtäviä voidaan tehdä vain virkasuhteessa.

Yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallistuvien eläinlääkärien palkkauksesta ei ole sopimusmääräyksiä. Usein heille maksetaan 4 §:ssä sanotut päivystyksen peruskorvaukset ja lisäksi heillä on oikeus taksan mukaisiin palkkioihin, joskin palkkioperusteet saattavat vaihdella.

2 § Kunnallinen eläinlääkäritaksa

1 mom.

Praktikkoeläinlääkärillä on oikeus periä antamastaan eläinlääkärin avusta ja todistuksista eläimen omistajalta tai haltijalta kulloinkin voimassa olevan kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot.

2 mom.

Kokopäivätoiminen hygieenikko, joka on määrätty säännöllisen työaikansa lisäksi osallistumaan eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen, on oikeus periä päivystysaikana edellä 1 momentissa tarkoitetun taksan mukaiset palkkiot.

Soveltamisohje

1 Taksan peruste

Kunnallinen eläinlääkäritaksa perustuu eläinlääkintähuoltolain 19 §:n ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n säännöksiin. Taksan palkkioista sovitaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Juko ry:n kesken. Kunnallista eläinlääkäritaksaa sovelletaan normaalisti myös niissä tapauksissa, joissa kunta eläinlääkintähuoltolain 22 §:n perusteella korvaa hyö-tyeläimen omistajalle tai haltijalle osan taksan matkakustannuksista sekä käynti- ja toimenpidemaksuista.

2 Matkakulut

Taksassa tarkoitetun eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matkakustannukset suorittaa eläimen omistaja taksan 7 §:n 3 momentin perusteella. Muusta kuin taksassa tarkoitettua eläinlääkärin apua koskevasta virka- tai virantoimitusmatkasta maksetaan matkakustannusten korvaukset KVTES:n matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 16 mukaan.

3 Kokopäivätoimiset hygieenikot

Mikäli kokopäivätoiminen hygieenikko joutuu säännöllisenä työaikanaan esim. praktikkoeläinlääkärin estyneenä ollessa suorittamaan ensiapuluonteisen tms. käynnin, hänellä on oikeus periä taksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta. Käyntiin kulunutta säännöllistä työaikaa ei tästä syystä teetetä takaisin, mutta oikeus lääkärisopimuksen yleisessä osassa määrättyihin työaikakorvauksiin syntyy vasta kun kokopäivätoimisen hygieenikon säännöllinen työaika on ylittynyt.
Työaikakorvauksia ei suoriteta myöskään silloin, jos hygieenikko säännöllisen työaikansa ulkopuolella joutuu suoritta-maan ensiapuluontoisen tms. käynnin, mistä hänellä on oikeus periä taksassa sanotut palkkiot eläimen omistajalta.

II Lepoajat

3 § Vapaapäivien vähimmäismäärä

1 mom.

Eläinlääkärin työskentely järjestetään viisipäiväisen työviikon pohjalle, mikäli tämä on eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta mahdollista.

2 mom.

Eläinlääkärille annetaan kutakin täyttä virantoimituskuukautta kohti vähintään 8 sellaista vapaapäivää, joina hän on vapaa virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuudestaan. Vajaan virantoimituskuukauden vapaapäivien määrä on suhteellinen osuus 8 vapaapäivästä. Eläinlääkintähuollon toimintojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi voidaan näitä vapaapäiviä kerätä kuukautta pidemmältä ajalta, kuitenkin enintään kalenterivuosipuoliskolta siten, että ne annetaan viimeistään seuraavan kalenterivuosipuoliskon loppuun mennessä.

3 mom.

Eläinlääkäreihin ei sovelleta tämän sopimuksen yleisen osan 20 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

4 mom.

Eläinlääkärin suostumuksella työskentely voidaan järjestää toisinkin kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.

5 mom.

Tämän pykälän määräystä ei sovelleta eläinlääketieteen opiskelijoihin.

Soveltamisohje

1 Viisipäiväisen työviikon periaate ja vapaapäivät

Sopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antaminen mahdollistetaan eläinlääkintähuollon kannalta tarkoituksenmukaisin viikonloppu- ja arkipäivystysjärjestelyin sekä tarvittaessa sijaisjärjestelyin. Lähtökohtana on, että vapaapäivät annetaan arki- ja viikonloppupäivystysjärjestelyin vastavuoroisuusperiaatteella siten, että kunnan/kuntayhtymän omat eläinlääkärit hoitavat toistensa tehtävät ilman sijaista ja eri korvausta. Kun tehtävien hoitamiseksi tarvitaan ulkopuolinen eläinlääkäri, tämä voidaan ottaa määräaikaiseksi viranhaltijaksi tai työsopimussuhteeseen talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa ja lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa. Ks. kuntalain (410/2015) 87 §:n 2 momentti virkasuhteeseen ottamisesta ilman perustettua virkaa.

Vaikka eläinlääketieteen opiskelijoihin ei sovelleta tämän pykälän määräystä, pyritään myös heihin soveltamaan viisipäiväisen työviikon periaatetta.

Eläinlääkintähuollon toimintoja ja päivystystä järjestettäessä tulee huolehtia siitä, ettei eläinlääkärien työhönsidonnaisuus muodostu kohtuuttomaksi.

Tässä sopimuksessa samoin kuin ohje-/johtosäännössäkin tarkoitetut vapaapäivät annetaan vapaa-ajan muodossa eikä niiden sijasta voida käyttää rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät pitämättä esim. sen vuoksi, että eläinlääkärin virkasuhde päättyy, ei pitämättä jääneistä vapaapäivistä makseta rahakorvausta.

2 Vapaapäivien keräilyjärjestelmä

Myös sovellettaessa 2 momentissa sanottua vapaapäivien keräilyjärjestelmää ne pyritään antamaan mahdollisimman pian ao. kalenterikuukauden jälkeen. Vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja.

Esimerkki

Eläinlääkäri on ajalla 1.1.–30.6. saanut 35 vapaapäivää. Hänellä on ao. kalenterivuosipuoliskon ajalta saamatta 13 vapaapäivää (6 kk x 8 vp = 48 vp), mitkä voidaan antaa eläinlääkärille esim. heinäkuuksi vahvistetun vuosiloman jatkoksi. Ajalta 1.1.–30.6. saamatta jääneet 13 vapaapäivää on annettava viimeistään ao. vuonna 31.12. mennessä.

Mikäli viranhaltija on virantoimituksessa vajaan kuukauden, lasketaan 2 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien suhteellinen osuus vajaalta kuukaudelta (esim. puolesta virantoimituskuukaudesta vapaapäiväosuus on puolet täydestä vapaapäivämäärästä).

3 Eläinlääkärin muut mahdolliset vapaapäivät

Eläinlääkärin oikeudesta olla vapaana mikäli virkatehtävät sen sallivat, voi olla määräyksiä esim. hallintosäännössä. Niissä voi myös olla toteamus siitä, että mikäli vapaapäiviä ei ole mahdollista antaa, eläinlääkärillä on oikeus saada vastaava vapaapäivä muuna aikana. Em. säännöksen määräyksiä voidaan noudattaa työajan järjestelyä koskevina määräyksinä. Ne eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa virkaehtosopimuksen vapaapäivämääräysten kanssa eikä edellä 3 §:n 2 momentissa sanottu vapaapäivien keräilyjärjestelmä koske hallintosäännössä tarkoitettuja vapaapäiviä.

Virkaehtosopimuksessa tarkoitettujen vapaapäivien antamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko annettu vapaa samalla esim. hallintosäännössä tarkoitetun työaikajärjestelyn toteuttamista. Tavoitteena on viisipäiväinen työviikko.

III Päivystys

4 § Päivystyskorvaukset

Peruskorvaukset

Eläinlääkintähuoltoa koskevaan päivystykseen määrätylle eläinlääkärille maksetaan päivystyksen peruskorvauksena jokaiselta päivystystunnilta

31 % perjantaista klo 16.00 alkaen maanantaihin klo 8.00 saakka sekä arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 16.00 alkaen ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00 saakka (ns. pyhäpäivystys)
18 % muuna aikana (ns. arkipäivystys)

laskettuna korottamattomasta tuntipalkasta, joka saadaan 1 §:n 3 kohdan praktikkoeläinlääkärinä toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta kerrottuna 1,8:lla.

