Paikallisten sopimusten voimassaolo ja luottamusmiesorganisaatio pääsopijajärjestöön kuulumattoman järjestön osalta hyvinvointialueilla

Sote ry on 19.9.2023 lukien erottanut jäsenyydestään Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n. Hyvinvointialueilla noudatettavassa Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksessa on määritelty pääsopijajärjestön ja sen alayhdistysten asema hyvinvointialueen luottamusmiesorganisaatiossa ja paikallisessa neuvottelutoiminnassa.  

Mitä tässä yleiskirjeessä todetaan hyvinvointialueista, koskee myös hyvinvointiyhtymiä.

SPAL ry ei ole pääsopimuksen mukainen pääsopijajärjestö eikä se tällä hetkellä kuulu mihinkään pääsopijajärjestöön. SPAL ry:llä ei ole tämän takia enää pääsopimuksen mahdollistamia oikeuksia. SPAL ry on pääsopimuksen määräysten perusteella pääsopimukseen nähden ulkopuolinen (järjestäytymätön) yhdistys. Siten sen asema on muuttunut olennaisesti ja merkittävästi sekä paikallis- että keskustasolla.

SPAL ry:llä ei ole tässä tilanteessa oikeutta tehdä virka- ja työehtosopimuksia koskien jäseniään, eikä sillä ole oikeutta pyytää pääsopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja tai tulkintaneuvotteluja. SPAL ry:llä ei ole enää oikeutta HYVTESin luottamusmiesluvun ja pääsopimuksen mukaisiin pääluottamusmiehiin ja luottamusmiehiin eikä siten esimerkiksi luottamusmiesluvun mukaiseen ajankäyttöön.

Tässä yleiskirjeessä kerrotaan, mitä vaikutuksia tilanteella on paikallistason neuvottelu- ja sopimustoimintaan sekä paikalliseen luottamusmiesorganisaatioon.

Yleiskirjeen sisällöstä ollaan KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken yksimielisiä.

Paikallistason neuvottelu- ja sopijaosapuolet

Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 3 § 2 momentin mukaan paikallistason neuvottelu- ja sopijaosapuolia ovat työnantaja sekä pääsopijajärjestöt (JAU ry, JUKO ry ja Sote ry) tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset, joita asia koskee. SPAL ry ei ole minkään pääsopijajärjestön jäsen.

Pääsopimuksen mukaisia neuvottelu- ja sopijaosapuolia työntekijöiden ja viranhaltijoiden asioissa ovat työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajat.

Paikallistasolla neuvoteltavia ja sovittavia asioita ovat pääsopimuksen 2 §:n mukaisesti

• paikallista sopimusta koskevat neuvottelut ja paikallisten sopimusten tekeminen
• paikallisia sopimuksia koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut
• virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut
• virka- ja työehtosopimusten eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneuvottelut

SPAL ry ei voi olla mukana edellä mainituissa neuvotteluissa hyvinvointialueilla.

Paikallinen sopiminen (Pääsopimuksen 12 §) ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat neuvottelut (Pääsopimuksen 13 §)

SPAL ry:llä ei ole 19.9.2023 lukien enää pääsopimukseen perustuvaa oikeutta neuvotella tai tehdä paikallisia sopimuksia hyvinvointialueilla, koska se on kunta- ja hyvinvointialan pääsopimusjärjestelmässä ulkopuolinen (järjestäytymätön) yhdistys (vrt. esimerkiksi pääsopijajärjestöön kuulumaton PAM).

Tämä koskee myös harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevia asioita, joista neuvotellaan pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pääsopimuksen 13 §:n mukaisesti.

Hyvinvointialue ei voi siis tehdä tässä tilanteessa SPAL ry:n kanssa pääsopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia. Työnantaja (hyvinvointialue) ei voi myöskään sopia paikallista virka- ja työehtosopimusta suoraan SPAL ry:n kanssa (Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista ja Laki kunnan ja hyvinvointialueen työehtosopimuksista).

Voimassa olevat paikalliset sopimukset

Paikalliset virka- ja työehtosopimukset tehdään työnantajan ja pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten nimissä. SPAL ry:n erottaminen Sote ry:stä ei yksistään päätä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloa. Merkitystä ei ole, vaikka paikallisen sopimuksen olisi allekirjoittanut vain Sote ry/SPAL. Paikallinen virka- ja työehtosopimus on siinäkin tapauksessa edelleen työnantajan ja pääsopijajärjestö Sote ry:n välinen sopimus. Tällaisia paikallisesti sovittuja asioita ovat esimerkiksi sopimuspalokuntalaisia koskevat ehdot ja poikkeusluvan perusteella sovittu työaika.

SPAL ry:n erottamisen jälkeen pääsopijajärjestöillä tai työnantajalla voi olla tarpeen arvioida uudestaan sopimuksen voimassaoloa. Työnantaja ei voi ratkaista sopimusta koskevaa asiaa SPAL ry:n kanssa.

Pääsopimuksen mukaan paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksi antamisesta. Mikäli työnantaja tai Sote ry:n paikallinen edustaja irtisanoo tai paikalliset edustajat irtisanovat paikallisen sopimuksen, päättyy se kolmen kuukauden kuluttua edellä todetulla tavalla. Irtisanomisajan päätyttyä noudatetaan valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Kaikkien pääsopijajärjestöjen tai ainoastaan Sote ry:n allekirjoittamissa paikallisissa sopimuksissa voi olla SPAL ry:tä koskevia sopimusehtoja. Tällaiset sopimusehdot ovat 19.9.2023 lukien mitättömiä, koska SPAL ry ei enää ole pääsopijajärjestöön järjestäytynyt järjestö. Mitätön sopimusehto on esimerkiksi SPALin oikeus asettaa pääluottamusmiehiä tai luottamusmiehiä sekä luottamusmiesasemaan liittyvät muut oikeudet. Tällaisessa tilanteessa paikallinen sopimus säilyy kuitenkin lähtökohtaisesti muilta osin voimassa.

Velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat neuvottelut

SPAL ry ei voi käydä virka- ja työehtosopimusten velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevia erimielisyysneuvotteluja. Näillä neuvotteluilla tarkoitetaan pääsopimuksen mukaista välitöntä neuvonpitoa (7 §), paikallisneuvottelua (8 §) ja keskusneuvottelua (9 §). Paikalliset erimielisyysneuvottelut voi käydä vain asianosaisen työnantajan ja pääsopijajärjestön edustajat ja keskusneuvottelut KT ja pääsopijajärjestö.

SPAL ry:n edustamat viranhaltijat ja työntekijät ovat kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen näkökulmasta nk. järjestäytymättömiä työntekijöitä/viranhaltijoita. Järjestäytymättömillä on käytettävissään palvelussuhdettaan koskevissa asioissa muita kuin pääsopimuksen mukaisia oikeussuojakeinoja muun muassa yleinen tuomioistuin ja oikaisuvaatimus. Palvelussuhdelaji (virkasuhde/työsuhde) vaikuttaa omalta osaltaan käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin.

Luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet

Luottamusmiesten lukumäärästä ja ajankäytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääsopijajärjestöjen tai niiden rekisteröityjen alayhdistysten välillä (HYVTES VII luku 13 §). Kaikki hyvinvointialueella toimivat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat pääsopijajärjestöjensä luottamusmiehiä.

SPAL ry:n oikeus edustaa Sote ry:tä on päättynyt välittömästi erottamista koskevan päätöksen jälkeen. SPAL ry:n jäsenet eivät voi toimia luottamusmiehenä. HYVTESiin ja pääsopimukseen perustuva luottamusmiesasema päättyi erottamisen myötä 19.9.2023 lukien. Se ei ole edellyttänyt erityisiä irtisanomistoimia. Pääsopimus ei mahdollista, että työnantaja sopii luottamusmiesorganisaatiosta tai vastaavasta pääsopijajärjestöön kuulumattoman järjestön kanssa.

Pääsopijajärjestön luottamusmiesten lukumäärä ja ajankäyttö on yksi kokonaisuus. Muuttuneessa tilanteessa SPAL ry:n jäseniä ei lasketa mukaan minkään pääsopijajärjestön luottamusmiesten ajankäyttöä määriteltäessä.

Luottamusvaltuutettu

Työsuhteisten osalta työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä on määräykset luottamusvaltuutetusta. Hallituksen esityksestä 157/2000 ja oikeuskäytännöstä ilmenevällä tavalla luottamusvaltuutetun asettamista ei kuitenkaan ole tarkoitettu rinnakkaiseksi järjestelmäksi luottamusmiesjärjestelmän kanssa. Työsuhteinen ei siten voi toimia hyvinvointialueella luottamusvaltuutettuna.

Ns. viranhaltijalaki ei edes tunne käsitettä luottamusvaltuutettu, joten viranhaltijakaan ei voi toimia luottamusvaltuutettuna.

SPAL ry:llä ei siis ole oikeutta luottamusvaltuutettuun hyvinvointialueella. Kunta- ja hyvinvointialueen pääsopimus ei mahdollista hyvinvointialalla rinnakkaista järjestelmää pääsopimuksen kanssa.

SPAL ry on sidottu työrauhaan

SOTE ry:stä erottamisesta huolimatta SPAL ry on sidottu sopimuskauden loppuun asti kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimuksiin.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että SPAL ry:llä on voimassa työrauhavelvollisuus.

Yhteenveto

Selkeyden vuoksi todetaan, että pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten valitsemat luottamusmiehet muun muassa solmivat paikalliset sopimukset ja käyvät paikallisneuvottelut, muilla näitä oikeuksia ei ole. HYVTESiä ja SOTE-sopimusta koskevat virka- ja työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamisriidoissa henkilöstöä edustaa JAU ry:n, JUKO ry:n ja SOTE ry:n pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet tai muut pääsopijajärjestöjen valtuuttamat edustajat.

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella ja yhteistoiminnan osapuolet

Yhteistoimintaedustajan voi valita yt-lain 3 §:ssä määritelty henkilöstöryhmä, jos kyseisen henkilöstöryhmän enemmistö ei ole voinut osallistua luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan valintaan. Tämä henkilöstöryhmä ei tarkoita esim. SPAL ry:n jäseniä, vaan kaikkia työnantajan palveluksessa olevia, jotka kuuluvat yt-lain tarkoittamaan henkilöstöryhmään.

Näin valittua edustajaa kutsutaan laissa yhteistoimintaedustajaksi. Valinta on suoritettava yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.

Yhteistoimintaedustajan vaali tai muu valintamenettely on järjestettävä siten, että kaikilla henkilöstöryhmän kuuluvilla on tilaisuus osallistua edustajan valintaan.

Yhteistoimintaedustaja ei edusta mitään järjestöä, vaan kyseistä henkilöstöryhmää. Hänen toimivaltuutensa liittyvät vain yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelujohtaja Anne Kiiski

Neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas