Lisää joustavuutta palveluiden järjestämiseen

Kunta-alan vuosittainen Rahoitus- ja johtamisfoorumi RAFO kokosi helmikuun alussa kuntien johtoa ja asiantuntijoita pohtimaan talouden ja johtamisen ajankohtaisia kysymyksiä. Kysyimme tapahtuman osallistujilta näkemyksiä siitä, mitkä ovat seuraavan hallituskauden tärkeimmät tavoitteet kuntien toimintakyvyn ja kuntatalouden kannalta.

Helsingin Wanhaan Satamaan kokoontui helmikuussa yhteensä yli 450 kunta-alan ammattilaista ja näytteilleasettajaa. KT:n osastolla kävi kova kuhina, ja keskustelu oli vilkasta.

KT vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan ja on nostanut esiin kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kannalta tärkeitä teemoja. Niitä ovat muun muassa palveluiden kustannusten sovittaminen yleiseen taloustilanteeseen, työmarkkinoiden toimivuuden ja työrauhan varmistaminen, työllisyysasteen nosto sekä henkilöstön saatavuuden parantaminen.

Kysyimme myös osastollamme RAFO-osallistujilta, mitkä ovat heidän mielestään kuntatalouden ja kuntien toimintakyvyn kannalta tärkeimpiä kysymyksiä seuraavalla hallituskaudella. Saimme kyselyymme reilut sata vastausta.

Palveluiden kustannukset ja henkilöstön riittävyys hallituskauden tärkeimpiä teemoja

Tärkeimpinä teemoina nousivat selkeästi esille palveluiden kustannusten sovittaminen taloustilanteeseen sekä henkilöstön riittävyys. Yksi kyselyyn vastanneista kirjoitti oman kuntansa tärkeimpänä tavoitteena olevan talouden kantokyvyn mukaisen tehokkaan toiminnan. Vastaaja myös analysoi hienosti, mistä tehokkuus syntyy:

– Tehokkuus ei tule valtion henkilöstö- ja muiden vaateiden kautta, vaan kunnan omana, toimintaympäristön tuntemukseen liittyvänä, yhteisenä toimintatapana henkilöstön kanssa.

Myös osaavien ammattilaisten saatavuus ja henkilöstön pitovoima toistuivat vastauksissa.

Toimivien kuntapalveluiden tuottamiseen tarvitaan siis kipeästi henkilöstöä. Henkilöstön riittävyyden ratkaisemiseksi onkin otettava kaikki keinot käyttöön. KT on esittänyt omissa hallitusohjelmatavoitteissaan useita ratkaisuja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Muun muassa koulutusta on lisättävä ja kohdennettava pula-aloille ja maahanmuutosta on tehtävä nopeaa ja sujuvaa.

Kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia arvioitava kriittisesti

Lisäksi kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia on arvioitava uudelleen seuraavalla hallituskaudella erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. Sääntelyyn on saatava arkista liikkumatilaa ja realismia, jotta henkilöstöä riittää palvelujen tuottamiseen.

Mitoituksiin liittyvä tavoite paremmasta palvelun laadusta on erittäin kannatettava, mutta tiukat mitoitukset vievät huomion itsearvoisesti jäykkiin ja mekaanisiin mittareihin ja haittaavat palveluiden järjestämistä. Sääntely on jo pakottanut rajoittamaan palveluiden piiriin pääsevien asiakkaiden määrää tai leikkaamaan palveluita. Pahimmillaan palvelut jäävät kokonaan järjestämättä.

Lopetetaan mikromanagerointi

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paras asiantuntemus järjestää palveluita ja päättää paikallisesti työnjaosta ja kelpoisuuksista alueelliset erityispiirteet ja olosuhteet huomioiden. Niille on annettava nykyistä joustavammat mahdollisuudet tuottaa palveluja alueellisen toimintaympäristön ja palvelutarpeiden ehdoilla. Kunnat ja hyvinvointialueet tuntevat parhaiten oman henkilöstönsä osaamisen ja ovat sitoutuneet tuottamaan laadukkaita palveluita.

Eri lakien muodostamasta kelpoisuusehtojen kokonaisuudesta on tehtävä poikkihallinnollinen selvitys ja vaikutustenarviointi ja sitten on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Samalla on arvioitava, kuinka nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa kelpoisuusehtoihin.

Eräs kyselymme vastaajista tiivisti ytimekkäästi sen, mikä on tärkeintä:

– Lopetetaan kuntien mikromanagerointi ja turvataan rahoitus.

Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.