Soveltamisohje

Päivystyskorvausten maksaminen edellyttää toimivaltaisen kunnallisen viranomaisen vahvistamaa ja hyväksymää päivystysjärjestystä.

Esim. torstaiksi sattuvasta itsenäisyyspäivästä maksetaan sopimuksessa sanottu ns. pyhäpäivystyskorvaus itsenäisyyspäivää edeltävän päivän keskiviikkoillasta lukien itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantaipäivän aamuun saakka.

Eläinlääkärin päivystysajalta ei suoriteta tämän sopimuksen yleisessä osassa määrättyjä työaikakorvauksia.

Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo

Yleisohjeet

Tässä toimenpideluettelossa on lueteltu tyhjentävästi ne toimenpiteet, joista maksetaan lääkärisopimuksen mukaan toimenpidepalkkio terveyskeskuksen lääkärille.
Toimenpidepalkkiot maksetaan lääkärin henkilökohtaisesti suorittamista toimenpiteistä riippumatta siitä, missä lääkäri on tehnyt toimenpiteen (esim. vastaanotolla, vuodeosastolla tai neuvolassa).
Jokainen operatiivinen toimenpide siihen säännönmukaisesti kuuluvine lisätoimenpiteineen käsittää kokonaisuuden, mistä syystä lisätoimenpiteistä ei makseta erikseen palkkiota. Samoin mikäli tutkimuksen, hoidon tai toimenpiteen suorittamiseen säännönmukaisesti liittyy toinen tutkimus, hoito tai toimenpide, palkkio maksetaan toimenpidekokonaisuuteen sisältyvän korkeimman toimenpideryhmän mukaan.

Esimerkki

Näin ollen ehkäisykierukan vaihto on vain yksi toimenpide riippumatta siitä, mitä muita siihen liittyviä toimenpiteitä vaihdon yhteydessä tehdään.

Eri toimenpiteistä, vaikka ne kuuluisivat samaan palkkioryhmään, maksetaan palkkio jokaisesta erikseen. Useista samoista toimenpiteistä (esim. kahden haavan ompelu) maksetaan vain yksi palkkio.
Toimenpiteistä tai tutkimuksista, jotka suoritetaan joukkotutkimuksina, ei makseta palkkiota (esim. silmänpaineen mittaus tai mammografia).
Ao. erikoislääkärin virassa toimivalle lääkärille ei makseta palkkiota ao. erikoislääkärin perustutkimuksiin kuuluvista toimenpiteistä.

Soveltamisohje

Esim. toimenpiteistä 101 ja 102 maksetaan erikoislääkärille palkkio vain, jos kyseessä on perustutkimuksia olennaisesti laajempi ja vaativampi tutkimus.

Radiologisista toimenpiteistä RU I 101–RU I 106 ja RU II 201 maksetaan palkkio muille terveyskeskuksen lääkäreille paitsi röntgenerikoislääkäreille. Radiologisista toimenpiteistä RR I 101–RR III 305 maksetaan palkkio vain terveyskeskuksen röntgenerikoislääkäreille.

Soveltamisohje

Toimenpiteet RU I 101–RU I 106 kuuluvat joko röntgenerikoislääkärien perustutkimukseen (ks. edellä kohta 6) tai sisältyvät röntgenerikoislääkärien omaan RR-luokitukseen.

Johtavan lääkärin tulee ohjata ja valvoa toimenpidejärjestelmän käytännön soveltamista ja tarvittaessa informoida virkaehtosopimuksen sopijapuolia.

Toimenpideluettelo

Toimenpideryhmä R0–R III
Terveyskeskusten kaikkiin lääkäreihin sovellettavat em. yleisohjeet huomioon ottaen
R 0	Korvattavat toimenpiteet
001	Lääkärin potilaalle puhelimitse tai sähköisesti antama hoito-ohje, jonka lääkäri kirjaa sairauskertomusjärjestelmään
	Soveltamisohje Toimenpiteellä korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee välittömästi soiton jälkeen hoitoon. Toimenpidettä ei korvata, mikäli ohje annetaan toisen henkilön välityksellä, paitsi niissä tilanteissa, joissa potilas ei esim. ikänsä, ymmärryksensä, kieliongelmiensa tai vammaisuutensa perusteella pysty itse hoitamaan asiaansa. Tällä toimenpiteellä ei tarkoiteta terveydenhuollon henkilöstön keskinäistä konsultointia.
002	Lääkärin muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan hoitoa koskeva sairauskertomusjärjestelmään kirjattava hoito-ohje.
	Soveltamisohje Toimenpiteellä korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena välittömästi lääkärin hoitoon. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkintä konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan. Toimenpiteen käyttö perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tehtävä- ja työnjakomuutoksiin. Ne voivat liittyä lakimuutoksiin, organisaatiouudistuksiin tai palvelutarpeiden ja henkilöstön osaamisen parempaan hyödyntämiseen palvelu- ja henkilöstöstrategioiden toteuttamiseksi.
R I	Korvattavat toimenpiteet
101	Lääkärin suorittama näöntutkimus silmänpohjatutkimuksineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan lääkärin suorittamaa näöntutkimusta silmänpohjatutkimuksineen. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa näkövikaan tai silmäsairauteen liittyviä oireita tai se muuten tehdään samalla perusteellisuudella esim. diabeetikoille vuositarkastuksen yhteydessä. Tätä toimenpidettä käytetään myös annettaessa dokumentoitu lausunto silmänpohjakuvista.
103	Lääkärin suorittama perusteellinen neurologinen tutkimus
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista neurologista tutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa neurologisia oireita tai on syytä epäillä, että potilaan oireiden takana voi olla neurologista selvittelyä vaativa syy taikka tutkimus tehdään vastaavalla perusteellisuudella muusta syystä. Toimenpide ei ole korvattava esim. silloin kun tutkimus tehdään orientoivana neurologisena tutkimuksena ajokorttitutkimuksen yhteydessä.
105	Kardiorespiratorinen kokonaisarvio laboratoriotutkimuksineen
	Soveltamisohje Tutkimuksella tarkoitetaan esim. vuosittain tapahtuvaa, tavanomaista vastaanottokäyntiä perusteellisempaa sydän- tai keuhkosairauspotilaan tai verenpainepotilaan tutkimusta. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun sen yhteydessä tulkitaan EKG-, thorax-rtg, hengitysfunktiotutkimuksia ja/tai laboratoriotutkimuksia. Lisäksi tutkimus on korvattava toimenpide silloin, kun joudutaan tekemään akuutissa vaiheessa perusteellinen sydän- ja keuhkosairauspotilaan kliininen tutkimus ja voidaan ottaa ja tulkita edellä mainittuja lisätutkimuksia.
106	Pinnalliset leikkaukset, haavojen revisio ja suturaatio
	Soveltamisohje Arvio haavojen suturoimisessa toimenpide R I 106:n ja R II 206:n välillä tehdään tapauskohtaisesti ottaen huomioon ajankäyttö ja toimenpiteen vaativuus. Mikäli pinnalliset leikkaukset kohdistuvat selvästi eri asioihin ja niiden hoitamiseen kuluu huomattavasti aikaa ja potilas esim. joudutaan valmistelemaan kahdesti toimenpiteeseen, voidaan periä kaksi tämän ryhmän mukaista palkkiota. Tätä toimenpidettä käytetään myös esim. säärihaavapotilaan haavan revisiossa.
107	Incisiot, joissa puudutus
108	Rikan poisto silmästä puudutuksessa
109	Korvakäytävän huuhtelu ja/tai imu
	Soveltamisohje Tätä toimenpidettä käytetään myös vaikean externin otiitin imussa, huuhtelussa ja tamponaatiohoidossa.
110	Tärykalvopisto
	Soveltamisohje Parasenteesi on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molempiin korviin.
111	Poskiontelopunktio/huuhtelu
	Soveltamisohje Poskiontelopunktio on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molemmin puolin. Toimenpide on maksullinen myös silloin, kun on kyseessä antrostomia-potilas, jolle tehdään huuhtelu lavaatiokärjellä.
113	Kynsiin ja kynsivalleihin kohdistuvat leikkaukset, jotka tehdään puudutuksessa
114	Injektiohoidot muualle kuin lihaksiin tai ihon alle
	Soveltamisohje Esimerkiksi erilaiset niveliin kohdistuvat lääkeinjektiot. Mikäli reumapotilaalle laitetaan lääkettä useampiin pikkuniveliin samanaikaisesti, on kyseessä vain yksi toimenpide. Myös injektiot, jotka kohdistetaan pehmytkudoksiin tarkoituksena esimerkiksi tulehdusprosessin rauhoittaminen jännekiinnitysalueella, ovat korvattavia toimenpiteitä.
116	Kipsaus
117	Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit (esim. perheterapia)
	Soveltamisohje Psykiatrisen tilan suunnitelluilla terapiakäynneillä tarkoitetaan käyntejä, jotka on etukäteen sovittu potilaan kanssa koskemaan tiettyä tavoitteellista hoitoa tai hoidon suunnittelua.
118	Lääkärin suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan tutkiminen
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa esimerkiksi nuorempi tai kokemattomampi lääkäri kysyy kokeneemman kollegan mielipidettä potilaan hoidosta ja tämä konsultaation antava lääkäri suorittaa itse potilaan tutkimuksen. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkinnät konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan.
119	Lääkekapselin asettaminen ihon alle
	Soveltamisohje Kyseeseen tulevat lähinnä ehkäisykapselit ja antabuskapselit. Tätä toimenpidettä käytetään myös poistettaessa esim. ehkäisykapseleita.
120	Suonensisäisen nestehoidon aloittaminen
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan päätöstä suonensisäisen nestehoidon aloittamisesta siihen liittyvine mahdollisine lääkehoitoineen.
121	Koagulaatiohoidot (nenän limakalvot, kohdunsuu, pinnalliset ihomuutokset)
123	Gynekologinen tutkimus ja siihen liittyvä irtosolunäytteen otto
	Soveltamisohje Toimenpiteeseen kuuluvalla irtosolunäytteen otolla tarkoitetaan lähinnä PAPA-tutkimuksia. Joukkotutkimuksena otettuja irtosolunäytteitä ja äitiysneuvoloissa rutiininomaisesti otettuja irtosolunäytteitä ei kuitenkaan korvata toimenpiteinä. Korvattava toimenpide solunäytteenotto on myös silloin, kun lääkäri tekee sen GC-näytteen saamiseksi tapauksissa, joissa hän itse suorittaa myös näytteen mikroskopoinnin.
124	Akupunktiohoidot
126	Silmänpaineen mittaus
127	Äänihuulten tutkimus
128	Luxoituneen nivelen reponointi
129	Kierukan asettaminen
130	Tamponaatiohoidot (nenään tai korvaan)
131	Polyypin poisto
132	Vierasesineen poisto kehon luonnollisista aukoista ja onteloista
133	Otomikroskopia korvamikroskooppia käyttäen
134	Ohutneulabiopsia
136	Rakkopunktio
137	Nivelpunktio
139	Karsastuksen perusteellinen tutkimus
141	Peräpukamiin kohdistuva ei-leikkauksellinen toimenpide (ligaatio, kryokoagulaatio, trombosoivat injektiohoidot)
143	Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidon suunnittelu sekä hoitosuunnitelman laadinta
	Soveltamisohje Toimenpide edellyttää yleensä potilaan omakohtaista tutkimista. Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi monisairaan potilaan lääke- ja muun hoidon kokonaisuutta arvioitaessa ja/tai suunniteltaessa, vanhuspotilaan hoitopaikkaa/jatkohoitopaikkaa selviteltäessä ja/tai suunniteltaessa ja potilaslaissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Toimenpiteestä syntyy tarvittavat merkinnät sairauskertomukseen ja/tai syntyy erillinen todistus/lausunto.
145	Elävän henkilön kliininen (oikeuslääkeopillinen) tutkimus
	Soveltamisohje Tutkimus tulee kyseeseen esimerkiksi ulkoisten pahoinpitelyvammojen tutkimuksena.
146	Ensikäynti äitiysneuvolassa
	Soveltamisohje Käyntiin liittyy aina asiakkaan terveydentilan arvio ja raskauden keston määritys. Lisäksi yleensä käyntiin liittyy yleinen raskauden riskien kartoitus, seulontavalistus, tupakka-alkoholi-valistus, ohjeet ravinnosta, liikunnasta jne.
