Lääkärisopimuksen (LS) päivystysmääräyksiä koskeva uudistus sekä päivystysasetuksen voimaantuloon 1.1.2015 liittyviä täsmennyksiä
Tällä yleiskirjeellä sopimusosapuolet haluavat muistuttaa 1.1.2015 voimaan tulevista päivystysmääräyksistä sekä informoida päivystysasetuksen sisältämistä tarkennuksista päivystykseen.
Päivystysmääräysten soveltamisala
Uudet päivystysmääräykset koskevat terveyskeskuksen ja sairaalan lääkäreitä sekä sairaalan hammaslääkäreitä.
Uusia määräyksiä sovelletaan näin ollen sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa työskenteleviin lääkäreihin, kuntatyönantajasta riippumatta. Määräyksiä käytetään myös yhteispäivystyspisteissä ja eri päivystysaloilla päivystäviin lääkäreihin.
Terveyskeskusten hammaslääkärien työpaikkapäivystyksen korvaukset on määritelty liitteessä 2. Muilta osin heihin sovelletaan kuitenkin yleisen osan 15 § – 16 §:n määräyksiä. Eläinlääkäreiden päivystys on kokonaisuudessaan määritelty liitteessä 5.
Päivystysmääräysuudistuksen taustaa
Voimassa olevat (31.12.2014 saakka) aktiivipäivystystä koskevat sopimusmääräykset poikkeavat toisistaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Aktiivipäivystyksen korvaukset on määritelty lääkärien ja hammaslääkärien sopimusliitteissä. Sen sijaan vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset ovat terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreille ja hammaslääkäreille yhteiset. Näitä peruskorvauksia koskevia määräyksiä ei ole muutettu.
Terveyskeskuksessa työskentelevät lääkärit saavat LS:n 2012–2013 mukaan aktiivipäivystyksestä kultakin päivystystunnilta korottamattoman tuntipalkan (tai tunnin vapaata). Sen lisäksi päivystysajalta maksetaan liitteen mukaiset käyntipalkkiot ja toimenpidepalkkiot (aktiivipäivystys, muu työpaikkapäivystys, vapaamuotoinen päivystys).
Sairaalalääkärien liitteessä LS:ssa 2012–2013 on sovittu maksettavaksi kultakin aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muiden päivystysmuotojen aktiivityötunneilta 55 % korotettu tuntipalkka tai annettavaksi vastaava vapaa-aika. Lisäksi on maksettu epämukavan työajan korvaukset. Sairaalahammaslääkäreiden korvaukset määräytyvät sairaalalääkäreiden (liite 3) mukaan.
Korvausmääräykset ovat olleet keskenään erilaisia ja aiheuttaneet yhteensovittamisongelmia esimerkiksi yhteispäivystyspisteissä tai terveyskeskuslääkärien päivystäessä erikoissairaanhoidon tiloissa.
Päivystysasetus
Päivystysjärjestelmä muuttuu 1.1.2015 (synnytykset ja lastentaudit 1.6.2015) voimaantulevan päivystysasetuksen asettamien vaatimusten vuoksi. Asetuksen toimeenpano edellyttää vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat edellytykset. Päivystys keskittyy näin ollen suurempiin päivystysyksiköihin. Myös päivystysvuorot muuttuvat edelleen entistä aktiivisemmiksi potilasvirtojen keskittymisen vuoksi.
Päivystysasetuksen 2 §:n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystystä toteuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. STM voi myöntää hakemuksesta luvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämiseen.
Tästä syystä on tarpeen kannustaa päivystäjiä osallistumaan päivystysvuoroihin ympäri vuorokauden ja viikon sekä tasata päivystyskuormaa päivystäjien kesken. Päivystysmääräysuudistuksella ennakoidaan myös sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelujen järjestämisessä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Tästäkin syystä on tarpeen, että määräykset ovat mahdollisen yhdenmukaisia lääkäriryhmästä riippumatta. Myös akuuttilääketieteen erikoisalan synty vaikuttaa päivystyskäytäntöihin ja suunnitteluun.
