Liikuntaseteleitä, -tapahtumia ja ohjattua liikuntaa: Valtaosa kunnista tukee henkilöstönsä liikkumista
Kunnat ymmärtävät henkilöstöliikunnan hyödyt ja haluavat satsata siihen. Lähes kaikki kunnat tukevat työntekijöidensä liikkumista, selviää Kuntien henkilöstöliikunnan barometrista. Seuraava askel on kytkeä liikunnan edistäminen osaksi strategiaa.
Kuntien henkilöstöliikunnan barometri kertoo, miten kunnat tukevat henkilöstönsä liikkumista ja henkilöstöliikuntaa. Barometrin mukaan kunnat pitävät henkilöstöliikunnan myönteisiä vaikutuksia tärkeinä.
Sen nähdään parantavan etenkin
- työntekijöiden yleistä hyvinvointia ja terveyttä
- työntekijöiden työkykyä ja psyykkistä hyvinvointia
- organisaation työnantajamielikuvaa ja vetovoimaa.
Kunnilla on hyvät edellytykset kehittää henkilöstöliikuntaa, sillä ne tunnistavat henkilöstön liikkumiseen liittyvät hyödyt ja haluavat kehittää sitä.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kertoivat, että heidän kunnassaan tehdään sekä istumista ja paikallaanoloa vaativaa staattista työtä että fyysisesti kuormittavaa työtä. Myös etätöitä tehdään lähes kaikissa kunnissa. Liikkumista tuetaan kuntaorganisaatioissa kuitenkin vaihtelevasti eri töissä. Istumista ja paikallaanoloa vaativa työ huomioidaan paremmin kuin fyysisesti kuormittava työ tai etätyö.
Miten kunnat tukevat työntekijöidensä liikkumista ja henkilöstöliikuntaa?
Kyselyn perusteella kunnissa on vahva pyrkimys tukea henkilöstön liikkumista. 97 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän organisaatiossaan tuetaan henkilöstön liikkumista.
Kuvaan 1. on koottu kuntien vastaukset siihen, millaisia liikuntaan ja työhyvinvointiin liittyviä palveluja ja tukimuotoja niillä on käytössään.
Työntekijöille tarjotuista palveluista ja tukimuodoista selkeästi yleisin ovat liikuntasetelit tai muut vastaavat maksuvälineet. Peräti 95 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista kertoi tukevansa henkilöstönsä liikkumista liikuntasetelillä tai muulla vastaavalla edulla.
Neljä viidestä kuntaorganisaatiosta tukee liikkumista tarjoamalla henkilöstön käyttöön pukuhuoneita ja suihkutiloja.
Varsin tavanomaista on myös, että kunnat järjestävät liikuntakampanjoita ja -tapahtumia sekä hyvinvointikoulutuksia ja tarjoavat liikuntavälineitä työntekijöidensä käyttöön työpaikalla.
Liikunnan edistäminen kannattaa ottaa osaksi strategiaa
Henkilöstöliikunnan johtaminen on osa työhyvinvoinnin johtamista.
Reilu kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kunnista tekee vuosittain henkilöstönsä työhyvinvointia koskevan suunnitelman. Näistä kunnista lähes kaikki ovat ottaneet suunnitelmassa huomioon henkilöstön liikkumisen.
Barometrin mukaan kuitenkin vain alle puolet kunnista seuraa ja arvioi, kuinka henkilöstön liikkumista tuetaan.
Noin kaksi kolmasosaa kunnista ilmoitti liikkumisen edistämisen kuuluvan työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön ja puolet kertoi sen olevan osa työterveyshuollosta tehtyä sopimusta. Sen sijaan vain 13 prosenttia vastaajista arvioi, että työterveyshuollon tarjoamia liikuntapalveluita hyödynnetään aktiivisesti.
Kyselyn vastauksista voi päätellä, että liikkumisen edistämistä ei ole vielä otettu kaikissa kunnissa riittävän hyvin huomioon suunnitelma- ja strategiatasolla. Liikkumisen edistäminen kannattaa kiinnittää nykyistä vahvemmin osaksi strategiaa. Suomen suurimpina työnantajina kunnat ovat monen suomalaisen työntekijän työhyvinvoinnin kannalta tärkeässä asemassa.
Mikä Kuntien henkilöstöliikunnan barometri?
Kuntien henkilöstöliikunnan barometri on tutkimus, jonka toteutti Liikkuva aikuinen -ohjelma. Liikkuva aikuinen on osa valtakunnallista Liikkuvat-kokonaisuutta, joka edistää työikäisten liikkumista Suomessa.
Tutkimuksen tiedonkeruusta vastasivat Liikkuva aikuinen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä KT:n ja Taloustutkimuksen kanssa. KT avusti verkkokyselyn lähettämisessä kuntiin, jotta vastaajiksi saatiin henkilöstö- ja liikunta-asioista päättävät tahot. Taloustutkimus yhdisti kyselydatan ja laati aineistosta tilastollisen yhteenvedon.
Kunnilta saatiin kyselyyn vastauksia yhteensä 123 kappaletta.
Muualla verkossa