147	Lapsille suoritettava viimeinen neuvolatarkastus ennen kouluunmenoa
	Soveltamisohje Tarkastus tehdään 4 vuoden iässä ja siihen kuuluu psyykkisen ja fyysisen kehitystason arviointi sekä sosiaalisten taitojen arviointi ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden suunnittelu. Lapsen ja vanhempien suhdetta ja lasten itsenäistymistä tuetaan ja opastetaan ja ohjataan hoitoon kasvatusongelmissa.
148	Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluva tarkastus, jonka yhteydessä tehdään lausunto
	Soveltamisohje Tarkastus tehdään koulun loppuvaiheessa ja sen yhteydessä voidaan tehdä perusteltuja kannanottoja tai lausuntoja oppilaan soveltuvuudesta suunnittelemiinsa ammatteihin tai tehdään ns. nuorison terveystodistus.
149	Hormonikorvaushoidon aloittaminen joko naiselle tai miehelle
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään mahdollisen hoidon edut ja haitat sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta.
150	Verenkierron tutkiminen Doppler-UÄ -laitteen avulla.
	Soveltamisohje Toimenpidettä käytetään tutkittaessa esimerkiksi diabeetikon valtimoverenkiertoa tai säärihaavojen etiologiaa.
151	Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä lääkkeillä hoidettavaa muistisairautta (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä dementia) sairastavalle potilaalle tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään lääkehoidon indikaatioiden olemassaolo, mahdollisen hoidon edut ja haitat, sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta. Toimenpide on korvattava neurologian ja geriatrian alan erikoislääkärille lääkehoidon aloittamista koskevan päätöksenteon osalta. Toimenpidettä ei kuitenkaan käytetä, jos samassa yhteydessä tehdään lausunto lääkehoidon korvattavuudesta (R II 225). Lisäksi toimenpide on korvattava myös muille terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille lääkehoidon muutosta koskevan arvion ja päätöksen yhteydessä (hoidon tehostaminen tai vaihtaminen, yhdistelmähoidon aloittaminen, tarpeettoman lääkehoidon lopettaminen).
R II	Korvattavat toimenpiteet
201	Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidonsuunnittelu.
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan toimintakyvyn ja hoidontarpeen laajaa selvittelyä ja tähän liittyvää hoitosuunnitelman tekemistä. Toimenpidettä käytetään vastaavissa tilanteissa kuin R I 143 silloin, kun toimenpide vastaa ajankäytöltään ja vaativuudeltaan palkkioryhmän R II toimenpidettä. Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi harkittaessa M I lausunnon (tarkkailulähete M I) antamista tai arvioitaessa mahdollista lasten huostaanottoa.
202	Kokonaisvaltainen kuntoutusarviointi
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan laajaa toimintakyvyn arviointia, johon yleensä liittyy kuntoutussuunnitelman tekeminen käyttäen esimerkiksi muuta kuntoutushenkilökuntaa apuna. Veteraanikuntoutusta varten tarvittavat tutkimukset ja lausunnot katsotaan tämän ryhmän mukaisiksi, mikäli ne tehdään viranomaisen asiasta antamien ohjeiden perusteella ja veteraanikuntoutuksen valinnan kriteerit ovat ensisijaisesti lääketieteelliset. Mikäli näin ei ole, käytetään toimenpidettä R I 143.
203	Työkyvyn arviointi
	Soveltamisohje Työkyvyn arvioinnilla tarkoitetaan laajaa, perusteellista työkyvyn arviointia riippumatta siitä, mikä on lopputulos. Toimenpide ei tule kyseeseen määrättäessä lyhytaikaista sairauslomaa esimerkiksi SVA-lomakkeella. Rutiininomainen työhöntulotarkastus ei myöskään ole tässä tarkoitettu toimenpide. Toimenpiteeksi ei lueta esimerkiksi asevelvollisten palvelukelpoisuuden selvittämiseksi tehtyjä tarkastuksia tai tavanomaisen T-lausunnon tekemistä. E-lausunnolla ilmaistu työkyvyn arvio on tässä tarkoitettu toimenpide vain, mikäli työkykyä joudutaan laajemmin tutkimaan ja perustelemaan.
204	Leikkauskelpoisuuden arviointi
	Soveltamisohje Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa terveyskeskuslääkäriltä etukäteen pyydetään arviota leikkauskelpoisuudesta silmäleikkauksia varten.
206	Suurten haavojen hoito
	Soveltamisohje Toimenpide tarkoittaa tilanteita, joissa on kyseessä haavojen hoito, joihin liittyy esimerkiksi vaikeita ja työläitä reviisioita sekä syvempien kudosten kerroksittaista suturointia tai haavojen hoito vie huomattavasti aikaa.
207	Syvät koepalat ja ihonalaiset operaatiot
	Soveltamisohje Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi poistettaessa ihonalaisia kasvaimia tai tehtäessä esimerkiksi imu- tai koekaavintoja, jos niitä ei tehdä selvästi leikkaussaliolosuhteissa, jolloin käytetään toimenpidettä R III 301.
208	Rasitus-EKG
	Soveltamisohje Rasitusergometria luetaan tässä tarkoitetuksi toimenpiteeksi tilanteissa, joissa lääkäri itse valvoo ja tulkitsee tutkimuksen.
210	Allergiatestaus
	Soveltamisohje Lääkärin suorittama allergiatestauksen arviointi jatkohoitosuosituksin.
211	Luuydinpunktio
212	Kehon ontelon tyhjennys (keuhkot, vatsa)
216	Resuskitaatiohoito
	Soveltamisohje Toimenpide on korvattava kaikille elvytykseen osallistuville lääkäreille, kunhan asiapapereista, vähintään elvytyskertomuksesta, löytyy merkintä lääkärin osallistumisesta elvytykseen. Tätä toimenpidettä käytetään myös sähköisen rytminsiirron yhteydessä.
217	Ihonsiirto
219	Tympanostomiaputken asennus
222	Perkutaanisen rakkokatetrin asettaminen
223	Parafimoosin reponointi
224	Kuolinsyyn selvittäminen
	Soveltamisohje Toimenpide ei tarkoita pelkästään kuolintodistuksen allekirjoittamista, vaan ohjeitten ja määräysten mukaista kuolinsyyn selvittelyä. Toimenpiteen korvaus ei tule kysymykseen esimerkiksi syöpäpotilaiden terminaalivaiheessa, jolloin kuolinsyy on etukäteen tiedossa ja kuolema on odotettavissa.
225	Arvio jatkuvan lääkityksen tarpeesta lausuntoineen
	Soveltamisohje Toimenpide tulee kyseeseen tehtäessä arviota ja kirjoitettaessa lausuntoa kokonaan tai osittain korvattavien lääkkeiden osalta.
226	Huume-/humalatilatutkimus
	Soveltamisohje Huume-/humalatilatutkimuksella tarkoitetaan kliinistä tutkimusta joko humalatilan tai huumeiden vaikutuksen selvittämiseksi. Mikäli kliinistä tutkimusta ei tehdä, vaan otetaan ainoastaan verinäyte, käytetään toimenpidettä R I 120. Mikäli tehdään sekä kliininen humalatilatutkimus että otetaan verinäyte, korvataan vain tämän ryhmän mukaisena toimenpiteenä.
227	Endoskopiatutkimukset
	Soveltamisohje Endoskopiatutkimuksella tarkoitetaan esimerkiksi gastroskopiaa, rektoskopiaa, rektosigmoideoskopiaa ja kolonoskopiaa. Pelkkä proktoskopia on korvattava vain, mikäli tutkimus on vaativuudeltaan ja ajankäytöltään R II:n tasoa vastaava.
228	Takatamponaatio nenäverenvuodon hoitona
	Soveltamisohje Takatamponaatio tulee korvattavaksi riippumatta siitä, onko teknisenä suorituksena harsosykeröillä tai pallokatetreilla tapahtuva toimenpide.
230	Kyynelteiden sondeeraus
231	Murtumareponointi + kipsaus
233	Keskuslaskimokanylointi
R III	Korvattavat toimenpiteet
*301 )**	Leikkaussaliolosuhteissa tehtävät leikkaukset ja vastaavat toimenpiteet, jotka vaativat joko sentraalista johtopuudutusta, rektaalista, intramuskulaari- tai intravenöösianestesiaa tai lyhyttä inhalaatioanestesiaa tai laajaa infiltraatiopuudutusta.
303	Saattohoidon kotikäynti
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan vaikeasti sairaan terminaalivaiheen hoitoon liittyvää lääkärin kotikäyntiä. Tämän toimenpiteen lisäksi ei makseta liitteessä 1 määrättyjä käyntipalkkioita.
304	Lääkärin läsnäoloa vaativa sairaankuljetus
	Soveltamisohje Toimenpiteellä tarkoitetaan niitä tilanteita, joissa lääkäri joutuu potilaan tilan vakavuuden takia saattamaan tämän seuraavaan hoitopaikkaan.
305	Infarktin liuotushoito
	Soveltamisohje Toimenpide tarkoittaa terveyskeskuksessa diagnosoitua sydäninfarktia, sen liuotushoidon aloittamista ja toteuttamista.

