Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus - mahdollisuus tehtävien ja työnjaon uudistamiseen

Uudet säännökset sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden oikeudesta rajattuun lääkkeenmääräämiseen tulivat voimaan 1.1.2011:

• laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (ammattihenkilölaki, 433/2010, HE 283/2009 vp.)
• asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010)
• asetus lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010).

Uudistuksen tavoitteet

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisellä on merkitystä erityisesti pitkäaikaissairaanhoidossa. Uudistuksen tarkoituksena on vapauttaa lääkärien työpanosta lääketieteen vaativampaa osaamista edellyttäviin tehtäviin, parantaa työn hallintaa sekä kehittää osaamista sekä sen hyödyntämistä. Näin pyritään edistämään terveyskeskustyön houkuttelevuutta ja edellytyksiä parantaa sen tuloksellisuutta. Sääntelyn tavoitteena on samalla edistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon tarkoituksenmukaista kehittämistä.  

Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt toimivat terveyskeskuksissa jo nykyisin varsin itsenäisesti pitämällä hoitajavastaanottoa, sairaalan ja terveyskeskuksen yhteispäivystyksessä, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvoloissa, työterveyshuollossa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hyödyntämistä on tarkoituksenmukaista selvittää. Tällä hetkellä koulutuksessa on noin 60 hoitajaa, kun hallituksen esitystä laadittaessa arvioitiin, että vuosittain koulutuksessa olisi noin 100 henkilöä. Tavoitteeksi asetettiin, että viiden vuoden kuluessa ainakin 200 kunnassa työskentelee sairaanhoitajia, joilla on oikeus määrätä lääkkeitä ja että järjestelmään on siirrytty kaikissa niissä terveyskeskuksissa, joissa on otettu käyttöön sairaanhoitajan vastaanotto. Tarpeita ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen, tehtävien ja työjaon uudistamiseen on myös neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa.

Sääntelyn pääsisältö

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Oikeuden voi saada riittävän kokemuksen omaava laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut säädetyn lisäkoulutuksen (ammattihenkilölaki 23 b§, kelpoisuus koulutukseen, asetuksen 6 §, 1089/2010).

Oikeus rajoittuu tilanteisiin, joissa kyse on ennalta ehkäisevästä hoidosta tai lääkityksen jatkamisesta, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen.

Edellytyksenä on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukainen kirjallinen määräys, jossa todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liittyvät rajoitukset. Kirjallisen määräyksen antaa vastaava lääkäri siinä terveyskeskuksessa, johon sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Kun sairaanhoitopiiri hoitaa alueensa terveyskeskuksen päivystyspalvelut, määräyksen antaa sairaanhoitopiirin johtava lääkäri, jos sairaanhoitaja on sairaanhoitopiirin palveluksessa.

Lääkkeen määräämistä koskevan asetuksen mukaan (5 §) laillistettu sairaanhoitaja sekä sairaanhoitajana laillistettu terveydenhoitaja ja kätilö, joka on saanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b §:n mukaisen kirjallisen määräyksen, on oikeutettu - saamansa kirjallisen määräyksen mukaisesti - määräämään lääkkeitä apteekista toimitettavaksi. Rajatun lääkkeenmääräämisen piirissä olevat lääkkeet, tautitilat ja lääkkeenmääräämisen rajaukset on määritelty säädöksen liitteessä 1 ja kirjallisen määräyksen kaava on liitteenä 4.

Koulutukseen lähettäminen on työnantajan päätös

Täydennys- ja lisäkoulutus perustuu työnantajan tarveharkintaan ja työnantajan omiin käytäntöihin koulutuksen osalta.  Asetuksella on säädetty koulutuksesta ja sen sisällöistä. Asetuksen esittelymuistiossa todetaan, että koulutuksesta aiheutuvat välilliset kustannukset työnantajille muodostuvat koulutuspoissaoloista johtuvasta lisätyövoiman tarpeesta.

Henkilön lähettäminen lääkkeenmääräämisoikeuden tuovaan koulutukseen on perusteltua, jos hankittava osaaminen vastaa palvelutoiminnan kehittämisen tarpeita. Koulutus on aloitettu Oulun seudun, Jyväskylän ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa.

Lääkkeenmääräämiskoulutus alkaa jo näkyä työpaikoilla, sillä koulutuksessa olon lisäksi käytännön harjoittelu työpaikalla alkaa opintojen käynnistyttyä lääkärin valvonnan alaisena.
Täydennyskoulutukseen tai lisäkoulutukseen osallistuminen, sen kustannukset ja esim. työajan käyttö ovat työnantajan päätettäviä asioita.

Ks. myös oppaat:

• Tehtävien ja työnjaon muutokset. Opas terveydenhuollon ja työelämän kehittämiseen. KT 2009. www.kuntatyonantajat.fi.
• Osaamista kehittämään! – Periaatteita ja menetelmiä osaamisen ylläpitoon ja lisäämiseen. KT Kuntatyönantajat. 2011 www.kuntatyonantajat.fi.  

Suositus osaamisen kehittämiseen

Töiden organisoinnilla sekä työtapoja ja -kulttuuria kehittämällä voidaan lisätä organisaation osaamista. Osaamista on kehitettävä suunnitelmallisesti. Oppimiselle myönteinen ilmapiiri on tärkeä tekijä.    

Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus (kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta) sisältää suosituksia täydennyskoulutukseen osallistumisen edistämiseksi.

Suosituksen mukaan täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.  

Kuntatyönantajilla on terveydenhuollon henkilöstöä koskeva lakisääteinen velvoite järjestää täydennyskoulutusta sekä seurata täydennyskoulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia. KT:n tehtävänä on vuosittain kerätä em. seurantatiedot ja raportoida kehityksestä (KT:n yleiskirje 11/2004). Lääkkeenmääräämiskoulutus kuuluu seurattavaan täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöstöllä on puolestaan velvollisuus kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan (ammattihenkilölaki, 18 §).

Henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa todetaan muun muassa: ”Mikäli työnantaja pitää täydennyskoulutukseen osallistumista työ- tai virkatehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, työnantaja määrää viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen työ- ja virkaehtosopimuksessa tarkoitetulla matkamääräyksellä.

Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, voi työnantaja siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen. Koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työntekijälle voidaan tällöin myöntää hakemuksesta virka-/työvapaata täydellä palkalla, osapalkkaisena tai palkattomana. Lisäksi työnantaja voi osallistua harkintansa mukaan palkan ja matkakustannusten korvauksiin sekä muihin koulutuskustannuksiin.

Matkamääräyksen ajalta viranhaltijalle tai työntekijälle maksetaan palkkaus asianomaisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Matka- yms. kustannusten korvaukset määräytyvät kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen liitteen mukaisesti.

Kustannuksiin voidaan osallistua esim. myöntämällä apurahaa taikka maksamalla tietty osuus kustannuksista.

Matkamääräystä koulutustilaisuuteen osallistumista varten ei tulisi antaa vapaapäiväksi. Mikäli näin joudutaan menettelemään, voidaan vapaapäiviä tarvittaessa muuttaa.    

Jos koko päivän kestänyt opiskelu ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tämä muodosta perustetta lisätyö-, ylityö-, tai muihin vastaaviin korvausvaatimuksiin.

Koulutukseen osallistumisesta ja kustannuksia koskevista järjestelyistä ja ehdoista keskustellaan ja sovitaan ennen koulutuksen alkua. Mikäli viranhaltija tai työntekijä on osallistunut tavanomaista kalliimpaan ja/tai pitempi-jaksoiseen täydennyskoulutukseen ja työnantaja maksaa koulutuksen, voidaan paikallisesti ja tapauskohtaisesti harkita takaisinmaksuehdon asettamista. 

Rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden antava koulutus kestää noin vuoden ja on laajuudeltaan 45 opintopisteen mittainen. Tämän vuoksi ja kun lääkkeenmääräämisoikeus on työnantajakohtainen, on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista harkita takaisinmaksuehdon asettamista.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) – työaika ja palkkaus

Se osa koulutuksesta, joka tapahtuu oppilaitoksissa heidän järjestämänään, ei muodostu työajaksi, sillä KVTES:n III luvun 4 § 2 mom. 3 kohdan mukaan koulutuksen on täytettävä kaikki määräyksen kriteerit, jotta se voisi olla työaikaa. Mahdollisesti työpaikkakoulutuksena tapahtuvat osiot on tarkasteltava myös sen mukaan, mitä ko. määräys toteaa.

Rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden hankkiminen laajentaa työnantajan tarpeellisena pitämällä tavalla henkilön osaamista. Tämä voidaan ottaa huomioon työn vaativuuden arvioinnissa niin kuin kunkin työntekijän tilanteessa on perusteltua. Lääkkeenmääräämisoikeus on yksilöllinen ja työnantajakohtainen, joten myös sen huomioimisen palkkauksessa tulee tapahtua tapauskohtaisesti.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Jorma Palola