Lääkärisopimuksen 1.2.2024 voimaan tulevat muutokset (liitteet 1–4)

Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS 2022–2025) muuttuu 1.2.2024 alkaen. Edelliset muutokset Lääkärisopimukseen astuivat voimaan 1.6.2023.

Lääkärisopimuksen soveltamisala kattaa hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät (esim. HUS). Lääkärisopimusta sovelletaan myös Helsingin kaupungissa.

Ne kunnat, jotka vielä noudattavat lähinnä työterveyshuollon lääkäreihin Lääkärisopimusta 30.4.2025 saakka, jakavat 0,4 prosentin keskitetyn erän yleiskorotuksena voimassa olevan palkkausjärjestelmänsä puitteissa. Tehtäväkohtaista palkkaa tai vastaavaa palkanosaa ja henkilökohtaista lisää korotetaan 0,4 prosentilla 1.2.2024 alkaen.

Lääkärisopimukseen nyt tehty keskitetyn erän ratkaisu ei koske eläinlääkäreitä (liite 5). Ko. liitteen osalta ratkaistusta tiedotetaan myöhemmin.

Lääkärisopimuksen (LS 2022–2025) sähköinen versio päivitetään mahdollisimman pian.

Nyt tehdyt muutokset aiheuttavat päivitystarpeita palkanlaskenta- ja mahdollisesti muihin tietojärjestelmiin.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä JUKO ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

1 Kehittämisohjelman mukainen keskitetty erä 1.2.2024

Kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman (virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027) mukainen 0,4 prosentin keskitetty erä tulee jakoon 1.2.2024.

Keskitetty erä on käytetty liitekohtaisesti. Osa keskitetystä erästä käytetään valtakunnallisesti jaettaviin kustannuksiin ja osa jaetaan paikallisena eränä. Valtakunnalliset neuvotteluosapuolet haluavat tukea 1.6.2023 voimaan tullutta palkkausjärjestelmäuudistusta (uraporrasjärjestelmä) ja mm. hoidon jatkuvuutta tälläkin jaettavalla erällä.

1.1 Keskitetty erä eri liitteissä

Keskitetty erä jaetaan seuraavasti:

Liite 1 Perusterveydenhuollon lääkärit: Keskitetty erä 0,25 %. Paikallisen erän osuus 0,15 %.

Liite 2 Perusterveydenhuollon hammaslääkärit: Keskitetty erä 0,4 %.

Liite 3 Erikoissairaanhoidon lääkärit: Paikallinen erä 0,4 %

Liite 4 Erikoissairaanhoidon hammaslääkärit: Keskitetty erä 0,28 %. Paikallisen erän osuus 0,12 %.

Keskitettyä erää on käytetty tämän yleiskirjeen kohdan 2 mukaisiin tekstimuutoksiin Lääkärisopimuksessa.

1.2 Paikallisen erän kohdentaminen

Uraporrasjärjestelmää on rakennettu hyvinvointialueilla ja -yhtymissä elokuusta alkaen. Järjestelmään on sovittu käytettäväksi sopimusvarallisuutta 1.6.2023 alkaen. Uraporrasjärjestelmän kehittäminen ja palkkojen yhteensovittaminen vie vuosia. Myös vuonna 2024 tulee jakoon useita paikallisia järjestelyeriä ja palkkauksen yhteensovittamiseen tarkoitettu erä. Tästä ohjeistetaan vielä erikseen yleiskirjeellä alkuvuodesta 2024.

Nyt sovittu paikallinen erä liitteissä 1, 3 ja 4 kohdennetaan uraporrasjärjestelmän portaiden 2A–2C (erikoistuneet lääkärit ja hammaslääkärit) uraporraspalkkojen korottamiseen. Paikallisella erällä on tarkoitus kasvattaa 2A ja 2B välistä palkkaeroa (välys) ja/tai 2B ja 2C välistä palkkaeroa. Huomattavaa on, että portaiden 2C ja 3A paikallinen palkkataso tulee olla sama.

Palkansaajien uraporraspalkkoja korotetaan siten, että kustannusvaikutus heijastusvaikutuksineen toteutuu. Kustannusvaikutus vaihtelee liitteittäin (Ks. kohta 1.1.).