*) Tutkimusten lisäksi maksetaan terveyskeskuksen lääkärille palkkiot ultraäänitutkimuksesta.

Toimenpideryhmä RU I–RU II
Muihin terveyskeskusten lääkäreihin kuin röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet
RU I	Korvattavat toimenpiteet
101	Ylävatsan yleistutkimus
102	Alavatsan yleistutkimus
103	Jäännösvirtsan tutkimus
104	Ehkäisykierukan paikantaminen
105	Varhaisraskauden toteaminen
106	Yksittäinen mittakontrolli
RU II	Korvattavat toimenpiteet
201	Sydämen ultraäänitutkimus Soveltamisohje Toimenpide edellyttää erikoislääkärin perehtyneisyyttä sydämen ultraäänitutkimuksiin

Toimenpideryhmä RR I–RR III
Terveyskeskusten röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet
RR I	Korvattavat toimenpiteet
101	Skolioositutkimus
102	Nivelen rasitustutkimus
103	Hypofarynx
104	Ruokatorven kaksoiskontrastitutkimus
105	Mahalaukun kaksoiskontrastitutkimus
106	Ohutsuolipasaasi
107	Urografia
108	Akuutti urografia
109	Miktiokystografia
110	Ylävatsan ultraäänitutkimus
111	Alavatsan ultraäänitutkimus
112	Kaulan alueen ultraäänitutkimus
113	Nivelten ultraäänitutkimus
114	Lihasten ja jänteiden ultraäänitutkimus
115	Pehmytosaresistenssin ultraäänitutkimus
116	Virtsaelinten ultraäänitutkimus
117	Kivesten ultraäänitutkimus
118	Prostatan ultraäänitutkimus
119	Munuaisten ultraäänitutkimus
120	Kilpirauhasen ultraäänitutkimus
121	Sylkirauhasen ultraäänitutkimus
RR II	Korvattavat toimenpiteet
201	Usean nivelen rasitustutkimus
202	Fistelitutkimus
203	Mammografia
204	Mahalaukun kaksoiskontrasti, vaativa
206	Ultraääniohjattu ONB pinnalliseen elimeen
207	Rintarauhasten ultraäänitutkimus
208	Raajalaskimoiden ultraäänitutkimus
209	Sydämen ultraäänitutkimus
210	Alaraajan venografia
RR III	Korvattavat toimenpiteet
301	Artrografia
302	Paksunsuolen kaksoiskontrastitutkimus
303	Lumbaalinen varjoainemyelografia
304	Vaativa abdomenin ultraäänitutkimus
305	Ohutsuolen kaksoiskontrastitutkimus

Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo

Yleisohjeet

Toimenpidepalkkio maksetaan käynnin yhteydessä hammaslääkärin suorittamalta kultakin toimenpideluettelossa sanotulta toimenpiteeltä, ellei ao. toimenpiteen kohdalla ole toisin todettu.
Kaikki jonkin toimenpiteen suorittamiseksi tarpeelliset toimenpiteet sisältyvät kyseiseen toimenpiteeseen, ellei ko. toimenpidettä ole erikseen mainittu luettelossa.
Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että potilaan hoitoon käytetty aika ja tuolloin suoritetut toimenpiteet täytyy olla oikeassa suhteessa toisiinsa.
Kliinisten alojen erikoishammaslääkäreillä tarkoitetaan kliinisen hammashoidon, suukirurgian/suu- ja leukakirurgian sekä oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä.

Toimenpideluettelo

(TKHL = toimenpideryhmä)

TKHL	Korvattavat toimenpiteet
TKHL 2
204	Oikomishoidon suunnittelu Yksinkertaisin kojein (ristikumivedot, hionnat) tapahtuvan oikomishoidon kirjallinen hoitosuunnitelma.
205	Potilaan esilääkitys I.m.- i.v.- p.r. ja p.o.-lääkitys jälkivalvontoineen.
212	Hampaan poisto osittain, hemisektio Esim. monijuurisen hampaan yhden juuren poisto. Monijuurisen hampaan halkaisu. Ei sisällä juurihoitoa.
214	Parodontologinen hoito, suppea, muun hammashoidon yhteydessä Esim. hammaskiven poisto ja ientaskujen hoito käyntikerralta. Kesto enintään 20 min.
217	Hampaan poisto Maitohampaan poisto vain silloin, kun vastaava pysyvän hampaan aihe puuttuu. Sisältää myös mahdolliset poistosta aiheutuvat jälkeenpäin tapahtuvat käynnit toimenpiteineen.
219	Maitohampaan amputaatio
222	Yhden pinnan täyte
223	Yksilöllinen oikomishoidon seulontatutkimus Tätä varten varatulla potilaskohtaisella vastaanottoajalla tehty oikomishoidon tarpeen ja hoitoon ottamisen määritys: maksetaan vain yhdelle hammaslääkärille kerrallaan. Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
224	Puudutus Käyntikertaa kohti. Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
226	Suppea osatutkimus tai muu kestoltaan vastaava tutkimus Esim. riskipotilaan uusintatarkastus ja tapaturmapotilaan jälkitarkastus.
227	Rengaskiinnike hampaalta Maksetaan puolet 2. ryhmän palkkiosta.
229	Hampaiston oikomishoitoon liittyvä hoitotoimenpide tai kontrolli, suppea Esim. separointi, lyhyt irtokojeen, ekstraoraalivedon tai retentiolangan kontrolli ilman toimenpidettä.
230	Purentafysiologinen hoitokäynti, suppea Kesto enintään 10 min.
231	Hampaiden yhteen kytkeminen paikkamateriaalilla Toimenpide on yksi kokonaisuus.
TKHL 3
301	Suun ja hampaiston kokonaistutkimus Toimenpiteeseen sisältyy purentaelimistön, (mm. hampaiston, kiinnityskudosten ja limakalvojen) tutkimus ja diagnosointi. Käynnin yhteydessä suoritetaan myös tarpeelliset ehkäisevät toimenpiteet, joista ei suoriteta hammaslääkärille erikseen palkkiota. Palkkion suuruus määräytyy seuraavasti:
	Potilaan ikä tutkimuspäivänä		Säännöllinen työaika	Kliininen lisätyö
			yli 30 t/vk tai keskimäärin yli 30 t/vk, arki-iltoina klo 18.00 jälkeen ja viikonloppuna
	0 – 5 vuotta	1,94	3,44	3,44
	6 – 21 vuotta	3,88	6,87	6,87
	22 – 40 vuotta	7,77	13,73	13,73
	41 – 63 vuotta	9,71	17,17	17,17
	vähintään 64 vuotta	11,66	20,60	20,60
	Soveltamisohje Mikäli potilaalle on määritelty yksilöllisen sairastavuuden perusteella suoritettava seuraava tutkimusajankohta siten, että yksilöllinen tutkimusväli on vuotta pidempi, maksetaan palkkio vuosittain taannehtivasti tutkimuksen tekovuoden lisäksi myös tutkimusten väliseltä ajalta (ns. välivuoden palkkio) kulloinkin uuden tutkimuksen tehneelle hammaslääkärille. Ns. välivuoden palkkio tulee kysymykseen silloin, kun hammaslääkärin potilaalle määrittämä yksilöllinen tutkimusväli ei edellytä tutkimuksen suorittamista vuosittain. Palkkio maksetaan niin kauan kuin potilas on hammaslääkärin hoidossa ja palkkion maksamisessa seurataan suoritettujen tutkimusten ajankohtia. Paikallisesti on syytä laatia kirjalliset ohjeet mm. hoitojen ja toimenpiteiden kirjaamismenettelystä ja potilaiden kutsukäytännöistä ym. hammaslääkärien yhdenmukaisten menettelytapojen varmistamiseksi.
303	Erikoisalakohtainen tutkimus Käytetään esim. purennan tai purentasuhteiden rekonstruktiohoidon ja/tai kiinnityskudosten hoidon pohjana. Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi esim. röntgentutkimukseen, mikrobiologiseen tutkimukseen ja/tai kipsimalleihin, esim. eri erikoisalojen tutkimukset.
305	Konsultaatio tai lausunto Sisältää hoito-ohjeet ja/tai kirjallisen lausunnon, myös hampaiston röntgentutkimuksesta. Myös vakuutuslaitokselle ja viranomaisille annettavat lausunnot kuuluvat tähän toimenpiteeseen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
307	Lähetepotilaan kirjallinen hoitosuunnitelma
308	Koepalan otto Vain, jos suoritetaan erillisenä toimenpiteenä. Sisältää myös tuloksen selvittämisen potilaalle ja mahdollisen lähetteen jatkohoitoon.
309	Oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Irto-/kiinteän oikomiskojeen tai proteettisen rakenteen suunnittelu kirjallisine hoitosuunnitelmineen ja oikomisessa jäljennökset kojetta varten. Kesto enintään 20 min.
310	Irtokojeen sovitus, käytön opetus tai aktivointi.
311	Suun ja hampaiston kokonaistutkimukseen liittyvä hoitosuunnitelma Toimenpide sisältää kirjallisen hoitosuunnitelman mahdollisine kustannusarvioineen sekä korjaavan, ehkäisevän-, ylläpito- ja omahoidon suunnitelmineen.
312	Hampaiston oikomishoitoon liittyvä hoitotoimenpide tai kontrolli Esim. kiinteän kojeen pienet aktivoinnit/toimenpiteet ilman kaarteen irrotuksia, ekstraoraalivetojen säädöt, helixin pieni aktivointi suussa.
313	Hammasproteesin korjaus tai pohjaus Hammasproteesin korjaus tai pohjaus ilman jäljennöstä. Myös hammaslääkärin itsensä vastaanotolla suorittamat korjaukset. Proteesireunan hionta painohaavojen paranemiseksi sisältyy muihin tämän liitteen toimenpiteisiin. Esim. immediaattina valmistetun proteesin väliaikainen pohjaus tai muu väliaikainen pohjaus.
314	Hoitovasteen arviointikäynti Kiinnityskudosten hoitotuloksen ja/tai karieksen pysäytyshoidon arviointi suhteessa kokonaistutkimuslöydöksiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Arvioinnin perusteella määritetään ylläpitohoitoväli huomioiden omahoidon sujuminen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
315	Miniruuvin asettaminen Miniruuvin kirurginen asettaminen. Maksetaan ruuvikohtaisesti.
TKHL 4
402	Kahden tai kolmen pinnan täyte Täyte ulottuu kahdelle tai kolmelle hampaanpinnalle korvaten niistä huomattavan osan. Koodi sisältää mahdollisen alustäytteen.
405	Frenulum-plastiikka Erilaisilla leikkausmenetelmillä tehtävä limakalvojänteitä pidentävä leikkaus/-kset käyntikerralta.
406	Suun limakalvossa olevan kasvaimen poisto Leukoplakian, lichenin, verrukan tai vastaavan exkiisio/-t käyntikerralta.
407	Ienmuutoksen poisto Esim. hyperplasian poisto. Toimenpide kestoltaan 20–30 min.
409	Purennanhoidon ja/tai kiinnityskudosten hoidon suunnittelu Kirjallinen hoitosuunnitelma, joka perustuu kliiniseen ja/tai röntgentutkimukseen sekä mahdolliseen mikrobiologiseen tutkimukseen ja kipsimallianalyysiin. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
410	Pieni kova- ja/tai pehmytosaplastiikka Yksittäisten kova- ja/tai pehmytosakudosten kirurginen muotoilu/-t käyntikerralta.
413	Keskivaikean oikomishoidon hoitokäynnin toimenpiteet Aktivaattorin tai vastaavan kojeen sovitus ja käytön opetus tai sen hionnat ja säädöt. Kiinteän kojeen valmistus / leuka, enintään 6 kiinnikettä Kiinteän oikomiskojeen kaaren irrotus ja/tai uudelleen aktivointi ja kiinnitys. Tehdas- tai laboratoriovalmisteisen linguaali- tai palatinaalikaaren etsauskiinnitys tai sementointi. Hammaslääkärin tekemä linguaali- tai palatinaali- ym. kaari juotoksineen. Ekstraoraalivedon kasvokaaren sovitus ja/tai vetojärjestelyt ja käytön opetus. Hammaslääkärin tekemä oikomiskojeen korjaus.
416	Keskivaikea erikoisalojen tutkimus Tätä kohtaa sovelletaan kliinisten erikoisalojen erikoishammaslääkäreihin tai noin kolmanneksen työajastaan po. tehtäviä suorittavaan terveyskeskushammaslääkäriin, jolta puuttuu ao. alan erikoishammaslääkärin pätevyys. Perustuu kliinisen tutkimuksen lisäksi röntgentutkimukseen ja/tai kipsimalleihin. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
420	Puhelinneuvonta ensiapua tarvitsevalle potilaalle Toimenpiteellä tarkoitetaan puhelimitse virka- tai vapaa-aikana annettavaa reseptimääräystä ja/tai puhelinneuvontana annettavia hoito-ohjeita.
421	Hampaan juurentäyttö, 1-juurikanavainen hammas
423	Suun ulkopuolella valmistettu yhden pinnan täyte
427	Purentafysiologinen hoitokäynti Kesto enintään 20 min.
428	Vaativa oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Sisältää kirjallisen työsuunnitelman. Kesto enintään 30 min.
429	Vaativa lausunto röntgentutkimuksesta Tavanomaista vaativampi lausunto röntgentutkimuksesta. Esim. lausunto hampaiston ja leukojen KKTT-tutkimuksesta (yksi leukapuolisko). Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille, joka on suuntautunut hammaslääketieteelliseen radiologiaan.
430	Mini-implantin asettaminen Maksetaan vain alaleuan kokoproteesin stabiloinnin yhteydessä implanttikohtaisesti.
TKHL 4B
451	Suun ulkopuolella valmistettu kahden pinnan täyte Täyte korvaa huomattavan osan hampaan kahdesta pinnasta.
453	Hammaskruunun tai pienen hammassillan irrottaminen ja uudelleen sementointi
455	Yksikanavaisen hampaan juurikanavan avaus ja laajennus Sisältää juurikanavan avauksen, kanavan pituuden määrittämisen ja laajennuksen.
456	Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan tutkimus Kiireellistä ensiapua tarvitsevaksi potilaaksi katsotaan potilas, joka ensiapua tarvitsevana otetaan vastaanotolle noin vuorokauden kuluessa siitä, kun hän ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sisältää tarvittavien tutkimusten lisäksi vähäiseksi katsottavat ensiapuluonteiset toimenpiteet esim. täytteen, hampaan tai proteesin terävän reunan hiomisen. Hampaan avaus ja lääkehoito, välittömästi ihon tai limakalvon alla olevan märkäpesäkkeen avaaminen tai punktoiminen, limakalvossa, ientaskussa tai hampaiden välissä näkyvissä olevan vierasesineen poisto, verenvuodon tyrehdyttäminen ja/tai muut vastaavat toimenpiteet käyntikerralta. Sisältää tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen.