Sopijaosapuolet katsovat lääkärisopimuksen päivystysmääräysuudistuksen edesauttavan päivystyksen työvuorosuunnittelua, toimivuutta ja palkitsevuutta tulevaisuutta silmälläpitäen.
Sopijaosapuolet eivät sopimusmuutoksilla ota kantaa voimassa oleviin paikallisiin sopimuksiin. Paikallisten sopimusten tarve ja määräysten sisältö ratkaistaan paikallistasolla.
Päivystyksen määritelmä
Päivystys toimintojen näkökulmasta on määritelty terveydenhuoltolaissa ja päivystysasetuksessa, joka tulee voimaan 1.1.2015. Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Päivystyksen ajankohdista ja alkamis- ja päättymisajankohdista päättää edelleen työnantaja. Tämä työvuorosuunnittelua koskeva periaate on uusissakin määräyksissä lähtökohtana. Ko. suunnittelu lähtee työnantajan päivystystoimintaa koskevista toiminnallisista realiteeteista sekä käytettävissä olevista henkilöresursseista. Lääkärisopimuksessa esim. päivystyksen alkamisajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan.
Näin ollen päivystystä lääkärisopimuksen mukaan on edelleen sellainen toiminta, joka täyttää päivystyksen määritelmän (esim. terveyskeskusten ilta-aikainen päivystysvastaanotto klo 16–19 säännöllisen työajan ulkopuolella).
Päivystysmuodot
Lääkärisopimuksessa on sovittu päivystykselle uusi käsitteistö.
Päivystys on jaettu kolmeen päivystysmuotoon. LS:ssa 2012–2013 muodot ovat aktiivipäivystys, muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys.
Aktiivipäivystys muuttuu työpaikkapäivystykseksi. Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystysmuodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Aktiivisuusastetta ei uusissa määräyksissä enää määritellä. Tähän päivystyksen muotoon liittyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi.
Päivystysasetuksesta annetun muistion (STM 12.9.2014) mukaan välittömällä valmiudella tai välittömällä saatavuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöstö on paikalla päivystyksessä tai sairaalassa ja tarvittava potilaan hoito voidaan aloittaa välittömästi. Muistion mukaan tämä tarkoittaa henkilöstön kohdalla työpaikkapäivystystä.
Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Viranhaltija on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.
STM:n päivystysasetusta koskevan muistion mukaan palvelun nopealla saatavuudella tai valmiudella tarkoitetaan sitä, että toiminta voidaan aloittaa nopeasti, eli pääsääntöisesti alle 30 minuutissa. Tämä voidaan henkilöstön kohdalla toteuttaa muistion mukaan myös vapaamuotoisena päivystyksenä. Lisäksi muistiossa todetaan, että palvelun saatavuudella tai valmiudella tarkoitetaan asetuksessa sitä, että toiminta voidaan aloittaa yli 30 minuutin kuluessa, mutta pääsääntöisesti tunnin kuluessa tarpeen ilmaannuttua. Tämä voidaan henkilöstön kohdalla muistion mukaan toteuttaa vapaamuotoisena päivystyksenä.
Nykyisten määräysten muu työpaikkapäivystys muuttuu nimeltään poikkeavaksi työpaikkapäivystykseksi. Poikkeava työpaikkapäivystys on päivystysmuotona nykyisin jo harvinainen. KT:n ja Lääkäriliiton selvityksen mukaan lokakuussa 2013 sairaanhoitopiireissä oli 13 muun työpaikkapäivystyksen vakanssia.
Poikkeavan työpaikkapäivystyksen käyttöä on rajattu. Se koskee tilanteita, joissa vapaamuotoista päivystystä ei ole katsottu riittäväksi, vaan esim. potilasturvallisuus tai lainsäädännön erityisvaatimukset (esim. mielenterveyslaki) poikkeuksellisesti edellyttävät työpaikalla oloa. Poikkeuksellisen työpaikkapäivystyksen aktiivisuusaste on vähäinen, noin 20–40 %. Jos aktiivisuusaste on tätä suurempi, tulee päivystysmuotona käyttää työpaikkapäivystystä. Lähinnä poikkeava työpaikkapäivystys voi tulla kyseeseen psykiatriassa ja synnytyksissä.