Yleiskirjeessä 2/2023 on kuvattu järjestelyerien kustannuslaskennan periaatteet. Kaikessa laskennassa tulee huomioida tehtyjen korotusten heijastevaikutukset. Keskimääräisiä heijastuskertoimia voidaan käyttää laskennan apuna, kun arvioidaan uraporraspalkkaan tai henkilökohtaiseen lisään kohdennettavien euromäärien suuruutta. Lopputulos, eli kokonaisansioon käytetty euromäärä, tulee kuitenkin tarkistaa ja dokumentoida kohdennuspäätösten jälkeen.

Esimerkki:
Paikallisen järjestelyerän käyttö liitteessä 3

Esimerkissä liitteen 3 koko paikallinen järjestelyerä 0,4 prosenttia käytetään 1.1.2024 voimassa olevan hinnoittelukohdan L3SL002B korottamiseen. Samalla välys 2A ja 2B välillä kasvaa.

Palkka korottuu 1.2.2024 alkaen niillä portaan 2B lääkäreillä, joiden uraporraspalkka on alle 6308 euroa.

Myöhemmillä järjestelyerillä on tarpeen mm. asettaa muiden portaiden maksupalkkojen välykset tarkoituksenmukaiselle tasolle sekä korottaa palkkatasot voimassa oleviin kärkipalkkoihin. Uraportaiden kärkipalkkojen välille asetetaan tarkoituksenmukaiset välykset.

Esimerkki on fiktiivinen.

1.3. Paikallisen erän neuvottelut

Paikallista erää koskee kehittämisohjelman mukaiset neuvottelulausekkeet. Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat erän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Neuvotteluosapuolille annettu riittävä tieto palkkausjärjestelmän tilanteesta edesauttaa yhteisymmärrykseen pääsemistä. Tässä tapauksessa se voi tarkoittaa esimerkiksi yllä olevan kaltaisen taulukon kokoamista (nykyinen taso, uraportaan korkein palkka). Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

2 Muutokset Lääkärisopimukseen 2022–2025

Muutokset astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ellei asianomaisessa kohdassa toisin todeta.

2.1 Päivitys henkilökohtaisen lisän kirjauksiin

Henkilökohtaisen lisän määräystä (LS II luku 9 §) on päivitetty.

Henkilökohtaista lisää maksetaan edelleen pääsääntöisesti lääkärin/ hammaslääkärin työsuorituksen arvioinnin perusteella. Uuden kirjauksen mukaan paikallisesti voidaan määritellä henkilökohtaista lisää maksettavaksi myös pätevyyksien tai oppiarvojen perusteella. Henkilön työsuoritusta ja onnistumista työssä voi merkittävästi parantaa esim. erityispätevyys, tohtorin tutkinto ja myönnetty yliopiston dosentuuri. Ko. pätevyys tai oppiarvo voi muodostua henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteeksi, vaikka se ei sellaisenaan olekaan tehtävän edellytyksenä tai vaikuta uraporraspalkkaan.   

Henkilökohtaisen lisän perusteena aiemmin mainittu ammatinhallinta on poistettu itsenäisenä kriteerinä. Ammatinhallintaa arvioidaan laajasti osana uraporrasjärjestelmää, joten päällekkäisyys henkilökohtaisen lisän kanssa on poistettu.

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärää koskevaa soveltamisohjetta on tarkennettu. Tarkastelu suoritetaan laskemalla uraporraspalkkojen ja vastaavien tehtävästä maksettavien palkkojen ja tehtävälisien vuotuinen yhteismäärä. Jos Lääkärisopimuksen mukainen vähimmäismäärä ei tarkastelussa täyty, puuttuvat henkilökohtaiset lisät tulee jakaa liitteen piiriin kuuluville lääkäreille/hammaslääkäreille ja henkilökohtaisten lisien määräytymisperusteet ja tasot tulee tarkistaa. Vähimmäismääriä ei ole tässä yhteydessä muutettu. LS II 8 §:n mukaista kokonaispalkkaisen lääkärin/hammaslääkärin palkkaa ei lasketa mukaan tarkasteluun.
 
Seuraavan kerran ko. tarkastelu tulee suorittaa kesäkuun 2024 loppuun mennessä.

2.2 Varsinaisen palkan korotusosa

Lääkärisopimuksen 1.6.2023 voimaantulleen palkkausluvun 15 § ja 17 § määräyksiä on muutettu. Ko. pykälät koskevat palkallisten poissaolojen ja vuosiloman ajalta maksettavan varsinainen palkan korottamista. Korotettua varsinaista palkkaa on käytetty myös vuosilomakorvauksen ja lomarahan laskennassa.

1.4.2024 lukien korotusprosentin laskennassa käytetään virantoimitus- tai työssäolon aikana käytettyjä säännölliseltä työajalta ansaittuja varsinaisia palkkoja. Virantoimituksella tai työssäololla tarkoitetaan tässä päiviä, jolloin on oltu työssä ja säännönmukaisia vapaapäiviä. Aikaisemmin laskennassa huomioitiin myös poissaolojen ajalta maksetut varsinaiset palkat. Muutoksen seurauksena poissaolojen ajalta maksettavan varsinaisen palkan korotusprosentti nousee ja kuukausiansio vastaa paremmin työssäoloajan keskimääräisiä ansioita.

Osapäivän poissaolojen ajalta maksettua varsinaista palkkaa ei oteta myöskään huomioon korotusprosenttia laskettaessa. Päiväpalkasta vähennetään osapäivän poissaolon ajalta se osa varsinaisesta palkasta, joka on saatu tuntipalkkaa apuna käyttäen (poissaolon tuntimäärä x tuntipalkka).

Samoin laskennassa käytetään lomanmääräytymisvuoden aikana säännölliseltä työajalta ansaittuja toimenpidepalkkioita, todistus- ja lausuntopalkkioita ja suoritepalkkioita.

Korotusprosentti lasketaan edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta.

Muuttuneen määräyksen mukaisesti laskettua korotusprosenttia sovelletaan 1.4.2024 tai sen jälkeen alkaviin palkallisiin poissaoloihin ja vuosilomiin. Korotusprosentti lasketaan siten lomanmääräytymisvuodelta 2023–2024.

Mikäli palvelussuhde päättyy ennen 31.3.2024 sovelletaan uutta laskentatapaa kuitenkin lomakorvauksen ja mahdolliseen lomarahan laskentaan 1.4.2023 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta kertyneisiin vuosilomiin.

Esimerkki:

Lääkäri/hammaslääkäri on ollut lomanmääräytymisvuoden 2023–2024 aikana vuosilomalla 30 vuosilomapäivää. Vuosiloma-aikaan sisältyy myös vapaapäiviä, jolloin vuosiloma-aika on ollut 42 kalenteripäivää. Lisäksi hänellä on ollut palkallinen sairauspoissaolo, joka on kestänyt 3 kalenteripäivää sekä palkallisia virkavapaita koulutuksen vuoksi yhteensä 4 kalenteripäivää. Lisäksi hänellä on ollut palkaton virkavapaa 2 kalenteripäivää. Palkallisten poissaolojen (yhteensä 49 kalenteripäivää) ajalta maksettua varsinaista palkkaa ei lasketa mukaan varsinaisen palkan korotusprosenttia laskettaessa. Palkattomalta virkavapaa-ajalta ei makseta varsinaista palkkaa, joten se ei myöskään vaikuta korotusprosentin laskentaan.

Lääkärille/hammaslääkärille on maksettu lomanmääräytymisvuoden 2023–2024 aikana toimenpidepalkkioita/suoritepalkkioita yhteensä 5500 euroa. Näistä 400 euroa on edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittuja. Lisäksi hänelle maksetaan 550 e palkkioita seuraavan lomanmääräytymisvuoden huhtikuussa. Laskennassa huomioidaan kuitenkin vain 2023–2024 ansaitut palkkiot, joten laskennassa käytettävä toimenpide-/suoritepalkkiosumma on yhteensä 5650 euroa (lomanmääräytymisvuonna 2023–2024 maksetut palkkiot 5500 e – edellisen lomanmääräytymisvuoden palkkioiden osuus 400 e + seuraavan lomanmääräytymisvuoden puolella maksetut lomanmääräytymisvuoden 2023–2024 palkkiot 550 e).

2.3 Suoritekompensaatio

Lääkärisopimuksen palkkausluvun 16 § (suoritekompensaatio) on tullut voimaan liitteiden 2 ja 4 osalta 1.6.2023 alkaen. Uutta 16 §:ää sovelletaan myös liitteessä 1 1.2.2024 alkaen.

Erityisesti perusterveydenhuollossa osa säännöllisen työajan ansioista perustuu suoritteiden perusteella maksettavaan palkkaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hammaslääkäreihin (liite 2 ja liite 4) sovelletaan toimenpidepalkkiomääräyksiä. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat 1.1.2024 alkaen siirtymässä suoritepalkkausmääräyksiin (liite 1). Liitteessä 2 on jo vuosia ollut määräys, jonka perusteella palkkauksessa on huomioitu tehtävämuutoksista johtuva toimenpidepalkkioiden alentuminen tai poistuminen esimerkiksi esihenkilö- tai ohjaustehtäviin siirryttäessä.

Määräyksen otsikko on nyt tarkennettu kuulumaan ’Suoritekompensaatio koulutus- ja ohjaustehtävissä sekä eräissä johtotehtävissä’.

Määräyksen mukaan suorite- tai toimenpidejärjestelmään kuuluvan lääkärin/hammaslääkärin siirtyessä tekemään osittain esihenkilö-/johtotehtävää tai koulutus-/ohjaustehtävää (esim. 20–40 % säännöllisestä työajasta) palkkaa määriteltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta maksettavien suoritepalkkioiden alentuminen tai puuttuminen.

Esihenkilö-/johtotehtävillä tarkoitetaan lähinnä 3A-portaalle sijoittuvia tehtäviä.

Suoritekompensaatio lasketaan lääkärille/hammaslääkärille maksettujen suoritekorvausten keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Paikallisesti voidaan määritellä vaihtoehtoisesti suoritekompensaatio samaan portaaseen kuuluvien lääkärien/hammaslääkärien keskimääräisten suoritekorvausten perusteella.

Ko. tehtävässä olevan uraporraspalkka määritellään kokonaisharkinnalla tehtävässä edellytettävän osaamisen ja vastuun perusteella. Mikäli tehtävälisän maksamisen edellytykset täyttyvät, maksetaan myös tehtävälisää. Mahdollisimman oikealla palkanmuodostuksella voidaan tukea johtamisen, opetuksen ja ohjauksen hyvää laatua.

Huomioitavaa on lisäksi, että sekä ko. tehtäviä omasta organisaatiosta tekemään siirtyvien että uutena rekrytoitavien palkkaus asetetaan tasapuolisesti ko. suoritekompensaatio huomioiden. Uusien rekrytoitavien osalta käytetään samaan portaaseen kuuluvien keskimääräistä suoritekorvausta.

Ko. kompensaatio on osa varsinaista palkkaa. Tästä syystä varsinaisen palkan määräystä (II luku 14 §) on täydennetty tältä osin. Suoritekompensaatio korottuu tilanteissa, joissa myös suoritteita korotetaan esim. yleiskorotuksella.

2.3.1 Tarkennus liite 2 osalta

Perusterveydenhuollon hammaslääkärien uraporrasjärjestelmän kohtaa ”Portaat 3A–3C” on tarkennettu. Tarkennettu teksti kuuluu: Portailla 3B ja 3C ei yleensä makseta suoritekompensaatiota.

2.4 Erityisvastuiden ja erityistehtävien vaikutus palkkaan suoriteintensiivisessä työssä

Suorite- tai toimenpidejärjestelmään kuuluvan lääkärin/hammaslääkärin siirtyessä liitteissä 1, 2 ja 4 mainittuihin tehtäviin (erityisvastuut, erityistehtävät) ja tämän aiheuttaessa suoritepalkkioiden alenemista, asia huomioidaan tehtävälisän määrässä.

Kyseinen tilanne voi tulla esimerkiksi silloin, kun lääkärin/hammaslääkärin tehtäviin sisältyy 20–40 % työajasta oleva erillinen työnantajan määräämä kehittämisvastuu. Taustaolettama on, että lääkärin/hammaslääkärin uraporraspalkka säilyy samana. Lääkärin/hammaslääkärin tehdessä 100 %:sta kehittämistehtävää, kyse on kuitenkin LS II 7 § mukaisesta tilanteesta (uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen) ja palkka määritellään kokonaan uudelleen.
 
Ko. kirjaus on liitteissä 1, 2 ja 4.

2.5 Lääkärisopimuksen liitteen 1 soveltamisala

Lääkärisopimuksen soveltamisalaa on tarkennettu liitteen 1 osalta.

Perusterveydenhuollon lääkärien liitteeseen kuuluu:

a) perusterveydenhuollossa ml. kuntouttavalla vuodeosastolla ja kotisairaanhoidossa työskentelevät lääkärit
b) sosiaalihuollossa ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelevät lääkärit
c) työterveyshuollon lääkärit

Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit oli aiemmin sovittu kuuluvaksi liitteeseen 3.

2.6 Liite 1 Suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jäävät lääkäriryhmät

Uuden kirjauksen mukaan suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa, sosiaalihuollossa ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelevät lääkärit.