457	Vaativa erikoisalojen suunnittelu Vaativalla erikoisalojen suunnittelulla tarkoitetaan kliinisten erikoisalojen erikoishammaslääkäreiden tai ao. terveyskeskuksessa ko. tehtäviä suorittavan terveyskeskushammaslääkärin tekemää vaativaa erikoisalojen hoitosuunnitelmaa, joka perustuu TKHL 516 tutkimukseen. Jos suunnitteluun osallistuu useampia hammaslääkäreitä, hoidon suunnittelusta vastaavan hammaslääkärin toimenpide on TKHL 457 ja muiden suunnitteluun osallistuneiden toimenpide on TKHL 305. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
458	Hampaan juurentäyttö, 2-juurikanavainen hammas
460	Parodontologinen hoito Esim. hammaskiven poisto, kyretointi tai syvien ientaskujen hoito. Kesto vähintään 20 min.
461	Purentafysiologinen hoitokäynti, vaativa Kesto enintään 30 min.
462	Erittäin vaativa oikomishoidon tai proteettisen hoidon työsuunnittelu Esim. kasvokaarianalyysi ja konstruktiopurennan otto. Sisältää kirjallisen työsuunnitelman. Kesto yli 30 min.
463	Kiinteän kojeen valmistus / leuka, vähintään 7 kiinnikettä
464	Proteettisen työn hoitokäynti Sisältää irto- ja kiinteään protetiikkaan liittyvien laajojen hampaiston preproteettisten toimenpiteiden suorittamisen, tarkkuusjäljennösten oton, purennan määrityksen kaavion avulla tai sillan tai rangan runkovaiheen sovituksen, kukin käyntikertaa kohden.
465	Vaativa hampaan poisto ilman leikkausta Sisältää monijuurisen hampaan juurten erottelun.
466	Kiinteän oikomiskojeen kaari, yksinkertainen tai muotoiltava.
467	Tilapäisen vastaanotolla tehtävän hammas- tai implanttikantoisen sillan valmistaminen ja väliaikainen kiinnittäminen
468	Hammaskruunun restaurointi juurenhoitoa varten tai muu vastaava juurenhoidon tukitoimenpide Laajan kudospuutteen väliaikainen tai lopullinen korvaaminen juurenhoitoa varten. Sisältää esim. vanhan paikan purkamisen ja pilarin tai laajan sekä vaativan täytteen rakentamisen juurenhoitohampaan eristämistä varten.
TKHL 5
503	Suun pehmytkudoskasvaimen poisto tai torusten poisto Välittömästi limakalvon alla olevan kasvaimen poisto (esim. lipoma, papilloma, mucocele jne.) käyntikerralta.
505	Vaativa ienmuutoksen poisto Esim. laaja gingivoektomialeikkaus, kestoltaan 30–60 min.
507	Hampaan kiinnitys sijoiltaan menon vuoksi tai hammasmurtuman hoito tai hampaan siirto Käytetään reponoitaessa hammas tai kiskotettaessa juurimurtuma. Koodi merkitään kerran jokaista ko. tavalla vaurioitunutta hammasta kohti.
510	Vaativa hammasproteesin korjaus tai pohjaus Proteesin korjaus tai pohjaus, joka edellyttää jäljennöstä. Sisältää tarpeelliset jälkitarkastukset toimenpiteineen. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
513	Leukamurtuman kiskotus
514	Hammasterä tai kruunu paikkamateriaalista Täyte korvaa huomattavan osan ainakin neljästä hampaan pinnasta.
516	Vaativa erikoisalojen tutkimus Vaativalla erikoisalojen tutkimuksella tarkoitetaan kliinisten alojen erikoishammaslääkäreiden tai ao. terveyskeskuksessa ko. tehtäviä suorittavan terveyskeskushammaslääkärin tekemää vaativaa laajaa kliinistä tutkimusta, mihin liittyy mm. malli- ja/tai röntgenanalyysiin sekä toiminnalliseen ja/tai kasvoanalyysiin perustuva diagnoosi. Palkkio maksetaan erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
517	Inhalaatiosedaatio Sisältää inhalaatiosedaation käyntikerralta tarpeellisine jälkivalvontoineen.
518	Vaativa kiinteän oikomiskojeen kaari
519	Erikoishammaslääkärin hoidossa olevan potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi. Oikomishoidossa palkkio maksetaan 1,5-kertaisena. Soveltamisohje Tätä kohtaa sovelletaan kliinisten alojen erikoishammaslääkäreihin tai noin kolmanneksen työajastaan po. tehtäviä suorittavaan terveyskeskushammaslääkäriin, jolta puuttuu ao. alan erikoishammaslääkärin pätevyys. Koodia ei käytetä puhkeamattoman tai osittain puhjenneiden hampaiden leikkaukselliseen poistoon.
520	Tavanomaista huomattavasti vaikeahoitoisemman potilaan valmistelu toimenpidettä varten Tavanomaista huomattavasti vaikeahoitoisemmalla potilaalla tarkoitetaan vaikeasti hoidettavaa kehitysvammaista, suun alueelle sädehoitoa saanutta, hemofiliaa, hepatiittia tai vaikeaa sydäntautia sairastavaa taikka muuta vastaavanlaista potilasta, jonka hoito vaatii erityistoimenpiteitä. Tavanomaista huomattavasti vaikeahoitoisempi potilas voi olla myös leukanivelen tai puremalihasten vaivoista kärsivä potilas (suun avaamisvaikeudet) taikka sellainen lapsipotilas, jonka hoito edellyttää erityistoimia. Arvioitaessa, onko potilas vaikeahoitoinen, tulee hoidon suorittamistilanteeseen liittyä tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä. Käytettäessä koodia TKHL 520 yllä mainitussa tarkoituksessa voi sen kanssa käyttää muita tämän liitteen toimenpidekoodeja. Veritartuntavaarallisten (HIV- ja hepatiitti) potilaiden tai hoito- ja huoltolaitoksessa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla pysyvästi hoidossa olevien potilaiden hoitokäynniltä palkkio maksetaan 1,5-kertaisena riippumatta siitä, missä hammashoito suoritetaan. Vaikea-asteisen hampaan kovakudoshäiriön (esim. AI, DI, MIH) hoidosta maksetaan palkkio erikoishammaslääkärille 1,5-kertaisena.
523	2-kanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
524	Hampaiston oikomishoidon viimeistely Sisältää purennan tasapainotushionnan ja hampaiston välien hionnan.
525	Hammassillan irrottaminen, korjaus ja uudelleen sementointi/kiinnitys Toimenpide, joka kestää yli 30 min.
526	Purentafysiologinen hoitokäynti, erittäin vaativa Kesto yli 30 min.
528	Erittäin vaativa lausunto röntgentutkimuksesta Esim. lausunto hampaiston ja leukojen KKTT-tutkimuksesta (kaksi tai useampi leukapuolisko) tai muu useisiin eri röntgentutkimuksiin perustuva erittäin vaativa lausunto. Palkkio maksetaan 1,5-kertaisena erikoishammaslääkärille, joka on suuntautunut hammaslääketieteelliseen radiologiaan.
529	Hammasproteettiseen toimenpiteeseen liittyvän ohjauskiskon valmistus Sisältää jäljennöksen oton, suuhun sovituksen ja suunniteltujen implantointikohtien merkitsemisen.
530	Suun ulkopuolella valmistetun pintakiinnitteisen hammassillan kiinnitys Sisältää väliosat ja pinta-, inlay- ja/tai urakiinnitykset tukihampaisiin. Koodi merkitään vain kerran riippumatta siitä, montako puuttuvaa hammasta korvataan.
531	Hampaan juurentäyttö, 3- tai useampijuurikanavainen hammas
532	Suun ulkopuolella valmistettu vähintään kolmen pinnan täyte Täyte korvaa huomattavan osan ainakin hampaan kolmesta pinnasta. Sisältää etuhampaan fasadin, joka ulottuu hampaan kärjen yli.
TKHL 6
601	Levyproteesi Sisältää myös tarpeelliset jälkitarkastukset toimenpiteineen. Toimenpide koskee myös tilapäistä osaproteesia.
602	Hammassillan välihampaat Jos väliosia on esim. kaksi, merkitään koodi kaksi kertaa.
603	Vaativa hammasterä tai kruunu Hampaan kruunun tulee olla kokonaan täytemateriaalista. Toimenpide edellyttää vaikeita työskentelyolosuhteita tai esim. kuparirenkaan käyttöä.
605	Laaja ja vaativa ienmuutoksen poisto Esim. laaja gingivoektomialeikkaus. Kestoltaan yli 60 min.
606	Parodontologinen läppäleikkaus
607	Hampaan poistoleikkaus Sisältää mm. puhkeamattoman hampaan leikkauksellisen poiston tai osittain puhjenneen hampaan leikkauksellisen poiston, joka edellyttää viillosta tapahtuvaa hampaan poistoa ja mahdollisesti hampaan ja/tai luun poraamista hampaan/juuren poistamiseksi sekä haavan suturointia
609	Parodontologinen hoito, pitkäkestoinen Esim. hammaskiven poisto, laaja ja vaativa kyretointi, syvien ientaskujen hoito. Kesto vähintään 30 min.
610	3-kanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
611	Hampaan juurenpään poisto tai kystan fenestraatio Juurihoito ei sisälly toimenpiteeseen.
TKHL 7
701	Parodontologinen hoito, komplisoitu sairaus sekä komplisoitu sairaus laaja ja vaativa Erityistoimenpiteitä vaativien syvien ientaskujen (yli 6 mm) tai furkaatiomuutosten yli 30 min. kestävä hoito.
702	Vaativa parodontologinen läppäleikkaus sekä uudiskiinnityskirurginen leikkaus ja/tai iensiirreleikkaus Vähintään 4 hampaan alue.
703	Implantti- tai implantti- ja limakalvokantoinen hammaskoko- tai osaproteesi
704	Metallirunkoinen hammasosaproteesi
705	Hampaan keinojuuren (implantin) asettaminen
706	Purentakiskon tai uniapneakiskon valmistus ja suuhun sovitus
707	Vastaanotolla valmistettu hammassilta (yksittäinen silta)
709	Hampaiden yhteen kytkeminen käyttäen upotettua tai pintakiinnitteistä vahviketta Toimenpide on yksi kokonaisuus.
710	Parodontologinen hoito, erittäin pitkäkestoinen Kesto vähintään 45 min.
711	Hammaskruunu
712	Vaativa hampaan poistoleikkaus Esim. syvällä luun sisällä oleva puhkeamaton hammas.
713	Vaativa limakalvokantoinen hammaskokoproteesi
714	Monijuurisen hampaan juurenpään poisto tai leukakystan poisto Juurihoito ei sisälly toimenpiteeseen.
715	4- tai useampikanavaisen hampaan juurikanavien avaus ja laajennus, erittäin vaativa Sisältää kanavien avauksen, pituuksien määrittämisen ja laajennuksen.
716	Vaativan juurihoidon lisätoimenpide Vaativa juurihoidon toimenpide juurikanavan kautta, kuten vierasesineen poisto juurikanavasta, juurikanavaperforaation tai sisäisen resorption korjaus tai hampaan avoimen juurenkärjen sulkeminen tai ahtautuneiden kanavien etsiminen/avaus. Toimenpide vaatii usein mikroskooppia ja oman hoitokäyntinsä. Palkkio maksetaan käyntikohtaisesti.
717	Hampaan paljastus Luun sisällä olevan hampaan paljastus.
718	Vaativa juurentäyttö Edellyttää erikoisvälineitä tai -tekniikkaa.

Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo

Toimenpide-ryhmä (SHL)	Korvattavat toimenpiteet
Tutkimukset ja suunnittelu
4	Kontrollikäynti tai jälkitarkastus
11	Erikoishammaslääkärin hoidossa olevan potilaan lopputarkastus ja siihen liittyvä kirjallinen epikriisi
6	Natiiviröntgen-, varjoaine-, ultraääni- ja magneettitutkimus kirjallisine lausuntoineen
9	Erikoishammaslääkärin antama kirjallinen lausunto kudosnäytteestä (1.1.2015 alkaen)
6–8	Hoidon, jatkohoidon tai ylläpitovaiheen suunnittelu
9	Erityisalakohtainen tutkimus
10	Ortognaattinen tai muu useamman hammaslääkärin suorittama hoidon suunnittelu Maksetaan jokaiselle erityisalakohtaisesti suunnitteluun osallistuvalle hammaslääkärille
12	Erityisalakohtainen hoidon suunnittelu
13	Sylkitutkimukset sekä suun ja leukojen erityistutkimukset, esim. leukanivelen artroskopia
Hampaistoon kohdistuvat toimenpiteet
5–6	Hampaan poisto/hammas
6	Hammasperäisen abskessin avaus ja dreneeraus
6–8	Implanttidistanssin asettamisleikkaus
7	Hampaan paljastamisleikkaus
8–11	Hampaan leikkauksellinen poisto/hammas
8–10	Juurenpään resektio
11	Implantin asettaminen/implantti
13	Hampaiston saneeraus ja hoito yleisanestesiassa/infektiosuojauksessa
Ikeniin, limakalvoihin ja alveoliharjanteeseen kohdistuvat toimenpiteet
6	Limakalvobiopsia
5	Limakalvomuutoksen poisto (ekskiisio, kryo, laser) / pienen haavan ompelu
8–12	Alveoliharjanteen plastia preproteettisena toimenpiteenä (myös sulkus- ja suupohjaplastiat)
13	Alveoliharjanteen plastia iho/limakalvosiirrännäistä käyttäen
14	Alveoliharjanteen plastia luuta tai alloplastista materiaalia käyttäen
Leukaluihin kohdistuvat toimenpiteet
10	Luubiopsia tai eksploraatioleikkaus
8, 11	Kystan fenestraatio tai ekstirpaatio
8–9	Luuplastia (torus, linea mylohyoidea tms.)
13–14, 16	Tuumorin ekstirpaatio
15	Alaleuan resektio tai poisto
15	Yläleuan resektio tai poisto
Ortognaattiset, leukanivelkirurgiset ja rekonstruktiotoimenpiteet
11	Yläleuan nopea levitys kirurgisesti
11	Siirteen otto (luu, iho yms.)
12–13	Alaleuan avoin tai sulkeinen kondylotomia tai koronoidektomia
13	Alaleuan segmentaalinen osteotomia
13	Genioplastia
13	Uniapnean hoito
13–14	Leukanivelen plastia
14	Alaleuan ramusosteotomia
14	Alaleuan korpusosteotomia tai –ostektomia
14	Yläleuan segmentaalinen osteotomia
14	Leukanivelen diskukseen kohdistuva toimenpide
15–16	Rekonstruktio mikrovaskulaarisiirteellä
14–16	Leukaluun ja/tai kasvojen luiden plastia luuta tai alloplastista materiaalia käyttäen
15	Le Fort I osteotomia
15	Alaleuan rekonstruktio
15	Yläleuan rekonstruktio
16	Le Fort II ja/tai III osteotomia
16	Kombinoitu yläleuan ja alaleuan osteotomia
16	Leukanivelen plastia luu- tai muuta siirrännäistä käyttäen
Suulakihalkion korjausleikkaukset
15	Huulen plastia tai rekonstruktio suulakihalkion vuoksi
15	Suulakirekonstruktio
15	Piilohalkiorekonstruktio
15	Luunsiirto yläleukaan
15	Suulaen fistelin sulku
15	Alveolaarikaaren korjausleikkaus
Huuleen ja suulakeen kohdistuvat toimenpiteet
9–11	Oronasaali- tai oroantraalifistelin sulkuplastia
10	Paikallisen suulakimuutoksen ekskiisio
11	Suulaen tuumorin poisto
12	Huulituumorin ekstirpaatio
13–14	Huulen resektio ja/tai plastia
Kieleen ja suupohjaan kohdistuvat toimenpiteet
6	Kielijänteen plastia
8	Suunpohjan abskessin dreneeraus
11	Kielen plastia
13	Kielen tai suupohjan tuumorin poisto
14	Hemiglossektomia
14–15	Syvän kaulainfektion dreneeraus
Sylkirauhasiin kohdistuvat toimenpiteet
10–11	Sylkikiven poisto
11	Submandibulaarirauhasen poisto
9, 13, 15	Paikallisen muutoksen (esim. ranulan tai mukoseelen) poisto tai eksploraatio
Pään ja kaulan alueen tuoreisiin vammoihin kohdistuvat toimenpiteet
Leukojen ja hampaiden vammoihin kohdistuvat toimenpiteet
8, 10	Hammasmurtuman ja/tai hammasluksaation hoito (myös replant.)
8–10	Alveoliluun murtuman repositio ja fiksaatio
11	Trakeostomia
12–15	Pehmytosavammojen revisio ja suturaatio
13	Alaleuan murtuman suljettu repositio ja immobilisaatio
13–15	Kauladissektio
14	Alaleuan avoin repositio ja osteosynteesi (ja immobilisaatio)
14–15	Le Fort I ja II murtuman hoito
15	Le Fort III murtuman hoito
Muihin kasvojen alueen murtumiin kohdistuvat toimenpiteet
11–14	Zygoma-maksilla –alueen fragmentin kohotus, orbitan seudun murtuman hoito
11–13	Osteosynteesi- tai fiksaatiomateriaalin poisto
16	Multippelin kasvo- ja/tai leukamurtuman hoito tai nenämurtuman avoin repositio
Oikomishoito
4–6	Oikomishoidon hoitokäynti
4–8	Kaari tai muu kiinteiden kojeiden muutostyö
5–7	Kiinteän kojeen kaaren aktivointi (ao. kohtaa ei sovelleta kojeen valmistuksen yhteydessä)
7	Kiinteiden kojeiden purku / leuka,
6	Irtokojeen sovitus
8	Funktionaalisen kojeen sovitus ja aktivointi
9–11	Kiinteiden kojeiden valmistus / leuka
Kliininen hammashoito
Hampaiden kiinnityskudoksiin kohdistuvat toimenpiteet
5–9	Parodontolginen hoito/käyntikerta
6–8	Parodontaalikiskotus
10–14	Parodontaalikirurgia
10–14	Komplisoituneen parodontiitin hoito
Korjaava karieshoito
5–8	Täyte
9	Kruunu tai nastapilari täytemateriaalista
Juurenhoitotoimenpiteet
5–9	Hampaan juurikanavan avaus ja/tai laajennus / täyttö / kanava
6–7	Lääkehoito / hammas / käyntikerta
Purentafysiologinen hoito
6–9	Purentafysiologinen hoitokäynti sisältää mm. purennan hionnan sekä toimintahäiriön ja kivun hoidon
11–12	Purentakiskon valmistaminen ja sovitus
Proteettinen hoito
8	Suun valmistaminen proteettista työtä varten
8	Väliaikainen kruunu / silta
8–12	Proteesin / irtokojeen korjaustoimenpide
10	Tarkkuuskiinnike / proteesiyksikkö
11	Hammaskruunu / siltayksikkö tai valu- tai keraaminen täyte
11	Pintakiinnitteinen silta / kisko
12	Osa-/kokoproteesin valmistus
15	Resektioproteesi / epiteesiproteesi
10–15	Implanttikiinnitteinen proteesi