På svenska
KVTES
III luku Työaika

Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset

13 § Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen

Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työaikajakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.

14 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen

1 mom.  

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
 

Soveltamisohje

Yleistyöajassa voi lisätyötä muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain arkipyhäviikoilla ja arkipyhäjaksoissa.

Jaksotyössä voi lisätyötä muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle. Täydessä työaikajaksossa lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.


2 mom. 

Toimistotyössä suoritetaan täyttä työaikaa tekevälle lisätyökorvaus enintään kahdelta tunnilta viikossa muulloin kuin 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuilla arkipyhäviikoilla.

3 mom. 

Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.


Soveltamisohje

Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät ilmi 21 §:stä. Vapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. 25 § 5 ja 6 momentti.


15 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen

1 mom. 

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:

1  Yleistyöaika (7 §) ja toimistotyöaika (8 §)

Vuorokautinen ylityöraja:

8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja:

Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa yleistyöajassa viikkoylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika ja toimistotyössä työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä kahdella tunnilla.

Jos tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 2 momentin mukainen työaikaa lyhentävä arkipyhä, ylityöraja on luetteloon merkitty viikkotyöaika lisättynä yleistyöajassa 7 tunnilla 45 minuutilla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti ja toimistotyössä lisättynä 2 tunnilla ja lisäksi 7 tunnilla 21 minuutilla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti. Arkipyhästä johtuva lisäys tehdään sillä viikolla, jolla ylimääräinen vapaa on annettu.

Osa-aikatyön viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.
 

Soveltamisohje

Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoittaista ylityötä.
 


2  Jaksotyössä (9 §) ylityöraja on 9 §:ssä mainittu tuntimäärä ja keskeytyneessä työaikajaksossa 16 §:n mukainen tuntimäärä.

3  Eräiden asiantuntijoiden työajassa eli 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöajassa (10 §) ylityöraja on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa tai viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa mainittu viikkotyöaika kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.

2 mom. 

Ylityöksi ei lueta työaikalain ulkopuolella olevan viranhaltijan/työntekijän osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan kertapalkkio.

3 mom.  

Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin jäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkemmin määrätty.

4 mom. 

Vapaa-aikakorvauksen määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi vahvistetusta työvuoroluettelosta. Mikäli viranhaltijan/työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana ja viranhaltija/työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen alkamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin 25 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä momentissa tarkoitettu rahakorvaus. Mikäli viranhaltija/työntekijä sairastuu ylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten edellä on määrätty.


Soveltamisohje

Muu virka-/työvapaa ei siirrä työvuoroluetteloon vahvistettua ylityövapaata myöhemmin annettavaksi.

Muut tässä luvussa tarkoitetut vapaa-aikakorvaukset eivät siirry myöhemmin annettavaksi.


16 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla

Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys
1 mom. 

Mikäli työaikajakso keskeytyy vuosiloman tai virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, säännöllinen työaika lyhenee (ylityöraja) jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä, 7 tuntia 45 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 45 minuuttia kalenteriviikossa.

Osa-aikaisen säännölliseksi työajaksi (lisätyöraja) katsotaan osa-aikatyön suhteellinen osuus täyttä työaikaa tekevän ylityörajasta.


Soveltamisohje

Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai-perjantai. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 9 § 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 9 § 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.

Mikäli työntekijä on poissa koko kalenteriviikon, lyhenee työaikajakson säännöllinen työaika 38 tuntia 45 minuuttia.

Osa-aikatyössä ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevän.

Muut keskeytykset
2 mom.

1  Jos edellä 1 momentissa tarkoitetusta syystä aiheutunut keskeytys ei ole ollut tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, se työaika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä.


Soveltamisohje

Mikäli keskeytys on tiedossa viimeistään 7 päivää ennen työaikajakson alkua, säännöllinen työaika suunnitellaan 1 momentin mukaan. Mikäli keskeytys ei ole ollut tiedossa (7 päivää ennen jakson alkua), ylityörajan osoittaa 2 momentin tuntimäärä.


2  Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä ylityörajaan (9 §:n mukainen täysi työaika) saakka.

