Lausunto
234/04.01.00/2023
Sosiaali- ja terveysministeriölle

Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta

1. Lausunnonantajan näkemykset täydennyskoulutuksen laadun edellytyksistä 1 §

KT kannattaa tapaa, jolla täydennyskoulutuksen laadun edellytyksistä ehdotetaan säädettäväksi. Ehdotetut laadun edellytykset huomioivat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutukselle asetettavat yleiset vaatimukset. Tärkeää on, että myös säännöstasolla tuodaan esiin koulutuksen suunnitelmallisuuden vaatimus. Täydennyskoulutuksella tulee pyrkiä myös ennakoivasti ottamaan huomioon muuttuvia osaamistarpeita ja vaatimuksia ja tukemaan myös työnjakojen kehittämistä.

2. Lausunnonantajan näkemykset täydennyksenkoulutuksen määrästä 2 §

KT pitää esitettyä säännösmuotoilua tarkoituksenmukaisena. Laissa tai asetuksissa ei tule säätää ehdottomia vähimmäismääristä täydennyskoulutuksen määrälle. Kun täydennyskoulutuksen muodot voivat vielä vaihdella, olisi vähimmäismääristä säätäminen tältäkin kannalta täysin epätarkoituksenmukaista ja käytännölle vierasta.

3. Lausunnonantajan näkemykset arvioinnista ja seurannasta 3 §

Ehdotetun säännöksen mukaan hyvinvointialueen tulee luoda edellytykset sen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamistarpeiden arvioinnille ja ennakoinnille laadukkaiden ja vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi. Lisäksi hyvinvointialueen tulee järjestelmällisesti seurata henkilöstön riittävää osallistumista ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen seurannassa on arvioitava vähintään koulutukseen osallistumista, koulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

KT pitää ehdotettua säännöstä lähtökohtaisesti kannatettavana, kun siinä säädetään vain seurannan yleisistä edellytyksistä eikä säännöstasolla seurannan muodoista.

Kuten muistiossa on todettu, esimerkiksi tietojärjestelmiin liittyvät haasteet voivat asettaa haasteita seurannalle. Täydennyskoulutuksen arvioinnin ja seurannan voidaan katsoa sisältyvän jo toiminnan asianmukaisuuden vaatimukseen, hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteisiin ja sen muodot voivat jatkuvasti kehittyä.

4. Lausunnonantajan näkemykset asetuksen voimaantulosta 4 §

KT ehdottaa, että asetus tulisi voimaan vuoden 2024 aikana esimerkiksi 1.6.2024, mutta ei vuoden alusta. KT ei pidä tarkoituksenmukaisena, että joulukuussa 2023 valmistelussa oleva asetus tulisi voimaan 1.1.2024. Voimaantulon lykkääminen on perusteltua siitäkin syystä, että työnantajat ehtivät siltä osin kun tarpeen ohjeistaa ja miettiä omia prosessejaan seurantavelvollisuuden suhteen.

5. Onko asetuksen olennaisia vaikutuksia arvioitu riittävästi? Mitä muita olennaisia vaikutuksia asetuksella voidaan arvioida olevan?

Kyllä.

6.    Muita yleisiä huomioita ehdotuksesta

KT on kerännyt sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutustietoja myös asetuksen kumoutumisen jälkeen. Kumotussa asetuksessa säädettiin nimenomaisesti KT:n velvollisuudesta kerätä tietoja. KT katsoo, että asetuksessa tulisi myös jatkossa säätää KT:lle velvollisuus kerätä täydennyskoulutustietoja, jos sen tulee tietoja valtakunnallisesti kerätä. Lisäksi muistiota tulisi tältä osin täydentää, että KT ohjeistaa tarkemmin kerättävistä tiedoista.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
 

Mirja-Maija Tossavainen

johtava työmarkkinajuristi
Puhelin:
+358 9 771 2117
Matkapuhelin:
+358 50 527 6019
Sähköposti:
Mirja-Maija.Tossavainen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT