Ensi vuonna kaikki muuttuu parempaan!
Vuoden vaihtuminen nostaa pintaan aina nostalgisia tuntemuksia. Uudelle vuodelle on paljon odotuksia, mennyttä vuotta muistellaan ja tulevia asioita tarkastellaan tyhjältä pöydältä.
Muutos konkretisoituu vuonna 2023 ennennäkemättömällä tavalla hyvinvointiuudistuksen myötä. Kunnista siirtyy henkilöstöä hyvinvointialueiden palvelukseen. Hyvinvointialueiden henkilöstö saa uuden työnantajan, ehkä uusia työkavereita ja esihenkilöitäkin. Lisäksi arjen työ voi muuttua tai ainakin tietojärjestelmissä voi tapahtua muutoksia.
Asukkaita palvelevat uudet organisaatiot joskin pääosin entiseen tapaan. Palveluiden tarjoamisen periaatteita sekä tapoja uudistetaan alueellisesti yhdenmukaisiin kokonaisuuksiin.
Odotukset ovat liian korkealla
Vuosia valmisteltu uudistus on nostanut kansalaisten odotuksia palvelurakenteen muutokselle. Ministeriöiden viestintäkampanjassa todetaan, että "Tavoitteena on varmistaa paremmat sote- ja pelastustoimen palvelut, tasavertaisesti kaikkialla Suomessa."
Aluevaltuustoissa toimivat päättäjät toivat kampanjoissaan lisäksi vahvasti esille alueiden ja asukasryhmien etuja, joita he hyvinvointialueilla haluavat edistää.
Kansallisesti valmistelussa on tärkeää varmistaa ”turvallinen siirtymä” asukkaiden ja heidän palveluidensa sekä henkilöstön näkökulmasta.
Yhdessä yössä sote-järjestelmäämme ei kuitenkaan muuteta. Viime kuukausina esille nousseet palvelujen tarjonnan ja henkilöstön riittävyyden ongelmat vaativat kansallisia toimia. Hyvinvointialueiden toiminnan aloittamiselle nämä aiheuttavat lisähaasteita muutoksen toteuttamisen rinnalle.
Tavoitteista realismiin
Viime viikkoina on uutisoitu hyvinvointialueiden tiukoista budjeteista ja niiden suurista sopeuttamistarpeista. Suurin osa hyvinvointialueista aloittaa alijäämäisellä budjetilla eli ensimmäisenä toimintavuonna menot ylittävät tulot. Valtio on luvannut kompensoida menoja, mutta laskentaperusteiden erotessa nykyisistä ei myöhempien vuosien korvaussummista ole vielä tarkkaa tietoa.
Alueilla on samanaikaista tarvetta taloudelliselle sopeuttamistyölle mutta myös pitkäjänteiselle kehittämistoiminnalle. Julkisuudessa seurataan tarkasti jokaista epäonnistumista, jotka voivat olla vaikka maksamaton palkka tai toteutumaton palvelu. Asukkaat odottavat parempia palveluja ja henkilöstö hyvää johtamista. Tilanne on erittäin vaativa.
Virheitä ei varmasti haluta tehdä, mutta suuren henkilöstö- ja potilasmäärien ollessa kyseessä, on satunnaisenkin virheen todennäköisyys suuri. Toivoisin kaikille osapuolille malttia ja mahdollisille virheille pikaisia korjauksia.
Moni on tuominnut hyvinvointialueet epäonnistumaan jo kuukausia ennen toiminnan aloittamista. Haluaisin kuulla myös onnistumisista. Olennaisinta on se, miten toiminnassa onnistutaan pitkässä juoksussa.
KT muuttuu asiakaskunnan mukana
Hyvinvointialueuudistus vaikuttaa myös KT:n päätöksentekoon. Päätöksentekomme ”nelinkertaistuu” nykyisestä. Päätöksenteosta on tähän asti vastannut valtuuskunta. Vuodenvaihteen jälkeen aloittavan KT:n hallituksen alaisuudessa toimivat kuntien, hyvinvointialueiden ja yritysten omat jaostot. Uudella rakenteella saamme päätöksentekoon ja lähemmäksi toimintaamme aiempaa laajemmin eri asiakasryhmien edustajia.
Odotan innolla entistä tiiviimpää asiakasyhteistyötä. Tuemme toimillamme sekä hyvinvointiyhteiskuntaa, kestävää taloutta että pitkäjänteistä työnantajatoimintaa. Yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kehitämme hyvää työelämää sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
Uudistumme yhdessä asiakkaidemme kanssa vuonna 2023. Hyvää uuden vuoden alkua!
1.1.2023 sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavat 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki ja HUS-kuntayhtymä. Lisätietoja hyvinvointialueuudistuksesta valtioneuvoston julkaisemana www.hyvinvointialueet.fi.
Blogia voi kommentoida noin kuukauden ajan sen julkaisupäivästä.