Mikäli työaikajaksoon sisältyy sekä ennalta suunniteltu että muu keskeytys, ylityöraja on edellä 16 § 1 momentissa sovittu tuntimäärä.

3  Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakorvausta tai työaika alittaa säännöllisen työajan muun vastaavan syyn vuoksi, niin edellä 1 kohdan tapauksessa ovat ylityötä ja 2 kohdan tapauksessa lisätyötä ne työtunnit, jotka ylittävät työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle merkityn työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen työajan vajauksen yhteenlasketun määrän.

17 § Ylityökorvaus

1 mom. 

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

1  50 %:lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 %:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuorokautiselta ylityötunnilta

2  jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta, kolmen viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja neljän viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta sekä 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta

3  tai annetaan vastaava vapaa-aika.

2 mom. 

Jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa sekä silloin, kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken työaikajakson, ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

100 %:lla korotettu tuntipalkka maksetaan tai vastaava vapaa-aika annetaan kuitenkin tunneilta, jotka ylittävät edellä 1 momentissa mainitut ylityötunnit.

Työpäiväksi katsotaan myös työntasauksesta tai vapaa-aikakorvauksesta johtuvat kokonaiset vapaapäivät.

18 § Hätätyö

Työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

19 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä aattokorvaus

Sunnuntaityökorvaus
1 mom. 

Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja tapaninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Lauantaityökorvaus
2 mom. 

Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 06.00–18.00 tehdystä työstä maksetaan rahakorvauksena 20 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika
  1. jaksotyössä ja
     
  2. muussa työaikajärjestelmässä säännöllisenä työaikana tehdyiltä työtunneilta.

Aattokorvaus
3 mom. 

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

20 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaus

Iltatyö
1 mom. 

Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Yötyö
2 mom. 

Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–07.00 tehtyä työtä. Yötyöstä maksetaan rahakorvauksena 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 24 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 % korottamattomasta tuntipalkasta.
 

Soveltamisohje

Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti.

Palohenkilöstön yötyön korvaamisesta on erityismääräyksiä teknisten sopimuksessa.


Yötyön vapaa-aikakorvauksen käyttäminen jaksotyössä
3 mom. 

Työaikajakson keskeytyessä yötyön vapaa-aikakorvauksella ei voida täyttää säännöllisen työajan vajausta enempää kuin se määrä, mikä asianomaiseen vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty vapaa-aikahyvitystä annettavaksi. Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamista seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän luvun 25 §:n 5 momentin mukaisessa määräajassa.


Soveltamisohje

Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia yötyön aikahyvitystä, mutta jaksoon tuleekin neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aikahyvityksestä on neljä tuntia siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.


Vuorotyö
4 mom. 

Vuorotyöllä tarkoitetaan 7 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä tai Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 5 ja 6 mukaista kolmivuorotyötä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta määrätyin ajanjaksoin ja jossa viranhaltijat/työntekijät suorittavat samankaltaista työtä. Yleisten teiden ja katujen puhtaanapitotöissä sekä uima- ja urheiluhalleissa ja muissa niiden kaltaisissa laitoksissa sekä urheilukentillä vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti silloinkin, kun ne menevät osittain päällekkäin, kuitenkin enintään yhden tunnin. Kaksivuorotyössä liikennelaitoksessa tai yleisten teiden ja katujen kunnossa- ja puhtaanapitotyössä vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti silloinkin, kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Viranhaltijaa/työntekijää voidaan tilapäisesti pitää samassa vuorossakin, jos niin sovitaan. Edellä mainitun mukaisesti järjestetyssä kaksivuorotyössä ja Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteissä 5 ja 6 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan rahakorvauksena iltavuorossa 15 % ja yövuorossa 30 % korottamattomasta tuntipalkasta.


Soveltamisohje

Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorot eivät saa mennä osittainkaan päällekkäin eikä vuorojen väliin saa jäädä taukoa, lukuun ottamatta tässä pykälässä erikseen mainittuja työpisteitä tai töitä. Vuorojen muuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa vuorossa vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.

Mikäli työ on järjestetty siten, että se esim. viitenä päivänä viikossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä tehdään (ma–pe). Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jaksotyössä.


21 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksen sekä aattokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että

  1. työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla
     
  2. työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty
     
  3. työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.

Soveltamisohje

Jos viranhaltija/työntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen edellyttää kirjallisen ylityömääräyksen lisäksi esimiehen lupaa. Ylityön tekeminen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.

Tämän luvun 19 §:n ja 20 §:n mukaiset ns. epämukavan työajan korvaukset maksetaan vain tosiasiallisesti tehdyltä työajalta. Ne maksetaan myös lisä- ja ylityöajalta (poikkeus lauantai-työ, ks. 19 § 2 momentin 2 kohta).


22 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varallaolon korvaamista koskevia, tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta viranhaltijaan/työntekijään

  1. jonka säännöllistä työaikaa ei ole määrätty
     
  2. joka saa pääasiallisen ansionsa työtehtävistään saamista muista palkkioista, provisioista tai maksuista
     
  3. jolle on myönnetty oikeus pitää muuta ansiotointa, jonka hoitaminen vaatii säännöllisen työajan käyttämistä, jollei kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi
     
  4. jonka palkkaus on tässä momentissa tarkoitettujen korvauksien osalta virka-/työehtosopimuksen erityismääräyksillä tai viranhaltijan osalta palkkaussopimuksella järjestetty toisin tai
     
  5. jonka kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen katsoo olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa.

Soveltamisohje

Arvioitaessa sitä onko viranhaltijan/työntekijän katsottava olevan johtavassa asemassa, tulee kiinnittää huomiota henkilön asemaan organisaatiossa. Osaston, toimiston jne. päällikkönä toimiva henkilö on tällaisessa asemassa. Myös muu kuin varsinaisessa päällikön tehtävässä oleva viranhaltija/työntekijä voidaan katsoa tällaisessa asemassa olevaksi, mikäli hän toimii vastaavantasoisessa johtotehtävässä tai hänet muutoin voidaan rinnastaa päällikön tehtävässä olevaan viranhaltijaan/työntekijään.

Viranhaltija/työntekijä, jonka pääasiallinen tehtävä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa viranhaltijoiden/työntekijöiden työhön, ei pääsääntöisesti ole tässä tarkoitetussa johtavassa asemassa.

Viranhaltijan/työntekijän voidaan katsoa olevan itsenäisessä asemassa, mikäli hänen tehtäviensä luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia viranhaltijoita ovat esimerkiksi yleensä esimiesasemassa olevat, suunnittelu- tai tutkimustoimintaa tekevät sekä sellaiset henkilöt, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella (kenttätyössä).


23 § Johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset

1 mom. 

Johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleville, lukuun ottamatta 3 momentissa lueteltuja, suoritetaan 21 §:ssä mainituin edellytyksin

  1. säännöllisen viikkotyöajan tai viikkoa pitemmän työaikajakson säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä vapaa-aikakorvauksena säännöllisenä työaikana yksi tunti kutakin lisätyötuntia kohden tai rahakorvauksena korottamaton tuntipalkka. Ylityöstä suoritetaan 38 viikkotunnin 45 minuutin tai tasoittumisjaksossa 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen lukumäärällä ylittävältä työajalta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava vapaa.
     
  2. lauantaityöstä 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu lauantaityökorvaus
     
  3. varallaolosta 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu varallaolokorvaus, ei kuitenkaan varallaolotunneilta kello 24.00–06.00, jollei kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi ja
     
  4. sunnuntaityöstä varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa kultakin sunnuntaityötunnilta.

Lisäksi sairaalafyysikoille suoritetaan ilta- ja yötyöstä 20 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu ilta- ja yötyökorvaus. Viranhaltijalle, jonka työnantaja on kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämiseksi määrännyt varallaoloon, suoritetaan edellä 3 kohdan määräyksestä poiketen varallaolokorvaus myös varallaolotunneilta kello 24.00–06.00. Mikäli hänet edellä tarkoitetun varallaolon aikana kutsutaan työhön ilta- tai yötyökorvaukseen oikeuttavana aikana, hänelle suoritetaan 20 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilta- ja yötyökorvaus. Muillekin tässä momentissa tarkoitetuille viranhaltijoille/työntekijöille voidaan suorittaa ilta-, yö- ja vuorotyöstä 20 §:ssä tarkoitettu korvaus, mikäli kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitsee sen kohtuulliseksi.

Korvaukset suoritetaan viimeistään sen viikon tai työaikajakson, jonka aikana korvaukseen oikeuttava työ on tehty, päättymistä seuraavan kolmen kalenterikuukauden aikana.


Soveltamisohje

Tässä määräyksessä tarkoitetut johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat/työntekijät voivat kuitenkin kuulua työaikalain soveltamispiiriin. Tällöin heihin sovelletaan edellä 2 § 1 momentissa tarkoitettuja työaikalain säännöksiä. Tämän pykälän soveltamisala ei siten vastaa työaikalain 2 § 1 momentin 1 kohdan sisältöä.

Edustustilaisuuksiin tms. käytettyä aikaa ei katsota tässä tarkoitettuihin korvauksiin oikeuttavaksi työajaksi.

Ylityökorvaus suoritetaan vain viikkoylityöstä (rajana 38 tuntia 45 minuuttia/viikko) tai viikkoa pitemmän työaikajakson ylittävästä ylityöstä. Vuorokautisesta ylityöstä ei suoriteta erikseen vuorokautista ylityökorvausta, vaan ko. työaika otetaan huomioon viikon/jakson työajassa.

Työnantaja päättää, käytetäänkö vapaa-aika- vai rahakorvausta.


Esimerkki

Johtava viranhaltija/johtavassa asemassa oleva työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 36 tuntia 45 minuuttia viikossa, on tehnyt lisä- ja ylityömääräyksen perusteella 46 työtuntia 45 minuuttia viikossa. Lisä- ja ylityö korvataan antamalla hänelle 14 tunnin vapaa-aikahyvitys viimeistään 3 kuukauden kuluttua ko. kalenterikuukauden päättymisestä. Vaihtoehtoisesti voidaan maksaa rahakorvauksena 14 tunnin palkka (2 tunnilta yksinkertainen tuntikorvaus ja 8 tunnilta 50 % korotettu korvaus).


2 mom. 

Paikallisesti voidaan sopia asianomaisen sopijajärjestön, luottamusmiehen tai viranhaltijan/työntekijän kanssa siitä, että johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle ei makseta kokouksen ajalta 1 momentissa tarkoitettuja korvauksia, vaan niiden sijasta kertapalkkio.


Soveltamisohje

Jos asiasta sovitaan ao. järjestön kanssa, noudatetaan sopimismenettelyssä 3 §:n määräyksiä soveltamisohjeineen. Tarkoituksena on, että valittua korvausperustetta noudatetaan johdonmukaisesti kaikkien kokousten osalta.


3 mom. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta

  1. kunnanjohtajalle tai apulaiskunnanjohtajalle
     
  2. kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta ensisijaisesti vastaavalle johtajalle
     
  3. kunnan/kuntayhtymän keskushallinnon johtoryhmän jäsenelle, virastopäällikölle tai vastaavassa asemassa olevalle
     
  4. yli 100 000 asukkaan kaupungin liikelaitoksen tai ison viraston johtoryhmän jäsenelle eikä
     
  5. laitoksen tai muun toimintayksikön johtajalle, joka hoitaa pääasiallisesti hallinnollisia tehtäviä, tai hallinto- tai talousjohtajalle,
    jollei kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi.

Soveltamisohje

Toimivaltainen kunnallinen viranomainen päättää, milloin kyseessä on iso virasto yli 100 000 asukkaan kaupungissa. Tarvittaessa asiasta neuvotellaan paikallisesti asianomaisten viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa ja pyritään sopimaan siitä, mitkä virastot katsotaan sopimuksessa tarkoitetuiksi isoiksi virastoiksi.

Johtoryhmän jäseniksi ei katsota varajäseniä eikä niitä, joilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus, mutta jotka eivät virka- tms. asemansa perusteella kuulu varsinaiseen johtoryhmään.

Virastopäälliköitä ja vastaavassa asemassa olevia on yleensä vain suurissa kaupungeissa. Vastaavassa asemassa olevia voivat olla esim. henkilöstöpäällikkö, suunnittelupäällikkö ja kaupunginlakimies.

Kuntayhtymän keskushallinnon johtoryhmän jäsenet jäävät korvausmääräysten ulkopuolelle. Sen sijaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan sairaalan johtoryhmän jäseniin sovelletaan yleensä korvausmääräyksiä (poikkeuksena hallinto-/talousjohtaja ja lääkärit). Näin ollen esim. tällaisen sairaalan johtoryhmään kuuluvaan johtavaan ylihoitajaan/ ylihoitajaan sovelletaan korvausmääräyksiä.

5 kohdassa tarkoitettuja laitoksen/toimintayksikön johtajia ja hallinto-/talousjohtajia ovat mm.

  • energialaitoksen tai vastaavan johtaja ja hallinto-/talousjohtaja
     
  • ammattioppilaitoksen rehtori
     
  • sellainen vanhainkodin, lastenkodin, päiväkodin, kehitysvammalaitoksen, suojatyökeskuksen, vesilaitoksen tai vastaavan laitoksen johtaja taikka nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimenjohtaja, joka hoitaa pääasiallisesti hallinnollisia tehtäviä, sekä
     
  • sairaalan tai ammattioppilaitoksen hallinto-/talousjohtaja.
Sellaisia johtavassa asemassa olevia viranhaltijoita, joille on usein kohtuullista suorittaa 1 momentissa tarkoitettuja korvauksia, ovat esimerkiksi laitosten johtajat silloin, kun he joutuvat suorittamaan alaisensa työvuoron tai osallistumaan muutoin huomattavassa määrin alaistensa viranhaltijoiden/työntekijöiden tehtävien suorittamiseen työvoimapulan, sijaisuuksien hoitamisen tai muiden vastaavien seikkojen takia. Jos 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille päätetään harkinnan mukaan suorittaa työaikakorvauksia, korvaus on 1 momentin mukainen eikä esimerkiksi sitä pienempi.

Myös johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien tehtävät pitää pyrkiä järjestämään niin, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana.

4 mom. 

Edellä olevien määräysten estämättä työaikalain alaisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada asuntovarallaolokorvaus työaikalain säännösten mukaisesti.

24 § Hälytysraha

Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 1.2.2016 lukien 7,61 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Viranhaltijalle/ työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.

25 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta

Tuntipalkan laskeminen
1 mom. 

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka
  1. luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n mukaan
     
  2. luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 tai 9 §:n tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 mukaan
     
  3. luvulla 160, mikäli työaika määräytyy 10 §:n mukaan ja
     
  4. luvulla 158, mikäli työaika määräytyy Teknisten sopimuksen liitteen 5 mukaan,
jollei työaikalain 14 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan/työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Työntekijät
2 mom.

Työntekijällä vuorotyölisä lasketaan mukaan tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 tai 100 prosentilla, mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaisena ajankohtana, jolta maksetaan vuorotyölisää.

Soveltamisohje

Tuntipalkassa ei oteta huomioon mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta yli- ja sunnuntaityökorotusosuuksia laskettaessa.

Viranhaltijoiden vuorotyölisää ei oteta huomioon tuntipalkassa yli- ja sunnuntaityökorvauksia maksettaessa.


Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä
3 mom. 

Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa-aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikaisen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täydellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.


Soveltamisohje

Tuntipalkan laskukaava:

Tuntipalkka = osa-aikapalkka

:

(

kk-palkan jakaja

x

osa-aikatyöaika

)

 

 

 

 

 

täysi työaika

 

 
Jos viikkotyöaika toimistotyössä on esimerkiksi 25 tuntia, on kuukausipalkan (osa-aikapalkan) jakaja 103,4 (152 x 25: 36,75).

4 mom. 

Muissa kuin 1 ja 3 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jakamalla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla.

Korvausten suorittamisajankohta
5 mom. 

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Viranhaltijan/työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana. Samoin rahakorvaus saadaan maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu virantoimituksen/työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.
 

Soveltamisohje

Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta maksettavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat Kunnallisen Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteissä 5 ja 6.

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvausten suorittamisajankohdasta on erityismääräys edellä 23 §:n 1 momentissa.


Vapaa-aikakorvaus
6 mom.

 Ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta ei voida käyttää lyhyempää kuin yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorvausta paitsi yötyön aikahyvityksessä.