Ko. lääkäriryhmien uraporraspalkka määritellään samoin kriteerein kuin suoritejärjestelmässä oleville.

Koska. ko. ryhmissä ei tule juurikaan suoritteita, ei ko. tehtävät ole mukana suoritepalkkausjärjestelmässä. Tasapuolisesta palkkauksesta on tarpeen huolehtia muulla tavoin. Vastaavansuuruinen palkanosa muodostetaan ko. ryhmille suunnatun tehtävälisän avulla. Tehtävälisä lasketaan suoritekorvausjärjestelmässä samalla uraportaalla olevien lääkärien keskimääräisen suoriteosan perusteella. Yksilön palkkatasoon vaikuttaa lisäksi mm. työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä.

3 Hakemukset

Uraporrasjärjestelmän mahdollisista lisäportaista ja liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmän käyttöönotosta toisin sopimista on rajoitettu. Edellä mainituista asioista toisin sopiminen edellyttää kirjalliseen hakemukseen perustuvaa valtakunnallisen LS-palkkausryhmän antamaa lupaa.

Ajalla 1.2.–31.5.2024 voi edelleen hakea sekä lisäportaita uraporrasjärjestelmään että suoritepalkkausjärjestelmään liittyviä poikkeuksia.

Hakemuksen voi lähettää osoitteeseen LS-palkkaus@kt.fi. Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti. Linkit sähköisiin lomakkeisiin löytyvät myös KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien verkkosivuilta:

Hakemuslomake uraporrasjärjestelmän lisäportaista
Hakemuslomake poiketa suoritepalkkausjärjestelmästä

4 Ohjeita

KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat julkaisseet paljon yhteisiä ohjeita ja UKK-kokonaisuuksia. Materiaali löytyy mm. KT:n nettisivuilta www.kt.fi/sopimukset/ukk tai www.kt.fi/sopimukset/ohjeet -valikkojen alta.

4.1. Suoritepalkkausjärjestelmään siirtyminen myöhemmin kuin 1.1.2024

KT ja Lääkäriliitto ovat hakemuksesta myöntäneet usealle alueelle siirtymäajan liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmään siirtymiseen. Siirtymäaika on voimassa 31.5.2024 saakka.

Siirtymäajan toimintaohje:

1. LS 2022–2025 sopimuksen toimenpide- ja käyntipalkkiomääräykset (liite 1 3 §) lakkaavat olemasta voimassa 1.1.2024. Paikallisesti on ollut tarpeen sopia/sovitaan, että alueella käytetään LS 2022–2025 1. painoksen mukaisia määräyksiä siirtymäajan eli enintään toukokuun 2024 loppuun saakka.
2. Jos alueella on ollut paikallinen sopimus Lääkärisopimusta laajemmasta/poikkeavasta suorite-/toimenpidepalkkiojärjestelmästä, sillä voidaan jatkaa 31.5.2024 asti.
3. Jos alueella on kokonaispalkkaisia, toimitaan aiemmin annetun ohjeen mukaan. Myös näissä tilanteissa määritellään suoritesiivu, jota maksetaan siihen saakka, kunnes suoritepalkkausjärjestelmä otetaan käyttöön ja alkaa tuottaa maksettavia suoritteita.
4. Jos alueella ei ole tällä hetkellä toimenpide-/suoritepalkkiojärjestelmää, varaudutaan siirtymään suoritepalkkausjärjestelmään aiemmin annetun ohjeen mukaan:
   Ohjeita lääkärisopimuksen (LS) suoritekorvausjärjestelmän käyttöönoton tueksi (LS:n liite 1)

5 Valtakunnalliset neuvottelut

KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto neuvottelevat edelleen mm. tuntipalkan jakajien yhtenäistämisestä, todistus- ja lausuntopalkkioita koskevista määräyksistä (liite 3) sekä liitteiden 2 ja 4 toimenpidepalkkiojärjestelmien seuraavista kehitysvaiheista. Osapuolet seuraavat palkkausjärjestelmäuudistuksen toimeenpanoa tarkoin ja tekevät tarvittavia täydennyksiä. Kaikki muutokset tähtäävät 1.5.2025 voimaan tulevaan sopimukseen.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas

Liite 1: Virka- ja työehtosopimus Lääkärisopimuksen (LS 2022–2025) muuttamisesta

Liite 2: LS 2022–2025 1.2.2024 voimaantulevat määräykset