Vaikka vakanssien määrittely ja vakanssiin perustuvien tietojen seuranta sellaisenaan lääkärisopimuksesta poistuu, työnantaja seuraa jatkossakin päivystykseen käytettäviä lääkäriresursseja, päivystystuntien määrää ja päivystysmuotoja. Näitä tietoja tarvitaan sekä valtakunnalliseen seurantaan että paikallisesti, mikäli esim. luottamusmiehen kanssa neuvotellaan päivystyssidonnaisuudesta.
Aktiivisuusastetta on lääkärisopimuksen perusteella seurattava vain, jos on tarvetta poikkeavaan työpaikkapäivystykseen päivystysmuotona. Aktiivisuusasteen seurannassa voi käyttää LS:n 2012–2013 mukaista menettelytapaa (vuosittainen tarkastelu, yleinen osa 15 § 3 mom.)
Työnantajan on kuitenkin seurattava aktiivityöhön käytettyä aikaa työaikalain mukaisen ylitöiden enimmäismäärän seuraamiseksi (yleinen osa 19 §).
Päivystykseen liittyviä muita käsitteitä
Päivystysvakanssi -käsite on poistettu uusista määräyksistä. Jatkossa työnantaja määrittelee päivystykseen vaadittavat lääkäriresurssit ja seuraa päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina. Työnantaja arvioi mm. potilasturvallisuussyistä vuosittain tarvittavat resurssit ja tätä kautta myös eri päivystysmuotojen tarpeellisuuden. Tästä syystä päivystyksen muoto voi toiminnossa tai ao. pisteessä muuttuakin - vapaamuotoinen päivystys voi olla tarpeen muuttaa työpaikkapäivystykseksi tai päinvastoin. Lähtökohtana on päivystystarpeessa tapahtuva muutos, joka voi esimerkiksi vaatia päivystäjän oloa työpaikalla ja vapaamuotoinen päivystys voidaan tästä syystä katsoa riittämättömäksi.
Yksittäinen päivystysvuoro voi vaihdella pituudeltaan muutamasta tunnista 24 tuntiin. Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. Päivystysvuoro voidaan jatkossa hoitaa joko yhden lääkärin voimin tai se voidaan jakaa pienempiin osiin niin, että esim. illan hoitaa yksi lääkäri ja yön toinen, käytettävissä olevien resurssien mukaan. Määräys mahdollistaa myös joustavasti lyhyetkin päivystysvuorot, mikäli toiminnan järjestäminen ei edellytä kuin esim. ilta-aikaista arkipäivystystä (osavuorokautinen päivystys).
Päivystysvelvollisuuden rajoitus
Lääkärin virkavelvollisuuksiin kuuluvaa päivystysmäärää rajoitetaan jatkossa siten, että ilman suostumusta ei määrätä päivystämään työpaikkapäivystyksenä kalenterikuukaudessa yli viittä kertaa eikä yli 85 tuntia. Rajan täyttymistä tarkasteltaessa riittää, että toinen rajoituksista (tunnit tai kerrat) täyttyy. Se rajoitus, joka täyttyy ensimmäisenä, huomioidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi määrätä lääkärin päivystämään esimerkiksi 24 + 17 + 17 + 17 + 10 tuntia kuukaudessa (85 tuntia ja viisi kertaa, esimerkissä kummatkin rajoitukset täyttyvät samanaikaisesti). Toisaalta esimerkiksi kalenterikuukauden neljäs 24 tuntia kestävä päivystys (3 x 24 = 72 t) vaatii suostumuksen. Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoittamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin kuten tähänkin saakka.
Uusien määräyksien mukaan ilman suostumusta ei määrätä päivystämään vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kalenterikuukaudessa. Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.
Rajoitusten ero nykymääräyksiin on se, että tarkastelurajana ei käytetä nykysopimuksessa ilmaistua terveyskeskuksen tai sairaalan päivystysvuorokausien keskimääräistä laskennallista lukua (18 tai 19 tuntia).
Uusissa sopimusmääräyksissä osa-aikaisen lääkärin/hammaslääkärin päivystysvelvollisuuden määrästä on todettu, että sitä vähennetään (suhteessa täyttä työaikaa tekevään), mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista. Osa-aikaisen päivystysvelvollisuuden suuruus on työnantajan harkinnassa.
Uusissa määräyksissä nykyisen määräyksen sisältöä on tarkennettu raskaana olevan viranhaltijan kohdalla siten, että 28 raskausviikosta eteenpäin määräyksissä suositellaan viranhaltijan vapauttamista kokonaan päivystyksestä. Toissijaisesti, mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, tulee vähentää tai lyhentää viranhaltijan päivystysvuoroja. Mikäli viranhaltijan työkyky on senkaltainen, että hän voi päivystää ja hän myös itse näin asian näkee, ei toisaalta ole mitään estettä päivystämiselle 28 raskausviikon jälkeenkään.
Päivystyskorvaukset 1.1.2015 lukien
Päivystyskorvaukset työpaikkapäivystyksessä määräytyvät niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissa työskentelevien lääkäreiden osalta samalla tavalla. Korkeimmin korvattuja ovat viikonlopun ja yön päivystystunnit. Myös vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityö korvataan ao. taulukosta ilmenevällä tavalla.
Korvaukset määritetään kertoimina viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Lääkärin varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka kerrotaan taulukon mukaisella kertoimella.
Ko. päivystysrupeaman tunnit voidaan antaa myös vastaavana vapaa-aikana tai osittain rahana ja osittain vapaa-aikana.
Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia.
Ohessa lääkärisopimuksen kerroinmalli 1.1.2015 alkaen.
| klo 0–8 | klo 8–15 | klo 15–18 | klo 18–22 | klo 22–24 | |
| maanantai | 3 | - | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
| tiistai–torstai | 2,5 | - | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
| perjantai | 2,5 | - | 1,75 | 2,25 | 3 |
| lauantai–sunnuntai *) | 3 | 2,25 | 2,25 | 2,25 | 3 |
*) sekä juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto
Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä, tapaninpäivänä, ja edellä mainittujen juhla-pyhien aattona klo 18 alkaen (esim. pitkäperjantaita edeltävä torstai-ilta, itsenäisyyspäivää edeltävä ilta) noudatetaan alimman rivin (lauantai–sunnuntai, 2,25–3) kertoimia. Juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona (esim. jouluaatto on keskiviikko) noudatetaan viimeisen rivin korvaustasoa (2,25–3) koko vuorokauden.
Em. juhlapyhiä ja aattoja koskevan määräyksen on tarkoitus vastata tulkinnallisesti (sunnuntaikorvaukseen oikeuttavat) LS:n 2012–2013 korvaustasoa (KVTES III luku 19 § ja 20 §).
Terveyskeskusten lääkärit saavat 1.1.2015 lukien edelleen päivystysajalta liitteen 1 mukaiset toimenpidepalkkiot, mutta eivät enää käyntipalkkioita (liite 1). Sairaalalääkärit puolestaan saavat edelleen liitteen 3 mukaiset todistus- ja lausuntopalkkiot päivystyksen ajalta.
Sopijaosapuolet eivät tällä muutoksella ole halunneet sitoa päivystyksen aloittamisaikoja. Näin ollen, mikäli päivystys alkaa arkipäivänä esim. klo 15.30, päivystyskorvaus maksetaan päivystyksen alkamisajankohdasta lukien taulukon mukaan. Jos taas arkipäivystys alkaa jo klo 14.30, päivystys-korvaus maksetaan korvaustaulukon ko. päivän klo 15 alkavan korvauskertoimen mukaan (esim. tiistaina klo 15 kerroin on 1,75).
Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvauksia ei ole muutettu.
Esimerkki / pääsiäinen
Lääkäri päivystää työpaikkapäivystyksenä pääsiäislauantaista klo 22 – pääsiäissunnuntaihin klo 8. Työnantaja maksaa päivystyskorvaukset rahana. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa. Tosiasiallisia päivystystunteja on 10 tuntia, joista kaikki maksetaan 3-kertoimella korotetulla tuntipalkalla. Yhteensä kertoimilla korotettuja tunteja on 30. Rahana korvattavaksi tulee 990 euroa.
Esimerkki / arkipyhiä koskevat päivystyskorvaukset
Arkipyhäkorvaukset toimivat kuten sunnuntaikorvaukset.
Lääkäri päivystää loppiaisena 2015. Loppiainen 6. tammikuuta on tiistai.
Lääkärin päivystysrupeama alkaa tiistaina klo 9 ja kestää keskiviikkoaamuun klo 8.
Korvaukset menevät kuten viikonloppuna eli klo 22 asti kertoimella 2,25 ja klo 22 alkaen klo 8 keskiviikkoaamuun asti kertoimella 3.
Esimerkki / aattokorvaus jouluna 2015
Lääkäri päivystää keskiviikkona 23.12.2015 klo 15 – jouluaattoaamuun (torstai) klo 8 saakka. Päivystyskerroin (taulukon tiistai–torstai) on klo 15–18 ja klo 18–22 1,75 ja klo 22–24 2,5. Klo 0–8 eli aattovuorokauden alusta päivystyskerroin on 3.
Vuoden 2014–2015 vaihteeseen sattuva päivystys
Päivystyskorvaukset tulevat voimaan 1.1.2015 klo 0. Mikäli yhtenäinen päivystysvuoro alkaa vuoden 2014 puolella ja jatkuu vuoden 2015 puolelle, noudatetaan 1.1.2015 voimaan tulevia määräyksiä päivystysvuoron alusta lukien.
Esimerkki
Lääkäri on määrätty päivystämään 31.12.2014 klo 16 ja 1.1.2015 klo 8 välisen ajan. Päivystyskorvaukset tulevat voimaan 1.1.2015 klo 0. Koko päivystyksen ajalta maksetaan korvaukset 1.1.2015 voimaan tulevien päivystysmääräysten mukaisesti.
Puhelin tai muu päivystyksen etäkonsultaatio
Vapaamuotoiseen päivystykseen sisältyvää konsultaatiota on laajennettu. Työpaikan ulkopuolella tehtävän puhelinkonsultaation lisäksi voidaan tehdä myös muuta päivystykseen liittyvää etäkonsultaatiota. Konsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystävän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etä- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lähinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.
Työnantajayksikössä on muutoksesta johtuen tarpeen määritellä ja tunnistaa käytössä olevat päivystyskonsultaation muodot (esim. ne erikoisalat, joihin liittyy muutakin kuin puhelimessa tapahtuvaa konsultaatiota). Tulevaisuudessa teknologian kehittyessä edelleen voidaan enenevässä määrin lääkäriä konsultoida niin, että hänen ei tarvitse lainkaan tulla työpaikalle vaan hän voi esimerkiksi kotilaitteistoltaan katsoa lähetyt röntgenkuvat tai muut potilasasiakirjat sekä tehdä tarvittavat kirjaukset ja/tai esim. puhelimella antaa hoito-ohjeet hoitavalle lääkärille.
LS:n yleisen osan 16 §:n 4 momentin mukaan konsultaation aktiivityöajalta maksetaan 16 §:n 1 momentin mukainen korvaus. Alle tunnin aktiivityöstä on määräys 16 §:n 3 momentissa, jonka mukaan mikäli aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Määräys vastaa LS:n 2012–2013 kirjausta tältä osin.
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas
