Ohjeita ja esimerkkejä 1.6.2023 paikallisen järjestelyerän laskemisesta

Seuraavat ohjeet koskevat kunta-alan ja hyvinvointialueiden paikallista järjestelyerää. Paikallisen järjestelyerän laskentaohjeita sekä järjestelyerän mallilaskuri on päivitetty KT:n verkkosivuille. Kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät ja KT:n yritysjaoston jäsenet voivat käyttää KT:n tekemää laskuria mallina räätälöidessään mahdollisia omia kustannuslaskureitaan.

Nämä laskennan yleisperiaatteet soveltuvat kaikille sopimusaloille. Sopimusalakohtaisista laskennan erityispiirteistä tiedotetaan tarvittaessa erikseen.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien

1.6.2023 on tulossa useampia paikallisia järjestelyeriä, joiden neuvottelut voidaan käydä samoissa neuvotteluissa, mutta erien osuuksia tulee tarkastella toisistaan erillään. Jälkeenpäin pitää pystyä erottamaan, miten eri erät on kohdennettu. Kuitenkin paikallisten erien kohdentamisessa on hyvä katsoa myös kokonaisuus.

Paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä palkkasumma

Paikallinen järjestelyerä lasketaan mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta (esimerkiksi maaliskuulta 2023) työnantajaan palvelussuhteessa olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden sopimusalan palkkasummasta.

Koska yleiskorotus ja useampi paikallinen järjestelyerä tulee voimaan samasta ajankohdasta 1.6.2023 lukien, on kaikki korotukset laskettava erikseen palkkoihin ja palkkasummasta, joihin ei sisälly em. korotuksia.

Palkkasumma ei saa sisältää samoja palkaneriä useampaan kertaan tai useammalta ajanjaksolta (esimerkiksi takautuvat palkanerät).

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki paikallisen järjestelyerän piiriin kuuluville maksetut palkat työaikakorvauksineen lukuun ottamatta lomarahoja, lomakorvauksia, mahdollisesti maksettuja tulospalkkioita tai tavanomaisesta kuukaudesta poikkeavia eriä. Palkkasummaan lasketaan myös sijaisten ja muiden määräaikaisten, osa-aikaisten, työnantajan edustajien sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolisten palkat.

Heijastukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin

Automaattiset, eli prosentuaaliset, palkanlisät korottuvat samassa suhteessa kuin tehtäväkohtainen palkka tai varsinainen palkka korottuu. Esimerkiksi KVTES:n työkokemuslisä on 3 % tai 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja työaikakorvausten tuntihinnan laskentapohjana on varsinainen palkka.

Tehtäväkohtaisen palkan/varsinaisen palkan korottuessa ei-automaattiset eli euromääräiset palkanlisät (kuten esim. määrävuosilisä ja luontoisedut) pysyvät ennallaan.

Heijastusvaikutukset tulee ottaa huomioon kustannuslaskennassa, jotta sovittu kustannusvaikutus ei ylity eikä alitu.

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutus
(esimerkkinä 0,4 %)

Paikallisen järjestelyerän kustannusvaikutuksen tulee olla 0,4 prosenttia sopimusalan palkkasummasta. Työnantaja voi halutessaan maksaa ylimääräistä.

Paikallisen järjestelyerän tuomaa korotuksen suuruutta yksilötasolla ei ole sovittu valtakunnan tasolla.

Oikeita lopputuloksia on vain yksi eli sovittu kustannusvaikutus palkkasummasta. Oikeaan lopputulokseen voidaan kuitenkin päätyä usealla eri laskutavalla. Järjestelyerän suuruus voidaan siten laskea esimerkiksi varsinaisista palkoista tai kokonaisansioista. Korotusten heijastusvaikutukset automaattisiin ja ei-automaattisiin lisiin on otettava huomioon laskentatavasta riippumatta. Järjestelyerän kustannusvaikutuksen palkkasummaan tulee sisältää em. heijastusvaikutukset.

Järjestelyerän laskeminen tehtäväkohtaisista palkoista ei ole suositeltavaa, jos erää käytetään myös henkilökohtaisiin lisiin.

Työnantaja vastaa kustannuslaskennasta ja toimii virkavastuulla.

Esimerkkejä paikallisen järjestelyerän laskemisesta

Jos 0,4 %:n paikallinen järjestelyerä lasketaan euromääräisenä kokonaisansioiden tai varsinaisten palkkojen palkkasummasta, ei tätä eurosummaa voida siirtää sellaisenaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin tai henkilökohtaisiin lisiin. Tällöin jää ottamatta huomioon korotusten heijastus työkokemuslisiin, työaikakorvauksiin ja muihin ns. automaattisiin eli prosentuaalisiin lisiin, ja kokonaiskustannusvaikutus ja käytettävissä oleva euromäärä ylittyy.

Seuraavien esimerkkien avulla kuvataan, miten palkankorotukset toteutetaan oikein (esimerkit 1 ja 2) ja väärin (esimerkit 3 ja 4) ja korotusten kustannusvaikutuksia.

Esimerkeissä korotukset on yksinkertaisuuden vuoksi viety vain yhden yksittäisen henkilön palkkaan. Käytännössä korotusten suuruus ja kohdentaminen esimerkiksi tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja henkilökohtaisiin lisiin voivat vaihdella henkilöittäin.

Paikallinen järjestelyerä käytetään esimerkeissä 1 ja 3 tehtäväkohtaiseen palkkaan ja 2 ja 4 henkilökohtaiseen lisään.

Oikea laskutapa

Esimerkki 1: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,4 % maaliskuun 2023 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 12 € (3 000 x 0,4/100 = 12 €). Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan kuitenkin korottaa vain 10,56 € ((2 550/(2 550+204))x(2 850/3 000)x12 €=10,56 €), jotta kustannusvaikutus ei ylity. Esimerkissä on huomioitu korotuksen heijastus työkokemuslisään ja työaikakorvauksiin. Henkilökohtainen lisä ja määrävuosilisä eivät korotu. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,4 % eli 12 euroa.

Esimerkki 2: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,4 % maaliskuun 2023 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 12 € (3 000 x 0,4/100 = 12 €). Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan henkilökohtaiseen lisään. Henkilökohtaista lisää voidaan kuitenkin korottaa vain 11,40 € ((2 850/3 000) x 12 €=11,40 €), jotta kustannusvaikutus ei ylity. Esimerkissä on huomioitu korotuksen heijastus työaikakorvauksiin. Työkokemuslisä ja määrävuosilisä eivät korotu. Kokonaisansiot nousevat tasan 0,4 % eli 12 euroa.

Väärä laskutapa

Esimerkki 3: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,4 % maaliskuun 2023 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 12 € (3 000 € x 0,4/100 = 12 €) ja korotetaan tällä euromäärällä tehtäväkohtaista palkkaa. Tässä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus työkokemuslisään ja työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä 0,05 %-yksiköllä eli 1,64 eurolla.

Esimerkki 4: Lasketaan paikallinen järjestelyerä 0,4 % maaliskuun 2023 kokonaisansioiden palkkasummasta. Järjestelyerän suuruudeksi saadaan 12 € (3 000 € x 0,4/100 = 12 €) ja korotetaan tällä euromäärällä henkilökohtaista lisää. Tässä jäi ottamatta huomioon korotusten heijastus työaikakorvauksiin. Kokonaiskustannusvaikutus ylittyy esimerkissä 0,02 %-yksiköllä eli 0,63 eurolla.

Yleiskorotuksen ja järjestelyerän laskentajärjestys

Koska yleiskorotus ja useampia paikallisia järjestelyeriä tulee voimaan samasta ajankohdasta 1.6.2023 lukien, on kaikki korotukset laskettava erikseen palkkoihin ja palkkasummasta, joihin ei sisälly em. korotuksia.

Alla olevissa esimerkeissä on kuvattu samassa ajankohdassa tulevien yleiskorotuksen ja järjestelyerien keskinäistä toteuttamisjärjestystä tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Esimerkkitaulukko: Yleiskorotuksen ja järjestelyerien kohdentaminen tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tehtäväkohtainen palkka ennen korotuksia 2 550 €/kk.

Dokumentoi ratkaisut

Paikallisia järjestelyeriä koskevat ratkaisut tulee dokumentoida. Jälkeenpäin pitää pystyä erottamaan, miten eri erät on kohdennettu. Erien perusteiden, käytön ja kohdentamisen dokumentointi tukee myös suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa ja palkkausjärjestelmän toteuttamisen seurantaa. KT lähettää työnantajille tiedustelun, miten paikalliset järjestelyerät on eri sopimusaloilla käytetty.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Tutkimusjohtaja Mika Juutinen