Koulutukseen panostaminen on merkittävin kasvun edellytys
KT kokosi pinon esityksiä valtioneuvoston Kasvuriihi-työryhmälle. Esityksissä korostuu etenkin koulutukseen ja julkisiin palveluihin panostaminen sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen.
Koulutuksesta täytyy jatkossa huolehtia entistä paremmin, sillä se on merkittävin talouskasvun edellytys.
Näin todetaan ehdotuksissa, joita KT kokosi pääministeri Petteri Orpon perustamalle Kasvuriihi-työryhmälle. Työryhmän puheenjohtajana toimii Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
Koulutukseen pitää satsata kautta linjan, aina peruskoulusta alkaen. Erityisesti tarvitaan panostuksia poikien koulumenestyksen mahdollistamiseen ja koulutustason nostamiseen.
Koulutus vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen
Hallituksenkin tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää. KT:n mielestä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja koulutuksen kohdentaminen vain ensimmäistä tutkintoa suorittaville eivät tue tätä tavoitetta.
Koulutusmahdollisuuksien kaventaminen jäykistää työmarkkinoita ja työvoiman liikkuvuutta. Työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan täsmätoimia. Myös korkeakoulutuksen aloituspaikkoja täytyy lisätä merkittävästi enemmän osaajapula-aloille.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla on paikoin työvoimapulaa. Pätevän henkilöstön saatavuus vaikuttaa merkittävästi palvelujen toteuttamiseen ja kustannusten hillitsemiseen.
Julkiset palvelut vahvistavat turvallisuutta
Julkiset palvelut mahdollistavat arjen toimivuuden ja yhteiskunnan toimintavarmuuden myös poikkeusaikoina. Siksi esimerkiksi varhaiskasvatukseen, opetukseen ja sote-palveluihin satsaaminen vahvistaa yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta, KT:n esityksissä todetaan.
Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä.
Oikea-aikaiset palvelut vähentävät syrjäytymistä sekä ennaltaehkäisevät suurempaa palvelutarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Työperäinen maahanmuutto voi paikata työvoimavajetta
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestö vähenee merkittävästi tulevina vuosina, KT:n esityksissä painotetaan.
Maahanmuutto voi paikata osan kasvavasta työvoimavajeesta. Korkeakoulutettujen lisäksi tarvitaan myös matalamman koulutusasteen osaajia, esimerkiksi lähihoitajia ja hoiva-avustajia.
Säädellyillä aloilla ulkomailla suoritettujen tutkintojen täydentämiseen, pätevöitymiseen ja tunnustamiseen pitää luoda nopeat, keskitetyt palvelumallit. Lisäksi tarvitaan valtakunnallisesti koordinoitua kielikoulutusta.
Normien purkaminen turvaa osaavan henkilöstön saatavuutta
Kun kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita koskevaa sääntelyä kevennetään, voidaan myös hillitä kustannuksia, parantaa kilpailukykyä ja turvata osaavan henkilöstön saatavuutta.
KT esittää, että sääntelyä voitaisiin vähentää helpottamalla kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetuksessa sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Normienpurku ei kuitenkaan saa johtaa kuntien tai hyvinvointialueiden perusrahoituksen leikkaamiseen. Näin toimittiin esimerkiksi hoitotakuun palauttamisen kohdalla.
Rahoitusta kotimaisille investointeille ja puolustusteollisuuteen
KT:n esityksissä korostuvat myös kotimaiset investoinnit. Suomalaisten eläkeyhtiöiden ja eläkelaitosten sijoitustoiminnassa täytyy pyrkiä lisäämään kotimaisten sijoitusten painoarvoa.
Erityisesti kotimaisen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden kasvattamiseen tarvitaan myös eläkerahastojen sijoituksia.
Yhteistä tilannekuvaa tarvitaan
Julkisen talouden sopeuttamiseksi tarvitaan parlamentaarinen, vaalikausien rajat ylittävä ohjelma. KT ehdottaa, että yhteisen talouden ja työmarkkinoiden tilannekuvan luomiseksi pitäisi olla yhteinen foorumi ja toimintatavat.
Suomi on pieni, vientivetoinen maa. Siksi työmarkkinoiden toimivuus on tärkeää. Työnantajia ja henkilöstöä edustavien tahojen toimiva yhteistyö luo vakautta ja ennustettavuutta.